Lue keskustelun säännöt.
Mittava tuomio äidille, joka jätti 5-vuotiaan tunniksi yksin kotiin. Linkki
17.10.2021 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39084135-0fec-4608-b4ab-dcb4995c829c
Ihan siis oikein, että tuo on rngaistavaa, mutta kamalan korkea tuomio suhteessa vaikka pahoinpitelyyn.
Mieheni oli 5-vuotiaasta öisinkin ykisn kotona, kun leski-isällään oli vuorotyö. Ei tehnyt kyllä hyvää miehelleni. Hänestä tuli liiankin itsenäinen. Sanoi, että alkuun vähän pelotti, mutta äkkiä oppi olemaan.
Kommentit (341)
Minä kävin tekemässä tallityöt ja ratsastin hevoset sillä aikaa, kun vastasyntynyt nukkui. Siihen kului 2-3 tuntia ja aina vauva nukkui edelleen, kun tulin takaisin.
Lasun aihehan tuo nykyään olisi, onneksi ei silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin tekemässä tallityöt ja ratsastin hevoset sillä aikaa, kun vastasyntynyt nukkui. Siihen kului 2-3 tuntia ja aina vauva nukkui edelleen, kun tulin takaisin.
Lasun aihehan tuo nykyään olisi, onneksi ei silloin.
Mitä sä olisit tehnyt, jos kerran se vauva olisikin herännyt ja huutanut 3 tuntia kun sä tulet kotiin? Todella vastuutonta, kiitä luojaasi (tai mitä nyt sit haluat) ettei lapsesi herännyt. Tosin sulle olisi ollut ihan oikein, että vauvasi olisi traumatisoitunut, hänelle toki ihan kauheata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 5-vuotiaana kesällä usein viikonlopun eli perjantai iltapäivästä sunnuntai alkuiltaan yksin kotona kun vanhemmat halusivat omaa aikaa ja lähtivät kesämökille kaksin ja jättivät minut yksin kotiin 1980-luvulla. Jääkaapissa oli ruokaa ja muutenkin minulla oli kaikkea mitä tarvitsin joten ulos ei välttämättä tarvinnut mennä mutta minähän menin ja juoksentelin kaverien kanssa usein koko päivän ties missä ilman, että oli ketään aikuisia mukana valvomassa. Meitä oli mukana eri-ikäisiä lapsia, nuorimmat taisivat olla jotain 3-vuotiaita ja vanhimmatkin jotain 7-8 vuotiaita. Koskaan ei kenellekään tapahtunut mitään vakavaa vaikka joskus pieniä vammoja saatiin mutta kukaan ei koskaan loukkaantunut vakavasti, eksynyt tai kadonnut pysyvästi niin että ei olisi palannutkaan retkiltämme kotiin jne. Välillä käytiin kotona syömässä ja sitten taas lähdettiin matkaan. Minäkin käytin yksin hellaa ruoan lämmittämiseen mitä äiti oli tehnyt, kävin yksin saunassa suihkussa ja nukuin kotona yksin. EI minulla mitään lapsenvahtia ollut eikä mitään puhelinnumeroa mihin soittaa tai ketään jonka luokse mennä jos olisi tullut joku hätä. Onneksi koskaan ei tapahtunut mitään sellaista mihin olisin tarvinnut aikuisten apua tai ollut mikään oikea hätä.
Miksi tätä on alapeukutettu? Kiinnostavaa ajankuvaa, onneksi mitään ei sattunut!
Koska ei ole kyse ajankuvasta vaan heitteillepanosta. Minä kasvoin 80-luvulla eikä silloin(kaan) todellakaan lapsia jätetty yksin. Silloin äidit olivat kotona ja kävivät korkeintaan aamulla navetassa tai kaupungissa kahvilla ulkona lasten ollessa pieniä.
