Lapsen kolmikielisyys?

Monikielisyys on itse asiassa maailman mittakaavassa todella yleistä. Alkuun puheen kehitys saattaa olla hitaampaa kuin yksikielisillä lapsilla, mutta kyllä se aikanaan lähtee sujumaan. Pitäkää huolta siitä, että lapsi saa lukea kirjoja, katsoa tv-ohjelmia ja muuta sellaista kaikilla kielillä.

Oppii kyllä. Mulla on kaveri joka puhuu sujuvasti vietnamia, Kiinaa ja suomea :)

[quote author="Vierailija" time="05.01.2015 klo 15:55"]Oppii kyllä. Mulla on kaveri joka puhuu sujuvasti vietnamia, Kiinaa ja suomea :)
[/quote]
Toinen vanhemmista siis Vietnamista ja toinen Kiinasta, tämä tyttö kuitenkin syntynyt Suomessa.

Koska englanti ei ole kummankaan äidinkieli, sitä ei pidä lapselle puhumalla puhua vaan kumpikin vanhempi puhuu lapselle aina vain omaa äidinkieltään. Keskenään vanhemmat voi kuitenkin puhua englantia.

Lapsen voi toki laittaa englanninkieliseen päiväkotiin, mutta lapselle ei silti vanhemmat puhu englantia.

Meillä on kolmekielisiä lapsia, juurikin mainitsemasi suomi-ruotsi-englanti. Hyvin puhuvat kaikkia kieliä, eivät sekoita sanoja.

Meillä lapset puhuu suomea, italiaa ja saksaa, ja hyvin sujuu. Nyrkkisääntö on, että jokaisen pitäisi puhua vain yhtä kieltä lapselle. Silloin lapsi pystyy parhaiten pitämään kielet erillään. Ja mieluiten jokainen puhuu lapselle omaa äidinkieltä, jotta lapsi oppii kielen oikein ja ilman aksenttia. Sanotaan, että monikieliset lapset voivat alkaa puhua myöhemmin, mutta kokemuksesta voin sanoa, että se on hyvin yksilöllistä.

Itse kasvoin kolmikielisenä. Suomen ja venäjän kotoota, ja ruotsin opin kun muutimme ruotsinkieliselle paikkakunnalle ja koulut kävin ruotsiksi. Voin sanoa, että kaikkia kieliä puhun hyvin, mutta olen silti hieman puolikielinen. En vaan joskus osaa muodostaa yhtäkään lausetta sitten millään kielellä, ja toisissa tilanteissa sujuu ongelmitta.  Suomea kun puhun, minulta kysytään mikä äidinkieleni on (olettaen että ei suomi), en tiedä johtuuko hieman venäläisestä ulkonäöstä tai onko minulla hieman venäläinen tai suomenruotsalainen korostus monikielisen taustani takia. Eli täysin mahdollista on, jos viitsii! Englannin kielen kuitenkin oppii ennemmin tai myöhemmin, minunkin vanhemmilla ei ollut yhteistä kieltä kun tapasivat. Kuulin venäjän, suomen ja ruotsin lisäksi päivättäin englantia. Ymmärsin kyllä melko hyvin vanhempani keskustelut, mutta oli tarpeeksi muita kieliä ohella, niin englannin opin kunnolla sitten teini-iässä.

Miksi puhetta miehesi kanssa keskenään englantia? Varsinkin jos jatkossa mahdollisesti asutte Ruotsissa niin eikö sinunkin kannattaisi käyttää sitä miehesi kanssa..tai miehesi suomea.. En usko että kolmikielisyys on sinänsä ongelma..mutta tuntuu hullulta että kaksi ei-natiivia puhuu lapselle englantia..ajattelisi että niitä hetkiä kun olette kolmestaan on kuitenkin aika paljon..

