Minne kirkollisvero menee?
Maksetaan miehen kanssa yhteensä yli 2500€ vuodessa kirkollisveroja. Ei olla mitenkään erityisen uskonnollisia, mutta seurakunta tekee monessa asiassa hyvääkin työtä. Haluaisinkin tietää, että minne tuo maksu menee? Meneekö se minun omalle pienelle seurakunnalleni, jolla sitten pidetään huolta paikkakunnan kirkkojen kunnosta, järjestetään lapsille kerhoja, vanhustyötä, ihmisille tukipalveluja kriiseissä. Vai meneekö se jonnekin ylätasolle, jossa tehdään mainoskampanjoita kirkon julkikuvaan uudistamiseksi, projekteja SETAN ja elokapinan kanssa yms. poliittista toimintaa.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä... KVG!
Verokertymästä menee korvaus valtion verohallinnolle keruukuluista.
Tämä on ehkä naurettavin röyhistelyn aihe kirkolta. Tämähän tuodaan usein näyttävästi esiin, kun puhutaan kirkon varallisuudesta ja kirkollisverosta.
Kirkko siis maksoi viime vuonna 14,6 miljoonaa euroa verojen keräämisestä aiheutuneista kuluista valtiolle.
Kysymys kuuluu, maksaisitko sinä nafti 15 miljoonaa euroa siitä, että saisit verotusoikeuden, jolla käärisit liiveihisi 900 miljoonaa euroa? Niinpä, kukapa ei maksaisi innosta puhkuen. Jos minä saisin investoinnilleni 60 kertaisen tuoton, niin en nyt siitä ainakaan kovasti uhriutumaan lähtisi ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Räsänen ei ole kirkon työntekijä eikä saa kirkosta palkkaa. Hän on kristillisdemokraattien PUOLUEEN kansanedustaja ja saa eduskuntatyöstään palkkaa. Hän on tavallinen kirkon jäsen ja maksaa siitä kansanedusjajanpalkastaan veroja kirkolle.
Vierailija kirjoitti:
Muistaakseni suunnilleen 90% menee seiniin ja henkilökuntaan, joista pieni osa toki on niitä jotka tekevät konkreettista työtä seurakuntalaisten kanssa. Ns. hyvään menee siis minimaalisen pieni osa. Ja vaikka osa toki jää omaan seurakuntaan, osa menee sinne ylätasolle kirkon byrokratiaan. Saman tai paremman hyvän saatte aikaan, jos lahjoitatte sen 250e+ vaikka Mannerheimin Lastensuojeluliitolle ja pidätte itse loput.
Komppaan muuten, paitsi että ihan samaan se menee siellä MLL:ssäkin, eli henkilökunnan palkkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkko on kova bisnes. Papit ja muut ovat kovapalkkaista porukkaa, ja kirkon viroista käyvät rumaa taistelua. Siitä on armo ja rakkaus kaukana.
Jos rikastua haluat, pappisura on huono vaihtoehto. Tosin papeilla on usein hienoja työsuhdeasuntoja.
No kyllä mun mielestä neljä tonnia kuussa papin hommista on melko rikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä... KVG!
Kirkollisvero menee oman seurakunnan tarpeisiin ennen kaikkea. Verokertymästä menee korvaus valtion verohallinnolle keruukuluista.
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/talous/kirkollisvero
Suomen evankelisluterilaisen kirkon hallinto eli se "ylempi taho" rahoitetaan valtion varoista ja kirkon eläkerahastosta. Seurakunnat maksavat pientä keskusrahastomaksua ja eläkerahastomaksua.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko
"Kirkon keskushallinnon talous on järjestetty kirkon keskusrahaston kautta, jonka hallituksena toimii kirkkohallitus. Suurimman osan kirkon keskusrahaston talousarviota vie kirkon eläkerahasto.
Kirkon hallinto on järjestetty siten, että seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä. Erityisesti talousvalta on keskittynyt seurakunnille, koska kirkossa vain seurakunta kantaa jäsenmaksua eli kirkollisveroa. Kirkon keskusrahasto kantaa seurakunnilta keskusrahastomaksua sekä eläkemaksuja, jolla kirkon keskusrahaston toiminta rahoitetaan."
Lisäksi valtio maksaa korvausta kirkon yhteiskunnallisista palveluista. Yhteiskunnallisiksi palveluiksi on katsottu yleisten hautausmaiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kirkkorakennuksista huolehtiminen ja diakonia.
Seurakuntien keskusrahastomaksu on tällä hetkellä 6,5 prosenttia seurakuntien verokertymästä. Eläkerahastoon menee 5%. Sen verran siis "maksat ylemmälle taholle", muu verokertymä menee ihan oman seurakuntasi toimintaan.
https://evl.fi/plus/hallinto-ja-talous/seurakuntatalous/seurakuntien-ma…
Eli 11,5% menee "ylemmille tahoille". Olisit vielä kertonut että mitä tuon ja kiinteistö- sekä palkkakulujen jälkeen jää. Sekä miten pieni osuus sitten oikeasti menee yhtään mihinkään hyväntekeväisyyteen.