Todellakin! Tuo kuvaus on 2010-luvun äidistä ja onneksi näistä moni on huostattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 5-vuotiaana kesällä usein viikonlopun eli perjantai iltapäivästä sunnuntai alkuiltaan yksin kotona kun vanhemmat halusivat omaa aikaa ja lähtivät kesämökille kaksin ja jättivät minut yksin kotiin 1980-luvulla. Jääkaapissa oli ruokaa ja muutenkin minulla oli kaikkea mitä tarvitsin joten ulos ei välttämättä tarvinnut mennä mutta minähän menin ja juoksentelin kaverien kanssa usein koko päivän ties missä ilman, että oli ketään aikuisia mukana valvomassa. Meitä oli mukana eri-ikäisiä lapsia, nuorimmat taisivat olla jotain 3-vuotiaita ja vanhimmatkin jotain 7-8 vuotiaita. Koskaan ei kenellekään tapahtunut mitään vakavaa vaikka joskus pieniä vammoja saatiin mutta kukaan ei koskaan loukkaantunut vakavasti, eksynyt tai kadonnut pysyvästi niin että ei olisi palannutkaan retkiltämme kotiin jne. Välillä käytiin kotona syömässä ja sitten taas lähdettiin matkaan. Minäkin käytin yksin hellaa ruoan lämmittämiseen mitä äiti oli tehnyt, kävin yksin saunassa suihkussa ja nukuin kotona yksin. EI minulla mitään lapsenvahtia ollut eikä mitään puhelinnumeroa mihin soittaa tai ketään jonka luokse mennä jos olisi tullut joku hätä. Onneksi koskaan ei tapahtunut mitään sellaista mihin olisin tarvinnut aikuisten apua tai ollut mikään oikea hätä.
Miksi tätä on alapeukutettu? Kiinnostavaa ajankuvaa, onneksi mitään ei sattunut!
Koska ei ole kyse ajankuvasta vaan heitteillepanosta. Minä kasvoin 80-luvulla eikä silloin(kaan) todellakaan lapsia jätetty yksin. Silloin äidit olivat kotona ja kävivät korkeintaan aamulla navetassa tai kaupungissa kahvilla ulkona lasten ollessa pieniä.
Maalla, ehkä kyllä. Navetasta päättelen kontekstin.
Kuulostaa aivan kummalliselta. Luulisi, että tuon ikäiselle jää jo traumoja siitä, jos ei saa koskaan olla yksin ja vanhemmat ovat koko ajan vahtimassa tekemisiä... Minä ainakin kaipasin 5-vuotiaana jo hieman yksityisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin tekemässä tallityöt ja ratsastin hevoset sillä aikaa, kun vastasyntynyt nukkui. Siihen kului 2-3 tuntia ja aina vauva nukkui edelleen, kun tulin takaisin.
Lasun aihehan tuo nykyään olisi, onneksi ei silloin.Mitä sä olisit tehnyt, jos kerran se vauva olisikin herännyt ja huutanut 3 tuntia kun sä tulet kotiin? Todella vastuutonta, kiitä luojaasi (tai mitä nyt sit haluat) ettei lapsesi herännyt. Tosin sulle olisi ollut ihan oikein, että vauvasi olisi traumatisoitunut, hänelle toki ihan kauheata.
Vauvat aika usein oksentavat nukkuessaan.Vauva olisi voinut tukehtua nukkuessaan kun olit poissa.
Sinänsä en tuomitse yksin jättämistä ihan suoriltaan, riippuu tosi paljon lapsesta ja iästä, mutta jos mamma puhaltaa promilleja kotiin tullessaan 5vuotiaan ollessa ihan hädissään yksin , niin väistämättä käy mielessä, että mamma kävi kävelylenkillä kapakassa ja tuomio ihan oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän oikea aika ollut enemmän kuin tunti. Ihan oikea tuomio.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän oikea aika ollut enemmän kuin tunti. Ihan oikea tuomio.
Täällä porukka päättelee ihan itse, että aikaa on ollut enemmän kuin tunti ja on käyty kapakassa, joten tuomio ok. Eli tuomio pitäisi antaa ilman perusteita, mielikuvien perusteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hm, muistan, että jo neljävuotiaana sain taapertaa itse kotiin hoitotädiltä. Tämä olikin 70-luvun alussa.
