Lue keskustelun säännöt.
Rattaissa istuvat 3+ -vuotiaat
24.10.2021 |
Oikeastaan vanhempansa. Miksi?
Rattaat natisee ja paukkuu liitoksistaan, kun tuupataan vankkureita eteenpäin. Lapsella jalat laahaa maata ja polvet hakkaa leukaa. Tosi hullun näköistä.
Kommentit (506)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-vuotiaille on ihan normaalia istua rattaissa tietyissä tilanteissa. Harva sen ikäinen enää koko aikaa kyydissä istuu, mutta toisinaan kyllä. Aika huterot rattaat saa olla, jos ei keskikokoinen 3v niihin mahdu. 4-vuotiaista sitä vanhemmista harvemmat enää tarvii rattaita, kun he yleensä osaa jo käyttäytyä liikenteessä paremmin. Mutta lapsissa on eroja, molempiin suuntiin. Joku kävelee reippaasti jo 2-vuotiaana, joku taas tarvitsee vielä neljän vanhanakin rattaita. Koiraperheissä rattaita tarvitaan yleensä enemmän kun ne koirat pitää saada lenkitettyä, samoin kovin urheilulliset vanhemmat usein hankkii jotkut juoksukärryt että voi ottaa lapset mukaan lenkille. Autolla joka paikkaan ajavat taas ei välttämättä tarvitse rattaita. Joillain on ehkä myös niin lehmän hermot, että jaksaa seisoa tien poskessa odottamassa että taapero suostuu jatkamaan matkaa, kaikilla ei ole. Ihmisillä on siis erilaisia tarpeita ja suurin osa kyllä mieluusti valitsee ne ratkaisut jotka tuntuu omaan arkeen helpommilta, joillekin se on rattaiden käyttö. Joku toinen käyttää muuta helpotusta arkeensa, ihan normaalia.
Mä tunnen ainakin yhden tällaisen urheilullisen useamman lapsen mamman, joka vetää tosiaan 15 km juoksulenkkejä lapsi rattaissa. Siinä vaiheessa kun lapset eivät enää suostu tai mahdu istumaan rattaissa, jäävät he kotiin pelaamaan pleikkaa.
Jep. Todennäköisesti lapset ovat rattaissa istumisesta ja pleikan peluusta huolimatta urheilullisia, kun vanhempi näyttää esimerkkiä liikunnallisesta elämäntavasta.
Nimenomaan lapset eivät ole urheilullisia, kun urheilu on aina meinannut heille sitä, että mamma raahaa väkipakolla 15 km rataslenkille.
Jos oma urheilullisuus on tärkeintä, ei siinä oikein lapsilähtöisyydelle ole tilaa.
Taas joku mamma keksinyt hyvän syyn olla harrastamatta liikuntaa.
Lapset passivoituu!!
Kyllä ne alkaa itse sitten urheilemaan kunhan ei vaan näytetä esimerkkiä. Mielellään vielä nauretaan sille naapurin rouvalle joka taas itseään kiduttaa juoksemalla .
Kyllähän se kieltämättä vähän hymyilytti, kun naapurin rouva puuskutti lenkillään kaksi lasta rattaissa aina kun itse olin saman ikäisten kanssa futista potkimassa. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset terrierinä toistensa kimpussa taas.
