Miehet, onko naisenne seura tylsää?
Mietin sitä, kun mieheni viettää vapaa-aikansa salilla tai kavereiden kanssa. En halua jutella nyt tästä mieheni kanssa, koska en halua hänen ajattelevan, että haluan meidän joka hetki olevan yhdessä. Viihdyn hyvin itsekseni. Enkä muutenkaan halua näin pienestä saada aikaan mitään härdelliä.
Mutta rupesin miettimään, että eikö miehet yleensä viihdy naistensa seurassa? Voi olla, että olen huonoa seuraa, ja aloin jo katkeroitua, että oliko pakko mennä naimisiin kanssani, jos ei edes viihdy kanssani.
Tajusin sitten, että lapsena isänikin viihtyi vapaa-aikansa lähinnä omassa harrastuksessaan. Äiti siitä joskus meille lapsille valittikin, että isänne ei ole sitten koskaan kotona.
Älkää tehkö tästä pettämisjuttua, koska sellaisesta nyt tällä kertaa ei ole kyse. Haluaisin miesnäkökulmaa, mistä tämä voisi johtua? Olenko vaan tylsä? En ole riidanhaastaja, enkä tietääkseni edes näin myrkytä koti-ilmapiiriä. Vai onko tämä joku miesten juttu, että naisten seura ei ole hauskaa? Kiitos.
Kommentit (90)
Ihmiset on erilaisia. On paljon miehiä, jotka viihtyvät naisensa kanssa, etenkin kun ovat menneet yhteen sopivan naisen kanssa. Sitten on miehiä, joille nainen on nainen ja elämä tapahtuu ystävien ja harrasteiden ja työn parissa.
Itse haluan miehen olevan myös kumppani ja paras kaveri, en kestäisi tuollaista suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.
En sitä väittänyt, ja heti alkuun kirjoitin, etten mieheltä suoraan kysy, ettei epäile, että niin ajattelen. Mutta on mun mielestä kumma, jos kaverit ja sali menee aina etusijalle, kun itselleni on itsestäänselvyys, että perhe menee etusijalle. Olen aina pistänyt miehen etusijalle joka asiassa. Tuntuu, etten ole sen arvoinen miehen mielestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.
En sitä väittänyt, ja heti alkuun kirjoitin, etten mieheltä suoraan kysy, ettei epäile, että niin ajattelen. Mutta on mun mielestä kumma, jos kaverit ja sali menee aina etusijalle, kun itselleni on itsestäänselvyys, että perhe menee etusijalle. Olen aina pistänyt miehen etusijalle joka asiassa. Tuntuu, etten ole sen arvoinen miehen mielestä. Ap
sinullako ei ole mitään omaa elämää?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on erilaisia. On paljon miehiä, jotka viihtyvät naisensa kanssa, etenkin kun ovat menneet yhteen sopivan naisen kanssa. Sitten on miehiä, joille nainen on nainen ja elämä tapahtuu ystävien ja harrasteiden ja työn parissa.
Itse haluan miehen olevan myös kumppani ja paras kaveri, en kestäisi tuollaista suhdetta.
Mitä se sitten tarkoittaa, että nainen on vain nainen, ja elämä tapahtuu muiden kanssa? En halua itsekään olla mikään kodinkone ja pelkkä seksikumppani. Olisi kiva, että joku tykkäisi minustakin ihan muistakin syistä. Ja jos olen jotenkin pask*a seuraa, niin olisin mieluummin keskenäni paska* seuraa, enkä avioliitossa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.
En sitä väittänyt, ja heti alkuun kirjoitin, etten mieheltä suoraan kysy, ettei epäile, että niin ajattelen. Mutta on mun mielestä kumma, jos kaverit ja sali menee aina etusijalle, kun itselleni on itsestäänselvyys, että perhe menee etusijalle. Olen aina pistänyt miehen etusijalle joka asiassa. Tuntuu, etten ole sen arvoinen miehen mielestä. Ap
sinullako ei ole mitään omaa elämää?
