Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ex-mies sai lapsen alle vuosi eromme jälkeen
26.10.2021 |
Onko teillä kokemusta tällaisesta tilanteesta, miten käsittelitte asian? Minun entinen mieheni on tänä syksynä saanut lapsen uuden naisensa kanssa, kun erosta oli mennyt hädintuskin vuottakaan. Ero oli äärimmäisen raskas henkisesti, olin muuttanut miehen perässä uudelle paikkakunnalle eikä tukiverkostoa paljonkaan lähettyvillä ollut. Kaikkein pahinta on kuitenkin ollut se, että mies on samoin tein eromme tapahduttua perustanut perheen tämän uuden kanssa, kun lapsi on ollut myös oma harras toiveeni. Asiassa on ollut paljon käsittelemistä. Meillä on yhteinen kummilapsi ex-mieheni kanssa ja valitettavasti jouduin kohtaamaan hänen uuden perheensä kasvotusten jokin aika sitten, sen jälkeen kaikki on taas vyörynyt päälle. Olen pyrkinyt löytämään töitä muualta, jotta pystyisin muuttamaan takaisin lähemmäs omia ystäviäni, mutta toistaiseksi en ole onnistunut. Mikä tällaisesta auttaa pääsemään eteenpäin?
Kommentit (123)
Pienikin välimatka auttaa. Muuta ensi alkuun vaikka naapuripaikkakunnalle ja käy sieltä nykyisessä työssä. Kuinka laaja työnhakualue sinulla on kotipaikkakunnallasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erositte ja molemmat alkoivat elää omaa elämää. Mitä väliä mitä ex tekee, sen pitäisi olla elämäsi pienin murhe.
Ihmettelen tätä ajatusta, ex-miehet eivät saisi aloittaa uutta suhdetta ja tehdä jopa lapsia. Minunkin ex-tyttöystäville jostain syystä on suuri ongelma, että olen tehnyt lapseni nykyisen puolisoni kanssa, enkä aikoinaan halunnut niitä exieni kanssa. Tiesin aina, etteivät ne suhteet olisi kestänyt lopun elämää, joten edes harkinnut lapsien tekemistä. Vasta kun löysin naisen, jonka kanssa olin varma että suhde kestää, niin halusin lapsia.
No hohhoi. Hyvinpä missaat pointin. Ihania nää miesten kommentit: Miehessäkö aina vika? Eikö saa jatkaa elämää? Lueppa aloitus huolella ja mieti tarkkaan miksi ap on surullinen. Tuskin tajuat, mutta kokeile.
Ymmärrän että ap on surullinen erosta. Sen sijaan en ymmärrä miksi hän on surullinen kun ex on löytänyt onnen ja tehnyt lapsen uuden rakkaan kanssa. Sen pitäisi olla onnellinen asia, eikä exän onni ole millään tavalla pois ap:lta.
Vierailija kirjoitti:
Lehdetön puu luo merelle siltaa,
Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa.
Odotan turhaan sinua, armain.
Kuu kulkee pilven taakse, taas on meri harmain.Kaipaus vastaa sydämen ääneen,
Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.
Toinen nyt lastaan kanssas katsoo, toinen vienyt sinut lienyt.
Lehdetön puu luo merelle siltaa.Lehdetön puu luo merelle siltaa,
Ei tulla koskaan enää toista tällaista iltaa.
Odotan turhaan sinua, armain.Kuu kulkee pilven taakse, taas on meri harmain.
Kaipaus vastaa sydämen ääneen,
Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.
Toinen nyt lastaan kanssas katsoo, toinen vienyt sinut lienyt.
Saavu ei koskaan tällaista iltaa...
Ei koskaan!
Mistä tämä on?
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Kysymys ei ole siitä liittyvätkö entisen kumppanin asiat enää toiseen eron jälkeen. Ei näissä ole kyse siitä. Tiedän henkilökohtaisesti muutamankin vähän saman tyyppisen tapauksen, joka ikisessä niistä oli ollut mukana myös vedätystä ja valehtelua pidemmältä ajalta, lisäksi joka ikinen noista pariskunnista loppujen lopuksi erosi. Tottakai aina on poikkeuksia. Eikä sillä oikeastaan edes ole väliä, joka tapauksessa on täysin ymmärrettävää surra tällaista asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopeasti tärppäsi miehen uudessa suhteessa. Olisit ap iloinen hänen onnestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Kysymys ei ole siitä liittyvätkö entisen kumppanin asiat enää toiseen eron jälkeen. Ei näissä ole kyse siitä. Tiedän henkilökohtaisesti muutamankin vähän saman tyyppisen tapauksen, joka ikisessä niistä oli ollut mukana myös vedätystä ja valehtelua pidemmältä ajalta, lisäksi joka ikinen noista pariskunnista loppujen lopuksi erosi. Tottakai aina on poikkeuksia. Eikä sillä oikeastaan edes ole väliä, joka tapauksessa on täysin ymmärrettävää surra tällaista asiaa.