Ehdotan uutta yhteiskuntajärjestystä. Seuraavat sata vuotta lapsista ja kodeista huolehtivat miehet. Tarvitaan miesnäkökulmaa sinne hiekkalaatikon reunalle. Hui, miehillä saattaisi olla keskenään jopa hauskaa...!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-vuotiaille on ihan normaalia istua rattaissa tietyissä tilanteissa. Harva sen ikäinen enää koko aikaa kyydissä istuu, mutta toisinaan kyllä. Aika huterot rattaat saa olla, jos ei keskikokoinen 3v niihin mahdu. 4-vuotiaista sitä vanhemmista harvemmat enää tarvii rattaita, kun he yleensä osaa jo käyttäytyä liikenteessä paremmin. Mutta lapsissa on eroja, molempiin suuntiin. Joku kävelee reippaasti jo 2-vuotiaana, joku taas tarvitsee vielä neljän vanhanakin rattaita. Koiraperheissä rattaita tarvitaan yleensä enemmän kun ne koirat pitää saada lenkitettyä, samoin kovin urheilulliset vanhemmat usein hankkii jotkut juoksukärryt että voi ottaa lapset mukaan lenkille. Autolla joka paikkaan ajavat taas ei välttämättä tarvitse rattaita. Joillain on ehkä myös niin lehmän hermot, että jaksaa seisoa tien poskessa odottamassa että taapero suostuu jatkamaan matkaa, kaikilla ei ole. Ihmisillä on siis erilaisia tarpeita ja suurin osa kyllä mieluusti valitsee ne ratkaisut jotka tuntuu omaan arkeen helpommilta, joillekin se on rattaiden käyttö. Joku toinen käyttää muuta helpotusta arkeensa, ihan normaalia.
Mä tunnen ainakin yhden tällaisen urheilullisen useamman lapsen mamman, joka vetää tosiaan 15 km juoksulenkkejä lapsi rattaissa. Siinä vaiheessa kun lapset eivät enää suostu tai mahdu istumaan rattaissa, jäävät he kotiin pelaamaan pleikkaa.
Jep. Todennäköisesti lapset ovat rattaissa istumisesta ja pleikan peluusta huolimatta urheilullisia, kun vanhempi näyttää esimerkkiä liikunnallisesta elämäntavasta.
Nimenomaan lapset eivät ole urheilullisia, kun urheilu on aina meinannut heille sitä, että mamma raahaa väkipakolla 15 km rataslenkille.
Jos oma urheilullisuus on tärkeintä, ei siinä oikein lapsilähtöisyydelle ole tilaa.
Taas joku mamma keksinyt hyvän syyn olla harrastamatta liikuntaa.
Lapset passivoituu!!
Kyllä ne alkaa itse sitten urheilemaan kunhan ei vaan näytetä esimerkkiä. Mielellään vielä nauretaan sille naapurin rouvalle joka taas itseään kiduttaa juoksemalla .Kyllähän se kieltämättä vähän hymyilytti, kun naapurin rouva puuskutti lenkillään kaksi lasta rattaissa aina kun itse olin saman ikäisten kanssa futista potkimassa. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Mua naurattaa nää futismammat, jotka ”potkii futista” ja on niin olevinaan atleettisia. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-vuotiaille on ihan normaalia istua rattaissa tietyissä tilanteissa. Harva sen ikäinen enää koko aikaa kyydissä istuu, mutta toisinaan kyllä. Aika huterot rattaat saa olla, jos ei keskikokoinen 3v niihin mahdu. 4-vuotiaista sitä vanhemmista harvemmat enää tarvii rattaita, kun he yleensä osaa jo käyttäytyä liikenteessä paremmin. Mutta lapsissa on eroja, molempiin suuntiin. Joku kävelee reippaasti jo 2-vuotiaana, joku taas tarvitsee vielä neljän vanhanakin rattaita. Koiraperheissä rattaita tarvitaan yleensä enemmän kun ne koirat pitää saada lenkitettyä, samoin kovin urheilulliset vanhemmat usein hankkii jotkut juoksukärryt että voi ottaa lapset mukaan lenkille. Autolla joka paikkaan ajavat taas ei välttämättä tarvitse rattaita. Joillain on ehkä myös niin lehmän hermot, että jaksaa seisoa tien poskessa odottamassa että taapero suostuu jatkamaan matkaa, kaikilla ei ole. Ihmisillä on siis erilaisia tarpeita ja suurin osa kyllä mieluusti valitsee ne ratkaisut jotka tuntuu omaan arkeen helpommilta, joillekin se on rattaiden käyttö. Joku toinen käyttää muuta helpotusta arkeensa, ihan normaalia.
