Rakennusalalla työvoimapula mutta vastavalmistuneita ei kuitenkaan palkata koska heillä ei ole alan kokemusta

Pitäisi palata vanhaan hyvään aikaan, kun kisälli/ oppipoikasysteemi oli voimissaan. Mestarin opissa syntyi parhaita osaajia. Mutta nykyään halutaan vain halpatyövoimaa Baltiasta. Työn laatu on toissijaista, kunhan halvalla saa. Minkälainen tulevaisuus Suomea oikein odottaa, kun halpatuontiduunarit söhräävät joka paikassa?

Vierailija kirjoitti:

Kumppani on rakennusalalla. Valitettavasti 10 hakijasta ja tulijasta noin 1 jos sitäkään on alalle sopiva. Toki kaikki hakijat eivät ole nuoria mutta suurin osa. He eivät vain ymmärrä mitä työnteko on. Ala on kovin fyysinen,ja mielummin räplätään puhelinta, lärpätetään työkaverien kanssa, jätetään ilmoittamatta poissa-olot töihin jotka usein johtuu esim. krapulasta jne. Ylitöitä eivät tee jne jne. Velttoja ovat.

Ihan käsittämätöntä! Mieheni on jo 10 vuotta ihmetellyt tuota meininkiä ja sitä miten hankala on saada hyviä työntekijöitä jotka OIKEASTI TEKEVÄT JOTAKIN alalle! Jos heidän työpaikalleen on tuona aikana hakenut satoja ihmisiä niin ehkä 10-20 on ollut potentiaalia ja heistä on alalle ollut.

Tämä on totta. Jo ansioluettelosta näkee, kuka on kouluajan vältellyt hommia ja vastuuta ja toiset koulun ohella keränneet kokemusta. Ne jotka harjoittelussa näyttävät oikeaa asennetta, palkataan heti. Heistä kilpaillaan. Se joukko joka jää ulkopuolelle on usein rahan tuhlausta ja reklamaatioiden keräämistä, kun vastuuta ei haluta ottaa.

Nykyään nuoret kun aina valittavat että ei jaksa, ei jaksa, ei huvita, en viitti, en tahdo, eoän osaa jne kun pyydetään tekemään töitä, sekä sitten vain makoilevat työpaikoilla tekemättä mitään ja ihmettelevät kun heille ei makseta siitä tonnia päivässä että saisivat rahaa biletykseen ja luksusmerkkivaatteisiin tuhlattavaksi. Ja kun töistä ei tipu palkkaa tekemättömälle niin nämä mennävät heti valittaa asiasta isille, äitille, lehteen ja ties minne. Saavatko itse ihmetellä miksi yritykset eivät enää palkkaa ollenkaan alle 30-vuotiaita ja välttelee heitä kuin ruttoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulutuksen ongelmana on nykyisin se, että valtaosa opinnoista kuluu tulevan työnkuvan kannalta aivan turhan päiväisiin yleissivistäviin opintoihin.

Tärkeintä oppilaitoksille tuntuu olevan tällä hetkellä haalia mahdollisimman paljon opiskelijoita sisään ja saada heidät valmistumaan mahdollisimman isolla prosenttiosuudella aloittaneista, valmistuvien opiskelijoiden laadusta ja osaamisesta viis.

Ymmärrän kyllä, että jos vaikkapa talonrakennus puolen opiskelijat laitettaisiin heti opintojen alkupuolella muutamaksi viikoksi rehkimään kokopäiväisesti raksalle pakkaseen/vesisateeseen ja kantelemaan raskaita kantamuksia saattaisi opinnot keskeyttäneiden määrä olla hieman suurempi, kuin jos harjoittelut ajoitetaan lämpimään vuodenaikaan, keskitytään opiskelemaan sisätiloissa atk- ja työelämätaitoja ja väkertämään "linnunpönttöjä" lämpimässä koulun opiskelu hallissa.

Monella nuorella on siis valmistuttuaan täysin epärealistinen kuva niin itse alan töistä kuin omasta soveltuvuudestaan alalle.

Ainoa järkevä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi olisi Saksan mallin mukaisesti lisätä suorittavien töiden osalta merkittävästi oppisopimus tyyppistä opiskelu mallia.

Siinä niin itse, kuin työnantajakin varsin pian huomaa, onko alalle soveltuvuutta.

Kokoomus Sipilän hallituksessa säästi satoja miljoonia ammatipuolen alasajossa. Opetusta supistettiin. Opettajia irtisanottiin. Opetus piti siirtää kouluista työpaikoille. Yritykset tekevät tulosta, ei niillä ole varaa irrottaa työntekijöitä tuottavasta työstä kouluttajiksi. Opettajat siirrettiin vuosityöaikaan, alalta massapako. Uusi opetussuunnitelma ja jatkuva haku veivät loputkin mahdollisuudet opettaa ammattiin. Tämä oli tietoinen alan alasajo kokoomuksen ja keskustan ideologian mukaan.

