Lue keskustelun säännöt.
Rikkaiden lapset menestyvät todennäköisimmin
10.12.2014 |
Otan ikäluokastani (syntyneet 80-luvun lopulla) esimerkkijoukon tyttöjä, joista kolmella on todella rikkaat vanhemmat, muutamalla ylempää keskiluokkaa olevat vanhemmat, yhdellä keskiluokkaiset vanhemmat ja muutamalla köyhät vanhemmat.
Rikkaan perheen tytöt ovat ammateiltaan lääkäri, diplomi-insinööri ja KTM. Lukiossa he saivat pelkkiä älliä. He olivat ihania ja ystävällisiä tyttöjä,joilla oli paljon kehittäviä harrastuksia. Myöhemmin he ovat matkustaneet paljon ja saaneet kansainvälisiä scholarshippejä harvardia myöten. Työpaikat tällä hetkellä heillä ovat loistavat. Taas ylempää keskiluokkaa olevien lapset ovat opiskelleet itselleet amk-tutkintoja ja yksi maisterintutkinnonkin. Alat eivät vain ole kovin työllistäviä, mutta he ovat menestyneet hyvin. Lukiossa oli heilläkin hyvät arvosanat. Tämä keskiluokkaisesta perheestä tuleva oli lukiossa keskitasoa, opiskeli amk:saa, mutta päätyi kaupan kassaksi. Köyhien perheiden lapset ovat hankkineet itselleen esim. amistutkinnon autonasentajaksi. Elämä on reilua.
Kommentit (239)
Unohditte ihailussanne ne aika kovat menestymisen paineet! Monella ei kestä terveys.
T OTK
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelen nyt kolmatta vuotta lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Kumpikin vanhemmistani on duunareita, kummallakaan heistä ei ole edes ylioppilastutkintoa.
Kaikki on itsestä kiinni.
Kyllä luokkayhteiskunta on Suomessakin todellisuutta. Entinen TKK on Suomen elitistisin yliopisto. Oma taustani on köyhästä yksinhuoltajaperheestä ja kyllä mulla on ollut pahasti en kuulu joukkoon -olo todella usein. Jatkoin tohtoriksi asti ja hyvin harvalla post-doc tutkijalla on muita kuin akateemisia vanhempia. Kilpaile siinä sitten professorin ystävien lasten kanssa... Omillani olen aina saanut pärjätä mutta helvetisti olen tottunut taistelemaan, joten olen edelleen kisassa mukana. Välillä kyllä itkettää tämä epäreiluus, mutta kiitollinen olen, että tällainen eteneminen ylipäätään on Suomessa mahdollista. Ja omalla työlläni olen aina itseni elättänyt ja omilla ansioillani edennyt. Sitä eivät kaikki muut voikaan rehellisesti sanoa tehneensä.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:39"]
Ja mikä on ökyala? Lääkis? Oikis? Valtiotieteet?
Ovatko nuo kolme sellaisia haistapaskapaikkoja, joissa opiskelu on hupsuttelua ja hauskanpitoa? Siihen en ota kantaa, että onko elämä helpompaa rahallisesti tai että löytyykö harjoittelupaikka helpommin jos äiti on ministeri, mutta noin muuten olisi kiva tietää.
[/quote]Tarkoitin tietysti sitä, että opiskelun voi ottaa hassutteluna, jos rahaa on jo ennestään loppuelämäksi. Mitä muuta se sitten voisi olla? Parempikin ehkä, että rikkaat jättävät opiskelupaikat niitä oikeasti tarvitseville, joiden täytyy elättää itsensä työllä. Jos rahaa on jo, niin opiskelu on lähinnä egon hyväilyä, jota voi harrastaa myös kirjastossa ja kansalaisopistossa. Raha = menestys.
Minulla on erilaisia opintoja maisterin työmäärän verran ja olisin pätevämpi opettamaan monia aineita kuin esim.luokanopettaja, mutta kovasti tässä tuskaillaan ja nähdään vaivaa, että pääsisi edes koulunkäyntiavustajaksi. Kaupungissani kun ei voi kaikkea opiskella ja muutto romahduttaisi elintason ja muut kuviot.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 05:53"]
Sääty-yhteiskunnassakin oli kyse kotoa opituista malleista. Aateliset osasivat ranskaa ja he tiesivät, miten hevosen saa käymään hienosti. Rahvas piereskeli savupirteissään ja keitti viinaa ja pelasi kyykkää. Harva silti väittää, että silloinen yhteiskunta oli oikeudenmukainen.
[/quote]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]
Esim. Elias Lönnrot nousi köyhistä oloista omilla ponnistuksilla. Hänenkin esimerkkiinsä vedoten olisi voinut sanoa kaikille silloisille köyhille, että "mitäs ette itse tee samaa tyhmät".
