Lue keskustelun säännöt.
Käsi sydämellä: kadutko tatuointejasi?
28.12.2014 |
Itse kadun vuosikymmen sitten ottamaani tatuointia, ja poistatan sen heti, kun saan rahat kokoon. Olin 110% varma ottamisen aikoihin, etten tulisi ikinä katumaan sitä jne. Monet ystäväni väittävät, etteivät todellakaan kadu omiaan, mutta muutama on humalassa avautunut oikeasti katuvansa syvästikin. Miten palstalaisilla?
Kommentit (109)
Luulin, että alkaisin katua, kun olen asioita märisevää tyyppiä. Esim. hiusmallia en uskalla vaihtaa ollenkaan, vaikka minulla on pitkä ohut tukka. En vaan pysty. Tatuointini ei kaduta pätkääkään, vaan iloitsen siitä aina kun muistan, että minulla sellainen on. Ihme juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vituttaa joka päivä, kun nään ne peilistä! Vitun nuori ja viisas minä! :(
Eniten naurattaa nämä "ei kaduta vieläkään"-tyypit. No ei kai nyt kaduta, jos ei ole vielä edes vuosikymmentä ollut! Kyllä monilla mieli muuttunut. Ei tietenkään "tosiuskovilla".
Katuminen käsitteenä tarkoittaa menneisyydessä elämistä. Tatuoinnit nyt jakavat mielipiteitä, mutta miksi elettyä elämää pitää katua. Kyllähän sitä voi sanoa että tatuointi ei enää sovi jossain vaiheessa, mutta ei kai se menneisyyden valintoja vääriksi muuta. En omaa tatuointeja, mutta pohdin kuitenkin.
En kadu päivääkään :) se on uniikki ja jolla on merkitys, ei siis mikään "koska se oli hieno", tätä mietin tarkkaan, että otanko jo useamman vuoden. Paria muuta aivan pikkuista olen miettinyt kanssa useamman vuoden, mutta pitäisi vielä löytyä mieleinen sijoituspaikka, joten mietintä jatkukoon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaduttaa kyllä. Otin kuvan vanhempien luvalla 15 vuotiaana, olivat eroamassa ja silloin meni aika paljon läpi juttuja kun vaan kehtasi kysyä. Halusin juuri siksi, kun kaverin sai ja oli olevinaan siisti juttu.
On aika tylsä ja yleinen kuva, liian pieni ja nyt jo suttuinen. Haluaisin siihen päälle isomman ja kauniimman kuvan, oikein kunnon taideteoksen. Tiedän millaisen kuvan siihen haluan, olen tiennyt jo muutaman vuoden. Opiskelijan budjetista ei vaan irtoa juuri nyt tuollaiseen rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimman osan tatuoinneilla on kuulemma merkitys. Itse en ole kuullut vielä kertaakaan muuta, kuin jotain tekosyvällistä soopaa. Todistakaa väitteeni vääräksi ja kertokaa millainen on tatuointinne ja mikä sen takana piilevä merkitys?
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:40"]
Eniten naurattaa nämä "ei kaduta vieläkään"-tyypit. No ei kai nyt kaduta, jos ei ole vielä edes vuosikymmentä ollut! Kyllä monilla mieli muuttunut. Ei tietenkään "tosiuskovilla".
[/quote]
Ei ole tullut sellainen vaihtoehto mieleen, että kaikki eivät tule koskaan katumaan tatuointejaan. Minulla on yksi alle 20- vuotiaana otettu kuva ja olen 33 v eikä edelleenkään kaduta. Enempää en ottaisi, mutta tästä kuvasta tykkään. Ja monet tykkää kaikista kuvistaan ja vaikkapa siitä, että ovat päästä jalkoihin tatuoituja. Meitä on niin erilaisia, tiedoksi sinullekin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:40"]Eniten naurattaa nämä "ei kaduta vieläkään"-tyypit. No ei kai nyt kaduta, jos ei ole vielä edes vuosikymmentä ollut! Kyllä monilla mieli muuttunut. Ei tietenkään "tosiuskovilla".
[/quote]
En ymmärrä tätä "vanhana kaduttaa", miksi kaduttaisi? Olen edelleen se sama ihminen joka otti ne tatuoinnit. Omat tatuointini ovat jokainen monen vuoden mietinnän tulos, olen itsekin taiteilija ja en todellakaan ole ottanut keneltä tahansa niitä kuvia. Perimmäinen käsitykseni estetiikasta ei tule koskaan muuttumaan. Eriasia joku huonosti tehty pikkupiru olkapäässä, joka voi vanhemmiten tuntua nololta.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:16"][quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:05"]
Kädet tatuointien päällä: kadun. Poisto-operaatiota kestänyt jo kaksi vuotta ja rahaa palanut niin paljon että hirvittää. Otin nämä yli 10 vuotta sitten.
