Jätitkö aku ankasta lukematta jonkun tietyn hahmon seikkailut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena mietin että asuuko sepe susi ja kumppanit metsässä, joka rajoittuu mummo ankan tiluksille🤦‍♀️

Sama😀 reps*

Muistan ainakin yhden tarinan, jossa Sepe yritti varastaa Mummo Ankan paistaman piirakan. Eli samoilla kulmilla asuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivooko joku muukin, että Sepe-susi joskus onnistuisi ja saisi kunnon possupaisitin? Ärsyttää se niiden possujen ylimielisyys

Joo itsekin joskus toivoo Sepe-tarinoita lukiessa että Sepe joskus onnistuisi suunnitelmassaan oli se sitten possujen nappaaminen tai muu kolttonen.

Mutta sellainen outous on muuten ihmetyttänyt aina että miksi Veli Nalle kuvataan Sepe-tarinoissa hyväksi hahmoksi joka pelastaa possut Sepen padalta/uunilta vaikka Nalle on mukana kelmien kerhossa Sepen kanssa sekä Veli Kani-tarinoissa Nalle yrittää syödä Mikko Repolaisen kanssa Veli Kanin?

Oon miettinyt tota Veli Nallea monet kerrat :D Sepe-tarinoissa se suojelee porsaita ja pahoinpitelee Sepeä raivokkaasti (miten tämäkään on hyvä asia??), mutta kuitenkin yrittää jatkuvasti syödä Veli-kanin. Ihme jakaantunut persoonallisuus? Ja miksi ihmeessä karhu haluaisi syödä mieluummin hintelän pupujussin kuin kolme mureaa possua? 

Niin paljon kysymyksiä :D

Ehkä Sepe Susi ja Veli Kani -tarinoiden Veli Nalle on nähtävä kahtena eri hahmona, vaikka niillä onkin sama nimi ja ulkomuoto. Eiväthän kai Sepe ja Veli Kani koskaan esiinnykään samoissa tarinoissa, vai esiintyvätkö joskus?

Pentuna ohitin aina Mikki Hiiren seikkailut, mutta vähän vanhempana opin arvostamaan sitäkin. Tosin nämä kaikki sarjikset on nykyään sellaista pehmoilua ja ylikohteliasta, että luen vain ilmaiseksi ja silloinkin joskus. 90-luvun jälkeen näiden sarjiksien laatu on suorastaan romahtanut. Taskukirjoja voisi lukea ensimmäisestä alkaen ehkä parisataa numeroa ja lopettaa siihen. Nämäkin vain alkuperäisinä, koska sensuuri on iskenyt uusintapainoksiin.

Vierailija kirjoitti:

Hiawatha ja se ärsyttävä meksikolainen lintu Carioca vai mikä olikaan. Aina jotain lemmenkipeysjuttuja. Ainakin oli Aku Ankan ekstroissa tätä aina.

Onko sen nimi Jose Carioca? Onko se kuitenkin brasilialainen? Minä mietin niitä tarinoita lukiessa, että ne kuvaavat brasialaisen favelan arkea: jotkut asuvat kurjissa oloissa hökkeleissä ja se Jose yrittää iskeä naisia esittämällä rikasta. Jotensakin surullista. Mutta hyvä, että sellaistakin elämää tuodaan länsimaisten lukijoiden silmien eteen eikä vain keskiluokkaisia ankkalinnalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Pentuna ohitin aina Mikki Hiiren seikkailut, mutta vähän vanhempana opin arvostamaan sitäkin. Tosin nämä kaikki sarjikset on nykyään sellaista pehmoilua ja ylikohteliasta, että luen vain ilmaiseksi ja silloinkin joskus. 90-luvun jälkeen näiden sarjiksien laatu on suorastaan romahtanut. Taskukirjoja voisi lukea ensimmäisestä alkaen ehkä parisataa numeroa ja lopettaa siihen. Nämäkin vain alkuperäisinä, koska sensuuri on iskenyt uusintapainoksiin.