[/quote]
Tai Kekkonen!
Vennamo sen sijaan oli ruotsinkielistä eliittitaustaa (Fennander).
[/quote]
Kyllä Kekkosenkin vanhemmat olivat omana aikanaan maaseudun hyvin toimeentulevaa väkeä. Mikä tietysti kertoo siitäkin, miten köyhästi yleensä jossain Pielavedellä yli sata vuotta sitten elettiin.
Tarina Kekkosesta savutorpan poikana oli jälkikäteen rakennettu myytti, valokuvaväärennöksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti köyhänkin lapsi voi menestyä, jos on tarpeeksi sisukas, älykäs ja saanut kannustusta osakseen. Sen sijaan surullista on, että se ei ole niin yleistä kuin vaikkapa 70-luvulla. Silloin korkeakouluihin mentiin monenlaisista lähtökohdista. Nyt tilanne alkaa olla samanlainen kuin säätyvallan aikoihin. Alemmista sosiaaliluokista päädytään matalan tulotason ammatteihin tai akateemiseksi pätkätyöläiseksi. Rikkaiden lapset sen sijaan menevät oikikseen, lääkikseen tai kauppakorkeaan.
Se ei tarkoita, etteikö poikkeuksia olisi, mutta tutkimusten mukaan esimerkiksi Helsingin yliopistossa köyhistä oloista lähtöisin olevien opiskelijoiden osuus on hyvin pieni. Vanempien varallisuustason tai koulutustason ja lasten hyvän menestyksen välillä on selkeä tilastollinen yhteys. Jotkut oikis ja lääkis ovat aivan todellisia kultapossukerhoja. Siellä voi oikeasti olla vaikea ymmärtää, että joillekin ihmisille 1800 euroa on kamalan iso raha.
Olen miettinyt, että mistäköhän johtuu, että monet sellaiset ihmiset, joilla on aina ollut rahaa monessa sukupolvessa, osaavat käyttäytyä hyvin ja olla kohteliaita. Sen sijaan usein nousukkaat ja omalla työllään nopeasti rikastuneet heikommista oloista lähtöisin olevat käyttäytyvät kamalan röyhkeästi ja isoäänisesti ja ovat aina nyrkit ojossa puolutamassa etujaan ja oikeuksiaan. Usein myös haukkuvat köyhiä. Ajattelen, että jos köyhä haluaa päästä korkealle, tulee hänen olla jopa aggressiivinen omien etujensa ajamisessa ja pitää puolensa. Itsetuntoa tuohon on vaikea saada, jos lapsuudessa on saanut kuulla olevansa yhtä huono kuin vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 21:06"]
Olen miettinyt, että mistäköhän johtuu, että monet sellaiset ihmiset, joilla on aina ollut rahaa monessa sukupolvessa, osaavat käyttäytyä hyvin ja olla kohteliaita. Sen sijaan usein nousukkaat ja omalla työllään nopeasti rikastuneet heikommista oloista lähtöisin olevat käyttäytyvät kamalan röyhkeästi ja isoäänisesti ja ovat aina nyrkit ojossa puolutamassa etujaan ja oikeuksiaan. Usein myös haukkuvat köyhiä. Ajattelen, että jos köyhä haluaa päästä korkealle, tulee hänen olla jopa aggressiivinen omien etujensa ajamisessa ja pitää puolensa. Itsetuntoa tuohon on vaikea saada, jos lapsuudessa on saanut kuulla olevansa yhtä huono kuin vanhempansa.
[/quote]
Ns vanhan rahan suvuissa on pidempään ollut itsestäänselvyys, että täytyy osata käyttäytyä. Koska jokaiselta sukupolvelta odotetaan varakkuuteen ja maineeseen sopivia käytöstapoja, lapset myös oppivat ne ihan pienenä ja tämä kaikki on itsestäänselvyyttä. On pitänyt pitää mainetta yllä sukupolvien ajan. Odotukset on selvät ennen kuin vauva osaa edes puhua.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 20:04"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:39"]
Ja mikä on ökyala? Lääkis? Oikis? Valtiotieteet?
Ovatko nuo kolme sellaisia haistapaskapaikkoja, joissa opiskelu on hupsuttelua ja hauskanpitoa? Siihen en ota kantaa, että onko elämä helpompaa rahallisesti tai että löytyykö harjoittelupaikka helpommin jos äiti on ministeri, mutta noin muuten olisi kiva tietää.