Meillä lapsi oppinut hyvin suomen, kreikan ja englannin. Minä puhun lapselle suomea, mies kreikkaa ja me kommunikoimme englanniksi vaikka osaankin kreikkaa sen verran, että voisin mieheni kanssa sillä kielellä höpistä. Hyvin on mennyt. Lapsi nyt 5v

10 jatkaa,

Lapsi osaa siis puhua jokaista kieltä

En epäile ettäkö ei voisi toimia... tosin, hieman epäilyttää se että ette ole natiiveja englanninkielen puhujia.

Tuttavapariskunnan lapsi (äiti suomenruotsalainen, isä englantilainen ja kotikieli suomi) oppi kyllä kaikki kolme kieltä ajan kanssa. Isältään sai myös lievän Liverpoolin aksentin :-D  Nyt 14 vuotiaana osaa myös ranskaa, saksaa ja juuri aloitti opiskelemaan myös venäjää.

Meillä on juuri samanlainen tilanne. Lapsi nyt 1,5 vuotta ja alkanut puhumaan sanoja. Eniten sanoja tulee suomeksi, mutta niistäkin usein sanan ensimmäinen tavu. Tärkeintä tässä vaiheessa kuitenkin on, että lapsi ymmärtää hyvin suomea sekä ruotsia, jonkin verran englantia.
Paljon tehdään työtä molempien kielien eteen. Englanti tulee hänelle tässä vaiheessa passiivisena, koska sitä ei hänelle suoraan puhuta.

Minä puhun lapsille suomea, mies hollantia ja yhdessä kommunikoimme englanniksi. Olemme lukeneet aiheesta paljon ja ennen aikaa sanottiin niin, että meidän ei tulis puhua englantia keskenämme et se sekottais ja kun ei ole meidän äidinkielikään, mutta nykyään sanotaan ettei haittaa ja meillä on nyt tytöt 3- ja 10-vuotiaat ja kummatkin oppineet vaivatta nämä kolme kieltä ja kaiken kukkuraksi nykyään asumme Ruotsissa ja lapset käy ruotsinkielistä koulua ja päiväkotia, ja senkin oppivat helposti.

Aluksi tietenkin kun opeteltiin puhumaan niin sekoittivat kieliä ja joinain päivinä kun olivat olleet ruotsinkielisessä koulussa, sitten sen jälkeen hollantilaisten kavereiden kanssa ja tulivat kotiin ja puhuin heidän kanssa suomea niin illalla saattoi tulla ihan kummallista mongerrusta puhuttua isille :D Mut kyllä ne nopeesti omaksuu ja oppii :) Pitää vaan olla päättäväinen ja puhua sillä kielellä vaikka lapsi vastaisikin muulla kielellä takaisin.

Enää ei luoteta siihen "yksi kieli per vanhempi" teoriaan,onneksi :)

Emme siis suoraan englantia opeta, mutta myöhemmässä vaiheessa olisi eduksi jos voisimme kaikki kommunikoida englanniksi keskenämme. Epäilenkin, että lapsi meidän kommunikointia kuunnellessa kyllä nappaa englanninkin käyttöönsä. Mutta siis, minä puhuisin lapselle suomea ja mies ruotsia, englanti luultavasti kehittyy lähinnä kuulemalla. Puhumme molemmat hyvää englantia ja kommunikoimme sillä keskenämme, koska se on vaivattominta. Olen itse ihan hyvä ruotsissa, mutta se ei ole niin sujuvaa ettäkö jokapäiväiset asiani sillä haluaisin hoitaa. Ymmärrän kyllä puhuttua ruotsia, luen ja kirjoitan. Mies osaa todella ontuvaa suomea.

Ap

Siis siinä ei ole järkeä että puhutte lapselle englantia, jos se ei ole teidän kummankaan äidinkieli, mutta siitä ei ole mitään haittaa jos keskenään vanhemmat kommunikoi englanniksi, lapsi kyllä tajuaa ja omaksuu senkin helposti.

Se kyl auttaa paljon jos kummatkin vanhemmat osaavat kummankin äidinkielen edes jollain tasolla.