Mitä tarkoitat? Miten uusintapainokset eroavat alkuperäisistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivooko joku muukin, että Sepe-susi joskus onnistuisi ja saisi kunnon possupaisitin? Ärsyttää se niiden possujen ylimielisyys

Joo itsekin joskus toivoo Sepe-tarinoita lukiessa että Sepe joskus onnistuisi suunnitelmassaan oli se sitten possujen nappaaminen tai muu kolttonen.

Mutta sellainen outous on muuten ihmetyttänyt aina että miksi Veli Nalle kuvataan Sepe-tarinoissa hyväksi hahmoksi joka pelastaa possut Sepen padalta/uunilta vaikka Nalle on mukana kelmien kerhossa Sepen kanssa sekä Veli Kani-tarinoissa Nalle yrittää syödä Mikko Repolaisen kanssa Veli Kanin?

Oon miettinyt tota Veli Nallea monet kerrat :D Sepe-tarinoissa se suojelee porsaita ja pahoinpitelee Sepeä raivokkaasti (miten tämäkään on hyvä asia??), mutta kuitenkin yrittää jatkuvasti syödä Veli-kanin. Ihme jakaantunut persoonallisuus? Ja miksi ihmeessä karhu haluaisi syödä mieluummin hintelän pupujussin kuin kolme mureaa possua? 

Niin paljon kysymyksiä :D

Ehkä Sepe Susi ja Veli Kani -tarinoiden Veli Nalle on nähtävä kahtena eri hahmona, vaikka niillä onkin sama nimi ja ulkomuoto. Eiväthän kai Sepe ja Veli Kani koskaan esiinnykään samoissa tarinoissa, vai esiintyvätkö joskus?

Harvoin, mutta joskus kyllä. Minun ymmärtääkseni Veli Kani -tarinat sijoittuvat alun perin Amerikan etelävaltioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse luen kaikki, paitsi Don Rosan tuotannon, en voi sietää sitä kuvitusta 🤮

Ounou. Rosan kuvitus on just paras. Joka ruutu kannattaa katsoa tarkkaan koska niissä hauskoja yksityiskohtia. Myös aloitusruudussa on piilotettu Rosan nimi johonkin. Jotkut tarinat perustuu myös löyhästi tositarinoihin ja olen oppinut historiasta tämän kautta. 😊

"Ankkistit" kyllä ovat tietäneet tämän jo vuosikymmeniä, luulette että kaikki ovat jotain nuoria jotka lukevat akkaria heh. Itsekkin hehkutin Rosaa joskus ysärin alussa mutta näin vanhempana se kuvitustyyli tympii, liian paljon piperrystä ja ahtaat ruudut. Tarinat ovat kyllä mielenkiintoisia ja paneutuminen ankkojen sukuun. 

Barks on ollut ikisuosikki mutta tykkään myös vicarin, motan, feriolin ja rodriquezin tyylistä. Vicar oli kova 80-90 luvun ankkataiteilija:) 

Itse skippasin(skippaan) useimmiten Pepin ja Moby ankan. Myöskin viitattaren seikkailut ei kiinnosta eikä monet ankka "agentti" tarinat. 

Viitatar-tarinat ovat pelkkää sekoilua. Ilmeisesti oli pakko luoda feministinen vastine Taikaviitalle, mutta juonikuvioihin ei ole osattu panostaa. Vaikea myös kuvitella Iinestä minään supersankarina.

Vierailija kirjoitti:

Toivooko joku muukin, että Sepe-susi joskus onnistuisi ja saisi kunnon possupaisitin? Ärsyttää se niiden possujen ylimielisyys

Joo. Lapsena aina jouluisin kun oli kinkkua niin leikin olevani Sepe joka syö vihdoinkin saamansa possut😂

Muuten yhdessä uudemmassa pikku Hukka tarinassa pikku Hukka tuli kaupasta ja pahoitteli isälleen kun kaupasta oli porsaankyljykset loppu.