[/quote]Tarkoitin tietysti sitä, että opiskelun voi ottaa hassutteluna, jos rahaa on jo ennestään loppuelämäksi. Mitä muuta se sitten voisi olla? Parempikin ehkä, että rikkaat jättävät opiskelupaikat niitä oikeasti tarvitseville, joiden täytyy elättää itsensä työllä. Jos rahaa on jo, niin opiskelu on lähinnä egon hyväilyä, jota voi harrastaa myös kirjastossa ja kansalaisopistossa. Raha = menestys.
Minulla on erilaisia opintoja maisterin työmäärän verran ja olisin pätevämpi opettamaan monia aineita kuin esim.luokanopettaja, mutta kovasti tässä tuskaillaan ja nähdään vaivaa, että pääsisi edes koulunkäyntiavustajaksi. Kaupungissani kun ei voi kaikkea opiskella ja muutto romahduttaisi elintason ja muut kuviot.
[/quote]
Onko siis köyhyytesi syynä siihen, että olet opiskellut sitä sun tätä maisterin työmäärän verran, mutta et kuitenkaan maisteriksi, vai mikä? Mitä järkeä opinnoissasi oli, jos ne eivät kelpuuta sinua edes koulunkäyntiavustajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 17:36"]Ja taas valmennuskurssit. Uskokaa jo vihdoin, lääkäri EI ole ainoa rahakas ammatti maailmassa eikä korkeakouluun pääsemiseen todellakaan tarvita valmennuskursseja. Vain hyvin pieni osa sisään päässeistä esim teknillisissä käy valmennuskurssin, sieltä valmistutaan diplomi-insinööriksi, jonka palkka kipuaa helposti yli neljään tonniin melko pian opintojen päättymisen jälkeen. On täysi myytti että koulutukseen tarvittaisiin Suomessa rahaa.[/quote]
Tasa-arvon todisteleminen sillä, että on "vain pari" alaa, joille valmennuskursseilla on ratkaisevaa merkitystä, on vähän kuin sanoisi, että on vain pari alaa, joille naiset ja neekerit ei pääse.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 08:07"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 07:34"]
Ihmisen lähtökohdat vaikuttavat tutkimusten mukaan 70% siihen, miten hän menestyy elämässään.
[/quote]
Tämä luku sisältänee älykkyyden periytymisen vaikutuksen. Pelkkien ympäristötekijöiden vaikutus ilman geneettisiä tekijöitä on paljon pienempi.
[/quote]
Vaikka ympäristötekijöiden osuus olisi vain 1% (todellisuudessa paljon enemmän), niin silloin pitäisi kaventaa sitä 1%:n aiheuttamaa vääristymää.
[/quote]
Miksi ja miten?
[/quote]
"Miksi?" – samasta syystä kuin 90% vääristymäkin. Epäoikeudenmukaisuus ei muutu oikeudeksi sillä, että se on vain pientä.
"Miten?" – Toistaiseksi parhaat tulokset tässä on varmaankin saavutettu pohjoismaisella hyvinvointipolitiikalla. Toivottavasti sitä ei pureta. Miten-kysymys on kuitenkin vasta seuraava vaihe, ensin pitäisi saada päättävät tahot (oikeisto) tajuamaan, että jotain korjattavaa ylipäänsä on. Siitähän tämä ketjukin kertoo (ja kymmenet muut samasta aiheesta olevat), että korjaustarpeen olemassaoloa ei haluta edes myöntää. Silloin on vaikea tarjota parannuskeinojakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:42"]
Jos köyhyydellä ei ole mitään vaikutusta, niin miksei kukaan rikas sitten kasvata omaa lastaan köyhyydessä? Samat mahdollisuudethan hänellä kuulemma olisi silti.
[/quote]
Niin olisi, mutta rakastan nykyistä elintasoani todella paljon, ja meidän perheessä nyt vaan on kaikilla sama elintaso. Yllin kyllin laadukasta ruokaa, useita rentouttavia lomia joka vuosi, hienot ja isot autot ja koti, aikaa harrastaa, aikaa hoitaa terveyttä, aikaa perheelle... Mitään näistä en kokenut lapsena enkä nuorena, mutta haluan ehdottomasti tarjota tämän kaiken lapsilleni, ja enemmänkin kunhan he kasvavat.
[/quote]
Kysymys ei kuulunut, miksi juuri sinä et kasvata lastasi köyhyydessä, vaan miksi kukaan rikas ei ole koskaan koko tunnetun historian aikana tehnyt näin. Luulisi, että lapsen elämän kannalta haitatonta kasvatusmenetelmää olisi joku rikas joskus kokeillut.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 19:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 17:33"]
Nuorena kauniit saattoivat olla itsekkäitä, mutta iän myötä ne ovat rumat jotka käyttäytyvät ilkeimmin ja kostavat kauniille.
