Lapselle huudettiin niin että tuli pissat housuun

Surullinen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma ei sopeudu lapseen.

Lapsen on sopeuduttava pikkuhiljaa maailmaan.

Ja siihen että ihmiset reagoi takaisin.

Niin se vain valitettavasti menee.

Totta. Mutta lapsi ei vain todella voi itselleen mitään. Tuota mietinkin että ylireagoinko nyt, mutta kun myös itse säikähdin niin kovasti niin tuntuu pahalta miettiä kuinka kovasti lapsi säikähti :(

Aikuinen kertoo lapselle miksi mies hermostui ovea yöllä potki alle lapselle, kun ei saanut nukuttua.

Ja ärsyttää että adhd-tyyppejä yleistetään huonotapaisina raivopäinä vaikka taustalla on vanhempi joka ei osaa kasvattaa tenavaansa . Taustalla usein avuttomasti niiskuttava vellihousu-äiskä jotka selittää että koska adhd.

Tiedän monta adhd-tapausta jotka ovat fiksuja myös ylikuormittuneina ja osaavat kyllä käyttäytyä, selkeät rajat asetettu jotka samalla auttaa vaikeissa paikoissa.

Lapsen pitää jossain vaiheessa oppia, vaikka kantapään kautta, että ei ole maailman keskipiste ja että hän ei voi riehua ja kiljua vieraiden läsnäollessa ihan miten lystää...Kyllä ennen vanhaankin lapset yleensä totteli, vaikka varmasti silloinkin oli adhd:ta jne. Ehkä tässä ap äitinä antanut liikaa periksi lapselle ja vetoaa nyt diagnoosiin, ettei lapsi voi itselleen mitään? Suurin osa nykyvanhemmista on melko lepsuja kasvattajia ja siksi valitettavan moni lapsi on ns rajaton, olipa sitten erityislapsi tai ei. Suosittelen että jatkossa pysytte kotona jos lapsi ei opi käyttäytymään

Vierailija kirjoitti:

Myös itse tärisen edelleen, pelkään huutavia miehiä vanhojen traumojen takia ja olen itku kurkussa, lapsenkin takia.

Mutta enhän ylireagoi?

Sä mässäilet oudosti omilla fiiliksilläs, keskittyen niihin ja vellot vanhoissa huonoissa muistoissasi, hokemalla enhän ylireagoi? Et ylireagoi mutta olet rasittava, anna olla jo ja painu pehkuihin siitä . Äläkä jatka draamaasi vaikka kiusasu on huomenna suuri jatkaa marttyyrileikkiäsi.

Lapsi sen sijaan todennäköisesti vetää jo unta palloon.

Vierailija kirjoitti:

No eikö lapsella ole mitään lääkitystä noihin neurologisiin oireisiinsa.

Ja kait hän muutoin on normaali lapsi,  ja kotona kasvatettu tiettyihin tapoihin?  Vai onko?

On ymmärrettävää, etteivät vieraat ihmiset ymmärrä tuollaisia sairauksia lapsella.

He voivat luulla, kuten siskosikin mies, että lapsi aivan ilkeyttään ja pahuuttaan huutaa ja itkee ja raivoaa.

On haastavaa elää sairaan lapsen kanssa.  Toisaalta voisi läheisille myös kertoa, millaisia ongelmia lapsen kanssa tulee ja voi tulla myös kylässä.

Ei tuollaiset asiat ole itsestään selvyyksiä muille ihmisille.

Muistan omasta lapsuudestani sen, kun ihmiset pelkäsivät henkilöä, joka sairasti epilepsiaa.

Hän luultiin pahasti mielenvikaiseski, koska häneltä saattoi tulla kohtauksen aikana vaahtoista sylkeä suusta.

Tieto on lisännyt monien sairauksien ymmärtämistä, mutta läheskään vielä tarpeeksi.

Netistä voi lukea tietoa adhd:sta. Hänellä on myös muita poikkeamia joihin "kasvatus" ei vaikuta. Myös nyt kun on jännittänyt pitkään kyläilyä niin se stressi purkautuu kiukuttelemalla, jolle ei voi mitään. Ovat kyllä tietoisia näistä haasteista.

Ja en ole ennen kirjoittanut tälläisestä tänne palstalle. Surullista jos samanlainen tarina ollut :( Huutava mies on pelottava, saa minulla aikaan heti paniikin, taitaa olla miesten raivarit yleisiä.