Mä tunnen ainakin yhden tällaisen urheilullisen useamman lapsen mamman, joka vetää tosiaan 15 km juoksulenkkejä lapsi rattaissa. Siinä vaiheessa kun lapset eivät enää suostu tai mahdu istumaan rattaissa, jäävät he kotiin pelaamaan pleikkaa.
Jep. Todennäköisesti lapset ovat rattaissa istumisesta ja pleikan peluusta huolimatta urheilullisia, kun vanhempi näyttää esimerkkiä liikunnallisesta elämäntavasta.
Nimenomaan lapset eivät ole urheilullisia, kun urheilu on aina meinannut heille sitä, että mamma raahaa väkipakolla 15 km rataslenkille.
Jos oma urheilullisuus on tärkeintä, ei siinä oikein lapsilähtöisyydelle ole tilaa.
Taas joku mamma keksinyt hyvän syyn olla harrastamatta liikuntaa.
Lapset passivoituu!!
Kyllä ne alkaa itse sitten urheilemaan kunhan ei vaan näytetä esimerkkiä. Mielellään vielä nauretaan sille naapurin rouvalle joka taas itseään kiduttaa juoksemalla .Kyllähän se kieltämättä vähän hymyilytti, kun naapurin rouva puuskutti lenkillään kaksi lasta rattaissa aina kun itse olin saman ikäisten kanssa futista potkimassa. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Mua naurattaa nää futismammat, jotka ”potkii futista” ja on niin olevinaan atleettisia. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Silloin kun ulkoillaan lasten kanssa, se tapahtuu lasten ehdoilla eikä mamman omana urheilunäytöksenä. Mutta jokainen omalla tavallaan, eikös juu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmaan niitä äippiä, jotka laittaa ikäsuositustaan aiemmin lapsensa katsomaan väkivaltaisia elokuvia, ottaa istuimet pois autosta, tunkee trendivaatteet, -puhelimet ja meikit käteen viimeistään tokalla, koska olisihan se noloa jos lapsi näyttäisi lapselta. Ja lastensa kuullen arvostelee lapsellisia lapsia. No joo. Meidän lapsi oli vielä 4-vuotiaana ikäistään pienempi, ja yli puolentoista kilometrin matkat vaan väsytti liikaa. Muutenkin uteliaan lapsen kanssa kävely on hyvin hidasta ja pyöräily vilkkaassa paikassa turhan hetkistä. Liikunnan puutteesta ei ole kyse, eikä laiskuudesta vaan käytännöllisyydestä.
Elokuvissa ja autolla matkustaessa on ikä- ja painorajat lapsen suojelemiseksi. Rattailla kulkemisessa ei minun tietääkseni vastaavaa rajaa ole. Tai on, mutta aivan toisinpäin: rattaissa on enimmäispainorajat.
Sen sijaan on kyllä sellainen suositus, että alle kouluikäisen pitäisi saada vähintään kolme tuntia päivässä liikuntaa. Se on aika kova tavoite, hatunnosto kaikille, jotka siihen pystyvät kulkuneuvosta riippumatta.
Tiedän toki. Veikkaan että painorajat tietää ja niitä noudattaa kaikki ne ketkä lapsiaan rattaissa kuskaa. Ja rattaista huolimatta varmasti useimmat antavat lastensa liikkua mahdollisimman paljon.
Aloituksen ahdasmielinen näköalattomuus vain pisti miettimään, että millainen ihminen ei pysty kuvittelemaan, että tilanteita on vaikka minkälaisia. Tilanteet ovat myös muuttuvaisia, se että näet naapurin lapsen ohimennen vaikka joka päivä rattaissa ei tarkoita sitä että ne olisi koko päivän rattaissa. Mutta sen nyt normaalijärkiset toki tajuaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni 3+ ikäinen nukkuu vielä päiväunia, etenkin kun päiväkodeissa yritetään estää lasten pääseminen päiväunista eroon. Jos ollaan koko päivä liikenteessä, voi rattaissa nukkua päiväunetkin.