Ihan sama kun ei amiksista muutenkaan valmistu ammattitaitoista työvoimaa. Tärkeämpää on se että perusopetus ja lukiot saatiin säästettyä leikkauksilta ja helpotettiin lukiolaisten jatko-opintomahfollisuutta vapauttamalla lukion käyneet pääsykoevaatimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Pk-seudulla ei juuri muita näe kuin viroa ja venäjää puhuvia raksamiehiä. Onko enää muita?

Kaveri oli työmaalla jossa oli indoneesialaisia etuputsareita!

Kuubalainen sähkäri tuli kerran vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pk-seudulla ei juuri muita näe kuin viroa ja venäjää puhuvia raksamiehiä. Onko enää muita?

Kaveri oli työmaalla jossa oli indoneesialaisia etuputsareita!

Kuubalainen sähkäri tuli kerran vastaan.

Kosovosta on myös paljon porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulutuksen ongelmana on nykyisin se, että valtaosa opinnoista kuluu tulevan työnkuvan kannalta aivan turhan päiväisiin yleissivistäviin opintoihin.

Tärkeintä oppilaitoksille tuntuu olevan tällä hetkellä haalia mahdollisimman paljon opiskelijoita sisään ja saada heidät valmistumaan mahdollisimman isolla prosenttiosuudella aloittaneista, valmistuvien opiskelijoiden laadusta ja osaamisesta viis.

Ymmärrän kyllä, että jos vaikkapa talonrakennus puolen opiskelijat laitettaisiin heti opintojen alkupuolella muutamaksi viikoksi rehkimään kokopäiväisesti raksalle pakkaseen/vesisateeseen ja kantelemaan raskaita kantamuksia saattaisi opinnot keskeyttäneiden määrä olla hieman suurempi, kuin jos harjoittelut ajoitetaan lämpimään vuodenaikaan, keskitytään opiskelemaan sisätiloissa atk- ja työelämätaitoja ja väkertämään "linnunpönttöjä" lämpimässä koulun opiskelu hallissa.

Monella nuorella on siis valmistuttuaan täysin epärealistinen kuva niin itse alan töistä kuin omasta soveltuvuudestaan alalle.

Ainoa järkevä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi olisi Saksan mallin mukaisesti lisätä suorittavien töiden osalta merkittävästi oppisopimus tyyppistä opiskelu mallia.

Siinä niin itse, kuin työnantajakin varsin pian huomaa, onko alalle soveltuvuutta.

Tätä olen myös yrittänyt sanoa ja oppivelvollisuus pahentaa vain tilannetta.

Voisiko ensimmäisen vuoden maksaa esim. Harjoittelijan palkkaa vastavalmistuneille?

Eipä niihin oppisopimustöihinkään olla innolla tulossa. Käyt koulussa esittelemässä alaa niin vain pari haluaa tulla harjoitteluun kun haetaan harjoittelijoita joista saataisiin tulevaisuuden työntekijöitä ja iso osa lopettaa kesken.

Tes palkat maksetaan suomessa kuitenkin. Lisäksi ollan luvatta pois eikä poissaoloja ilmoiteta sekä ollaan myöhässä ja laiskoja.

Kyllä niistä hyvistä harjoittelijoista pidetään kynsin hampain kiinni ja palkataan heti. Heitä on vaan kovin vähän.

Kyllä ne reippaat ja oma-aloitteiset pääsee töihin. Kotonakin voisi opettaa edes ne perusteet työelämästä. Kännykkä taskuun kädestä, ei olla luvatta pois ja noudatetaan ohjeita.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulutuksen ongelmana on nykyisin se, että valtaosa opinnoista kuluu tulevan työnkuvan kannalta aivan turhan päiväisiin yleissivistäviin opintoihin.

Tärkeintä oppilaitoksille tuntuu olevan tällä hetkellä haalia mahdollisimman paljon opiskelijoita sisään ja saada heidät valmistumaan mahdollisimman isolla prosenttiosuudella aloittaneista, valmistuvien opiskelijoiden laadusta ja osaamisesta viis.

Ymmärrän kyllä, että jos vaikkapa talonrakennus puolen opiskelijat laitettaisiin heti opintojen alkupuolella muutamaksi viikoksi rehkimään kokopäiväisesti raksalle pakkaseen/vesisateeseen ja kantelemaan raskaita kantamuksia saattaisi opinnot keskeyttäneiden määrä olla hieman suurempi, kuin jos harjoittelut ajoitetaan lämpimään vuodenaikaan, keskitytään opiskelemaan sisätiloissa atk- ja työelämätaitoja ja väkertämään "linnunpönttöjä" lämpimässä koulun opiskelu hallissa.

Monella nuorella on siis valmistuttuaan täysin epärealistinen kuva niin itse alan töistä kuin omasta soveltuvuudestaan alalle.

