Ero taitaa olla tulossa, 30 vuotta oltu yhdessä
Näyttäs siltä että mies on pettänyt. Ei vielä ole myöntänyt, ehkä ei koskaan kerro totuutta. Luottamus kuitenkin toiseen poissa kokonaan. Tuosta noin vain. Sitä kuvitteli että saisi olla yhdessä saman ihmisen kanssa koko ikänsä. Oltiin "luotuja toisillemme". Tuntuu niin pahalta että oksennus meinaa tulla. En ole nukkunut juurikaan, pulssi hakkaa ylikierroksia. Ei pysty nukahtaa, rauhoittua yhtään. Miten te muut olette kaikesta eron tuomasta sotkusta ja stressistä selviytyneet?
Kommentit (113)
Huvittaa nämä anna anteeksi-tyypit. Niin raakaa pettämistä olen saanut todistaa, että ne tyttöystävät ja vaimot siinä rinnalla säälittävät ihan oikeasti..Että kaiken se kestää... Tietäsitte, mitä se mies tekee ja puhuu toisaalla.
Jaaha,tämmöinen satu sitten tänään.
Ja tosi huono sellainen.
Iso egosi laittaa eroamaan. Et rakastanutkaan miestäsi vaan kaikki perustui ehkä omistamiseen. Siihen että omistit puolisosi ja hän oli sinun. Nyt tuli kova kolhu kun puoliso teki oman ratkaisun, etkä voi sietää tätä.
Vierailija kirjoitti:
Omasta "eroshokkitapahtumasta" on nyt n. 8 kk ja eron vireillepanosta reilu puoli vuotta eli lopullista eroa juuri haettu.
Tänään oli ensimmäinen päivä, kun tuntui, että oma elämä pikkuhiljaa alkaa. Eli aika auttaa, oli kuinka kliseistä vain. Suruprosessi on käytävä läpi. Kohta on joulu ja varmasti kynnän itsekin vielä syvissä vesissä, mutta tiedän että elämä voittaa. Hyvä elämä.
Olet todella kylmä ja laskelmoiva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Iso egosi laittaa eroamaan. Et rakastanutkaan miestäsi vaan kaikki perustui ehkä omistamiseen. Siihen että omistit puolisosi ja hän oli sinun. Nyt tuli kova kolhu kun puoliso teki oman ratkaisun, etkä voi sietää tätä.
Tai sitten nyt tuli hyvä syy hakea eroa. Vierasta ehkä haikailtu jo pidempään.
Näin hyvää tilaisuutta vaihtaa, ei kannata alkaa pilaamaan sovinnon hieronnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta "eroshokkitapahtumasta" on nyt n. 8 kk ja eron vireillepanosta reilu puoli vuotta eli lopullista eroa juuri haettu.
Tänään oli ensimmäinen päivä, kun tuntui, että oma elämä pikkuhiljaa alkaa. Eli aika auttaa, oli kuinka kliseistä vain. Suruprosessi on käytävä läpi. Kohta on joulu ja varmasti kynnän itsekin vielä syvissä vesissä, mutta tiedän että elämä voittaa. Hyvä elämä.
Olet todella kylmä ja laskelmoiva ihminen.
?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin sitä ajattelee että olisi helpompi asia sietää ja sulattaa jos kyseessä ei olisi kuin yksi kerta humalassa. Mutta kun mies on tietänyt, suunnitellut tekemisensä etukäteen niin sitä ei vain voi käsittää. Sitä alkaa kelata että kuinka paljon mulle onkaan valehdeltu? Miksi ihmeessä mä olen ollut niin tyhmä etten ole tajunnut merkkejä jne. ap
olen ymmärtänyt että on kahdenlaisia ihmisiä sukupuolesta riippumatta niitä jotka pettää ja niitä jotka eivät petä ja aina olen ihmetellyt miten harvoin samoin toimivat kohtaavat
rakastunut ei pettävä ei todellakaan huomaa petollisuutta ja sitähän nämä selkärangattomat hyödyntävät kun asettavat omat tarpeet etusijalle...aina ja se pitäisi vielä ymmärtää
Vierailija kirjoitti:
Älä suhtaudu niin tiukkapipoisesti. 30v suhteessa hairahtuu moni. Se on elämää. Jos teillä hyvä suhde ollut niin ei sitä kannata pois heittää. Ellei sitten mies halua erota ja lähteä uuden matkaan.
Eli pettäneen osapuolenko tässä pitäisi saada päättää, jatketaanko yhdessä? :D
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmettiä on nää jotkut kommentit? Kuuluu asiaan, anna anteeksi jos esittää katuvansa... Oletteko tosissanne?
Kyllä he ovat. AV on tunnetusti pettäjien kokoontumismekka. Ei-pettäjät ovat epäluonnollisia ja tiukkapipoisia valittajia.
Onhan tuosta oltu jo niin kauan yhdessä että on aikakin erota. Miksi ihmeessä pitäisi saman ihmisen kanssa olla koko elämä? Kyllä minä vaikka olen nainen niin tykkään vaihtelusta. Minulle riittää ihan n parinkymmenen vuoden liitot.