Miksi joku surisi sitä, että joku toinen on löytänyt onnen elämässään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Ja sua ei sitten loukkaisi se jos mies jättäisi sut nyt siksi että "tietää että ei halua vanheta sun kanssa" ja ehkä hankkisi vielä kesämökin, veneen tms jutun mistä olet haaveillut saman tien jonkun uuden naisen kanssa (koska tiesi saman tien että tämän naisen kanssa hän haluaa elää vanhaksi?)
Hyvin suurella todennäköisyydellä ap:n ex on joku naistennaurattaja jolla on aina joku uusi kiikarissa ennemmin tai myöhemmin. Näille tyypeille on ihan normaalia tehdä lapsia saman tien uuden kumppanin kanssa tai mennä kihloihin viikko tapaamisen jälkeen. Ei niissä ole ikinä kyse mistään elämän rakkaudesta, niillä vaan täytyy olla joku ja haluavat sitoa toisen itseensä. Myös henkilöt joilla on paljon narsistisia piirteitä toimivat usein näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Ja sua ei sitten loukkaisi se jos mies jättäisi sut nyt siksi että "tietää että ei halua vanheta sun kanssa" ja ehkä hankkisi vielä kesämökin, veneen tms jutun mistä olet haaveillut saman tien jonkun uuden naisen kanssa (koska tiesi saman tien että tämän naisen kanssa hän haluaa elää vanhaksi?)
Pitäisikö miehen sitten roikkua suhteessa jonka tietää vääräksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Ja sua ei sitten loukkaisi se jos mies jättäisi sut nyt siksi että "tietää että ei halua vanheta sun kanssa" ja ehkä hankkisi vielä kesämökin, veneen tms jutun mistä olet haaveillut saman tien jonkun uuden naisen kanssa (koska tiesi saman tien että tämän naisen kanssa hän haluaa elää vanhaksi?)
Pitäisikö miehen sitten roikkua suhteessa jonka tietää vääräksi?
Miksi alunperinkään pitää olla suhteessa ihmisen kanssa, jonka tietää vääräksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tapauksessamme mies oli jopa hanakampi perheen perustamisen suhteen kuin minä, minä olin se joka halusi vielä hetken lykätä, koska lähiomaiseni vakavasta sairastumisesta johtuen voimavarani olivat melko vähissä ja halusin tilanteen hiukan tasaantuvan. Hetki ennen eroa mies vannoi rakkautta ja puhui lapsista. Sen takia tätä on ollut niin vaikeaa ymmärtää ja käsitellä. En minä hänelle mitään pahaa toivo kaikesta huolimatta, mutta vaikeaa tämä on ollut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvin suurella todennäköisyydellä ap:n ex on joku naistennaurattaja jolla on aina joku uusi kiikarissa ennemmin tai myöhemmin. Näille tyypeille on ihan normaalia tehdä lapsia saman tien uuden kumppanin kanssa tai mennä kihloihin viikko tapaamisen jälkeen. Ei niissä ole ikinä kyse mistään elämän rakkaudesta, niillä vaan täytyy olla joku ja haluavat sitoa toisen itseensä. Myös henkilöt joilla on paljon narsistisia piirteitä toimivat usein näin.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sua hyvin. On varmaan vedätetty olo tai jotain sinne päin. Olisin mäkin palasina jonkun aikaa. Surisin sen minkä surisin, mut sisälläni tietäisin koko ajan, että ansaitsen parempaa. Jossain odottaa joku oikeampi.
En haluu olla töykeä tai epäillä kenenkään suhteita. Mutta aika usein ihmiset koittaa oppia edellisistä virheistä ja vaikka "haluaa" vaimon/ lapsia nopeammin uudessa, vaikka se edellinen suhde olisi ollut koko historiassa merkityksellisempi.
Me eletään ja kuullaan täällä vain kerran ja pitkään suhteessa ollut mies osaa lukea lähes naisten ajatukset, toiveet ja pelot, ne lähes kaikilla samat ja sanoa ne asiat jotka toinen toivoo kuulevansa. Ellei kovin omatahtoinen ole, ei halua ehkä erota taas uudestaan vaan samasta syystä koska itsekin pelkää, pelkää jäävänsä taas yksin. Miehet on lopulta melko yksinkertaisia.
