Kuolisitko lapsesi puolesta?

TOSI vaikea kysymys. Minulla on muitakin lapsia, joten tekisin heistä siis samalla äidittömiä. Olen itse menettänyt isäni ollessani lapsi ja teidän, että se on lapselle aivan kamalaa. Toisaalta lapsillani on todella hyvä isä. Ehkä siis pelastaisin lapseni hengen. Veikkaan, että en pystyisi olemaan sitä tekemättäkään. 

En kuolisi, koska on hyvin epatodennakoista, etta lapsestani kasvaisi yhta tarkea ja hyodyllinen ihminen koko maailman kannalta. Varsinkaan aidittomana.

Mulla ei ole edes omia lapsia, mutta kuolisin ihan välittömästi siskontytön puolesta. Ei kysymystäkään etten. 

Tottakai kuolisin tyttäreni vuoksi, en pystyisi elämään itseni kanssa jos tietoisesti ns. tappaisin lapseni epäämällä häneltä hengenpelastavan hoidon ja jäisin itsekkäästi henkiin. Kuolisin henkiseen tuskaani varmaan oman käden kautta. Parempi yksi ruumis kuin kahta.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:53"]

Tottakai kuolisin tyttäreni vuoksi, en pystyisi elämään itseni kanssa jos tietoisesti ns. tappaisin lapseni epäämällä häneltä hengenpelastavan hoidon ja jäisin itsekkäästi henkiin.

[/quote]

Et tappaisi lastasi. Lapsen kuolemaksi koituisi sairaus. Kenenkään ei odoteta tekevän itsemurhaa toisen ihmisen vuoksi. 

En kuolisi, mutta en myöskään velvoittaisi lastani kuolemaan puolestani. 

Kyllä kuolisin. Minulla on muitakin lapsia, mutta tiedän, että jos jäisin heidän vuokseen eloon, olisin varmasti huono äiti jokaiselle, koska en voisi enää koskaan itse olla onnellinen tapettuani oman lapseni. Se heijastuisi myös muihin. Lapset jäisivät hyvään hoitoon isälleen, jos itse kuolisin. Itseasiassa juuri eilen mietin toisen keskustelun takia kysymystä "tappaisitko miehesi vai oman lapsesi?". Siihen tilanteeseen en voi löytää ratkaisua, muuta kuin "en ketään" tai "kaikki", mutta en voisi valita. Vetäisin arvalla, jos olisi pakko. Kysymys minä vs lapsi olisi siis vielä kutakuinkin helppo.

Vatsassa oleven lapsen takia en kuitenkaan kuolisi, jos voisin valita. Hän ei ole mielestäni vielä samalla tavalla "olemassa" kuin muut lapseni. Ehkä, jos voitaisiin 100% varmuudella luvata, että hän syntyy terveenä, voisin kuolla hänenkin puolestaan, mutta siitä en ole samalla tavalla varma, kuin että kenen tahansa elävän lapseni puolesta kuolisin. Kyllä siis mielestäni sikiöllä on alempi arvo, kuin jo syntyneellä lapsella, eivät ole sama asia, vaikka sikiönkin menetys tietenkin sattuisi. Kamala kysymys kyllä.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:13"]Kaikki jotka eivät kuolisi oman lapsensa puolesta joko eivät ole vanhempia tai heistä ei ole siihen.
[/quote]

Tavallaan totta. Ihmiseen on ohjelmoitu oman jälkeläisen suojeleminen jopa oman hengen uhalla. Avuton lapsi tarvitsee sitä pysyäkseen hengissä. Jos tämä vietti ei vanhemmalla toimi, on jotain vialla (esim. lapsuuden vääristynyt suhde omiin vanhempiin).

Kyllä. Vauvani selviäisi ja lapsillani olisi toisensa sekä rakas mies. Oksettava aloitus ja kamalia vastauksia osalla.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:37"]

Kuvitellaan, että lapsesi olisi kuolemansairas, ja ainoa realistinen tapa pelastaa hänet olisi se, että luovutat hänelle oman sydämesi tai muun elimesi. Tämä operaatio tappaisi sinut varmuudella. Kuolisitko lapsesi puolesta?

[/quote]

Ei todellakaan, sehän olisi helvetin tyhmää koska voit tehdä vaikka kymmenen uutta lasta. Edes eläimet eivät ole noin tyhmiä vaan ne hylkäävät sairaat pennut ja jättävät ne kuolemaan.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:40"]

Kuolisin. En voisi elää sen tiedon kanssa, että olisin voinut pelastaa hänet, mutta valitsin oman elämän. Kärsisin kuitenkin koko loppuelämäni ilman lastani.

[/quote]

Eikä sitten sen vertaa ole hoksottimia että tekisit uuden?

