Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta?
[/quote]
Ei ole esim mitenkään harvinaista, että Suomessa pääsykokeissa karsiutunut nuori lähtee isin rahojen ja isin suhteiden avulla hankittujen suositusten avittamana ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Joku toinen joutuu samassa tilanteessa pitämään välivuoden ja hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Kyllä rahalla ja suhteilla pystyy halutessaan sen jälkikasvunsa tietä tutkintoon tukemaan ja tasoittamaan paljonkin.
Ei ne isin rahat ja suhteet tietysti yksinään riitä, mutta turha kuvitella että samalta viivalta lähdetään, kuin joku tyhjästä ponnistava duunariperheen vesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on suhteita, rahaa ja vaikutusvaltaa niin sisäsiittoisessa hyväveli/sisko valtiossa nimeltä Suomi hyväosaiset pitävät huolen että heidän jälkikasvunsa pääsee myös nauttimaan etuoikeuksista ja hyväosaisuudesta.
Mitään ihmeellistä siinä rikkaan tai hyväosaisen lapsessa ei ole, monella on käynyt elämän lottovoitto ja ovat syntyneet oikeaan perheeseen, sama jamppa olisi syntynyt köyhän perheeseen jolla ei ole rahaa, vaikutusvaltaa tai suhteita niin hänestä tuskin tulisi menestyvää, niin paljon vaikeampaa se olisi.
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat pelkillä suhteilla porskuttaneet tuolla työelämässä eteenpäin. Minulla on pitkä työura ja olen nähnyt nepotismia + muuta suhmurointia vaikka kuinka paljon. Olen myös sitä mieltä, että poliittiset virkanimitykset tulisi lopettaa, rakenteellista korruptiota eikä mitään muuta ja sitä tässä maassa riittää.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Tiedän paljon ihmisiä jotka ovat pelkillä suhteilla porskuttaneet tuolla työelämässä eteenpäin. Minulla on pitkä työura ja olen nähnyt nepotismia + muuta suhmurointia vaikka kuinka paljon. Olen myös sitä mieltä, että poliittiset virkanimitykset tulisi lopettaa, rakenteellista korruptiota eikä mitään muuta ja sitä tässä maassa riittää.
[/quote]
Tarkoitatko, että joku pärjäisi työelämässä pelkillä vanhemmilta perityillä suhteilla eläkeikään asti? Vai tarkoitatko, että nämä ihmiset ovat itsekin aktiivisesti verkostoituneet, luoneet ja ylläpitäneet suhteita? Ja sen lisäksi tehneet tuloksekkaasti töitä. Tuskin mikään firma kannattamatonta työntekijää pitäisi, julkinen sektori on toki eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:47"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta?
[/quote]
Ei ole esim mitenkään harvinaista, että Suomessa pääsykokeissa karsiutunut nuori lähtee isin rahojen ja isin suhteiden avulla hankittujen suositusten avittamana ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Joku toinen joutuu samassa tilanteessa pitämään välivuoden ja hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Kyllä rahalla ja suhteilla pystyy halutessaan sen jälkikasvunsa tietä tutkintoon tukemaan ja tasoittamaan paljonkin.
Ei ne isin rahat ja suhteet tietysti yksinään riitä, mutta turha kuvitella että samalta viivalta lähdetään, kuin joku tyhjästä ponnistava duunariperheen vesa.
[/quote]
Kyllä sitä samalta viivalta lähdetään. Se on kaikki korvien välistä kiinni. Ja vielä tänä päivänä, ja vain sillä, pärjää koulussa. Ei isin rahoilla. Koulutus on lisäksi ilmainen.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:47"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"] [quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"] Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin. [/quote] Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta? [/quote] Ei ole esim mitenkään harvinaista, että Suomessa pääsykokeissa karsiutunut nuori lähtee isin rahojen ja isin suhteiden avulla hankittujen suositusten avittamana ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Joku toinen joutuu samassa tilanteessa pitämään välivuoden ja hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Kyllä rahalla ja suhteilla pystyy halutessaan sen jälkikasvunsa tietä tutkintoon tukemaan ja tasoittamaan paljonkin. Ei ne isin rahat ja suhteet tietysti yksinään riitä, mutta turha kuvitella että samalta viivalta lähdetään, kuin joku tyhjästä ponnistava duunariperheen vesa. [/quote] Kyllä sitä samalta viivalta lähdetään. Se on kaikki korvien välistä kiinni. Ja vielä tänä päivänä, ja vain sillä, pärjää koulussa. Ei isin rahoilla. Koulutus on lisäksi ilmainen.
[/quote]
Suomenruotsalaisille on ainakin järjestetty asiat niin että ei lähde samalta viivalta ja lisäksi kaikenmaailman kalliit valmistautumiskurssit takaavat, että samalta viivalta ei lähdetä. On myös olemassa yksityisiä kouluja, niin Suomessa kuin ulkomailla, niistä paprut ja suhteilla työelämään suoraan.
