Mitä tarkoittaa mielestäsi ihminen, jolla on "levoton sielu"?

Vierailija kirjoitti:

Hankala ihminen. Ei tiedä itsekkään mitä haluaa

Jaa. Minä koen, että minulle on jyrätty elämään jokaisen tuttavani toiveet ja unelmat sekä elämäntavat ja seuraavaksi kysytään miksen ole tyytyväinen ja kiitollinen. Tämä siis kärjistettynä, mutta pätien useampaankin elämän tapahtumaan.

Levoton. Siinähän se on ja lukee.

Ei osaa olla paikoillaan. Koko ajan tarvitsee aktiviteettiä ja uusia mielenkiinnon kohteita.

Käytännössä sama kuin ADHD

Niinkuin joku jo sanoi, sisällä on aina tunne että jotain puuttuu.

Paikoillaan osaan olla kyllä, en muuttele tai vaihda työpaikkaa jatkuvasti koska kokemuksen myötä olen havainnut ettei se loppujen lopuksi auta tuohon sisällä vellovaan tunteeseen kuin ehkä pieneksi hetkeksi.

Olen muuten yhden kerran elämässäni tavannut ihmisen, joka vei multa sen tunteen pois sisältä ja tilalle tuli tunne että nyt minulta ei puutu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen itsekäs ihminen jolla ei ole kykyä sitoutua kehenkään. Vaativa luonne ja vaatii kumppanilta ihan mahdottomuuksia eikä itse anna mitään. 

Itse olet yksinäinen itsekäs ihminen joka haluaa sitoa toisen ja viedä tältä kaiken hapen. Olet vaativa luonne ja vaadit kumppaniltasi ihan mahdottomia, etkä itse anna mitään, et tilaa, et happea, et vapautta. Vaadit vaan toisen omistukseesi 24/7 ja kontrolloitavaksesi.

Täällä joku puhui kaukokaipuusta. Tämän taustalla usein epävakaan lapsuuden aiheuttamat traumat jotka jääneet hoitamatta siten kuin fiksut ihmiset ne hoitavat.

Hoitamattomana ja vääränlaisen hoidon seurauksena tämän levottoman sielun elämä on joskus vuoristoratamaista kokemusten hakua.

Siinä sivussa loukkaa tahallaan muita ihmisiä, puolisoita, lapsia, ystäviä, sukulaisia ja työkavereita koska se kaukokaipuu ajaa tekemään niin. Joskus myös narsistisia piirteitä huomiohakuisuutena ja uppiniskaisena kieltäytymisenä omien väärintekojensa myöntämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen itsekäs ihminen jolla ei ole kykyä sitoutua kehenkään. Vaativa luonne ja vaatii kumppanilta ihan mahdottomuuksia eikä itse anna mitään. 

Itse olet yksinäinen itsekäs ihminen joka haluaa sitoa toisen ja viedä tältä kaiken hapen. Olet vaativa luonne ja vaadit kumppaniltasi ihan mahdottomia, etkä itse anna mitään, et tilaa, et happea, et vapautta. Vaadit vaan toisen omistukseesi 24/7 ja kontrolloitavaksesi.

Taisit itse paljastua nyt välttelevän kiintymyssuhdetyylin sekä ainakin jonkinlaisia narsistisia piirteitä omaavaksi. Lauseesi ilmentävät pelkoa normaalista turvalliseen kiintymyssuhdetyyliin luonnollisena osana kuuluvasta kiintymyksestä koska pelko hylätyksi tulosta ajaa sen rakennetun kuoren taakse.

Levottomuutesi kuuluu ja näkyy, mitä sitä kieltämään.

Mikä levottomuudessa herättää närää? Herääkö levottomuuden paheksujassa itsessään jokin kipukohta vai onko yksinkertaisesti erityisen paheksuttua tarvita elämään muutakin sisältöä, kuin kotona oleminen? Kotielämä yksin on eri asia, kuin parisuhteessa tai perheellisenä. 

Näillä levottomiksi sieluiksi itseään kutsuvilla on käytännössä aina itsellään joku kipukohta jota he hoitavat käytöksellään läpi elämänsä.

Ei siinä mitään mutta silloin on hyvä olla asiasta rehellinen ainakon läheisilleen eikä valheellisesti esittää jotain muuta kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Näillä levottomiksi sieluiksi itseään kutsuvilla on käytännössä aina itsellään joku kipukohta jota he hoitavat käytöksellään läpi elämänsä.

Ei siinä mitään mutta silloin on hyvä olla asiasta rehellinen ainakon läheisilleen eikä valheellisesti esittää jotain muuta kuin on.

Olisiko se kipukohta vaikka kohtaamansa ilkeä, tyly ja täysin ala-arvoinen kohteleminen, jota on saanut osakseen? Se ettei ole sellainen, kuin läheiset tahtoisivat olevan ei tarkoita esittämistä. Jokainen tuntee itsensä ja identiteettinsä, eivätkä väitteet esittämisestä muuta identiteettiä vaan ovat ainoastaan henkistä väkivaltaa, kontrollointia ja pakottamista mieleisekseen. Kenellä siinä kohtaa on todellinen ongelma?