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihmetys on tähän kerrottava. Sain lapsena lahjaksi Minä Hessu jättikirjan (muistatte nämä isokokoiset kovakantiset kirjat). Sisälsi pelkästään Mikki Hiiren tarinoita. Hessu ei esiinny ainoassakaan. Mikä logiikka tuossa oikein oli?

"Minä Sivuhahmo" :)

Mutta Milla Magiasta joitain vuosia sitten tehty jättikirja on todellinen rimanalitus. Tarinat ok, mutta ei siis mitään taustoitusta - ei mitään hahmon esittelyä, vaikka Milla jos joku ansaitsisi sellaisen. Pelkkää rahastusta. Onneksi ostin kirjan Prisman alelaarista.

Liian pitkät, monimutkaiset ja ”jännät” tarinat. Esim sellaiset, joissa oli kauheasti jatko-osia, eikä juonessa meinannut pysyä millään kärryillä. Lyhyet, yksinkertaiset ja sopivan pitkät, joissa oli ripaus huumoria olivat mielestäni parhaita.

Mikin jutut jäi lukmatta se oli aivan liian innokas ja positiivinen tyyppi.

Pikku Hukka otti päähän, kun porsaiden kanssa kiusas isäänsä. En sitten enää lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Liian pitkät, monimutkaiset ja ”jännät” tarinat. Esim sellaiset, joissa oli kauheasti jatko-osia, eikä juonessa meinannut pysyä millään kärryillä. Lyhyet, yksinkertaiset ja sopivan pitkät, joissa oli ripaus huumoria olivat mielestäni parhaita.

Jotkut tarinat on kyllä liian pitkiä, ainakin jos ei ole kunnon juonta. Mutta tykkään myös joistain Don Rosan, Romano Scarpan ja Castyn pitkistä sarjoista. Minunkaan suosikki ei ole Mikki, mutta Castyn ja Scarpan Mikki-tarinat ovat aika vetäviä - niissä on jokin koukuttava mysteeri. 

touho ankka (aku ankan taskukirja) koska loppu ratkaisu oli aina sama; roope, aku tai joku jahtasi häntä vihaisena. taavi ankka, pelle peloton ja mikki tarina taas parhaita.

Skippasin Mikki Hiiren ja Hessu Hopon.

Mikit ottaa pannuun

Pellepelottomat luen aina kun on itselläkin patentteja. Susihukat skippaan.

Taavi ja Moby ankka eivät napanneet. Joskus mikki hiiri tarinatkin toistavat vain samaa kaavaa. Barksin tarinat ovat mahtavia, mutta Rosan tarinat parhaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiawatha ja se ärsyttävä meksikolainen lintu Carioca vai mikä olikaan. Aina jotain lemmenkipeysjuttuja. Ainakin oli Aku Ankan ekstroissa tätä aina.

Onko sen nimi Jose Carioca? Onko se kuitenkin brasilialainen? Minä mietin niitä tarinoita lukiessa, että ne kuvaavat brasialaisen favelan arkea: jotkut asuvat kurjissa oloissa hökkeleissä ja se Jose yrittää iskeä naisia esittämällä rikasta. Jotensakin surullista. Mutta hyvä, että sellaistakin elämää tuodaan länsimaisten lukijoiden silmien eteen eikä vain keskiluokkaisia ankkalinnalaisia.

Panchito tai vastaava oli se punainen maksikolainen lintu. Jose Carioca on taas vihreä ja brasilialainen.

Vierailija kirjoitti:

Taavi ja Moby ankka eivät napanneet. Joskus mikki hiiri tarinatkin toistavat vain samaa kaavaa. Barksin tarinat ovat mahtavia, mutta Rosan tarinat parhaita.

Lisään vielä, että useammin skippailen tarinoita piirtäjien vuoksi. Kari korhonen ja Noel sekä Villiam Van Horn🤢

Ne Heimo Huima  tai siis Ankronikka -jutut oli jotenkin niin erilaisia kuin muut ankkajutut, ettei tuntuneet aidoilta ja skippasin.