No jos lapsi riekkuu tuntikaupalla tuolla tavoin niin ei ole ihme että aikuisella lopulta hermo pettää, olipa kyseessä oma lapsi tai jonkun toisen...Ja sitten jälki on kuvatunlaista. Kyllä erityislapsikin oppii hillitsemään tunteitaan ja käyttäytymään, jos hänelle sitä pienestä pitäen järkevästi opetetaan. Ikävää, että tilanne eskaloitui noin. Itse en enää lähtisi lapseni kanssa kylään, ehkä hänen täytyy nyt opetella sitä itsehillintää kantapään kautta, eihän muuten esim koulussakaan tule pärjäämään

En halua vastata näihin enää, mutta lasta ei todellakaan ole pumpulissa kasvatettu, monesti itseäni yöt valvon huonon omatunnon kourissa kun on tullut komennettua ja puhuttu niin ilkeästi lapselle, ja mikään ei auta, en häntä normaaliksi rauhalliseksi 6 vuotiaaksi saa.

Tämä tapahtu siis kello 18 illalla, ei nyt yöaikaan, joten ei nyt sentään koko taloa valvottanut jos sen käsityksen sai.

Lapsena otettiin vielä hartioista kiinni ja ravistettiin niin tarvinnut huutaa?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen että muutat aloituksia koska sinulla on aina tämä sama aloitus jossa itkettää.

"Ihan kamala olo ja itkettää."

Eikö ole mitään tekemistä? Mitäs jos leipoisit tai menisit lenkille?

En ole tänne kirjoittanut varmasti vuoteen ainakaan, tämä foorumi oli ainut kun tuli mieleen johon voisin tätä asiaa purkaa.

Miksi siskosi ja hänen mies osallistui iltatoimiin? Lapsen hoitaminen on äidin tehtävä. Erikoinen tarina kerrassaan. Harvinaista sekin, että noin nuorella diagnosoidaan adhd. Yleensä vasta vanhempana, koska niin monet "oireet" ovat vasta lapsen normaalia toimintaa.

Lisäksi taidat olla provo, koska mikään tarinassa ei vaikuta oikealta.

Ap taitaa olla jotenkin traumatisoitunut ja ns herkkis ja ehkä lapsikin oppinut näin pelkäämään huutavia miehiä? Kuulostaa hieman ylireagoinnilta kyllä. Nykyään lapsille ja heidän vanhemmilleen ei saisi sanoa mitään, vaikka kuinka huonosti käyttäytyviä olisivat, kun heti vedetään ns herne nenään ja traumatisoidutaan. Ehkä ap:n pitää oppia käsittelemään omia traumojaan ensin ja välttää jatkossa kyläilyjä

Kuulostaa ikävältä. Sääliksi käy tyttöä monella tapaa. Äiti ei ole saanut apua itselleen, eikö tytölleen, eikä sukulaisetkaan vaikuta fiksuilta.

Mitä tuohon sanoisi? Jos asioille ei tee mitään, niin ei mikään muutu.

Sanoit, että lapsi ei voi itselleen mitään. Siis jatkoiko sitä samaa möykkää ja potkimista miehen huutamisen jälkeen? Jos ei, taisi tässä tulla sinulle todiste siitä, että lapsi todellakin pystyy kontrolloimaan omaa käytöstään. Hän pelästyi rajusti ja tajusi, että nyt tuli raja ja rajojen asettaja vastaan.

Kuten joku jo aiemmin totesikin, ADHD ei itsessään selitä käytöksen rajattomuutta. Sinä vanhempana mahdollistat sen, niin ikävältä kuin tämä tuntuukin sanoa ja kuulla. Pahoittelut rajusta suorapuheisuudesta, mutta yh:na tarvitset paljon tukijoukkoja ja saattaa olla, että lapsesi pelästymisestään huolimatta saattaa kovasti arvostaa ja kunnioittaa miestä, joka laittoi hänet aisoihin tilanteessa, jossa hän tai äiti ei siihen kyennyt.

Jos aamulla lähdet loukkaantuneena karkuun, teet karhunpalveluksen lapsellesi. Käykää tilanne asiallisesti keskustellen läpi ja vaadi lastasi pahoittelemaan riehumistaan. Jos hän ei itse sitä pysty tekemään, pahoittele hänen puolestaan ja tee omalla puheellasi selväksi ettei muiden kodeissa potkita seiniä, ovia tai tavaroita Sen jälkeen vaikka futista pelaamaan koko porukalla.

Vierailija kirjoitti:

Kai tuollaiset kohtaukset pitäisi jotenkin saada "miedommiksi", tai hillityksi.

Miten lapsi selviää koulussa?  Ja miten lapsi on selvinnyt päiväkodissa ja esikoulussa?

Vielä ei ole keksitty ihmelääkettä joita voisi varmuuden varalta syöttää pitkin päivää että sitten lopettaisi maagisesti raivarin jos sellainen tulee.

Muiden lasten tavoin on selvinnyt, uskon että muutkin näin pienet lapset saa raivareita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi siskosi ja hänen mies osallistui iltatoimiin? Lapsen hoitaminen on äidin tehtävä. Erikoinen tarina kerrassaan. Harvinaista sekin, että noin nuorella diagnosoidaan adhd. Yleensä vasta vanhempana, koska niin monet "oireet" ovat vasta lapsen normaalia toimintaa.