Alle 5-vuotiaana mut lähetettiin välillä läheiseen kauppaan ostoksille jotain pientä hakemaan. :D Ysärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 5-vuotiaana kesällä usein viikonlopun eli perjantai iltapäivästä sunnuntai alkuiltaan yksin kotona kun vanhemmat halusivat omaa aikaa ja lähtivät kesämökille kaksin ja jättivät minut yksin kotiin 1980-luvulla. Jääkaapissa oli ruokaa ja muutenkin minulla oli kaikkea mitä tarvitsin joten ulos ei välttämättä tarvinnut mennä mutta minähän menin ja juoksentelin kaverien kanssa usein koko päivän ties missä ilman, että oli ketään aikuisia mukana valvomassa. Meitä oli mukana eri-ikäisiä lapsia, nuorimmat taisivat olla jotain 3-vuotiaita ja vanhimmatkin jotain 7-8 vuotiaita. Koskaan ei kenellekään tapahtunut mitään vakavaa vaikka joskus pieniä vammoja saatiin mutta kukaan ei koskaan loukkaantunut vakavasti, eksynyt tai kadonnut pysyvästi niin että ei olisi palannutkaan retkiltämme kotiin jne. Välillä käytiin kotona syömässä ja sitten taas lähdettiin matkaan. Minäkin käytin yksin hellaa ruoan lämmittämiseen mitä äiti oli tehnyt, kävin yksin saunassa suihkussa ja nukuin kotona yksin. EI minulla mitään lapsenvahtia ollut eikä mitään puhelinnumeroa mihin soittaa tai ketään jonka luokse mennä jos olisi tullut joku hätä. Onneksi koskaan ei tapahtunut mitään sellaista mihin olisin tarvinnut aikuisten apua tai ollut mikään oikea hätä.
Miksi tätä on alapeukutettu? Kiinnostavaa ajankuvaa, onneksi mitään ei sattunut!
Koska ei ole kyse ajankuvasta vaan heitteillepanosta. Minä kasvoin 80-luvulla eikä silloin(kaan) todellakaan lapsia jätetty yksin. Silloin äidit olivat kotona ja kävivät korkeintaan aamulla navetassa tai kaupungissa kahvilla ulkona lasten ollessa pieniä.
Maalla, ehkä kyllä. Navetasta päättelen kontekstin.
Huomasitko, että siinä puhuttiin myös kaupungista? Ja todella sama kokemus, 80-luvulla lapsia ei jötetty yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän oikea aika ollut enemmän kuin tunti. Ihan oikea tuomio.
Täällä porukka päättelee ihan itse, että aikaa on ollut enemmän kuin tunti ja on käyty kapakassa, joten tuomio ok. Eli tuomio pitäisi antaa ilman perusteita, mielikuvien perusteella?
No, juotu oli, äiti oli todistettavasti humalassa. Ja pieni lapsi oli todistettavasti yksin keskellä yötä ainakin tunnin. Joten tuomio oli vähintäänkin oikeutettu. Toivottavasti lastensuojelu on tiiviisti kuvioissa, jos lasta ei vielä sijoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän oikea aika ollut enemmän kuin tunti. Ihan oikea tuomio.
Täällä porukka päättelee ihan itse, että aikaa on ollut enemmän kuin tunti ja on käyty kapakassa, joten tuomio ok. Eli tuomio pitäisi antaa ilman perusteita, mielikuvien perusteella?
No, juotu oli, äiti oli todistettavasti humalassa. Ja pieni lapsi oli todistettavasti yksin keskellä yötä ainakin tunnin. Joten tuomio oli vähintäänkin oikeutettu. Toivottavasti lastensuojelu on tiiviisti kuvioissa, jos lasta ei vielä sijoitettu.
Jos lapsi reagoi noin voimakkaasti oltuaan tunnin yksin, niin varmaan tykkäisi vielä vähemmän siitä jos hänet sijoitetaan jonnekin muualle.
Onhan niitä tilanteita ollut, kun kahdestaan lapsen kanssa olimme ja oli vähän pakkokin jättää yksin kotiin, jos hoiti jotain asioita. Jos on jatkuvasti kahdestaan lapsen kanssa, niin niitä asioita vaan tulee, jotka pitää hoitaa, mutta johon ei voi tai ei ole mitenkään järkevää ottaa lasta mukaan. Ymmärrän tuonkin, jos yritti seurustella ja lapsi jäi yksin kotiin siksi aikaa, kun kävi ulkona varmaan poikaystävän kanssa. Mutta niin ei saa tehdä. Vieläkin tekee pahaa, kun muistelen niitä tilanteita, että näki sen oman lapsen turvattoman olon, kun olin ollut liian kauan poissa kotoa. Ei ollut hyvä, enkä puolustele tätä ollenkaan, tunnen syyllisyyttä. Aiheutti varmasti lapselle pelkoa jäädä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän oikea aika ollut enemmän kuin tunti. Ihan oikea tuomio.
