Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:54"]
Aivan varmasti oman menestymiseni taustalla on onnellinen ja turvallinen lapsuus, vanhempieni koulutus sekä heidän taitonsa antaa minulle lisäopetusta tietyissä oppiaineissa (erityisesti pitkä matikka, fysiikka ja kemia), taloudellinen huolettomuus opiskeluaikana, suvun tarjoamat kesätyöpaikat sekä vanhemmiltani saama kannustus opiskeluun, työntekoon ja yritteliäisyyteen. Valehtelisin, jos muuta väittäisin.
[/quote]
Oho, joku hyväosainen on rehellinen ja ei omaa jotain ylivertaista harhaista käsitystä itsestään. Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää. Kiitos rehellisyydestä, arvostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:27"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:20"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:02"]
Pisa tutkimusten tuloksissa ruotsinkieliset peruskoululaiset ovat olleet suomenkielisiä huonompia. Silti nämä ihmiset pääsevät kiintiöiden ja positiivisen syrjinnän avulla suomalaisten ohi.
Jotkut ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
[/quote]
Eli menestys ei siis olekaan rahasta kiinni (kuten aloituksessa väitettiin), vaan äidinkielestä? ok.
[/quote]
Etkö ole tietoinen suomenruotsalaisten positiivisesta syrjinnästä ja kiintiöpaikoista kouluissa, siihen heidän menestyksensä perustuu.
[/quote]
Eli se ei perustukaan rahaa?
Tässä ketjussa on nyt kolme keskenään kilpailevaa salaliittoteoriaa, joko menestys perustuu otsikon mukaisesti rahaan, tai sitten se perustuukin kulttuurisiin malleihin, tai sitten se perustuukin äidinkieleen.
Kaikki koulutetut ei ole varakkaita eikä ruotsikielisiä, kaikki ruotsinkieliset ei ole koulutettuja eikä varakkaita eikä kaikki varakkaat ole koulutettuja eikä ruotsinkielisiä. Niin että koittakaa nyt päättää mitä noista kolmesta ryhmästä vihaatte ja kadehditte.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Voin vain kuvitella kuinka paljon tätä älykkyyttä heitetään hukkaan, kun joku älykäs herkkäkin ihminen elää jossain perhehelvetissä tai köyhyydessä. Luulen, että rikkaat pystyvät maksimoimaan vaikka sen vähän heikommankin älykkyyden, kun taas monilla köyhillä se on juuri päinvastoin, ei pystytä ulosmittamaan lahjakkuutta tai potentiaalia vaikka sitä olisi kuinka paljon.
Itse et taida olla penaalin terävin kynä. Esimerkiksi mun mies on köyhästä kodista mutta hänen vanhempansa panostivat pojan koulunkäyntiin eikä hänelle annettu muuta mahdollisuutta kuin menestyä, velkaa ei ole saanut koskaan ottaa eikä ole osannut sitä aikusien kaivata. Miehen takana yliopistokoulutus ja vuosipalkka monta vuotta huidellut kuusinumeroisena. Itse olen hyväosaisesta perheestä. Myös yliopisto takana ja työelämässä menee hyvin. Kyse ei ole siitä kuinka paljon vanhemmat tienaavat vaan arvoista joita vanhemmat opettavat lapsilleen.
