Jätitkö aku ankasta lukematta jonkun tietyn hahmon seikkailut?

Vierailija kirjoitti:

Itse luen kaikki, paitsi Don Rosan tuotannon, en voi sietää sitä kuvitusta 🤮

Sama täällä ärsyttävän sekaiset piirustukset ja tekstit.

Aina otti päähän jos oli hiawatha tai pelle peloton

pitkään olen nollannut lukemalla ankkaa.

mutta alkaa kyllä nuo tarinat olla jo liikaa missä roope pitää akua kynnysmattona , mutta lopputulemana on,

että "kyllä sillä roopella on kuitenkin sydän kultaa".

tosi opettavaista lapsille.

Iineksen. Golddigger-hyväksikäyttäjä-ämmä.

Superhessu ihan per**stä

On muuten uudet akut sitten surkeita😡

Mikki... liian puhtoinen partiopoika minulle.

Luin aina kaikki jutut, mutta en tykännyt hirveästi Sepe Susi- tai Pikku Hukka-jutuista.

Pitkästä aikaa tuli luettua Aku Ankkaa kun olin putkassa, tai siis taskukirjaa ja Roope-Setää. En muistanutkaan että ne ovat niin huonoja. Kuka niitä oikein lukee?

Vastaan että jätän.

1980-luvulla en lukenut Mikkiä enkä Hessua. Ne puisevat etsivätarinat... Niitä tuskin erotti toisistaan. Lisäksi niissä oli usein liikaa väkivaltaa. Murhayrityksiä sun muuta. Ikävä sinänsä että vieronta Mikkiä kohtaan jäi koska 1990-luvulla tarinoiden taso koheni selvästi.

Jotkut teistä ovat kyllä täysiä pellejä kommentteinenne ja peukutuksinenne.

Aku Ankka - Aku on tietysti paras. Ne tarinat ovat kuitenkin parhaita, joissa Aku ei ole kömpelys, vaan peittoaa kaikki muut. Mutta sitä Akun asennetta sopii jopa joskus vihata ja silloin on ihan oikein, että Aku saa nenilleen.

Roope Ankka - Menestys on oikein, mutta kitsastelu ei!  Se kuitenkin veisi pohjan pois kaikelta, jos Roope olisi liian usein antelias. Roope jyrää etenkin lapsuuden ajan Klondike-tarinoissaan. 

Tupu, Hupu ja Lupu - Eniten arvostan ankkakolmikkoa silloin, kun eivät ole riiviöitä vaan toimivat fiksusti ja hyödyntävät Sudenpentujen taitojaan.

Mikki Hiiri - vetäkää kaulanne solmuun, kun ette arvosta Mikkiä! Älykkyys on seksikästä! Besserwissereitä tarvitaan aina, muuten maailma olisi ihan perseestä! Mikki jyrää älykkyydellään!

Hessu Hopo - tämä hemmetin tolvana kun on Mikin seikkailuissa mukana, niin se on satavarma, että Hessu tunaroi jotenkin ja Mikin pitää se selvittää. Penteleen tampio, tunari, tohelo, jne. Superhessuna Hessu on paras, vaikka silloinkin tunarointia sattuu toisinaan.

Taavi Ankka ja Pelle Peloton - edelleen, älykkyys on seksikästä! Pelle tunaroi pahimmillaan kuin Hessu konsanaan, mutta sen karvakuontalon alla oleva luovuus ja älykkyys kantavat kauas. Taavi on älykäs ja oppinut hahmo, sellaiseen pitää jokaisen pyrkiä!

Karhukopla - näille soisi onnistumisia useammin. Parhaimmillaan juonet ovat todella älykkäitä, mutta kopla tekee liian usein sen virheen, että ei mieti/tarkista mahdollisia epäonnistumisten mahdollisuuksia etukäteen. Ja monesti myös liiallinen ahneus on pilannut suunnitelmat, tyytyisivät vähempään.

Petkunterä, Mustakaapu, Kroisos Pennonen, Kulta-Into Pii, Sikari-Sakari, Kauhea Korsto, Musta Pekka, Lusku, Milla Magia ja vastaavat - näiden kuuluu aina saada turpaansa ja kunnolla!! Ihan aina se ei ole toteutunut, mutta onneksi lähes aina kuitenkin. Perkeleen kriminaalit.

Kaino-Vieno (Mummo Ankka): Mummolla on asennetta! Siinä on hahmo, jota en ole koskaan inhonnut millään tavalla. Yksi pikkuvika: vanhassa ei ole aina parempi, kyllä nykyaikaistakin pitää olla.