Lisäksi taidat olla provo, koska mikään tarinassa ei vaikuta oikealta.

Joo meilläkin lääkäri odotteli 8-vuotiaaksi saakka, koska väärästä diagnoosista on paljon haittaa. 6-vuotiaalla adhd ei ole mahdollista.

Noin nuorilla lapsilla ei ole adhd:ta.

Sori ap, nyt kärähdit.

Vierailija kirjoitti:

Sanoit, että lapsi ei voi itselleen mitään. Siis jatkoiko sitä samaa möykkää ja potkimista miehen huutamisen jälkeen? Jos ei, taisi tässä tulla sinulle todiste siitä, että lapsi todellakin pystyy kontrolloimaan omaa käytöstään. Hän pelästyi rajusti ja tajusi, että nyt tuli raja ja rajojen asettaja vastaan.

Kuten joku jo aiemmin totesikin, ADHD ei itsessään selitä käytöksen rajattomuutta. Sinä vanhempana mahdollistat sen, niin ikävältä kuin tämä tuntuukin sanoa ja kuulla. Pahoittelut rajusta suorapuheisuudesta, mutta yh:na tarvitset paljon tukijoukkoja ja saattaa olla, että lapsesi pelästymisestään huolimatta saattaa kovasti arvostaa ja kunnioittaa miestä, joka laittoi hänet aisoihin tilanteessa, jossa hän tai äiti ei siihen kyennyt.

Jos aamulla lähdet loukkaantuneena karkuun, teet karhunpalveluksen lapsellesi. Käykää tilanne asiallisesti keskustellen läpi ja vaadi lastasi pahoittelemaan riehumistaan. Jos hän ei itse sitä pysty tekemään, pahoittele hänen puolestaan ja tee omalla puheellasi selväksi ettei muiden kodeissa potkita seiniä, ovia tai tavaroita Sen jälkeen vaikka futista pelaamaan koko porukalla.

Näin juuri. Ja miehellähän on varmaan myös ADHD, eihän nyt herranduudeli hän pysty itseään hillitsemään, kun lapsuudessa ei ole kukaan vaatinut..

Taitaa olla niin, että omat rutiinit menee pieleen kylässä ja käytös on mahdottomampaa. Jos esim kotonakin tilanteesta toiseen siirtyminen on haastavaa, voi kyläillessä olla niin kierroksilla et homma ei toimi yhtään. Meillä auttoi vasta lapsen kasvaminen teini-ikään. Kun saa vihdoin itse säädellä nukkumisen, valvomisen, syömisen, kouluun lähdön, läksyjen teon ym.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä tilanne lapselle ja toki myös sinulle äitinä, mutta ei lapsellakaan ole oikeutta riehua kylässä ollessaan tuolla tavalla, vaikka kuinka on erityislapsi. Ne rajat olisi jossain vaiheessa laitettava ja opetettava lapsi kunnioittamaan niitä. Nyt opitte kantapään kautta, että ihmiset eivät siedä loputtomasti vieraan lapsen kiukuttelua...

Rajat laitettava ja toivottavasti opimme?

Tosiaanko kuvittelet että lallattelen vain lapselle ja annan tehdä mitä lystää? Ja lapsi ei todellakaan tuosta saanut "opetusta", ei toimi 6 vuotiaan aivot niin, hänen kohdallaan tuo aiheutti todennäköisesti vain enemmän haastavuutta kun ei osaa normaalilla lailla tunteitaan käsitellä, niin nyt ahdistuu entistä enemmän väsymyksen tultua. Ja en tiedä mitä tarkoitat minun opetuksella? Voin sanoa että ei ole kiva yksinhuoltajana olla vastuussa kaikessa ja koittaa olla lapselle hyvä huoltaja, pitää rajoja ja keksiä kikkoja ettei jännitys ja väsymys purkautuisi noin.

Miten nuo aikuisten iät liittyy nyt mitenkään tähän?

-ammattikasvattaja-

Tässä esimerkki lapsesta, jonka annetaan käyttäytyä huonosti, koska adhd. Äiti vetoaa juuri tuohon "lapsi ei voi itselleen mitään". Jos kasvatus olisi ollut tarpeeksi jämäkkää niin lapsi tuskin olisi riehunut tuolla tavalla. Ap kuulostaa pelokkaalta ja hauraalta sekä traumatisoituneelta ja ei ilmeisesti uskalla laittaa tarvittavia rajoja lapselle. Ulkomaailma ne rajat sitten jossain vaiheessa laittaa, kuten tässä tapauksessa. Ei voi olettaa, että vieraat aikuiset vain sietävät ja sietävät kiukuttelua...Jossain vaiheessa se raja todellakin tulee vastaan ja sitten käy näin, että tulee pahastikin sanottua ja huudettua