Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ex-mies sai lapsen alle vuosi eromme jälkeen
26.10.2021 |
Onko teillä kokemusta tällaisesta tilanteesta, miten käsittelitte asian? Minun entinen mieheni on tänä syksynä saanut lapsen uuden naisensa kanssa, kun erosta oli mennyt hädintuskin vuottakaan. Ero oli äärimmäisen raskas henkisesti, olin muuttanut miehen perässä uudelle paikkakunnalle eikä tukiverkostoa paljonkaan lähettyvillä ollut. Kaikkein pahinta on kuitenkin ollut se, että mies on samoin tein eromme tapahduttua perustanut perheen tämän uuden kanssa, kun lapsi on ollut myös oma harras toiveeni. Asiassa on ollut paljon käsittelemistä. Meillä on yhteinen kummilapsi ex-mieheni kanssa ja valitettavasti jouduin kohtaamaan hänen uuden perheensä kasvotusten jokin aika sitten, sen jälkeen kaikki on taas vyörynyt päälle. Olen pyrkinyt löytämään töitä muualta, jotta pystyisin muuttamaan takaisin lähemmäs omia ystäviäni, mutta toistaiseksi en ole onnistunut. Mikä tällaisesta auttaa pääsemään eteenpäin?
Kommentit (123)
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet eronnut. Miksi kytäät exää? Vaihda maisemia ,jos et kestä häntä nähdä. Miksi kidutat itseäsi? EX- on jatkanut elämäänsä.Jatka sinäkin. ps.Lapsia syntyy paljon keskosina ja pystytän pitää hengissä hyvin lyhyeltäkin raskaus ajalta!
Mä en vaan ikinä ymmärrä sinun kaltaisia ihmisiä. Eikö oikeasti ole ymmärrystä ja empatiaa ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia ja toipuvat asioista eri tavalla?
Jos elämän jatkaminen olisi noin helppoa, niin tuskin olisi tarvetta terapialla, erosemiraareille yms.
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Täällä ei kukaan ole sanonut ettei uutta elämää saisi aloittaa. Menee täysin asian vierestä kun kyse ei ole siitä.
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Oletpa ikävä. Eikö saisi surra? Vaikkei sinulla ole ollut tunnetta aiempien suhteiden kanssa, että haluat lapsia, niin he ovat voineet haluta lapsia kanssasi. Ja se mitä olen täällä, livenä ja mm. Naamakirjassa oppinut on se, että monet miehet puhuvat ympäripyöreitä lapsista tyttöystävälleen, kunnes jättävät ja tekevät lapset seuraavan kanssa.
Sinusta ja suhteistasi en tiedä, mutta sinäkään et tiedä ap:n suhteesta, joten en tulisi noin ikävästi kenellekään sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Täällä ei kukaan ole sanonut ettei uutta elämää saisi aloittaa. Menee täysin asian vierestä kun kyse ei ole siitä.
Ap:lle se näyttää olevan ongelma. Tasapainoinen ihminen olisi onnellinen toisen ihmisen onnesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketieteellinnen ihme, kun miehesi sai lapsen! Hallelujah!!
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
He ovat rakastaneet sinua, vaikka siinä et olekaan rakastanut heitä. Miksi olet edes ollut suhteessa, jonka olet tarkoittanut väliaikaiseksi. Se on ihmisten käyttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteellinnen ihme, kun miehesi sai lapsen! Hallelujah!!
Miehet tosiaan saavat lapsia, vaikka eivät synnytäkään niitä. Mitä olet, kolmentoista?
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Varmaan myös kerroit näille exille jo silloin kun olit heidän kanssaan yhdessä että et näe teillä yhteistä tulevaisuutta ainakaan loppuelämäksi ja lapsia et ainakaan heidän kanssaan halua (mutta jostain syystä nyt just on oikein jees olla yhdessä)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Täällä ei kukaan ole sanonut ettei uutta elämää saisi aloittaa. Menee täysin asian vierestä kun kyse ei ole siitä.
Ap:lle se näyttää olevan ongelma. Tasapainoinen ihminen olisi onnellinen toisen ihmisen onnesta.