Ei kaikki. On suoranainen ihme, että minusta tuli tällainen kun omat vanhemmat ei ollut kiinnostuneita tukemaan minkäänlaisia harrastuksia. Halusin soittaa pianoa, liian kallista humpuukia.Balettiinkaan en päässyt, niinpä räpiköin ja leikin 10v vanhemman siskon balettitosduilla (hän oli saanut lapsena kaiken). Halusin myös ratsastaa -pyhpöh. Äippä näki kuitenkin että ratsastus oli harrastus jota tosiaaan halusin tehdä kun olin heppahullu ja kustansi mulle salaa tunteja. Mutta itse piti talleille pyörällä ajella yht. 18km. Kukaan ei ikinä auttanut läksyissä. Mun on pitänyt ihan lapsesta asti huolehtia omasta motivoimisesta ja siitä miten järjestäisin asian. Mm. Pianotunneilla käyvä ystäväni järjesti omien tuntiensa jälkeen mulle tunnin. Kertasi opitut asiat itse ja siirsi tiedon mulle ja mä harjoittelin heidän pianollaan. Kirjatietoo, koulutusta ei kukaan arvostanut mun perheessä. Olin kuin eri siemenestä. Vasta aikuisuusiällä nähtyäni kuinka puolisoni akateeminen perhe tukee jälkikasvujaan lapsista lapsenlapsiin, antaa ohjausta ja järjestää tilaisuuksia, olen alkanut ymmärtää miten välinpitämätön oma perheeni on ollut. Olen melko katkera asiasta. Olen älykäs, minulla oli lapsena kiinnostusta kaikkeen, luin, musikoin, piirtelin. Voisin olla vaikka missä asemassa jos minulle olisi lapsena annettu kaikki se tuki joka lapselle kuuluu.Ap puhuu siis monta osin asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:02"]
Älykkyys periytyy ja se on niin vitun väärin!!!!!!!
[/quote]
Näköjään noi "sivistyssanatkin" periytyy teidän perheessä.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
[/quote]
Jos keskustelun otsikko on rikkaiden lapset menestyvät todennäköisemmin, niin siinä niitä syitä. Mitä jos oikeasti lähdettäisiin samalta viivalta, niin tuskinpa menestyisivät yhtään sen paremmin. Kuten nuo Pisa-tulokset osoittaa, suomenruotsalaiset kiilaavat suomalaisten ohi positiivisen syrjinnän ja kiintiöiden avulla esimerkiksi, suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:59"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:55"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?
[/quote]
Ettekö te edes lue näitä ketjuja, kiintiöpaikat suomenruotsalaisille, nepotismi, yksityiset koulut, kalliit valmistatumiskurssit jne..
[/quote]
Minä olen melko varakkaasta keskiluokkaisesta kodista enkä ole päässyt nauttimaan ainoastakaan sun listalla olevasta asiasta. Ruotsinkielisiin ohjelmiin saa käsittääkseni kuka tahansa hakea äidinkielestä ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaiseksi.
[/quote]
Jos keskustelun otsikko on rikkaiden lapset menestyvät todennäköisemmin, niin siinä niitä syitä. Mitä jos oikeasti lähdettäisiin samalta viivalta, niin tuskinpa menestyisivät yhtään sen paremmin. Kuten nuo Pisa-tulokset osoittaa, suomenruotsalaiset kiilaavat suomalaisten ohi positiivisen syrjinnän ja kiintiöiden avulla esimerkiksi, suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
[/quote]
Kuinka moneen ihmiseen nuo syyt pätevät? Miten ruotsinkieli liittyy rikkauteen muuten kuin stereotypioissa? Kuinka moni on opiskellut yksityisessä koulussa - liekö yhtä prosenttiakaan Suomen korkeakoulutetuista? Onko monia aloja, joihin ei olisi saatavissa ilmaista julkisen puolen koulutusta? Onko tuo nepotismi yleistäkin? Onko valmennuskursseilla vain rikkaiden jälkikasvua?
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:11"]
suomenruotsalaiset menestyvät pisatuloksissa suomalaisia huonommin.
[/quote]
Tietysti vähemmistökielen puhujat menestyvät pisatuloksissa maan valtakieltä puhuvia heikommin. Eikö tätä huono-osaisuutta mielestäsi saisikaan tasoittaa? Pitääkö tasoitusta antaa vain niille ryhmille, joihin itse satut kuulumaan, muut vähemmistöt kärsiköön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älyllä saa rahaa, ja älykkyys periytyy. Tämä on kärjistettynä asian ydin, nuo "kotoa saadut arvot", "sivistys monessa sukupolvessa" sekä "suhteet ja vaikutusvalta" ovat vain sivujuonteita.