Varmaan senkin voisit kertoa että miksi monissa seurakunnissa talous on pakkasella ilman kiinteistöjen myyntiä.
En ole se keneltä kysyit, mutta vastaan silti.
Otathan huomioon, että niissä ikiomissa seurakunnissakin on melkoinen hallinto-organisaatio, eli kyllä sielläkin niitä ylempiä tahoja riittää.
Kirkko väittää, että esin diakoniatyöhön menisi 13% kirkon budjetista, mutta eihän meillä ole hajuakaan, että mitä kaikkea tuohon sisällytetään. Varmasti iso osa tuostakin on rakennusten ylläpito ja hallintokustannuksia ja sen varsinaisen auttamistyön osuus vain muutamia prosentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Ettei vain sinua olisi juksattu? Se vanha vihtahousu oimittäin. Ei kirkon historia ole häpeällinen: se perusti ekat sairaalat ja yliopistot Euroopassa ja aloitti säännöllisen köyhäinavun. Suomessa kirkko oli se instituutio, joka aloitti säännöllisen lukuopetuksen.
Kirkko on tarjonnut paikan ja lohduusta niin omaisiian sureville kuin hienon juhlapaikankin onnensa kukkuloilla olevalle hääparille uuden vauvan vanhemmille tai isovanhemmille muille läheisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Ettei vain sinua olisi juksattu? Se vanha vihtahousu oimittäin. Ei kirkon historia ole häpeällinen: se perusti ekat sairaalat ja yliopistot Euroopassa ja aloitti säännöllisen köyhäinavun. Suomessa kirkko oli se instituutio, joka aloitti säännöllisen lukuopetuksen.
Kirkko on tarjonnut paikan ja lohduusta niin omaisiian sureville kuin hienon juhlapaikankin onnensa kukkuloilla olevalle hääparille uuden vauvan vanhemmille tai isovanhemmille muille läheisille.
Jos historiaan mennään, niin voi samalla miettiä kuinka paljon ristiretkien ansiosta tapettiin ihmisiä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäisevään päihdetyöhøn, avioliitoneuvontaan, kriisityöhön, rikosuhren tukemiseen, ruoka-apuun, vanhusten virkistystyöhön, lasten päivähoitoon ja esikoulun järjestämiseen ja muuhun sosiaaliseen työhön.
Jos kirkko ei tekisi niitä, muu yhteiskunta joutuisi tekemään vastaavat asiat. Lasku veronmaksajille olisi ihan sama.
Jos luit otsikkoa enempää, niin tätä ei kysytty, vaan sitä meneekö se omalle surakunnalle näihin toimiin, vai sinne ylätasolle, jolloin siitä rahoitetaan paljon muutakin.
Kyllä sitä sinne alaskin valuu. Eikä ihan vähän, koska konkreettista toiminuiaakin on havaittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa on töissä valtava määrä ihmisiä ja niiden henkilöstökuluihin ja tilojen ylläpitoihin menee rahaa loputon määrä. Vain murusia käytetään seurakuntalaisiin ja hyväntekeväisyyteen.
Näin on. Kannattaa vilkaista noita seurakuntien tilinpäätöksiä yms.
Suurin osa menee palkkakuluihin ja kiinteistöjen ylläpitoon.
Hyväntekeväisyys perustuu monissa tapauksissa vapaaehtoisten ilmaiseen työpanokseen. Esimerkiksi lasten kerhot toimivat pääosin vapaaehtoisten toimesta.
Kyllä niistäkin palkkio maksetaan, kuten oikein on. Itsekin sain teininä kertakorvaukset (siis per joka kerta) tyttökerhon pidosta.
Kirkkoa tarvitaan maksamaan elokapinoitsijoiden sakkoja. Jossainpäin ovat jo alkaneet tehdä yhteistyötä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä... KVG!
Kirkollisvero menee oman seurakunnan tarpeisiin ennen kaikkea. Verokertymästä menee korvaus valtion verohallinnolle keruukuluista.
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/talous/kirkollisvero
Suomen evankelisluterilaisen kirkon hallinto eli se "ylempi taho" rahoitetaan valtion varoista ja kirkon eläkerahastosta. Seurakunnat maksavat pientä keskusrahastomaksua ja eläkerahastomaksua.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko
"Kirkon keskushallinnon talous on järjestetty kirkon keskusrahaston kautta, jonka hallituksena toimii kirkkohallitus. Suurimman osan kirkon keskusrahaston talousarviota vie kirkon eläkerahasto.