Vierailija kirjoitti:
Typerää erota pitkästä suhteesta yhden syrjähypyn takia
Ei se ole kiveen kirjoitettu, että vain yksi kerta. Joka kerran pettää, useimmin pettää monasti
Soita anopille (jos elossa) ja kysy mitä pitäisi nyt tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut 30 vuotta naimissa, niin ikää alkaa olla jo ainakin 50 vuotta.
Melkoinen homma aloittaa koko elämä alusta: Erota, tehdä ositus, muuttaa pois omasta kodistaan.
Ja sitten kaikki se yksinäisyys ja tuska, ja uuden elämän opettelu.
Se syö voimia todella paljon, aiheuttaa kovan henkisen kuormituksen, vaikuttaa myös työelämässä jaksamiseen.
Yhden pettämisen takia ei kenenkään ihmisen kannata erota, sillä asiat voi aina puhua ja selvittää.
Tämän käsittää jokainen elämää nähnyt ja kokenut ihminen.
Noita neuvoja että eroa heti siitä siasta, ei kannata kuunnella.
Sillä takana on kuitenkin niin paljon hyviä ja upeita vuosia yhdessä, ettei niitä kaikkia kannata heittää likaviemäriin jonkun satunnaisen pettämisen takia.
Minun vanhemmat erosivat eläkkeelle päästyään. Molemmat voivat nyt paremmin ja viihtyvät itsekseen, omissa kodeissaan, tehden omia valintojaan. Eroon ei liittynyt edes pettämistä. Selvästi ero toi helpotusta molemmille ja nimenomaan kevensi molempien oloa.
Älä eroa. Ei tämä maailma ole mikään pyhimysten temmellyskenttä. Piispa Irja Askola sanoi kerran, että ”ei tarvitse olla hyvä ihminen,” riittää kun on ihminen. Anna anteeksi. Ja vahvistu itse. Vaadi miestäsi osallistumaan enemmin lasten ja kodin hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Totta helvetissä olen tosissani. Suuri osa ihmisistä pettää 30v suhteessa, mutta ei jää kiinni. Älkää olko liian sinisilmäisiä. Jos pettäminen ei ole jatkuvaa tai vuosia jatkunutta, kyllä sen pystyy antamaan anteeksi.
Tämä on niin totta. On naivistia ajatella mitään muuta. Ja tekopyhää.
Jos mies on tarkoituksella eroa hankkiessaan pettänyt, se on eri asia. Ilmoittaa itse että näin kävi ja tässä avioeropaperit, haetaanko yhdessä vai hakeeko vain hän.
Jos kerran 30 vuoteen hairahtuu ja tietää toimineensa väärin ja katuu tapahtunutta joka solullaan niin onko ero oikea rangaistus upeista 29 vuodesta? Millainen ystävä jättää virheen edessä?
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää erota pitkästä suhteesta yhden syrjähypyn takia
Ei se ole kiveen kirjoitettu, että vain yksi kerta. Joka kerran pettää, useimmin pettää monasti
Ja hölönpölö. 30 vuoteen eka pettäminen ei ole kaikenaikasta pettämistä.
Ne jotka pettää ensimmäisen 30 päivän kuluessa, pettää ihan varmasti jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta helvetissä olen tosissani. Suuri osa ihmisistä pettää 30v suhteessa, mutta ei jää kiinni. Älkää olko liian sinisilmäisiä. Jos pettäminen ei ole jatkuvaa tai vuosia jatkunutta, kyllä sen pystyy antamaan anteeksi.
Tämä on niin totta. On naivistia ajatella mitään muuta. Ja tekopyhää.
Jos mies on tarkoituksella eroa hankkiessaan pettänyt, se on eri asia. Ilmoittaa itse että näin kävi ja tässä avioeropaperit, haetaanko yhdessä vai hakeeko vain hän.
Jos kerran 30 vuoteen hairahtuu ja tietää toimineensa väärin ja katuu tapahtunutta joka solullaan niin onko ero oikea rangaistus upeista 29 vuodesta? Millainen ystävä jättää virheen edessä?
Millainen ystävää vaatii toista pakottamaan itsensä väkisin pysymään suhteessa, joka aiheuttaa niin pahaa oloa, että oksennus meinaa tulla, ei pysty nukkumaan eikä rauhoittumaan ja pulssi käy ylikierroksilla?
Vierailija kirjoitti:
Älä eroa. Ei tämä maailma ole mikään pyhimysten temmellyskenttä. Piispa Irja Askola sanoi kerran, että ”ei tarvitse olla hyvä ihminen,” riittää kun on ihminen. Anna anteeksi. Ja vahvistu itse. Vaadi miestäsi osallistumaan enemmin lasten ja kodin hoitoon.
Miksi ihmeessä roikkua tuollaisessa suhteessa? Mies selkeästi kyllästynyt aloittajaan.
Omasta "eroshokkitapahtumasta" on nyt n. 8 kk ja eron vireillepanosta reilu puoli vuotta eli lopullista eroa juuri haettu.
Tänään oli ensimmäinen päivä, kun tuntui, että oma elämä pikkuhiljaa alkaa. Eli aika auttaa, oli kuinka kliseistä vain. Suruprosessi on käytävä läpi. Kohta on joulu ja varmasti kynnän itsekin vielä syvissä vesissä, mutta tiedän että elämä voittaa. Hyvä elämä.