[/quote]
Saanko kysyä paljon, ja ovatko isoja? Itsellä edessä sama operaatio. :(
[/quote]
En ole uskaltanut edes laskea. Kaksi isoa kummassakin käsivarressa (n.20x15cm). Jokainen hoitokerta on 150 euroa (kuuden viikon välein), kerran otin R20 -menetelmän (yli 500 euroa) ja muutaman kerran olen pitänyt pidemmän tauon poistojen välillä. Pienemmät saattaa lähteä ehkä helpommin, en tiedä. Nämä ei tahdo lähteä vaikka pelkkää mustaa on käytetty ja eri tekijätkin näillä molemmilla.
[/quote]
Mikä niissä kaduttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaduttaa :) en mä nyt niitä niin ajattele. Mutta kun tää ammatti (jonka opiskelin tatuointien jälkeen) on sellainen, jossa pitäis olla ikäänkuin mallina. Akateeminen. Yksi mulla on ranteessa, se on näkyvin. Kesällä on inhottavaa kun noi muut näkyy kun vaatteita kevyemmin. Eikä oo bikinien kans muutenkaan nättejä :/
Yhdestä silti oon tyytyväinen:ei piikkilanka-tatuointia käden ympärillä! Sitäkin yhdessä vaiheessa ajattelin että onpa hieno..
En ole tähän mennessä katunut. Eka tatuointi on ollut jo 17 vuotta ja toinenkin yli kymmenen. Voisin ottaa lisääkin, mutta ei ole pakottava tarve.
Jos joku ei pidä minusta tatuointien vuoksi, niin en menetä mitään. Kapeakatseinen ihminen on sellainen. Ymmärrän vanhempaa polvea, joille tatskat merkitsee vankilahistoriaa. Heille olen valaissut asiaa, että nykyään on valtakulttuuria ja hyvin ivat ymmärtäneet asian. Tokaisseet vain, että "pirun rumia silti" :D
Työpaikka ei ole ottanut tatuointeihin kantaa, vaikka ne esillä ovatkin. Eivät ne vaikuta työntekooni sen enempää kuin vaikka syntymämerkki tai tuliluomi.
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 21:01"]
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:40"]Eniten naurattaa nämä "ei kaduta vieläkään"-tyypit. No ei kai nyt kaduta, jos ei ole vielä edes vuosikymmentä ollut! Kyllä monilla mieli muuttunut. Ei tietenkään "tosiuskovilla". [/quote] En ymmärrä tätä "vanhana kaduttaa", miksi kaduttaisi? Olen edelleen se sama ihminen joka otti ne tatuoinnit. Omat tatuointini ovat jokainen monen vuoden mietinnän tulos, olen itsekin taiteilija ja en todellakaan ole ottanut keneltä tahansa niitä kuvia. Perimmäinen käsitykseni estetiikasta ei tule koskaan muuttumaan. Eriasia joku huonosti tehty pikkupiru olkapäässä, joka voi vanhemmiten tuntua nololta.
[/quote]
Aina parempi, jos ei kaduta. Sivusta seuranneena usein tuntuvat vuosikymmenten saatossa alkavan kuitenkin kaduttamaan. Moni ei voi edes itselleen sitten katumustaan myöntää. Eikö tässä ketjussa juuri siitä kyse ollutkin?
[quote author="Vierailija" time="28.12.2014 klo 20:59"]
Suurimman osan tatuoinneilla on kuulemma merkitys. Itse en ole kuullut vielä kertaakaan muuta, kuin jotain tekosyvällistä soopaa. Todistakaa väitteeni vääräksi ja kertokaa millainen on tatuointinne ja mikä sen takana piilevä merkitys?
[/quote]
Minula on edesmenneen kaksoisveljen muistolle. Hän oli paras ystäväni. Ei ole muotokuva, mutta hänet tunteneet ymmärtävät heti että kenelle kuva on. En kerro tarkkoja tuntomerkkejä, mutta valitsin tatuoijan huolella ja olen todella tyytyväinen enkä tule sitä katumaan.
En kylläkään mainosta tatuointini merkitystä ventovieraille jotka kehuvat sitä.
En kadu lainkaan! Kadun sitä, että en silloin 18-vuotiaana alkanut ottamaan niitä säännöllisesti, nyt olisi kiva että olisi enemmän kuvia. Mutta oon niin laiska ja muhun sattuu, etten enää ala siihen hommaan. Nämä muutamat, mitä mulla on, ovat kyllä kivoja. Ja jotain pientä lisäystä aion vielä teetättää.
Terv. kohta 40v.
Kadun. Otin ne melko nuorena ja nyt tuntuvat mauttomilta. Vaikeuttavat pukeutumista, koska haluan piilottaa ne.
Olen lyönyt aikoinani kaikkien tatuoinnin ottaneiden tuttujeni kanssa vedon siitä, että alkaa vielä joku päivä kaduttaa. Rahan tuloa ei voi estää. :D