Onpa oudosti sanottu. Kyllä ajan kanssa, kun on saanut asiat käsiteltyä ja päässyt yli ja löytänyt elämäänsä uuden suunnan, niin ihan hyvin voi olla onnellinen exän onnesta. Mutta ihan turhaa yrittää olla väkisin onnellinen, jos asia saa sinut onnettomaksi. Tyypillistä suomalaista, ettei saisi näyttää pahaa oloaan tai olla surullinen.
Minä toivon itse voivani joskus olla onnellinen exäni puolesta, joka ei halunnut sitoutua, ei ollut valmis, ei halunnut ketään, mutta suhteemme lopussa etsi itselleen uuden naisen ja muutama kuukautta eron jälkeen seurusteli uuden kanssa virallisesti. Minä olin hänen kanssaan 3 vuotta, mutta koskaan emme "virallisesti" seurustelleet, koska mies ei ollut valmis. Yhdessä asuimme välillä ja lapsenkin saimme, mies ei vain ollut valmis sitoutumaan.
Edelleen voi asiasta pahoin; teen töitä voidakseni paremmin ja toivon, että voin jonakin päivänä aidosti olla onnellinen, että mies löysi itselleen sopivan suhteen. Vielä en siihen kykene. Kaikki toimivat eri tahtiin.
Käsittele. Pahalta se tuntuu. Niinhän se on, kun on ollut hieno arvokas asia.
Löytänet pikkuhiljaa ne puolet, miksi erositte ja miksi et enää halua olla hänen kanssaan.
.
Hienoa on, että olet uskaltanut kiintyä. Hienoa on sekin, että olet uskaltanut erota.
Tuo on elämää ja elämänkokemusta, jota jossain vaiheessa arvostat.
Raskasta se on nyt ja vie oman aikansa siitä eheytyä. Olet nyt rikki.
Hoivaa itseäsi. Olet arvokas ja tärkeä.
Muutto vai ei? Kumpikin ihan yhtä hyvä. Oleellista on käsitellä se asia.
Jos muutto tuntuu sinusta hyvältä, niin sitten alat panostaa siihen suuntaan. Pikkuhiljaa löydät ne sopivat osaset muuttoa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Täällä ei kukaan ole sanonut ettei uutta elämää saisi aloittaa. Menee täysin asian vierestä kun kyse ei ole siitä.
Ap:lle se näyttää olevan ongelma. Tasapainoinen ihminen olisi onnellinen toisen ihmisen onnesta.
Aika tunteeton ihminen saisi olla jos tällainen ei yhtään satuttaisi. Jos toista on oikeasti rakastanut ja tapahtuu jotain tällaista niin on täysin normaalia reagoida surulla ja vihallakin. Tasapainoisen ihmisen määritelmä ei ole se ettei koe negatiivisia tunteita. Ei se tarkoita että toivoisi silti toiselle mitään pahaa. Lisäksi ajan myötä tunteet muuttaa muotoaan ja hyvinkin voi pystyä olemaan onnellinen sen toisen puolesta. Lisäksi vielä kun näihin ap:n kuvaamiin tapauksiin hyvin usein liittyy jonkinlaista petosta niin ei sitä tasapainoinen ihminen kuittaa ilolla ja olankohautuksella.
Miksi roikut miehessä. Siis entisessä?
Toivot, että löysi hyvän suhteen…
Miksi?
Sinun omat tunteesi ovat paljon tärkeämmät sinulle! Toivon niin.
Kyllä se eksä pärjää ilman sinun toivottelujasi. Voit ihan hyvällä mielellä haistattaa paskat. Ethän sinä sellaisen kanssa halua olla, joka haluaa olka jonkin muun kanssa.
Eroprosessiasi auttaa, kun löydät ne huonotkin puolet.
Sitten voit toivotella hyvät päivät.
Älä nyt ska jäädä alimmaiseksi vaan SINÄ OLET SE TÄRKEIN. Peittelet omat pettymykseksi ja surusi ja vihasi tuollaiseen muodolliseen toivomiseen @kaikkea hyvää”… olet vasta käsittelemässä sitä. Älä huijaa itse itseäsi. Tunne tunteesi ja käy ne läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Varmaan myös kerroit näille exille jo silloin kun olit heidän kanssaan yhdessä että et näe teillä yhteistä tulevaisuutta ainakaan loppuelämäksi ja lapsia et ainakaan heidän kanssaan halua (mutta jostain syystä nyt just on oikein jees olla yhdessä)?
