Kuolisitko lapsesi puolesta?

Ei yksikään äiti voi vastata ettei kuolisi

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:19"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 22:10"] [quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:34"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:11"][quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:47"]En. Olen ehkä outo, mutta olin jo synnyttäessä sitä mieltä, että jos jotain tapahtuu ja jompikumpi täytyy valita haluan säilyttää oman henkeni. [/quote] Synnytyksessä kylläkin pyritään aina ensisijaisesti säilyttämään vauvan henki, jos nyt tällainen hypoteettinen tilanne olisi. Ei sitä sinulta kysytä. [/quote] Hätätilanteessa pyritään säilyttämään molempien henki. Jos tämä ei ole mahdollista, ensisijaisesti pelastetaan äiti. T. Kätilö [/quote] Ai, sori kaikille, olin väärässä. Mä oon sitten ymmärtänyt jotain aivan totaalisen väärin. Mun mielestä aina painotetaan sitä, että vauvan paras on etusijalla vaikka äiti kuinka pitäisi leikellä palasiksi... Mutta se ei sitten päsekään näihin ääritapauksiin. Mihin se raja sitten vedetään? [/quote]

Raja vedetään siihen että turhia tutkimuksia esimerkiksi ei tehdä jos nainen on raskaana (röntgen yms.) Mutta jos äidillä on hengenvaara (esim raju syöpä) äidin henki menee silloin edelle, ellei äiti toisin päätä.
Samoin esim kolaritilanteessa, jos ei voida pelastaa molempia pelastetaan silloin äiti. 
Vauva siis pyritään säästämään mahdollisimman pitkälle mutta aina se ei ole mahdollista, ja aina ei myöskään ehditä kysymään isältä esimerkiksi vaan on pakko toimia heti. [/quote] Ok, uskon kyllä. Mutta mihin tämä sitten perustuu? Täällähän on nimenomaan tullut nyt melkoisen selväksi, että valtaosa antaisi henkensä lapsensa puolesta, jos tosiaan olisi se tilanne että valinta olisi joko-tai. Niin miksi kaikki pöyristyminen ja alapeukut tälle, että lapsen henki säästettäisiin synnytyksessä, vaikka sitten äidin hengen uhalla, jos valintatilanteeseen jouduttaisiin?

[/quote]

Onhan se ihan eri asia antaa henkensä lapsen takia jonka kanssa on elänyt vuosia, kuin juuri vasta syntymässä olevan lapsen. Sitä syntyvää lasta ei vielä tunne, eikä tiedä onko elinkelpoinen sitten kun syntyy, hänet vielä on suht helppo korvata, toisin kuin vaikka kymmenvuotiasta lasta.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:21"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:44"]

En kuolisi enkä myöskään kokisi elämänmittaista syyllisyyttä. Keneltäkään ei voida moraalisesti edellyttää itsemurhaa missään tilanteessa.

[/quote]

Et taida olla kenenkään äiti...

[/quote]

En olekaan. Olen isä.

[/quote]

Se selittää tunteettoman kylmyyden. No, onneksi kaikki isät eivät ole kuin sinä. Sinunlaisesi miehet on näitä potentiaalisia perhesurmaajia. Lapset on kuin esineitä jotka voi korvata vaikka uudella jos vanhaan tulee joku vika tai siitä ei muuten tykkää, tai sitä voi käyttää aseena puolisoa vastaan riitojen aikana.

[/quote]

Huh, ilmiannoin järkyttävän viestisi ylläpidolle.

Et ansaitse muut vastausta.

Kyllä.

Silmiä räpäyttämättä

Kuolisin jokaisen lapseni sekä mieheni puolesta. Ei tarvitsisi harkita.

Ja tuohon yhteen kommenttiin viitaten, jossa kysyttiin tappaisitko miehesi vai lapsesi, tappaisin mieheni. Meillä on hyvä tukiverkosto ja huoltajatestamentti tehtynä, joten lapsilla olisi hyvä koti kasvaa, vaikka isä olisikin kuollut ja äiti linnassa.

Onpa muuten inhottavat aiheet näin juhannuspäivän aamuksi. :O

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:37"]

Kuvitellaan, että lapsesi olisi kuolemansairas, ja ainoa realistinen tapa pelastaa hänet olisi se, että luovutat hänelle oman sydämesi tai muun elimesi. Tämä operaatio tappaisi sinut varmuudella. Kuolisitko lapsesi puolesta?

[/quote] Tietenkin. Samoin lastenlasten sekä tuttavien lasten.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:40"]

Kuolisin. En voisi elää sen tiedon kanssa, että olisin voinut pelastaa hänet, mutta valitsin oman elämän. Kärsisin kuitenkin koko loppuelämäni ilman lastani.

[/quote]

Eikä sitten sen vertaa ole hoksottimia että tekisit uuden?

[/quote] mistä ihmeestä olet saanut päähäsi jotain niin yksinkertaista että "uusi lapsi" korvaisi menetetyn?

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:21"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:44"]

En kuolisi enkä myöskään kokisi elämänmittaista syyllisyyttä. Keneltäkään ei voida moraalisesti edellyttää itsemurhaa missään tilanteessa.

[/quote]

Et taida olla kenenkään äiti...

[/quote]

En olekaan. Olen isä.

[/quote] Et ole. Paperilla ehkä - korkeintaan. Oikeasti et ole.

Olen valmis vaikka kuolemaan lapseni puolesta, niin paljon häntä rakastan. Minulla on kaksi lasta, ensimmäinen kuollut ja toinen elossa. Tiedän, etten kestäisi samanlaista menetystä enää, varsinkaan jos se johtuisi omista valinnoistani. Eloonjäävän lapsen tulevaisuus olisi taattu isänsä ja mummin luona. Lisäksi näen oman elämäni olevan tarpeeksi "pilalla", sillä tulen aina olemaan vähän vinksahtanut lapsuudessa tapahtuneiden pahojen asioiden takia. Lapsi saisi mahdollisuuden ja minä olisin vapaa.

Juuri tuolla kuvatulla tavalla en, koska saisin harkita. Syyt olisivat juurikin nuo, että jäljelle jääneet pärjäisivät huonommin ilman isää.

Jos tilanne tulisi äkkiä, pitäisi sysätä lapsi pois junan tai kaatuvan puun alta tms. sillä seurauksella, että itse kuolisin, niin tekisin sen. Ja jos henkivakuutusyhtiö rupeaisi inisemään itsemurhasta, niin voisi vaimo viedä jutun Iltalehteen tai vastaavaan.

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 21:11"]

[quote author="Vierailija" time="13.12.2014 klo 20:47"]En. Olen ehkä outo, mutta olin jo synnyttäessä sitä mieltä, että jos jotain tapahtuu ja jompikumpi täytyy valita haluan säilyttää oman henkeni. [/quote] Synnytyksessä kylläkin pyritään aina ensisijaisesti säilyttämään vauvan henki, jos nyt tällainen hypoteettinen tilanne olisi. Ei sitä sinulta kysytä.

[/quote]

Onko tämä totta? Mihin se perustuu? Aika pöyristyttävää, jos näin on.

[/quote]

Ei ole totta. Ja muuten myös kirkon kanta on, että elämää suojellessa laitetaan syntynyt elämä syntymättömän edelle.