Oon autoton ja väitän että lapseni kävelee ulkona kuukausitasolla paljon enemmän kuin autollisten lapset keskimäärin, vaikka hän istuukin kauppareissut ja välillä puistomatkatkin rattaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on varmaan niitä äippiä, jotka laittaa ikäsuositustaan aiemmin lapsensa katsomaan väkivaltaisia elokuvia, ottaa istuimet pois autosta, tunkee trendivaatteet, -puhelimet ja meikit käteen viimeistään tokalla, koska olisihan se noloa jos lapsi näyttäisi lapselta. Ja lastensa kuullen arvostelee lapsellisia lapsia. No joo. Meidän lapsi oli vielä 4-vuotiaana ikäistään pienempi, ja yli puolentoista kilometrin matkat vaan väsytti liikaa. Muutenkin uteliaan lapsen kanssa kävely on hyvin hidasta ja pyöräily vilkkaassa paikassa turhan hetkistä. Liikunnan puutteesta ei ole kyse, eikä laiskuudesta vaan käytännöllisyydestä.
Elokuvissa ja autolla matkustaessa on ikä- ja painorajat lapsen suojelemiseksi. Rattailla kulkemisessa ei minun tietääkseni vastaavaa rajaa ole. Tai on, mutta aivan toisinpäin: rattaissa on enimmäispainorajat.
Sen sijaan on kyllä sellainen suositus, että alle kouluikäisen pitäisi saada vähintään kolme tuntia päivässä liikuntaa. Se on aika kova tavoite, hatunnosto kaikille, jotka siihen pystyvät kulkuneuvosta riippumatta.
Tiedän toki. Veikkaan että painorajat tietää ja niitä noudattaa kaikki ne ketkä lapsiaan rattaissa kuskaa. Ja rattaista huolimatta varmasti useimmat antavat lastensa liikkua mahdollisimman paljon.
Aloituksen ahdasmielinen näköalattomuus vain pisti miettimään, että millainen ihminen ei pysty kuvittelemaan, että tilanteita on vaikka minkälaisia. Tilanteet ovat myös muuttuvaisia, se että näet naapurin lapsen ohimennen vaikka joka päivä rattaissa ei tarkoita sitä että ne olisi koko päivän rattaissa. Mutta sen nyt normaalijärkiset toki tajuaa.
Aivan yhtä lailla täällä on ahdasmielisyyttä niitä kohtaan, joiden lapset hyvin pienestä haluavat kävellä omin jaloin ja kiukkuavat rattaissa.
Itselleni on sattunut molemman sortin lapsia, joten tiedän ettei kumpikaan ole vanhemman oman erinomaisuuden ansiota.
Vierailija kirjoitti:
Öö no ei meidän lapset istu ainakaan mitenkään ahtaasti. Ja joo, 5 v:kin istuu usein rattaissa ka 7 v seisoo vielä seisomalaudalla. Tehdään usein yli 10 km kävelyretkiä eikä 5 v ainakaan jaksa koko aikaa kävellä tai pyöräillä reippaasti. 7 v monesti pyöräilee, mutta jos käydään kaupungin keskustassa niin ei oteta vielä pyörällä mukaan. Vaikeampi ja vaarallisempi yrittää vahtia siellä pyöräilemään lasta kun mukana on 3 ja 5-vuotiaat. Av-raadin tuomio on tietysti liian monta lasta liian pienillä ikäeroilla ja ulkoilu koko perheenä on heille turmioksi...