Eikö tuosta ruotsinkielestä pitäisi olla oma erillinen ketjunsa kun se ei tähän aiheeseen liity?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään. Vaikeaa tietysti sanoa, mikä luetaan lähtökohdaksi. Niitä ovat tietysti myös taloudelliset lähtökohdat ja vanhempien varallisuus, mutta myös sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Jos kotona ei ole kirjan kirjaa, vanhemmat katsovat tosi-tv:tä, ja lapselle ostetaan Playstation joululahjaksi, niin voisi kuvitella, että itsensä kehittäminen jää aika vähälle. Sinänsä köyhilläkin on mahdollista sivistää lapsiaan todella halvalla, mutta usein omat voimavarat kuluvat perustarpeiden ylläpitoon, eikä ole varaa kuskata lapsia kirjastoon ja taidenäyttelyihin.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:56"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:47"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"] [quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"] Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin. [/quote] Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta? [/quote] Ei ole esim mitenkään harvinaista, että Suomessa pääsykokeissa karsiutunut nuori lähtee isin rahojen ja isin suhteiden avulla hankittujen suositusten avittamana ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Joku toinen joutuu samassa tilanteessa pitämään välivuoden ja hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Kyllä rahalla ja suhteilla pystyy halutessaan sen jälkikasvunsa tietä tutkintoon tukemaan ja tasoittamaan paljonkin. Ei ne isin rahat ja suhteet tietysti yksinään riitä, mutta turha kuvitella että samalta viivalta lähdetään, kuin joku tyhjästä ponnistava duunariperheen vesa. [/quote] Kyllä sitä samalta viivalta lähdetään. Se on kaikki korvien välistä kiinni. Ja vielä tänä päivänä, ja vain sillä, pärjää koulussa. Ei isin rahoilla. Koulutus on lisäksi ilmainen.
[/quote]
Suomenruotsalaisille on ainakin järjestetty asiat niin että ei lähde samalta viivalta ja lisäksi kaikenmaailman kalliit valmistautumiskurssit takaavat, että samalta viivalta ei lähdetä. On myös olemassa yksityisiä kouluja, niin Suomessa kuin ulkomailla, niistä paprut ja suhteilla työelämään suoraan.
Paskapuhetta, että lähdettäisiin samalta viivalta, aivan täyttä utopiaa ja tietämättömien jorinaa.
[/quote]
Kun sitä älyä ei voi ostaa rahalla. Älykäs pärjää, oli sitten isille rahaa tai ei. Idioottihan sinä olet.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:56"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:47"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"] [quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"] Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin. [/quote] Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta? [/quote] Ei ole esim mitenkään harvinaista, että Suomessa pääsykokeissa karsiutunut nuori lähtee isin rahojen ja isin suhteiden avulla hankittujen suositusten avittamana ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Joku toinen joutuu samassa tilanteessa pitämään välivuoden ja hakemaan seuraavana vuonna uudestaan. Kyllä rahalla ja suhteilla pystyy halutessaan sen jälkikasvunsa tietä tutkintoon tukemaan ja tasoittamaan paljonkin. Ei ne isin rahat ja suhteet tietysti yksinään riitä, mutta turha kuvitella että samalta viivalta lähdetään, kuin joku tyhjästä ponnistava duunariperheen vesa. [/quote] Kyllä sitä samalta viivalta lähdetään. Se on kaikki korvien välistä kiinni. Ja vielä tänä päivänä, ja vain sillä, pärjää koulussa. Ei isin rahoilla. Koulutus on lisäksi ilmainen.
[/quote]
Suomenruotsalaisille on ainakin järjestetty asiat niin että ei lähde samalta viivalta ja lisäksi kaikenmaailman kalliit valmistautumiskurssit takaavat, että samalta viivalta ei lähdetä. On myös olemassa yksityisiä kouluja, niin Suomessa kuin ulkomailla, niistä paprut ja suhteilla työelämään suoraan.
Paskapuhetta, että lähdettäisiin samalta viivalta, aivan täyttä utopiaa ja tietämättömien jorinaa.