Ainoa järkevä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi olisi Saksan mallin mukaisesti lisätä suorittavien töiden osalta merkittävästi oppisopimus tyyppistä opiskelu mallia.

Siinä niin itse, kuin työnantajakin varsin pian huomaa, onko alalle soveltuvuutta.

Hyvä kirjoitus. Poikani opiskelee kuljetusalaa ammattikoulussa. Ei jotain 15-16 -vuotiasta voi laittaa koulussa liikenteeseen ajamaan, kyllä siinä aluksi on kaikkea muuta. Ja valitettavasti se muu on osaksi näitä yleissivistäviä aineita, joista ei ole mitään hyötyä. Ymmärrän, että kuljetusalan sanastoa kannattaa oppia englanniksi, mutta jossain käsitöissä poikani huovutti sorsan. Yksi iso miinus tuolla alalla ovat työajat, ja nyt kun poikani opiskelee kolmatta vuotta ja on 18 v., iski todellisuus, kun työaika harjoittelussa on klo 03-n. klo 16. Kaikeksi onneksi poika on yhä motivoitunut, mutta monelle tuo voi olla märkä rätti päin naamaa.

Kouluissa on eroja, ja poikani koulussa opetusta on järjestetty kiitettävästi. Harjoitteluihin pääsee myös hyvin. Poikani kohdalla harjoittelut ovat tosi hyvä juttu, vaikka niitä paljon kritisoidaan, sillä hän ei todellakaan ole mikään itsensä markkinoija, eikä isällä todellakaan ole mitään kuljetusalan firmaa. Näin hän saa luotua suhteita työelämää ajatellen.

Heti ekan vuoden harjoittelussa huomasin, että poika laitettiin vikana päivänä tekemään aika raskasta hommaa. Kun tuli kotiin, oli ihan puhki, mutta tyytyväinen ja sanoi, että häntä oli erikseen kiitelty reippaudesta. Samasta paikasta oli helppo saada harjoittelupaikka myöhemmin. Eli luojan kiitos joillain aloilla oma ahkeruuskin vielä auttaa, eikä tarvitse esittää mitään "itseään reflektoivaa, luovaa sosiaalista tiimipelaajaa" ym., millä ei työn kannalta ole juuri merkitystä.

Rakennusalan opiskelu Suomessa tuntuu riskialttiilta. Kun tutkinnon aloittaa tai suorittaa, se leimaa ihmisen rakennusalan henkilönä loppuelämäksi paljon vahvemmin kuin pelkkä työskentely raksalla, joka toki voi myös leimata, mutta ei yhtä pysyvästi. Lisäksi mediassa rikosuutisissa nostetaan jatkuvasti esiin, miten joku murhaaja tai törkeään rikokseen syyllistynyt on opiskellut rakennusalaa tai sillä on ollut yhteyksiä alalle. Miksi tällaista korostetaan, ja onko muilla samaa havaintoa?

Vierailija kirjoitti:

Sama on monella muullakin alalla.

Halutaan 25 vuotias tekijä +10 vuoden kokomuksella ja harjoittelijan palkalla.

Ei riitä 10 vuotta, pitää olla tasan 20 vuotta. Jos on enemmän, ei kelpaa, kun on liian vanha, liian kokenut ja liian tarkkaan TESn tunteva. Rakennusalalta puuttuu noin puolet potentiaalisista työntekijöistä, koka naisia ei oteta kuin siivoojaksi, vaikka olisi mikä koulutus ja kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä hyvistä harjoittelijoista pidetään kynsin hampain kiinni ja palkataan heti. Heitä on vaan kovin vähän.

Ehkä näin on. Huonompi juttu oli se, että kumpikin lapseni harjoittelupaikoista lopetti ennen kuin hän ehti valmistua. Pienyrittäjä kuoli eikä yrityksellä ollut jatkajaa, ja se, jossa harjoittelussa ollut lapseni oli ainoa suomea puhunut työntekijä, lopetti muuten. Kenellekään ei liene yllätys, että yksi tämänkin paikkakunnan huonomaineisimmista yrityksistä on rakennusfirma.

"Poikani opiskelee kuljetusalaa ammattikoulussa. Ei jotain 15-16 -vuotiasta voi laittaa koulussa liikenteeseen ajamaan, kyllä siinä aluksi on kaikkea muuta."

En minäkään haluaisi noin nuoria oikeasti liikenteeseen, mutta onhan Suomessa silti nuoria, jotka esim. ajavat traktoria lapsesta asti ja osa ajaa mönkijöillä. Jos tällainen henkilö lähtee kuljetusalalle ja opetus onkin pelkkää pulpetissa istumista, niin innostus loppuu nopeasti. Jotenkin pitäi saada opetukseen se ajaminenkin alusta asti, koska sitä varten kouluun on haettu.