Jätitkö aku ankasta lukematta jonkun tietyn hahmon seikkailut?

Vierailija kirjoitti:

Lapsena mietin että asuuko sepe susi ja kumppanit metsässä, joka rajoittuu mummo ankan tiluksille🤦‍♀️

Niinhän ne asuvatkin ainakin vanhemmissa tarinoissa, samoin kuin maaoravat Tiku ja Taku. Mummohan tarjoilee usein noille oraville pähkinöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ne Heimo Huima  tai siis Ankronikka -jutut oli jotenkin niin erilaisia kuin muut ankkajutut, ettei tuntuneet aidoilta ja skippasin. 

Ducktales sun muut on muutenki pelkkää kusetusta ja rahastusta muuten hauskan ankkatarinan ohella. Eikö aku ankka pärjäis aku ankkanna???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pentuna ohitin aina Mikki Hiiren seikkailut, mutta vähän vanhempana opin arvostamaan sitäkin. Tosin nämä kaikki sarjikset on nykyään sellaista pehmoilua ja ylikohteliasta, että luen vain ilmaiseksi ja silloinkin joskus. 90-luvun jälkeen näiden sarjiksien laatu on suorastaan romahtanut. Taskukirjoja voisi lukea ensimmäisestä alkaen ehkä parisataa numeroa ja lopettaa siihen. Nämäkin vain alkuperäisinä, koska sensuuri on iskenyt uusintapainoksiin.

Mitä tarkoitat? Miten uusintapainokset eroavat alkuperäisistä?

Ne 9n näytelty uudelleen. Joskus eri näyttelijät.

Mikähän oli pisin jatkosarja? Olikohan yhtään

4-osaista? Onko jotain akkari asiantuntijaa nippelitiedossa?

Mikki ja Hessu. Ja välillä missä oli Hannua tai Hansua. Ärsytti Mikissä ja Hessussa se kuinka Mikin "salapoliisin" tehtävät oli aina niin helppoja ja kuinka aina löytyi keino päästä naruista tai veden alla olevasta vankilasta ja eläimet olivat aina auttamassa niitä, ja se kuinka Hessu aina möhli jotain (esim, aivasti tai huusi liian kovaa) miks Mikki otti Hessun mukaan? Olisi monta kertaa päässyt helpommalla. Pelkkä taakka se Hessu oli. Ja Hannussa oli se sen ärsyttävä tuuri ja sen laiskuus, ja Hansussa se laiskuus ja itsekkyys, kun laittoi yli 100.v mummon tekemään kaiken työn.

Mä luin kaikki, mutta katsoin järjestyksen niin, että ne mitä odotin eniten (esim. jatkikset) luin ensin ja vähiten kiinnostavat viimeisenä.

Pakko myöntää että vähän uusimmista taskareista oli pakko lukea Palle Pulput. Aika veikeä hahmo, vähän kuin george costanza : p 

Harmittaa että tämäkin keskustelu on täynnä nuorempia jotka heti ovat ehdottomia rosaonparas!-jutuissaan ja alapeukuttavat muita kommentteja. Eivät ole tutustuneet vielä muihin ankka piirtäjiin tarpeeksi. Ehkä nuoriin sitten vetoaa se pienen pieni piperrys ja hiharypyt-tyyli mutta ehdottomasti kannattaa tutustua muihinkin taiteilijoihin. Tarinat ovat sitten tietenkin erikseen. 

Vaikka en Mikistä hirveästi pidäkkään niin silti kasarin Mikki&Hessu tarinat Bancellin piirtämänä ovat sydäntä lähellä, itse asiassa juuri nytkin luen yhtä aku lataamossa:) 

Vierailija kirjoitti:

Noi eläinlajeihin liittyvät jutut oli kyllä mysteeri, Iines saattoi käydän päiväsumpeilla hiiren, kanan ja lehmän kanssa ja kaikki oli suht saman kokoisia. Ja silti se saattoi pelästyä ihan perkeleellisesti jos talossa oli hiiri, haloo?