[/quote]
Kauniilla ihmisillä ei ole syytä olla ilkeitä ja katkeria. Elämä on meille helpompaa muutenkin. Sen vuoksi on helppo olla mukava.
[/quote]
Kauniit ihmiset ovat mukavia tasan niin kauan, kuin he saavat kauneudestaan erikoiskohtelua. Pistäpä joku kaunis joskus jonon hännille, kun muut saavat jonkun edun ensin, ja katso kuinka naama ja elefantin vagina muistuttavat toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 06:38"]
Silloin koulutus oli maksullista eikä rahvaan lapsilla olisi ollut mitään asiaa yliopistoon.
[/quote]
Esim. Elias Lönnrot nousi köyhistä oloista omilla ponnistuksilla. Hänenkin esimerkkiinsä vedoten olisi voinut sanoa kaikille silloisille köyhille, että "mitäs ette itse tee samaa tyhmät".
[/quote]
Tai Kekkonen! Vennamo sen sijaan oli ruotsinkielistä eliittitaustaa (Fennander).
[/quote]
Kyllä Kekkosenkin vanhemmat olivat omana aikanaan maaseudun hyvin toimeentulevaa väkeä. Mikä tietysti kertoo siitäkin, miten köyhästi yleensä jossain Pielavedellä yli sata vuotta sitten elettiin. Tarina Kekkosesta savutorpan poikana oli jälkikäteen rakennettu myytti, valokuvaväärennöksineen.
[/quote]
No oli se silti keskimääräiseen yliopiston opiskelijakuntaan verrattuna melko huonoista olosuhteista. Kekkosen isä ei kuulunut edes talonpoikaissäätyyn, eli hänellä ei ollut äänioikeutta ennen eduskuntauudistusta.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 20:04"]
[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 14:39"]
Ja mikä on ökyala? Lääkis? Oikis? Valtiotieteet?
Ovatko nuo kolme sellaisia haistapaskapaikkoja, joissa opiskelu on hupsuttelua ja hauskanpitoa? Siihen en ota kantaa, että onko elämä helpompaa rahallisesti tai että löytyykö harjoittelupaikka helpommin jos äiti on ministeri, mutta noin muuten olisi kiva tietää.
[/quote]Tarkoitin tietysti sitä, että opiskelun voi ottaa hassutteluna, jos rahaa on jo ennestään loppuelämäksi. Mitä muuta se sitten voisi olla? Parempikin ehkä, että rikkaat jättävät opiskelupaikat niitä oikeasti tarvitseville, joiden täytyy elättää itsensä työllä. Jos rahaa on jo, niin opiskelu on lähinnä egon hyväilyä, jota voi harrastaa myös kirjastossa ja kansalaisopistossa. Raha = menestys.
Minulla on erilaisia opintoja maisterin työmäärän verran ja olisin pätevämpi opettamaan monia aineita kuin esim.luokanopettaja, mutta kovasti tässä tuskaillaan ja nähdään vaivaa, että pääsisi edes koulunkäyntiavustajaksi. Kaupungissani kun ei voi kaikkea opiskella ja muutto romahduttaisi elintason ja muut kuviot.
[/quote]
Joko sun sillisalaattiopinnoissa on jotain pahasti vinksallaan, tai sinussa itsessäsi. tietysti ikävä todeta näin, miellyttävämpää olisi etsiä syitä yhteiskunnasta, luokkajaosta ja kaiken kattavasta eriarvoisuudesta. Eikö niin.
Kyllä joillekin perheille on vaikea kustantaa lasten lukiokirjoja ja tosiaan pari tonnia valmennuskurssista on silloin liikaa. Osaatko yhtään ajatella asioita muusta kuin omasta näkökulmastasi?
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 19:24"]
Kyllähän se elämä on helpompaa kun saa aloittaa 100m juoksun 95m kohdalta. silloin voittaa helpommin.
[/quote]
Ajattelit siis että ne lapset saavat ällänsä ja yliopistopaikkansa ja duuninsa pelkän pärstäkertoimen ja isin suhteiden ansiosta?
Minä olen varakkaasta perheestä ja minusta tuli kokki (olen siis käynyt _vain_ amiksen). Haaveammattini. Miksi pyrkiä lukioon tms. jos ei kerran ole mielenkiintoa.
Kyllä varakkaalla on ihan eri lähtökohdat. Jo asuinalue on ns parempaa piiriä. Koulut on parempia, ns heikompi aines (häiriökäyttäytyjät puuttuu), ympäristöön on panostettu, virkistys- ja harrastusmahdollisuudet on ihan eri kuin lähiökaupungin pikkukaksiossa pahamaineisen lähiökoulun oppilaalla. Paljon enemmän pahoja houkuttimia ja opetuksen laatukin heikkenee.