Kirkon hallinto on järjestetty siten, että seurakunnat ovat hyvin itsenäisiä. Erityisesti talousvalta on keskittynyt seurakunnille, koska kirkossa vain seurakunta kantaa jäsenmaksua eli kirkollisveroa. Kirkon keskusrahasto kantaa seurakunnilta keskusrahastomaksua sekä eläkemaksuja, jolla kirkon keskusrahaston toiminta rahoitetaan."
Lisäksi valtio maksaa korvausta kirkon yhteiskunnallisista palveluista. Yhteiskunnallisiksi palveluiksi on katsottu yleisten hautausmaiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kirkkorakennuksista huolehtiminen ja diakonia.
Seurakuntien keskusrahastomaksu on tällä hetkellä 6,5 prosenttia seurakuntien verokertymästä. Eläkerahastoon menee 5%. Sen verran siis "maksat ylemmälle taholle", muu verokertymä menee ihan oman seurakuntasi toimintaan.
https://evl.fi/plus/hallinto-ja-talous/seurakuntatalous/seurakuntien-ma…
Eli 11,5% menee "ylemmille tahoille". Olisit vielä kertonut että mitä tuon ja kiinteistö- sekä palkkakulujen jälkeen jää. Sekä miten pieni osuus sitten oikeasti menee yhtään mihinkään hyväntekeväisyyteen.
Varmaan senkin voisit kertoa että miksi monissa seurakunnissa talous on pakkasella ilman kiinteistöjen myyntiä.
Niin, minusta tuo kymmenys on hyvin pieni osa. Totta kai keskushallinto ja seurakuntien työntekijöiden eläkkeet maksavat! Kaikki julkishallinnon työntekijät saavat totta kai myös eläkkeen, vai pitäisikö heidät sinun mielestäsi viedä tallin taakse...
Sinä voisit ihan itse googlata oman seurakuntasi talousarvion. Näe nyt vähän itsekin vaivaa! En ala avata Suomen satojen eri seurakuntien täysin erilaisia taloudellisia tilanteita sinulle.
Itse asiassa epäilen, että et edes kuulu kirkkoon. Koko ketjusta haisee kirkosta eronneen ihmisen trollaus kauas!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Ettei vain sinua olisi juksattu? Se vanha vihtahousu oimittäin. Ei kirkon historia ole häpeällinen: se perusti ekat sairaalat ja yliopistot Euroopassa ja aloitti säännöllisen köyhäinavun. Suomessa kirkko oli se instituutio, joka aloitti säännöllisen lukuopetuksen.
Kirkko on tarjonnut paikan ja lohduusta niin omaisiian sureville kuin hienon juhlapaikankin onnensa kukkuloilla olevalle hääparille uuden vauvan vanhemmille tai isovanhemmille muille läheisille.
Kirkko oli myös se instituutio, joka pakotti jokaikisen suomalaisen kuulumaan kirkkoon ja vaihtoehtoa ei ollut, jos aioit maassa asua. Kirkkoon kuuluminen oli Suomessa pakollista vuodesta 1634 alkaen. Se merkitsi sitä, että jokaisen oli kuuluttava luterilaiseen kirkkoon tai lähdettävä maasta. Vuonna 1889 tuli voimaan eriuskolaislaki, joka salli eroamisen luterilaisesta kirkosta, jos samalla liittyi johonkin muuhun protestanttiseen ryhmään. Kirkosta eroaminen ja jääminen uskontokuntien ulkopuolelle ei ollut mahdollista. Luonnollisesti jokaisen oli myös pakko maksaa kirkolle veroa. Vasta vuonna 1923 tuli mahdolliseksi erota kirkosta niin, ettei liittynyt mihinkään muuhunkaan kirkkokuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Erosin kirkosta. Parhaimpia päätöksiä ikinä. Kun olin jäsen vain muodon vuoksi, tieteellinen maailmankuva...
Hauskasti sanottu. Katolinen kirkkohan perusti Euroopan ensimmäiset yliopistot. ( Bologna, Pariisi, Köln jne) Eli kristinuskon hyvää hedelmää eli standartoidusta opetusta, tutkinto- ja oppirakenteista ja kampusverkoston edistämän tiedon leviämisestä nautit sinäkin sitten!
erosin kun seta sekoitettiin kirkkoon tua elokapinan tukeminen aiheuttaa melkoisen ero aallon. olen kyllä ajatellut liittyä lestoihin heillä on konservatiiviset arvot kohillaan. räsästä arvostan tua häneen kohdistuva ajo jahti maalittaminen on erittäin irvokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Ettei vain sinua olisi juksattu? Se vanha vihtahousu oimittäin. Ei kirkon historia ole häpeällinen: se perusti ekat sairaalat ja yliopistot Euroopassa ja aloitti säännöllisen köyhäinavun. Suomessa kirkko oli se instituutio, joka aloitti säännöllisen lukuopetuksen.