Ei tunne kuuluvansa mihinkään, etsii paikkaansa maailmassa.

Kehityshäiriöinen, vastuuton, yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunne kuuluvansa mihinkään, etsii paikkaansa maailmassa.

Johonkin kuuluminen tarkoittaisi pysyviä läheisiä suhteita ja mahdollisuutta sitoutua. Pelkkä paikkaan kiintyminen ellei ole perustetta ja positiivisia tunnemuistoja, ei vain ole mahdollista. Ainakaan täällä missä asun, ei minulla ole yhtäkään syytä jäädä. Vai kiinnytkö sinä paikkaan tai esineisiin ja tavaroihin? Minulle mikään näitä ei ole kiintymyksen kohde ellei mukana ole tunnemuistoa, joka sitoo paikan tai esineen rakkaaseen ihmiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kehityshäiriöinen, vastuuton, yksinkertainen.

Kuka sinusta sitten on vastuullinen, kehittynyt ja moniulotteinen? Oletko sinä ja millä perusteella ja mikä saa sinut kokemaan paremmuutta suhteessa henkilöön joka on levottomampi?

Tasapainoton. Sellainen joka lopulta alkaa keskustelemaan telepaattisesti avaruusolentojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä joku puhui kaukokaipuusta. Tämän taustalla usein epävakaan lapsuuden aiheuttamat traumat jotka jääneet hoitamatta siten kuin fiksut ihmiset ne hoitavat.

Hoitamattomana ja vääränlaisen hoidon seurauksena tämän levottoman sielun elämä on joskus vuoristoratamaista kokemusten hakua.

Siinä sivussa loukkaa tahallaan muita ihmisiä, puolisoita, lapsia, ystäviä, sukulaisia ja työkavereita koska se kaukokaipuu ajaa tekemään niin. Joskus myös narsistisia piirteitä huomiohakuisuutena ja uppiniskaisena kieltäytymisenä omien väärintekojensa myöntämiseen.

Voi hyvää päivää, mitä mä just luin.

Tästä postauksestahan paistaa sekunnissa läpi se että jos olet ihminen joka ei tee kuten muut haluaa, tottele muita, alistu siihen asemaan mi kä joku muu haluaa sinulle määrittää ja asetu muiden haluamaan muottiin, vaan elää omaa elämäänsä sellaisena kuin oma persoona on tai ihan vaan elääkseen omannäköistä elämää, jossa ei halua sammaloitua aloilleen onkin heti levoton sielu ja vieläpä ihan tahallaan loukkaa muita.

Ja miettikää....... uppiniskainen...... = ei tottele muita 😱

Ns levottomalla sielulla ja narsismilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Toki kellä tahansa voi olla narsistisia piirteitä mutta nämä ei kulje käsi kädessä.

Mun pitkäaikainen tuttu haukkuu kaikki ihmiset jotka vaihtaa työpaikkaa esim 5-6 v välein levottomaksi. Niin, siis ottamatta huomioon että joillakin on koko työpaikka mennyt nurin, on joutunut etsimään uuden työn pakosta.

Sellaisiakin haukutaan levottomaksi jotka on opiskellu parikin eri ammattia ja työnohella kouluttautuu lisää, etenevät urallaan työstään nauttien ja uusia haasteita etsien, vaihtavat firmaa vaativampaan ja parempipalkkaiseen työhön.

"Ompa oikeesti levottomia, ihan hirveetä, hah."

Hän haukkuu levottomaksi ihmistä joka ei ole tehnyt lapsia, mennyt naimisiin kuten kaikki muut, ei asettunut aloilleen pieneen tuppukylään perinteiseen perheenäidin rooliin vaan lähti jo nuorema isoon kaupunkiin tekemään työuraa, kouluttautumaan, matkustelemaan ja näkemään muutakin kun ne synnyinkotikunnan 100km säitellä olevat ympyrät.

Minusta nuo kaikki yllä kuvatut ihmiset on ihan normaaleja, eivät yhtään sen levottomampia kuin kukaan muukaan.

Ei voi haukkua muita sillä perusteella että ne eivät asetu samaan muottiin kuin mikä minun elämäntyylini, tahtotilani ja näkemykseni oikeasta on.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kykene asettumaan aloilleen

Miksi ihmeessä kaikkien pitäisikään asettua aloilleen.

Ei kaikille sovi se elämäntyyli et asutaan samalla paikkakunnalla koko ikä ehkä muutamassa eri asunnossa ja tehdään työura samalla työnantajalla tai ainakin samankaltaisissa töissä (joista ei välttämättä ees pidetä vaan työ on pakkopullaa joka evvk).