Meillä on just toi tilanne, että mies on tanskalainen, minä suomalainen ja yhdessä puhumme englantia ja meillä on nyt 5-vuotias lapsi. Minä puhun tanskaa töissä ja kavereiden kanssa ja sujuvasti tietysti hieman aksenttia on mutta miehen kanssa aina puhumme englanniksi, kun se vaan on ns. jäänyt päälle ja tuntuu meidän kieleltä. Lapselle sit puhumme kummatkin omaa äidinkieltä ja mieskin ymmärtää suurinpiirtein mistä puhun lapselle kun puhun suomeks (toki joskus kysyy että niin mitä sä nyt oikein sanoitkaan?) ja keskenään puhumme englantia miehen kanssa ja kun koko perhe ollaan yhdessä niin se on vähän sekava varmaan ulkopuolisen mielestä, puhutaan yleensä me vanhemmat englantia ja aina lapselle suoraan puhuttaessa tanskaa tai suomea ja lapsi vastailee sit tanskaks tai suomeks tai joskus englanniksi ja tää kyl on toiminut meillä tosi hyvin. Mutta jos ollaan esim ystävien luona eikä haluta jättää muita ulos jutteluistamme niin tietenkin puhutaan kaikki tanskaa yhdessä.

Mulle sanottiin että siitä on haittaa jos mä puhuisin tanskaa lapselle, koska asutaan Tanskassa mut jos asuttais Suomessa niin silloin se ei edes haittais. Eli meidän tilanteessa ei haittais vaikka mies puhuis murteellista suomea lapsellemme. 

Muuten kannattaa liittyä facebookissa monikielisten vanhempien ryhmään, sieltä saa kivoja vinkkejä ja vertaistukea :)

Ahvenanmaalaiset ja ruotsalaiset pitäsivät hulluna ajatusta, ettei lapsesta kasvateta yksikielistä ja vasta koulussa opeteta yhtä tai maksimissa kahta vierasta kieltä.

Pakkoruotsittajat pitävät selviönä että (suomenkielisille) lapselle voi jo vaippaikäisenä opettaa pakkoruotsin ja muutaman muun kielen päälle.

Toisaalta pakkoruotsittajat haluavat ruotsinkielisille lapsille yksikieliset (ruotsinkieliset) päiväkodit ja koulut, jotta oppivat äidinkielien hyvin ja menestyvät. Kaksikielisyys ja kielikylvyt soveltuvat  heidän mielestään hyvin vain suomenkielisten vanhempien lapsille.

41v m

Facebookissa on hyviä ryhmiä, esim. Monikielinen perheemme, Trilingual Mama -sivusto jne. Etsi haulla sieltä ja liity :)

Kuten täällä on kerrottu, homma kyllä onnistuu. Pitää kuitenkin pitää huoli siitä, että lapselle tulee vähintään yksi todella vahva kieli. Tuollaisessa tilanteessa on aina se riski, että lapsi osaa kyllä näennäisesti puhua kolmea kieltä sujuvasti, mutta oikesti niistä jokaisella lapsen sanavarasto on sen verran suppea, että se ei riitä monimutkaisempien abstraktien asioiden käsittelyyn. On todella tärkeää, että puhumisen lisäksi luette ainakin yhdellä kielellä paljon, jotta lapsen sanavarasto kehittyisi tarpeeksi laajaksi.

Meillä lapset ovat 4-kielisiä. Minä puhun heille suomea, isä saksaa, keskenämme puhumme englantia joka on tavallaan molempien toinen äidinkieli, ja ympäristön kieli on ranska. Yllättäen lapset ovat oppineet kotoa myös englannin, vaikkei heille sitä ole suoraan puhuttukaan. Sanavarasto ei aina vastaa yksikielistä, eikä voikaan, ja Suomen r-kirjain on vaikea (tosin on monille yksikielisillekin) mutta esim vierasta aksenttia heillä ei ole missään kielessä.