En omasta mielestäni sanoisi noin, vaan että parisuhde on mulle niin suuri ilon lähde. Tai olisi, mutta yksinään on vaikea iloita. Ap
Sinä olet ap jotain sellaista mitä hän omistaa. On työpaikka, perhe, sali, kaverit. Kaikki hänelle sopivissa laatikoissa. Hän käy sillä laatikolla eniten mikä hänelle eniten iloa antaa. Vähemmän mukavilla harvemmin ja työ laatikko avataan koska on pakko. Jos sinulle ei ole laatikkoa lainkaan tehtynä, et ole niin tärkeä että sinulle pitäisi sellainen hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.
En sitä väittänyt, ja heti alkuun kirjoitin, etten mieheltä suoraan kysy, ettei epäile, että niin ajattelen. Mutta on mun mielestä kumma, jos kaverit ja sali menee aina etusijalle, kun itselleni on itsestäänselvyys, että perhe menee etusijalle. Olen aina pistänyt miehen etusijalle joka asiassa. Tuntuu, etten ole sen arvoinen miehen mielestä. Ap
sinullako ei ole mitään omaa elämää?
En omasta mielestäni sanoisi noin, vaan että parisuhde on mulle niin suuri ilon lähde. Tai olisi, mutta yksinään on vaikea iloita. Ap
En kyllä käsitä sinua ollenkaan.
Eli miehen pitäisi hylätä kaverinsa ja harrastuksensa, ja katsoa vieressä kun sinä vauvapalstailet?
Olet sairas narsisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.
En sitä väittänyt, ja heti alkuun kirjoitin, etten mieheltä suoraan kysy, ettei epäile, että niin ajattelen. Mutta on mun mielestä kumma, jos kaverit ja sali menee aina etusijalle, kun itselleni on itsestäänselvyys, että perhe menee etusijalle. Olen aina pistänyt miehen etusijalle joka asiassa. Tuntuu, etten ole sen arvoinen miehen mielestä. Ap
sinullako ei ole mitään omaa elämää?
En omasta mielestäni sanoisi noin, vaan että parisuhde on mulle niin suuri ilon lähde. Tai olisi, mutta yksinään on vaikea iloita. Ap
En kyllä käsitä sinua ollenkaan.
Eli miehen pitäisi hylätä kaverinsa ja harrastuksensa, ja katsoa vieressä kun sinä vauvapalstailet?
Olet sairas narsisti
Joka keskusteluun eksyy aina tälläinen tyyppi. Tahallaan väärinymmärtäjäöveristi :D Tarkoitus on kaiketi tällä lopettaa keskustelu kokonaan ja muuttaa se vänkäämiselsi.
En paritellut kolmeen vuoteen. Et varmaan sinäkään.
N29
Sopiva balanssi. En halua parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa joka nysvää vain kotona ja minussa kiinni, mutta en myöskään sellaista jonka mielestä seurani ei ole hyvää. Koettu on sekin että kelpasin alkuhuuman jälkeen lähinnä ruuanlaittoon ja seksiin.
Mutta en pakota, en kerjää. Tiedän arvoni enkä kauaa katsele jos se toinen ei tiedä. Ja sama toisin päin. Sopivasti omaa aikaa ja elämää, mutta kuitenkin myös kumppanin kanssa viihtyen.
Seurustelu-ja kihlausaikana naiseni oli iloinen ja huumorintajuinen.
Nyt vetää porot nokkaan, kun joskus vitsillä heitän. Eikä itse enää vitsaile. Aina niin asiallista toimintaa.
Ei tämä elämä saa nyt niin vakavaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Sopiva balanssi. En halua parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa joka nysvää vain kotona ja minussa kiinni, mutta en myöskään sellaista jonka mielestä seurani ei ole hyvää. Koettu on sekin että kelpasin alkuhuuman jälkeen lähinnä ruuanlaittoon ja seksiin.