Polle Koninkaulus, Heluna Ammu, enemmänkin täyte/sivuhahmoja minulle. Ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen. Paitsi että Heluna osaa olla kunnon "pits" pahimmillaan.

Ja jatko edelliseen, kun ei kaikki mahtunut:

Iines Ankka - tyypillinen "pits" ja villikissa, pahimmillaan. Mutta niin kovin ällöromanttinen, mistä pidän. Mies on kuitenkin se, joka määrää kaapin paikan ja Akun pitäisi osoittaa se Iinekselle useammin. Useimmiten ne tarinat ovat parhaita, joissa Iines osoittaa älyllistä puoltaan ja on kaiken keskipisteenä, selvittäen pitkässä juoksussa ongelmat yksin. Pakko kuitenkin todeta, että veemäisimmillään Iines-pits on silloin, kun liehakoi Hannun kanssa. On vain yksi ja se on Aku!

Hannu Hanhi - saamarin tuurihaukka. Ne tarinat ovat parhaita, joissa Hannu saa nenilleen, etenkin kalastellessaan Iineksen suosiota Akun nenän edessä. Hannu ansaitsisi kunnon selkäsaunan edes joskus, palauttaisi edes hetkeksi maan pinnalle sen öykkäröivän pröystäilijän asenteen.

Matami Mimmi - taikuus on hienoa, kun sitä ei käytetä vääriin tarkoituksiin! Parhaimmillaan Mimmi osaa olla jopa hauska, mutta pahimmillaan kiusatessaan muita epäonnistuneilla taioillaan. Ne tarinat ovat parhaita, joissa Mimmi jyrää taioillaan, onnistuen niissä aina.

Sepe Susi ja kolme pientä perkelettä + Pikku Hukka - Minun Aku Ankassani Pikku Hukka heitettäisiin tyrmään tai raivattaisiin tieltä tilapäisesti ja Sepe nautti kolmen ruokalajin possupaistia joka kerta. Saamarin ääliömäiset Viulu ja Huilu taas runneltaisiin ennen nylkemistä ja Pontevaa vedettäisiin turpaan.

Pikku Hiawatha - saamarin nulikka. Joskus on ollut hyviä tarinoita, mutta tämä kakara pysyköön poissa Aku Ankasta.

Ja te pönttöpäät, jotka skippailette Aku Ankka -tarinoita vain hahmojen vuoksi, laajentakaa maailmankuvaanne. Ikinä en ole skipannut yhtäkään tarinaa minkään hahmon vuoksi. Ja onneksi synnyin vasta silloin, kun sellaiset itkupillit kuin Pikku Purtilo olivat jo historiaa.

Eiköhän tässä ollut pääosa keskeisistä hahmoista, enempää en jaksa kirjoittaa.

Sepe Susi

Hyviä analyysejä. En skipannut yhtään tarinaa hahmojen takia, enkä muutenkaan, vaan luin aina kaiken ja moneen kertaan.

Aku Ankassa oli paljon hyviä todellisuuteen viittaavia tarinoita, tai vanhoihin myytteihin,  jopa niin, että opettajamme sanoi kerran, ettei halua kuulla enää yhtään esimerkkiä asioista, mitkä pohjautuvat Aku Ankkaan. Myös Asterixista opittiin paljon.

Voi skipata koko lehden 1980-nykypäivään

Vierailija kirjoitti:

Taikaviitta

Taikaviitta oli just paras! Sen takia luin aina akuankkaa!!

Aku ankka on klassikko.

Paras ja hauskin sarjis.
Sen avulla lapset oppi lukemaan.

Mutta ajatelkaas että 70 luvulla suomen sosialistit ihan oikeasti pyrki kieltämään aku ankka lehden suomessa!

Niin kova oli heillä lännen ja demokratian vastustaminen.

Jo lapsena tajusin sosialistien myrkyllisyyden.
Pyrkivät aina estämään, kieltämään, holhoamaan, vainoamaan ja riistoverottamaan kaiken.

En pidä Mikki Hiirestä tai Hessu Hoposta enkä Touho Ankasta enkä Matami Mimmistä. Touhoo ja Mimmii ei paljoa onneksi ole.
Mikin kuitenkin luen Minnin takia.

Eniten pidän Iines Ankan päiväkirjoista.

Nahkatakkinen Milla Magia oli ilkeä!