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:05"]

Kyllä. Vauvani selviäisi ja lapsillani olisi toisensa sekä rakas mies. Oksettava aloitus ja kamalia vastauksia osalla.

[/quote]

Miksi? Perustele kommenttisi. Tämä ketju on täynnä tunteellista huokailua mutta ei ainuttakaan rationaalista argumenttia.

Epäröimättä. Tekisin lapseni eteen ihan mitä tahansa.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:14"]

Epäröimättä. Tekisin lapseni eteen ihan mitä tahansa.

[/quote]

Kuten vaikkapa uuden lapsen? ;)

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:40"]

Kuolisin. En voisi elää sen tiedon kanssa, että olisin voinut pelastaa hänet, mutta valitsin oman elämän. Kärsisin kuitenkin koko loppuelämäni ilman lastani.

[/quote]

Eikä sitten sen vertaa ole hoksottimia että tekisit uuden?

[/quote]

Ei ihmistä voi korvata uudella ihmisellä koska jokainen on oma yksilönsä, varsinkaan omaa lasta. Taas yksi vela...

Mulla vasta eka tytär vatsassa ja nyt jo kuolisin hänen vuokseen! En tajua niitä vastaajia jotka ei kuolisi, se on kuitenkin aina se oma lapsi

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:34"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:11"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:47"]En. Olen ehkä outo, mutta olin jo synnyttäessä sitä mieltä, että jos jotain tapahtuu ja jompikumpi täytyy valita haluan säilyttää oman henkeni. [/quote] Synnytyksessä kylläkin pyritään aina ensisijaisesti säilyttämään vauvan henki, jos nyt tällainen hypoteettinen tilanne olisi. Ei sitä sinulta kysytä. [/quote] Hätätilanteessa pyritään säilyttämään molempien henki. Jos tämä ei ole mahdollista, ensisijaisesti pelastetaan äiti. T. Kätilö [/quote] Ai, sori kaikille, olin väärässä. Mä oon sitten ymmärtänyt jotain aivan totaalisen väärin. Mun mielestä aina painotetaan sitä, että vauvan paras on etusijalla vaikka äiti kuinka pitäisi leikellä palasiksi... Mutta se ei sitten päsekään näihin ääritapauksiin. Mihin se raja sitten vedetään?

[/quote]

Raja vedetään siihen että turhia tutkimuksia esimerkiksi ei tehdä jos nainen on raskaana (röntgen yms.) Mutta jos äidillä on hengenvaara (esim raju syöpä) äidin henki menee silloin edelle, ellei äiti toisin päätä.
Samoin esim kolaritilanteessa, jos ei voida pelastaa molempia pelastetaan silloin äiti. 
Vauva siis pyritään säästämään mahdollisimman pitkälle mutta aina se ei ole mahdollista, ja aina ei myöskään ehditä kysymään isältä esimerkiksi vaan on pakko toimia heti.
[/quote]

Ok, uskon kyllä. Mutta mihin tämä sitten perustuu? Täällähän on nimenomaan tullut nyt melkoisen selväksi, että valtaosa antaisi henkensä lapsensa puolesta, jos tosiaan olisi se tilanne että valinta olisi joko-tai. Niin miksi kaikki pöyristyminen ja alapeukut tälle, että lapsen henki säästettäisiin synnytyksessä, vaikka sitten äidin hengen uhalla, jos valintatilanteeseen jouduttaisiin?

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:50"]

En kuolisi, koska on hyvin epatodennakoista, etta lapsestani kasvaisi yhta tarkea ja hyodyllinen ihminen koko maailman kannalta. Varsinkaan aidittomana.

[/quote]

Kuinka surkean lapsen olet synnyttänyt??? Miten tärkeän ja hyödyllisen ihmisen lapsi voisi olla huononpi? En kyllä usko että sinullakaan on lapsia, toivottavasti et tee yhtään.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:11"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:37"]

Kuvitellaan, että lapsesi olisi kuolemansairas, ja ainoa realistinen tapa pelastaa hänet olisi se, että luovutat hänelle oman sydämesi tai muun elimesi. Tämä operaatio tappaisi sinut varmuudella. Kuolisitko lapsesi puolesta?

[/quote]

Ei todellakaan, sehän olisi helvetin tyhmää koska voit tehdä vaikka kymmenen uutta lasta. Edes eläimet eivät ole noin tyhmiä vaan ne hylkäävät sairaat pennut ja jättävät ne kuolemaan.

[/quote]

Sinä sanot vaikka 20-vuotiaalle lapsellesi, että kuole pois, hommaan lisää...? Ihan kivaa on ollut kasvattaa sinut ja rakastaa 20 vuotta, mutta tää oli nyt tässä, tähän mun äidinrakkaus loppuu, kokeilen alkaa mummoäidiksi...