[/quote]
Mene hurri helvettiin siitä selittämästä. Suomessa on suhteellisen vähän hurreja, onneksi, jotka kuvittelevat ostavansa paikan tyhmemmällekin :D
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:27"][quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta?
[/quote]
Ei. Joutuuhan nuo 95:n kohdalta lähtijätkin juoksemaan sen 95.
[/quote]
Ja tarina ei kerro, ehkäpä he juoksevat sen matkan kuitenkin hitaammin kuin 100m kohdalta lähteneet!
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 03:32"]
Tuskin se pelkästän rahasta on kiinni, että rikkaiden ja ylemmän keskiluookan tytöt menestyvät. Todennäköisesti perheessä on myös sivistystä useammassa polvessa, tapakulttuuria ja käytöstapoja, sosiaalisia taitoja jne. Ne helpottavat elämää kummasti, mutta eivät ole rahasta kiinni.
[/quote]
Vaan kyllä se rahakin helpottaa. Puhumattakaan siitä, että rikkaiden lapset saavat myös parempaa ruokaa(aivot kasvavat) ja virikkeitä(kalliit harrastukset).
Sitä paitsi sekin on epäreilua, jos rikkailla on keskimäärin "paremmat" käytöstavat. Miksi juuri rikkaiden "käytöstavat" olisivat jotenkin parempia, muuten? Miksei rivosuinen duunarinpentu saisi menestyä, jos kerran on älykäs ja kykenevä? Eniten siinä kyllä menettää yhteiskunta.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 04:11"]
Kyse on kotoa saaduista malleista.
Useimmat rikkaat (ehkä lottovoittajia ja jättiperijöitä lukuunottamatta) ja suurituloiset ovat hyvin työkeskeisiä. Varsinaista erillistä vapaa-aikaa ei ole, vaan työasioita hoidellaan myös kotoa ja lomilta käsin. Myös monella akateemisella (tulotasosta riippumatta) elämä on varsin työkeskeistä ja ammatti määrittää olemista. Samoin useilla yrittäjillä koulutustasosta ja tulotasosta riippumatta. Totta kai lapsi imee nämä mallit ja hänestä kasvaa vastuuntuntoinen ja ahkera työ- ja urakeskeinen ihminen, jolle on luonnollista hankkia niin vaativa koulutus kuin vain lahjojen puitteissa on mahdollista.
Suorittavan portaan ammateissa elämä ei ole niin työkeskeistä. Kotiin lähdetään heti kun on "tunnit täynnä" eikä työasioita juuri kotona mietitä tai hoidella. Ylitöihin jäädään vain pomon käskystä, ja silloin tunnit kirjataan ylös ja niistä vaaditaan ylityökorvaus. Elintasoa ei pyritä nostamaan ponnistelulla eikä koulutuksella, vaan lakkoilemalla ja lottoamalla. Lapsi tuskin on käynyt vanhempiensa työpaikalla eikä välttämättä edes tiedä mitä siellä tehdään. Työ on vain välttämätön paha, jolla vapaa-aika ja muu oleminen rahoitetaan.
Kaikkein huonoimmassa osassa ovat niiden lapset, jotka rahoittavat elämänsä yhteiskunnalta saaduilla tuilla. Lapset omaksuvat saman elämisen mallin ja heistäkin tulee aikanaan katkeroituneita huono-osaisia. Ikävä asia heille, mutta mukava asia niille poliitikoille ja puolueille, jotka perustavat menestyksensä näiltä katkeroituneilta saamiinsa ääniin. Näiden poliitikkojen ja puolueiden etu onkin, että tuista riippuvaisten huono-osaisten määrä jatkuvasti kasvaisi.
[/quote]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]Vaikka koulutus on ilmaista, niin tietä tasoitetaan hyväosaisille monella eri tapaa, tässä ketjussa on tuotu esiin moni näitä asioita. Asia ei todellakaan ole niin yksinkertainen kuin moni haluaa väittää sen olevan.
[/quote]
Kuka tasoittaa?
Ja eikö se ole vain hyvä että lapsia kannustetaan kouluttautumaan ja tekemään ahkerasti töitä?