Mutta en pakota, en kerjää. Tiedän arvoni enkä kauaa katsele jos se toinen ei tiedä. Ja sama toisin päin. Sopivasti omaa aikaa ja elämää, mutta kuitenkin myös kumppanin kanssa viihtyen.
Niin, tätä itsekin ajoin takaa. Minulle riittäisi aika vähäkin, että joskus näyttäisi, että kiinnostaisi ajanvietto. Kun muistelen, niin viimeksi kesällä mies ehdotti kävelylenkkiä, ja mentiinkin yhdessä kävelemään. Muutoin ei me kahden kesken tehdä yhtään mitään, seksiä lukuunottamatta.
Toisille miehille riittää se että on joku kotona odottamassa, varsinainen elämä eletään muualla. Tämä miespuolisen ystäväni sanomaa, tiedä sitten kuinka yleinen ajattelutapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiva balanssi. En halua parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa joka nysvää vain kotona ja minussa kiinni, mutta en myöskään sellaista jonka mielestä seurani ei ole hyvää. Koettu on sekin että kelpasin alkuhuuman jälkeen lähinnä ruuanlaittoon ja seksiin.
Mutta en pakota, en kerjää. Tiedän arvoni enkä kauaa katsele jos se toinen ei tiedä. Ja sama toisin päin. Sopivasti omaa aikaa ja elämää, mutta kuitenkin myös kumppanin kanssa viihtyen.
Niin, tätä itsekin ajoin takaa. Minulle riittäisi aika vähäkin, että joskus näyttäisi, että kiinnostaisi ajanvietto. Kun muistelen, niin viimeksi kesällä mies ehdotti kävelylenkkiä, ja mentiinkin yhdessä kävelemään. Muutoin ei me kahden kesken tehdä yhtään mitään, seksiä lukuunottamatta.
Milloin sinä olet ikinä pyytänyt miestäsi mihinkään? Tai vienyt sen romanttiselle illalliselle?
On se tyhmä ja tylsä. Ihan lahopää ja täysin siivoton.
Ja paska ottamaan suihin.
No vaihtoon menee.
Jotkut miehet kaipaa naiselta lähinnä läheisyyttä ja itselleen statusta "Varattu" Erityisesti silloin jos on joutunut paremman puutteessa tyytymään vähemmän itseään viehättäävään naiseen.
Yleensäkkin miestä ei ole tarkoitettu olemaan naisen lähellä liian pitkiä aikoja. Se feminisoi miestä. Tämä tiedettiin jo antiikin ajan armeijoissa mm antiikin rooman armeijan leirissä ei ollut naisia vaan naiset oli sijoitettu erilliseen leiriin ns seuraajien leiriin. Ennen taistelua tuossa leirissä ei saanut vierailla ollenkaan.
Olen huomannut että pelkästään naiseen ihastuminen tekee olon hyvin heikoksi. Ihan kuin joku imisi voimani ja miehuuteni. Olo on levoton ja herkkä kun se on normaalisti tyyni ja vahva.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on erilaisia. On paljon miehiä, jotka viihtyvät naisensa kanssa, etenkin kun ovat menneet yhteen sopivan naisen kanssa. Sitten on miehiä, joille nainen on nainen ja elämä tapahtuu ystävien ja harrasteiden ja työn parissa.
Itse haluan miehen olevan myös kumppani ja paras kaveri, en kestäisi tuollaista suhdetta.
Oletko mies vai miksi vastasit kysymykseen?
Vierailija kirjoitti:
Toisille miehille riittää se että on joku kotona odottamassa, varsinainen elämä eletään muualla. Tämä miespuolisen ystäväni sanomaa, tiedä sitten kuinka yleinen ajattelutapa.
Niin, siltä minusta tuntuu itse asiassa, että olen täällä kotona odottelemassa. Ap
no ei parisuhde ole mikään vankila. jokainen tarvitsee omaa tilaa ja aikaa.