Vähän hävetti neuvolassa :/
Oltiin 3v tarkastuksessa ja lapsi alkoi kovaan ääneen valittamaan neuvolantädille: " minulla on niin kipeä vatsa kun meillä ei kotona ole koskaan ruokaa" Lapsi oli juuri syönyt aamupalan ja kyllä meillä aina on kaapit täynnä sapuskaa.
Sitten lapsi taas heittää valittavaan sävyyn että " Harvoin teen hiekkakakkuja ja harvoin käydään äidin kanssa puistossa" . Käydään päivittäin puistoissa leikkimässä lasten kanssa..
Näiden mölkäytyksien jälkeen terkkari katsoi minua ja alkoi saarnaamaan kuinka tärkeää lapsen on saada leikkiä (kun ei muka koskaan leikitä) ja syödä kunnolla. Ottaa niin päähän kun terkkari uskoi näitä höpötyksiä.
Kommentit (82)
tyttö sanoi että jäätelö! no äitinä sitten sanoin että ei se ole ruokaajotain semmoista lämmintä ruokaa. niin mistäs sinä oikein tykkäät ja söisit vaikka joka päivä? no tyttö sanoi että kaakaota. syon aina kaakaota ja jätskiä.
juu-u meillä kun jätskiä saa vain kesällä lähin ja kaakaota viikonloppuaamuisin... huoh.
Kerran sitten jälleen lankapuhelin soi juuri kun olin laittamassa ruokaa. Pyysin 4-vuotiasta vastaamaan puhelimeen ja aloin kohta kuulemaan hänen jutteluaan mummunsa kanssa. Eeei - ei täällä ole ketään kotona. Ei äiti eikä isi, mä olen ihan yksin. Oon jo ollut aika kauan, enkä tiedä missä he ovat...
Anopilla oli varmaan tukka kauhusta pystyssä, ennen kuin pääsin säntäämään lieden äärestä hiukan korjailemaan lapsukaisen juttuja :oD
Marketin leluosastolla kieltäydyin ostamasta lelua. Sanoin, ettei ole nyt rahaa leluihin, ja mentiin suoraan ruokaosastolle.
3v. poika kysyi vihannesosastolla kurkku kädessään SUUREEN ääneen " onko meillä äiti tähän rahaa?!?" .
ja äitiä nolotti...............................
Ja lapselta ei ikinä ole mitään puuttunut, joten...
että ei meille mitään sipsejä voi ostaa kun äiti ahmii ne kaikki... asiassa saattaa olla vähän perääkin mutta HÄVETTI!
Seisoi ihan kaikessa rauhassa kaupan aulassa ja yhtäkkiä sai tuollaisen kohtauksen. Ojensi kättään ohi kulkevalle tädille, joka katseli hieman kauhuissaan, että pitäisikö auttaa vaiko ei. Minä seisoin vieressä naama punaisena häpeästä ja yritin kovasti hymyillä tälle tädille merkiksi, että ei hätää.
Kerran kaupassa vähän hävetti. Laps oli silloin jotain 4-5v. Oltiin sittarissa. Jäin katseleen astiaosastolla astioita, niin poika oli vienyt ostoskärryt huomaamattani siideri/kaljaosastolle, joka on siinä lähellä. Kun tavoitin hänet, oli nakkelemassa siidereitä kärryyn ja sanoi hölmistyneen näköselle pariskunnalle, että " äiti käski hakemaan näitä saunalimppareita."
Pojan ollessa jotain lähemmäs 4 vee ihmettelin, kun kaikki katsoivat minua salaperäisesti. Tarhassakin tätit oli outo virne naamallaan... Kunnes selvisi, että poika oli kertonut, että äitin mahassa kasvaa vauva... Eikä siis todellakaan kasvanut! Sitä virnistelyä jatku kuukauden päivät ainakin ennen ku asia selvisi.
Muutama kuukausi edellisestä, poika oli tarhassa kertonut, että mummi ja ukki on lentäny taivaaseen. Tarhassa täti tuli sitten osaaottavasti keskustelemaan asiasta. Vähän aikaa sitä kuuntelin, että mitä ihmettä kun täti alotti keskustelun " otan osaa, kuinka sinä jaksat..." Poika oli siis tarkottanu, että mummi ja ukki oli lähteny tosiaan lentokoneella taivaaseen ja ulkomaille....
oman elämänsä tapahtumiin. Hauskoja väärinkäsityksiä on siis sattunut vaikka miten monta!
Kysyi joskus isältää, onko tämä koskaan ajanut kolaria, ja kun tämä oli vastannut että on ihan pienen, joskus nuorena, oli tämä seuraavana päivänä kertonut päiväkodissa, miten hänen isänsä oli ajanut pahan kolarin. Siellä tietysti luulivat, että isänsä makaa teholla...