Kirkko on tarjonnut paikan ja lohduusta niin omaisiian sureville kuin hienon juhlapaikankin onnensa kukkuloilla olevalle hääparille uuden vauvan vanhemmille tai isovanhemmille muille läheisille.Kirkko oli myös se instituutio, joka pakotti jokaikisen suomalaisen kuulumaan kirkkoon ja vaihtoehtoa ei ollut, jos aioit maassa asua. Kirkkoon kuuluminen oli Suomessa pakollista vuodesta 1634 alkaen. Se merkitsi sitä, että jokaisen oli kuuluttava luterilaiseen kirkkoon tai lähdettävä maasta. Vuonna 1889 tuli voimaan eriuskolaislaki, joka salli eroamisen luterilaisesta kirkosta, jos samalla liittyi johonkin muuhun protestanttiseen ryhmään. Kirkosta eroaminen ja jääminen uskontokuntien ulkopuolelle ei ollut mahdollista. Luonnollisesti jokaisen oli myös pakko maksaa kirkolle veroa. Vasta vuonna 1923 tuli mahdolliseksi erota kirkosta niin, ettei liittynyt mihinkään muuhunkaan kirkkokuntaan.
So? Niin kirkkohan ei näitä lakeja määrännyt, vaan maallinen hallinto eli ensin kuningas, sitten suurruhtinas valtiopäivien tuella ja lopulta eduskunta. Turhaan simä siitä kirkkoa haukut. Opiskele historiaa.
Pappien saunailta tarjoiluihin, viinat, viinit, kaljat ja pitopalvelun pöperöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piispa Teemu Laajasalon korkeaan liksaan ja sviitti- ynnä virvoitusjuomakuluihin. Taivaallinen visa vinkuu.
Kari K , pappi joka vihkii "ensitreffit alttarilla" ?
Toki maksamme hymyssäsuin hänenkin palkkansa.
Nämä kanalat ja laajasalot ja räsäset ovat saaneet yhä useammat näkemään, millainen firma tämä kirkko on. Herkkäuskoisten sumuttamiseen ja pelottelemiseen on perustunut koko laitoksen häpeällinen historia.
Ettei vain sinua olisi juksattu? Se vanha vihtahousu oimittäin. Ei kirkon historia ole häpeällinen: se perusti ekat sairaalat ja yliopistot Euroopassa ja aloitti säännöllisen köyhäinavun. Suomessa kirkko oli se instituutio, joka aloitti säännöllisen lukuopetuksen.
Kirkko on tarjonnut paikan ja lohduusta niin omaisiian sureville kuin hienon juhlapaikankin onnensa kukkuloilla olevalle hääparille uuden vauvan vanhemmille tai isovanhemmille muille läheisille.Kirkko oli myös se instituutio, joka pakotti jokaikisen suomalaisen kuulumaan kirkkoon ja vaihtoehtoa ei ollut, jos aioit maassa asua. Kirkkoon kuuluminen oli Suomessa pakollista vuodesta 1634 alkaen. Se merkitsi sitä, että jokaisen oli kuuluttava luterilaiseen kirkkoon tai lähdettävä maasta. Vuonna 1889 tuli voimaan eriuskolaislaki, joka salli eroamisen luterilaisesta kirkosta, jos samalla liittyi johonkin muuhun protestanttiseen ryhmään. Kirkosta eroaminen ja jääminen uskontokuntien ulkopuolelle ei ollut mahdollista. Luonnollisesti jokaisen oli myös pakko maksaa kirkolle veroa. Vasta vuonna 1923 tuli mahdolliseksi erota kirkosta niin, ettei liittynyt mihinkään muuhunkaan kirkkokuntaan.
Ja kansan mielestä niin oli hyvä ja oikein. Harva silloin äänestää sai, mutta kai siitä vallitsi konsensus ja yhteiskuntarauha. Kitise menneiden sukupolvien ihmisille, jos asia sinua noin piinaa.
Minne lahkojen ja synagogien moskeijoiden kymmenykset menee ??? Ne menee rabbien imaamien palkkoihin ja palatseihin . Budhamunkkien temppeliin. Kirkon raha taas menee lähinnä koulujen rakentamiseen ja sairaaloiden sekä opetukseen ja nuorten kursseihin leireihin ja liikuntaan.
Eli 11,5% menee "ylemmille tahoille". Olisit vielä kertonut että mitä tuon ja kiinteistö- sekä palkkakulujen jälkeen jää. Sekä miten pieni osuus sitten oikeasti menee yhtään mihinkään hyväntekeväisyyteen.
Varmaan senkin voisit kertoa että miksi monissa seurakunnissa talous on pakkasella ilman kiinteistöjen myyntiä.