Ja sitten ne kummalliset suhteet. Iines ja Aku deittaili mutta ei yöpyneet yhdessä, jotenkin ne oli enimmäkseen kuitenkin pari. Samoin hiirillä oli pari, mutta lehmä deittaili hevoisen kanssa. Mutta kellään ei ollut lapsia vaan mystisesti veljenpoikia ja siskontyttäriä. Se ei oikein istunut mihinkään oppimaani perhe- tai sukulaisuusmalliin. Jotenkin kai haluttiin kiertää se että Iines ja Aku olisi oikeasti joskus saaneet toisensa.

Suosikkisarjani oli ne aika infantiiliisti uudelleensanoitetut underground-akut ja jopa kokonaan uusiksi piirretyt, joissa tapahtuu sitä mitä normi akussa ei nähdä, en tiedä millä hakusanalla noita löytäisi. Oli joku jossa iines ja aku muhinoi nurtsilla ja joku veljenpojista vakoili pusikossa samalla tumputtaen, ja joku jossa akkari ja veljenpojat jotenkin sotkeutui valkoiseen puuteriin.

Uudelleen piirretyistä en tiedä, mutta nuo infantiilit uudelleensanoitukset taitavat olla tunnettuja nimellä Paska Ankka?:D

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää että vähän uusimmista taskareista oli pakko lukea Palle Pulput. Aika veikeä hahmo, vähän kuin george costanza : p 

Harmittaa että tämäkin keskustelu on täynnä nuorempia jotka heti ovat ehdottomia rosaonparas!-jutuissaan ja alapeukuttavat muita kommentteja. Eivät ole tutustuneet vielä muihin ankka piirtäjiin tarpeeksi. Ehkä nuoriin sitten vetoaa se pienen pieni piperrys ja hiharypyt-tyyli mutta ehdottomasti kannattaa tutustua muihinkin taiteilijoihin. Tarinat ovat sitten tietenkin erikseen. 

Vaikka en Mikistä hirveästi pidäkkään niin silti kasarin Mikki&Hessu tarinat Bancellin piirtämänä ovat sydäntä lähellä, itse asiassa juuri nytkin luen yhtä aku lataamossa:) 

Mulla on akuja vuodesta 57. Pysyn Rosa on paras -kannassani. Bancell hyvä perus-Aku. Marco Rota joskus hyvä, joskus hyvä. Van Horn kiva myös.

On muuten nuorten parissa aika nähty tuo iän varjolla dumaaminen ja itsensä nostaminen. Kannattaa varautua siihen, että näennäisnokkeluutesi jää muistoihin muka-ovelasta boomerista. Voipi olla, että on nuoremmalla väestöllä vielä tarkemmat silmät ja avoimempi mieli, usein vaikuttaa että vanha änkyräsukupolvi ei voi sietää rosaa ja Barksonparas! jyrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noi eläinlajeihin liittyvät jutut oli kyllä mysteeri, Iines saattoi käydän päiväsumpeilla hiiren, kanan ja lehmän kanssa ja kaikki oli suht saman kokoisia. Ja silti se saattoi pelästyä ihan perkeleellisesti jos talossa oli hiiri, haloo?

Ja sitten ne kummalliset suhteet. Iines ja Aku deittaili mutta ei yöpyneet yhdessä, jotenkin ne oli enimmäkseen kuitenkin pari. Samoin hiirillä oli pari, mutta lehmä deittaili hevoisen kanssa. Mutta kellään ei ollut lapsia vaan mystisesti veljenpoikia ja siskontyttäriä. Se ei oikein istunut mihinkään oppimaani perhe- tai sukulaisuusmalliin. Jotenkin kai haluttiin kiertää se että Iines ja Aku olisi oikeasti joskus saaneet toisensa.