Paskapuhetta, että lähdettäisiin samalta viivalta, aivan täyttä utopiaa ja tietämättömien jorinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki aloittavat samalta viivalta. Yhtä lailla rikkaan lapsella on paineita koska kukaan ei usko että "hemmotellulta kakaralta" onnistuu mikään. Sehän tämänkin ketjun viestinä monien kohdalla on että rikkaan lapsi ei voi menestyä muuten kuin siksi että on jo saanut kaiken hopealusikalla. Kyllä se niin on että jos vanhemmat on hyvin pärjänneet niin heidän lapsensa joutuvat todistelemaan moninkertaisesti osaamisensa. Toisin kuin köyhän jolta kukaan ei odota mitään.
Eikä ulkomailla riitä että pystyy maksamaan koulumaksut sisäoppilaitoksessa, siellä pitää MYÖS pärjätä. Rahan lisäksi pitää löytyä myös älliä.
Pisa tutkimusten tuloksissa ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat olleet suomenkielisiä huonompia. Silti nämä ihmiset pääsevät kiintiöiden ja positiivisen syrjinnän avulla suomalaisten ohi.
Jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:02"]
Pisa tutkimusten tuloksissa ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat olleet suomenkielisiä huonompia. Silti nämä ihmiset pääsevät kiintiöiden ja positiivisen syrjinnän avulla suomalaisten ohi.
Jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
[/quote]
Eli menestys ei siis olekaan rahasta kiinni (kuten aloituksessa väitettiin), vaan äidinkielestä? ok.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Puhumattakaan 50m kohdalta tai 10m.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta?
[/quote]
Ei. Joutuuhan nuo 95:n kohdalta lähtijätkin juoksemaan sen 95.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:02"]
Pisa tutkimusten tuloksissa ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat olleet suomenkielisiä huonompia. Silti nämä ihmiset pääsevät kiintiöiden ja positiivisen syrjinnän avulla suomalaisten ohi.
Jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
[/quote]
Eli menestys ei siis olekaan rahasta kiinni (kuten aloituksessa väitettiin), vaan äidinkielestä? ok.
[/quote]
Etkö ole tietoinen suomenruotsalaisten positiivisesta syrjinnästä ja kiintiöpaikoista kouluissa, siihen heidän menestyksensä perustuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:22"]
Minä olen varakkaasta perheestä ja minusta tuli kokki (olen siis käynyt _vain_ amiksen). Haaveammattini. Miksi pyrkiä lukioon tms. jos ei kerran ole mielenkiintoa.
[/quote]
Kokki on yksi harvoista ns. tavallisista ammateista, joissa on hieman glamouria, ainakin jos pääsee michelin-kokiksi. 90-luvulla syntyneille duunariperheiden lapsille se on rokkitähden ammatin ohella melkein ainoa, mitä kautta voi nousta ns. menestyjäksi. Kaikki muut reitit on täynnä keskiluokan ja siitä ylöspäin olevien lapsia.
Miksi hyväosaiset hokee koko ajan tuota, että lähtökohdat ei vaikuta mitään? Muuttuuko ne suuret tulot ja oppiarvot vähemmän arvokkaiksi, jos myönnetään, että joku köyhempi olisi samoilla lähtökohdilla pärjännyt yhtä hyvin?
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
Aivan varmasti oman menestymiseni taustalla on onnellinen ja turvallinen lapsuus, vanhempieni koulutus sekä heidän taitonsa antaa minulle lisäopetusta tietyissä oppiaineissa (erityisesti pitkä matikka, fysiikka ja kemia), taloudellinen huolettomuus opiskeluaikana, suvun tarjoamat kesätyöpaikat sekä vanhemmiltani saama kannustus opiskeluun, työntekoon ja yritteliäisyyteen. Valehtelisin, jos muuta väittäisin.
Tuskin se pelkästän rahasta on kiinni, että rikkaiden ja ylemmän keskiluookan tytöt menestyvät. Todennäköisesti perheessä on myös sivistystä useammassa polvessa, tapakulttuuria ja käytöstapoja, sosiaalisia taitoja jne. Ne helpottavat elämää kummasti, mutta eivät ole rahasta kiinni.
Voi myös olla aivan sattumaa, että juuri noilla vaurailla tytöillä oli lukuhaluja. He valitsivat myös aika tylsät ammatit, heistä ei esim. tullut käsityöläisiä, taiteilijoita, tiedenaisia tai tutkimusmatkailijoita. Kertooko tämä tilastollinen tutkimus kenties myös, että varakkaiden perheiden tyttärillä ei ole riskinottokykyä? Mitä heidän veljistään tuli?