Viisivuotias istuu rattaissa! No voi järkytys..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mikä vika rattaissa on? Ne on oikein hyvä tapa kuskata vaikka väsynyttä neljävuotiasta. Parempi lapsen on väsyneenä välillä rattaisiin päästä kuin joutua pakolla kävelemään pitkä matka vaikka olisi jo pitkä päivä takana ja oikeasti väsynyt.
Minun huomioni on kiinnittänyt tämä sama asia, mutta vielä enemmän se, että useimmiten maahanmuuttajataustaisissa on niitä, jotka näitä yli- ikäisiä lapsia rattaissa kuljettavat. Johtuneeko sitten tuosta rattaiden kanssa ilmaiseksi- jutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstalla on paljon tosi hyväkuntoisia, voimakkaita vanhempia. Minä en kuulu niihin, geenilotossa tuli toisenlaisia voittoja.
Miten tällainen selkävaivainen kolmen lapsen äiti kantaa viisihenkisen perheen ostokset ilman rattaita, samalla kun juoksee niiden pyöräilevien lasten perässä? Omat lapseni ovat raskasrakenteisia, eivät alipainoisia. 20kg kainalossa riehumassa tarkoittaa minulle kuukausien sairauslomaa.
Lenkkeilen kyllä lasten kanssa niin, että lapset polkevat ja minä juoksen perässä. Ovat oppineet varhain pyöräilemään. Kyllä silti on joskus kaduttanut, kun yksi lapsista satutti selkänsä puistossa ja kannoin sekä pyörän että lapsen koko matkan kotiin. Onneksi oli pienin lapsi kyseessä, isommat osaavat ajaa hiljempaa, sillä tällä vartalolla ei juosta kenenkään perässä samalla kun kannetaan lasta.
En pysty myöskään kuvittelemaan itselleni minkäänlaista kantoreppua tai rinkkaa, mihin jälkikasvuni lykkäsin ja samalla kantaisin tavaroita.
Flunssa-aikaan (eli aina paitsi heinäkuussa) useimmiten pitää olla mukana lasten astmalääkkeet, eivät mahdu taskuun, ja tietysti omat lääkkeet.
Näytän ihan terveeltä, olen normaalipainoinen. Kukaan ei ulospäin voi tietää, millaisia rajoitteita minulla on. Rattaita pystyn työntämään, mutta ylämäet nuorinkin kävelee, koska en jaksa työntää. Useimmiten kävelee kyllä muutenkin, mutta tavaroille rattaat ovat kätevät.
Kun lapset kasvavat, hankin varmaan tavarapyörän. Sinne saa kyytiin vaikka mitä.
Mutta hei! Kauhistelkaa ihan keskenänne ja olkaa iloisia, kun olette fyysisesti terveitä. Minä iloitsen psyykkisestä terveydestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-vuotiaille on ihan normaalia istua rattaissa tietyissä tilanteissa. Harva sen ikäinen enää koko aikaa kyydissä istuu, mutta toisinaan kyllä. Aika huterot rattaat saa olla, jos ei keskikokoinen 3v niihin mahdu. 4-vuotiaista sitä vanhemmista harvemmat enää tarvii rattaita, kun he yleensä osaa jo käyttäytyä liikenteessä paremmin. Mutta lapsissa on eroja, molempiin suuntiin. Joku kävelee reippaasti jo 2-vuotiaana, joku taas tarvitsee vielä neljän vanhanakin rattaita. Koiraperheissä rattaita tarvitaan yleensä enemmän kun ne koirat pitää saada lenkitettyä, samoin kovin urheilulliset vanhemmat usein hankkii jotkut juoksukärryt että voi ottaa lapset mukaan lenkille. Autolla joka paikkaan ajavat taas ei välttämättä tarvitse rattaita. Joillain on ehkä myös niin lehmän hermot, että jaksaa seisoa tien poskessa odottamassa että taapero suostuu jatkamaan matkaa, kaikilla ei ole. Ihmisillä on siis erilaisia tarpeita ja suurin osa kyllä mieluusti valitsee ne ratkaisut jotka tuntuu omaan arkeen helpommilta, joillekin se on rattaiden käyttö. Joku toinen käyttää muuta helpotusta arkeensa, ihan normaalia.