Täällä porukka päättelee ihan itse, että aikaa on ollut enemmän kuin tunti ja on käyty kapakassa, joten tuomio ok. Eli tuomio pitäisi antaa ilman perusteita, mielikuvien perusteella?
No, juotu oli, äiti oli todistettavasti humalassa. Ja pieni lapsi oli todistettavasti yksin keskellä yötä ainakin tunnin. Joten tuomio oli vähintäänkin oikeutettu. Toivottavasti lastensuojelu on tiiviisti kuvioissa, jos lasta ei vielä sijoitettu.
Jos lapsi reagoi noin voimakkaasti oltuaan tunnin yksin, niin varmaan tykkäisi vielä vähemmän siitä jos hänet sijoitetaan jonnekin muualle.
Mutta tottuisi pian, ja sitten toivon mukaan elämä muuttuisi turvallisemmaksi, kun huomaisi, että on aikuisia, jotka eivät juo eivätkä jätä lapsia heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä tilanteita ollut, kun kahdestaan lapsen kanssa olimme ja oli vähän pakkokin jättää yksin kotiin, jos hoiti jotain asioita. Jos on jatkuvasti kahdestaan lapsen kanssa, niin niitä asioita vaan tulee, jotka pitää hoitaa, mutta johon ei voi tai ei ole mitenkään järkevää ottaa lasta mukaan. Ymmärrän tuonkin, jos yritti seurustella ja lapsi jäi yksin kotiin siksi aikaa, kun kävi ulkona varmaan poikaystävän kanssa. Mutta niin ei saa tehdä. Vieläkin tekee pahaa, kun muistelen niitä tilanteita, että näki sen oman lapsen turvattoman olon, kun olin ollut liian kauan poissa kotoa. Ei ollut hyvä, enkä puolustele tätä ollenkaan, tunnen syyllisyyttä. Aiheutti varmasti lapselle pelkoa jäädä yksin.
Ihan mielenkiinnosta, mitkä ovat sellaisia asioita, joita on _pakko_ hoitaa, mutta joihin ei voi mitenkään ottaa mukaan alle kouluikäistä lastaan? Että mieluummin jättää yksin kotiin ja tuottaa turvattomuuden tunteen? Mulle ei tule yhtään sellaista tilannetta mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Tunti on kyllä aika vähän aikaa, päivällä tuon ikäinen varmasti sen verran osaisi jo yksin kotona olla..
Aina voi pikkasen käydä sidukalla, kuten tuo äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niitä tilanteita ollut, kun kahdestaan lapsen kanssa olimme ja oli vähän pakkokin jättää yksin kotiin, jos hoiti jotain asioita. Jos on jatkuvasti kahdestaan lapsen kanssa, niin niitä asioita vaan tulee, jotka pitää hoitaa, mutta johon ei voi tai ei ole mitenkään järkevää ottaa lasta mukaan. Ymmärrän tuonkin, jos yritti seurustella ja lapsi jäi yksin kotiin siksi aikaa, kun kävi ulkona varmaan poikaystävän kanssa. Mutta niin ei saa tehdä. Vieläkin tekee pahaa, kun muistelen niitä tilanteita, että näki sen oman lapsen turvattoman olon, kun olin ollut liian kauan poissa kotoa. Ei ollut hyvä, enkä puolustele tätä ollenkaan, tunnen syyllisyyttä. Aiheutti varmasti lapselle pelkoa jäädä yksin.
Ihan mielenkiinnosta, mitkä ovat sellaisia asioita, joita on _pakko_ hoitaa, mutta joihin ei voi mitenkään ottaa mukaan alle kouluikäistä lastaan? Että mieluummin jättää yksin kotiin ja tuottaa turvattomuuden tunteen? Mulle ei tule yhtään sellaista tilannetta mieleen.
Sellaista ei ole, aivan sairas ajatusmaailma joillakin. Kauheaa ajatella, että lapsia kasvaa tällaisissa perheissä 😣
Koska ei ole kyse ajankuvasta vaan heitteillepanosta. Minä kasvoin 80-luvulla eikä silloin(kaan) todellakaan lapsia jätetty yksin. Silloin äidit olivat kotona ja kävivät korkeintaan aamulla navetassa tai kaupungissa kahvilla ulkona lasten ollessa pieniä.