Sanoin että en halua lapsia, ei sitä selvemmin voisi sanoa. Se että se johtui siitä, että en halunnut lapsia juuri näiden lasten kanssa on epäolennaista.
Siitä vaan psykologin kautta psykiatrille hakemaan masennukseen apua. Ellei muuta niin siellä kyllä keksivät sulle lisää syytä olla masentunut ja hoidon tarpeessa. Eksä nyt ei selvästi ap:n kanssa halunnut sitä lasta vaan ihan toisen kanssa, get ovet it!
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
No hohhoi. Hyvinpä missaat pointin. Ihania nää miesten kommentit: Miehessäkö aina vika? Eikö saa jatkaa elämää? Lueppa aloitus huolella ja mieti tarkkaan miksi ap on surullinen. Tuskin tajuat, mutta kokeile.
Lehdetön puu luo merelle siltaa,
Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa.
Odotan turhaan sinua, armain.
Kuu kulkee pilven taakse, taas on meri harmain.
Kaipaus vastaa sydämen ääneen,
Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.
Toinen nyt lastaan kanssas katsoo, toinen vienyt sinut lienyt.
Lehdetön puu luo merelle siltaa.
Lehdetön puu luo merelle siltaa,
Ei tulla koskaan enää toista tällaista iltaa.
Odotan turhaan sinua, armain.
Kuu kulkee pilven taakse, taas on meri harmain.
Kaipaus vastaa sydämen ääneen,
Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.
Toinen nyt lastaan kanssas katsoo, toinen vienyt sinut lienyt.
Saavu ei koskaan tällaista iltaa...
Ei koskaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
Varmaan myös kerroit näille exille jo silloin kun olit heidän kanssaan yhdessä että et näe teillä yhteistä tulevaisuutta ainakaan loppuelämäksi ja lapsia et ainakaan heidän kanssaan halua (mutta jostain syystä nyt just on oikein jees olla yhdessä)?
Sanoin että en halua lapsia, ei sitä selvemmin voisi sanoa. Se että se johtui siitä, että en halunnut lapsia juuri näiden lasten kanssa on epäolennaista.
Epäolennaista? Se on hyvinkin olennaista. Ihminen muuttuu iän myötä hyvinkin paljon. Minä ainakin haluaisin tietää rehellisesti miksi mies ei halua lasta. Ja varsinkin, jos syy on se, ettei halua lasta kanssani. Silloin voi tehdä sen päätöksen nopeammin etsiä ja löytää kumppani, joka haluaa lapsen juuri minun kanssani.
Alue: Aihe vapaa
Välttämättä ei tarvitse ei muuttaa takaisin omalle seudulle.
Pääasia että saisi työpaikan muualta kuin nykyiseltä seudulta ja voisi muuttaa pois nykyiseltä paikkkunnalta.
Jo muutto on melkoinen homma kaikkine järjestelyineen, että niinä aikoina ei ehdi miettiä mennyttä eikä eroa eikä miehen julmaa pettämistä ja käytöstä.
Uusi paikkakunta, uusi asunto, uusi työ vie jo niin paljon voimavaroja, että se varsinainen suuri surun aihe jää toiseksi.
Sitäpaitsi uusi ympäristö, uudet ihmiset ja usein myös työkaverit tuovat kokonaan uuden ja erilaisen elämän, mitä on aiemmin elänyt.
Tämän tiedän aivan omasta kokemuksesta. Ensin tuntui että tukehdun siihen kaikkeen pettämiseen ja murheeseen, mitä ero aiheutti.
Muutettuani toiselle paikkakunnalle ja uuteen työpaikkaan, tuo kaikki jäi melko nopeasti vain niihin kaukaisiin muistoihin.
Uudessa elämässä oli niin paljon kaikke opittavaa ja erilaista, ettei ehtinyt miettiä sitä surkeaa mennyttä. Pikkuhiljaa se jäi yhä kauemmas ja kauemmas. Löytyi uusia ystäviä ja yllätys ja yllätys myös miellyttävä miesystävä, jonka kanssa edelleen tapaillaan.
Ehkä kaikilla ei tälläistä mahdollisuutta ole, itse toimin alalla, jossa töitä löytyy joka puolella Suomea. Ei siis liene vaikea arvata ammattiani.