Mä tunnen ainakin yhden tällaisen urheilullisen useamman lapsen mamman, joka vetää tosiaan 15 km juoksulenkkejä lapsi rattaissa. Siinä vaiheessa kun lapset eivät enää suostu tai mahdu istumaan rattaissa, jäävät he kotiin pelaamaan pleikkaa.
Jep. Todennäköisesti lapset ovat rattaissa istumisesta ja pleikan peluusta huolimatta urheilullisia, kun vanhempi näyttää esimerkkiä liikunnallisesta elämäntavasta.
Nimenomaan lapset eivät ole urheilullisia, kun urheilu on aina meinannut heille sitä, että mamma raahaa väkipakolla 15 km rataslenkille.
Jos oma urheilullisuus on tärkeintä, ei siinä oikein lapsilähtöisyydelle ole tilaa.
Taas joku mamma keksinyt hyvän syyn olla harrastamatta liikuntaa.
Lapset passivoituu!!
Kyllä ne alkaa itse sitten urheilemaan kunhan ei vaan näytetä esimerkkiä. Mielellään vielä nauretaan sille naapurin rouvalle joka taas itseään kiduttaa juoksemalla .Kyllähän se kieltämättä vähän hymyilytti, kun naapurin rouva puuskutti lenkillään kaksi lasta rattaissa aina kun itse olin saman ikäisten kanssa futista potkimassa. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Mua naurattaa nää futismammat, jotka ”potkii futista” ja on niin olevinaan atleettisia. Mutta jokainen tavallaan, eikös juu?
Silloin kun ulkoillaan lasten kanssa, se tapahtuu lasten ehdoilla eikä mamman omana urheilunäytöksenä. Mutta jokainen omalla tavallaan, eikös juu!
Aivan, siksi on tyhmää verrata lenkillä rattaitten kanssa käyvää ja lasten kanssa leikkivää äitiä. Se lenkille lähtijä on varmasti leikkinyt niiden lasten kanssa jo, kun tämä naureskelija skippaa sen lenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö no ei meidän lapset istu ainakaan mitenkään ahtaasti. Ja joo, 5 v:kin istuu usein rattaissa ka 7 v seisoo vielä seisomalaudalla. Tehdään usein yli 10 km kävelyretkiä eikä 5 v ainakaan jaksa koko aikaa kävellä tai pyöräillä reippaasti. 7 v monesti pyöräilee, mutta jos käydään kaupungin keskustassa niin ei oteta vielä pyörällä mukaan. Vaikeampi ja vaarallisempi yrittää vahtia siellä pyöräilemään lasta kun mukana on 3 ja 5-vuotiaat. Av-raadin tuomio on tietysti liian monta lasta liian pienillä ikäeroilla ja ulkoilu koko perheenä on heille turmioksi...
Viisivuotias istuu rattaissa! No voi järkytys..
10 km lenkki normaalia kävelyvauhtia on 1h 40 min. Siinähän lapsi kyllästyy. Meillä ei 2,5 vuotias edes jaksaisi istua rattaissa noin kauaa. Se on melkein 15-20 min maksimissaan rattaissa, sitten jotain puuhaa esim. leikkipuisto tai muu aktiviteetti.
Eniten ihmetyttää kyllä jos sillä isolla lapsella on vielä kännykkä kädessä ja tapittaa jotain youtubea.
Mun kolmevuotias on usein rattaissa. Ollaan ulkona useampi tunti. Yhdistän siihen oman pitkän reippaan kävelylenkin lapsi rattaissa (saa kyllä kävelläkin jos haluaa reipasta tahtia kävellä eteenpäin) ja lapsen vapaata ulkoilua puistossa /metsässä /leikkikentällä. Ei mulla ole mitään paikkaa lapselle oman liikunnan ajaksi koskaan. On otettava se mukaan jos en ihan rapakuntoon halua ajautua.