Joku pikkuinen tyttö, olisikohan ollut 3 vuotta vanha, oli äitinsä kanssa kerran kaupan laukkuhyllyllä. Minä katselin vieressä laukkuja. Yhtäkkiä tyttö osoittaa minua ja sanoo äidilleen " minä en tykkää tuosta" . Oli aika hieno fiilis siinä vaiheessa, kun tuntematon pikkulapsi ei tykkää ja sanoo sen ilman mitään järkevää syytä ;) Äidilleen, joka siihen asti oli tutkaillut rauhassa laukkuvalikoimaa, tuli yhtäkkiä kiire lähteä pois paikalta :D Nyt jo naurattaa :)
Mies nosti six-packin ostoskärryihin ja poika kovaan ääneen kailottaa, että " AINA SÄ ISKÄ JUOT TUOTA SIKSPÄKKIÄ JA MINÄ EN SAA MILLONKAAN MITÄÄN JUOMISTA!!!..." Juu, kiva oli kun kaikki ihmiset kymmenen metrin säteellä alkaa tuijottaa paheksuvasti. Just oli lapsen kanssa sovittu, että koska kotona oli pillimehuja niin ei osteta erikseen lapselle saunajuomaa.
Vierailija:
että poika oli kertonut, että äitin mahassa kasvaa vauva... Eikä siis todellakaan kasvanut! Sitä virnistelyä jatku kuukauden päivät ainakin ennen ku asia selvisi...
Minun 5 vuotias kertoi naapurille että hänellä on sisko.
Ja sitten kysyivät että saatko siskon vai onko sinulla jo sisko? Ja hän ei ymmärtänyt kysymystä.
Kunnes menin hakemaan hänet ja he olivat kaikki että ' ai oletkin raskaana!' . Me ei oltu varmoja kun tuli niin hassusti sanottua
Joskus mietin, että mitähän ihmiset ajattelee, kun poika toitotteli bussissa tms. paikassa, että " hakkaako isi tänään ja äiti raavitko taas illalla" . Suomennos siis: isin kanssa leikkivät " miekkailua" ja taas poika aina illalla sängyssä haluaa, että rapsutellaan ja silitellään esim. jalkataipeista ja selästä että nukahtaa. En tiedä miksi hän ei halua sanoa rapsuttele, vaan aina sanoo että " äiti, raavi" . Kuulostaa vaan hurjalta - niinkuin vetelisin häntä pitkillä kynsillä pitkin selkää tms.
Kauhulla odotan oman kaksivuotiaani keksintöjä, jätkällä on jo nyt hurja mielikuvitus ja juttua tulee koko ajan. Vielä on keksityt jutut olleet niin ufoja, ettei kukaan niitä ole uskonut. :)
Meidän naapureiden lapset kyllä tulevat sanomaan milloin mitäkin.
4-vuotias tyttö tuli kerran ovellemme ja sanoin " Taas ne isi ja äiti riitelee, mut käskettiin pois" Mietin kyllä vakavissani, puhuiko tyttö totta - seuraavana päivänä kerroin tytön äidille ja sanoi etteivät kyllä riidelleet.
3-vuotias tyttö taas tulee usein sanomaan, ettei saa kotona koskaan ruokaa :) Aina haluaisi syödä meillä.
Oma tyttö (5v) ei kyllä ole päästellyt suustaan mitään pahoja sammakoita. Mitä nyt kuuluttanut just tota perinteistä - meille tulee vauva ja hoidossa ei kuulemma syödä koskaan.
Kuolen täällä nauruun! Ihan pelolla odotan mitä meidän muksut keksii, kunhan oppivat ensin puhumaan (ovat vielä onneksi liian pieniä puhuakseen, saatika valehdellakseen).
Kotona ja hoidossa ja siis yleensä osaa kyllä puhua ihan selvästi, 6 sanoisia lauseita tulee ja siis uskomattoman hyvin 2-vuotiaaksi.
Neuvolassa juuri ja juuri yksittäisiä helppoja sanoja sanoi, " auto ja vauva" oli silloin sitten ainoat sanat...
Yritin sitten kertoa että kyllä se osaa puhua joo...
Kerran vanhempani olivat käymässä, (äitini on siis sellainen jatkuvasti minun tekemisiäni arvosteleva nipottaja)
tyttö avaa jääkaapin: kato nyt mummi, ihan tyhjä!
Oma poika oli nelivuotiaana sanonut päiväkodissa, että " tuhmat pojat saa piiskaa" , josta täti tietenkin huolestuneena kyseli keskustelussa, että onko meillä kotona minkälaiset rangaistuskeinot (lapsi ei ole ikinä saanut piiskaa tms. kuritusta). Samainen poika on väittänyt myös, ettei hänelle koskaan osteta mitään, kun äiti ja isä ostaa vain itselleen ja että äiti ei koskaan laita ruokaa (pääasiassa äiti laittaa) ym.
hänellä on pylly kipeä ja pimppi kipeä. Sitten kun piti piirtää jotain, hän otti vain mustan väri ja ei suostunut muuta kun sotkemaan sillä ja hokemaan noita ko. asioita. Viikon verran odottelin että koska tulee sosiaalitantta hakemaan lapsen pois =)
ja kun siitä ei loppua tullut eikä hän suostunut pukemaan, aloin pukea häntä itse. (Varmaan oli kiire jonnekin, en nyt muista) Eiköhän tämä ala huutaa: " Äiti sattuu, apuaaa, auu, äiti sattuu" . Ja kerhotädit sitten viivana siihen ovelle katsomaan.
et mikä susta tulee isona niin näin: Nainen, kun isä sanoi et naisella on aina antaa namia.
Vielä naurattaa. Oman lapsen 3v neuvola on kuukauden päästä. Hieman kyllä alkoi jännittämään.