Totuuden siemen kirjoitti:
En haluu olla töykeä tai epäillä kenenkään suhteita. Mutta aika usein ihmiset koittaa oppia edellisistä virheistä ja vaikka "haluaa" vaimon/ lapsia nopeammin uudessa, vaikka se edellinen suhde olisi ollut koko historiassa merkityksellisempi.
Me eletään ja kuullaan täällä vain kerran ja pitkään suhteessa ollut mies osaa lukea lähes naisten ajatukset, toiveet ja pelot, ne lähes kaikilla samat ja sanoa ne asiat jotka toinen toivoo kuulevansa. Ellei kovin omatahtoinen ole, ei halua ehkä erota taas uudestaan vaan samasta syystä koska itsekin pelkää, pelkää jäävänsä taas yksin. Miehet on lopulta melko yksinkertaisia.
Tarkoitatko siis, että mies vaan puhuu asioita miellyttääkseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saimme esikoisen miehen kanssa noin vuosi seurustelun alettua. Ei se nyt mitenkään erikoista ole että varsinkin kolmikymppisillä voi päätös perheen perustamiseen syntyä hyvinkin nopeasti. Ero on ero, sen jälkeen sille entiselle seurustelukumppanille tapahtuvat asiat eivät mitenkään liity sinuun. Ehkä tämä uus nainen oli sitten SE nainen. Mun miehen kohdalla näin oli. Eksänsä kanssa oli vuosia mutta mies ei halunnut perustaa perhettä hänen kanssaan ja jätti juuri siitä syystä vaikka oli valmis perustamaan perheen. Me löydettiin toisemme melko pian sen jälkeen ja mies oli melko pian sitä mieltä että minä olen hänen tulevien lastensa äiti:D Minulla kesti vähän kauemmin aikaa miettiä. Nyt ollaan oltu yhdessä melkein 20 vuotta.
Ja sua ei sitten loukkaisi se jos mies jättäisi sut nyt siksi että "tietää että ei halua vanheta sun kanssa" ja ehkä hankkisi vielä kesämökin, veneen tms jutun mistä olet haaveillut saman tien jonkun uuden naisen kanssa (koska tiesi saman tien että tämän naisen kanssa hän haluaa elää vanhaksi?)
Pitäisikö miehen sitten roikkua suhteessa jonka tietää vääräksi?
Miksi alunperinkään pitää olla suhteessa ihmisen kanssa, jonka tietää vääräksi?
Tämän logiikan mukaan jokainen suhde pitäisi päätyä loppuelämän suhteeseen, koska olisihan sitä pitänyt tietää millainen suhde tulee olemaan suhteen alussa.
"Ole onnellinen kun pääsit tuosta! Minulla kävi aikoinaan aika samalla tavalla,
eksä paukutti uuden tai ei niin uuden heilansa paksuksi saman tien eron jälkeen..."
Paino sanalla "paukutti".
Thunk, thunk, thunk.... ja äänekäs pauke vaan kaikui ympäri kaupunkia.
Eksä se siellä paukutti pahaa-aavistamatonta uutta paksuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannata tuollaisen ukon perään itkeä. Oletko varma ettei ole viritellyt jotain selkäsi takana jo aiemmin?
En ole ollenkaan varma ja asian ajatteleminen on tuntunut vaikealta. Ap
Olen ollut samantapaisessa tilanteessa, itselläkin sellainen pieni kutina, että eksän suhde työkaveriinsa alkoi kyllä mahdollisesti jo ennen eroamme. Mutta koska olimme 7 vuotta yhdessä ja hän kuitenkin oli hyvä ihminen ja tärkeä osa elämääni pitkän ajan enkä voi olla varma tapahtuiko mitään, niin olen tietoisesti päättänyt luottaa häneen. Loppupeleissä mahdollinen totuus ei enää eron jälkeen muuta mitään, joten on helpompaa itselleni miettiä, että hän olisi arvostanut niin paljon ettei olisi tehnyt mitään väärää. Oikein tai ei, yhteinen aikamme ja myös ne hyvät muistot on sen arvoisia, että ummistan silmät kyseenalaistuksilleni ja luotan viimeisen kerran eksään. Se helpottaa, suosittelen yrittämään tätä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi edes pitäisi olla tasapainoinen pian eron jälkeen? Eiköhän se että ei tunnu missään kerro vain siitä että ei ole tuntunut miltään siinä suhteessakaan. Sellaisia parisuhteitako itselläsi on?