Rattaissa istuminen laiskistaa lapsen, jos lapsi toasiaan istuu rattaissa vuosikausia. Onhan noita 4-vuotiaita, ketkä eivät yksinkertaisesti jaksa tai osaa kävellä esimerkiksi päiväkodin kirjastoretkellä lähikirjastoon, mihin matkaa alle 2 km. Heittäytyvät vaan maahan ihan veteläksi ja ruikuttavat.
Monilla ketkä sanoo rattaiden olevan varmuuden vuoksi mukana, tuntuu se lapsi silti istuvan rattaissa kuin liimattuna koko ajan. Ehkä kerran nousevat potkimaan katukiviä tai jahtaamaan jonkun ohikulkijan koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Rattaissa istuminen laiskistaa lapsen, jos lapsi toasiaan istuu rattaissa vuosikausia. Onhan noita 4-vuotiaita, ketkä eivät yksinkertaisesti jaksa tai osaa kävellä esimerkiksi päiväkodin kirjastoretkellä lähikirjastoon, mihin matkaa alle 2 km. Heittäytyvät vaan maahan ihan veteläksi ja ruikuttavat.
Monilla ketkä sanoo rattaiden olevan varmuuden vuoksi mukana, tuntuu se lapsi silti istuvan rattaissa kuin liimattuna koko ajan. Ehkä kerran nousevat potkimaan katukiviä tai jahtaamaan jonkun ohikulkijan koiraa.
Kuule. Mun kolmevuotias on sellainen että pirteinä päivinä kävelee mielellään pari kilsaa. Väsyneinä päivinä heittäytyy maahan itkemään puolen kilsan jälkeen eikä suostu kävelemään enää metriäkään. Ei vaikka kannustaisi, houkuttelisi, käskisi tai yrittäisi pakottaa. Makaa maassa ja huutaa. On ikäisekseen pitkä ja painava vaikka ruumiinrakenteeltaan hoikahkon näköinen. Mun selkä ei kestä kantaa lasta yli sataa metriä. Ei mulla oo aavistustakaan miten saisin sen kotiin kilsan päästä ilman rattaita jos se ei jaksa kävellä. Joo joskus näin on käynyt ja onneksi oli silloin aikaa kaksi tuntia siihen kilsan kotimatkaan. Yleensä ei ole sellaista aikaa.
Rattaissa istumisen ohella muu liikkumattomuus on hyvin huolestuttavaa. Moni lapsi luistelee ja hiihtää tai leikkii mitään ulkoiluleikkejä ekan kerran vasta eskarissa tai koulussa.
Onneksi on vielä niitäkin lapsia, keiden kanssa on ulkoiltu myös kotona ja lapsen ei kammoa kaikkea liikkumista.
Vierailija kirjoitti:
Rattaissa istumisen ohella muu liikkumattomuus on hyvin huolestuttavaa. Moni lapsi luistelee ja hiihtää tai leikkii mitään ulkoiluleikkejä ekan kerran vasta eskarissa tai koulussa.
Onneksi on vielä niitäkin lapsia, keiden kanssa on ulkoiltu myös kotona ja lapsen ei kammoa kaikkea liikkumista.
Lasten liikkumattomuus on ongelma, se ei liity rattaisiin tai niiden käyttämättömyyteen.
Taas joku mamma keksinyt hyvän syyn olla harrastamatta liikuntaa.
Lapset passivoituu!!
Kyllä ne alkaa itse sitten urheilemaan kunhan ei vaan näytetä esimerkkiä. Mielellään vielä nauretaan sille naapurin rouvalle joka taas itseään kiduttaa juoksemalla .