Suosikkisarjani oli ne aika infantiiliisti uudelleensanoitetut underground-akut ja jopa kokonaan uusiksi piirretyt, joissa tapahtuu sitä mitä normi akussa ei nähdä, en tiedä millä hakusanalla noita löytäisi. Oli joku jossa iines ja aku muhinoi nurtsilla ja joku veljenpojista vakoili pusikossa samalla tumputtaen, ja joku jossa akkari ja veljenpojat jotenkin sotkeutui valkoiseen puuteriin.

Uudelleen piirretyistä en tiedä, mutta nuo infantiilit uudelleensanoitukset taitavat olla tunnettuja nimellä Paska Ankka?:D

Paska Ankasta tulee mieleen vessassa kasarilla olleet Akut.

En ikinä jättänyt/jätä mitään lukematta mutta eniten ärsytti/ärsyttää ne tarinat joissa Aku joutuu isoihin ongelmiin ihan vain huonon onnen tai Iineksen "h*orailun" takia. Siitä päästäänkin toiseen ärsytyksen aiheeseen, eli Iineksen uskottomuuteen. Iines on kyllä hutsujen kruunaamaton kuningatar.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää että vähän uusimmista taskareista oli pakko lukea Palle Pulput. Aika veikeä hahmo, vähän kuin george costanza : p 

Harmittaa että tämäkin keskustelu on täynnä nuorempia jotka heti ovat ehdottomia rosaonparas!-jutuissaan ja alapeukuttavat muita kommentteja. Eivät ole tutustuneet vielä muihin ankka piirtäjiin tarpeeksi. Ehkä nuoriin sitten vetoaa se pienen pieni piperrys ja hiharypyt-tyyli mutta ehdottomasti kannattaa tutustua muihinkin taiteilijoihin. Tarinat ovat sitten tietenkin erikseen. 

Vaikka en Mikistä hirveästi pidäkkään niin silti kasarin Mikki&Hessu tarinat Bancellin piirtämänä ovat sydäntä lähellä, itse asiassa juuri nytkin luen yhtä aku lataamossa:) 

Mulla on akuja vuodesta 57. Pysyn Rosa on paras -kannassani. Bancell hyvä perus-Aku. Marco Rota joskus hyvä, joskus hyvä. Van Horn kiva myös.

On muuten nuorten parissa aika nähty tuo iän varjolla dumaaminen ja itsensä nostaminen. Kannattaa varautua siihen, että näennäisnokkeluutesi jää muistoihin muka-ovelasta boomerista. Voipi olla, että on nuoremmalla väestöllä vielä tarkemmat silmät ja avoimempi mieli, usein vaikuttaa että vanha änkyräsukupolvi ei voi sietää rosaa ja Barksonparas! jyrää.

Olen 42 että mitäköhän helkkaria sä selität jostain boomereista..(varsinkaan kun suomessa ei edes ole mitään boomereita) Kuules nuori, koska typerä hyökkäävä sepostuksesi paljastaa että olet kovin nuori, max 20. annan sulle vinkin, ihmiset kuuntelevat paremmin jos et hormonihöyryissä hyökkää päälle heti kuin joku höyryjuna. Tulet huomaamaan ettei maailma olekaan niin mustavalkoinen kun te nuoret luulette. Tuohan on samanlaista kuin bändikinastelussa, ei voi kuunnella gunnareita jos pitää metallicasta. Kun tulee ikää niin huomaa että voi kuunnella molempia ilman turhaa leuan louskutusta:) 

Mä luin kaikki.

Roope sedän taskulehdet oli mun mielestä vähän turhia. Jotenkin sellanen maku että b-luokan tarinat mitkä ei kelvannut taskareihin.

Matami Mimmi oli tylsä

Unkkavitunlunkka

P.J Petkunterä oli niin kiero ja katala että oikein suututti siinä suolakurkku tarinassa🤬

Petkunterä oli yksisarvis-jutussakin. Onneksi sai aina kärsälleen

Don Rosan tuotoksia ei pystynyt lukemaan.

Eka Vekara kun näkyy niin lähtee kirjanen lentoon.