Muita luusereita, joilla opinnot jäi kesken graduvaiheessa?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 08:28"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 21:37"]

Jos ap on hädin tuskin minimivaatimuksilla saanut kandin puristettua, niin ei varmasti ole mielekästä lähteä tekemään kolme kertaa kovatöisempää gradua. Se on hänen valintansa. Ei hän käsittääkseni kysellyt neuvoja siitä, miten gradu kirjoitetaan, vaan muiden kokemuksia opintojen keskeyttämisestä.

[/quote]

Niin, eli susta ihmisen kyvyt ovat staattisia ja muuttumattomia...? Mä ainakin olen ainakin edistynyt tieteellisessä kirjoittamisessa ihan helvetisti kandia ja gradua vertailtaessa enkä ole ainoa. Tieteellinen kirjoittaminen on sen konventioiden opettelua, argumentointia ja oikean aiheen valintaa - tästä haetaan lähteet ja kirjoitetaan itselleen sopivalla aikataululla. Siihen pystyy oppimaan jos haluaa. Jos.

Se on aika hiton tyhmää mitätöidä vuosien koulutus vain yhden puuttuvan osan takia. Muutenkin ap yrittää häivyttää oman vastuunsa elämästään, "jäi kesken graduvaiheessa" kun oikeampi ilmaisu olisi "jätin opiskelut kesken etten joutuisi tekemään gradua".

Täällä nyt kenties vanhemmat ja viisaammat yrittävät kertoa, että kannattaisi saattaa loppuun koulutus, jonka aloitti. Se on myös yhteiskunnan varojen ja yliopistoinstituution resurssien hukkaamista vuosien ajan jos opiskelija ei valmistu.

[/quote]

No ihan kyllä otan vastuun teoistani, jos jätän opinnot kesken. En ole sitä vielä tehnyt. Aika monella ne opinnot on kuitenkin vain jääneet kesken (elämässä tuli jotain muuta vastaan, ikuinen opiskeluoikeus, ei sitten jatkanutkaan -> opinnot jäivät kesken ilman tietoista päätöstä). Heidän kokemuksiaanhan minä kyselin, mutta kieltämättä otsikko oli huono kun itsenikin ängin tuohon samaan kategoriaan.

Ongelmahan tässä nyt on siis motivaation puute, koska alani on aivan turha ja kaikkeen siihen vaivaan nähden (koska minulla ei todellakaan ole halua tehdä gradua) en vain keksi syitä, miksi gradu pitäisi tehdä, jos ilmankin elämässään pärjää.

Veroja olen minäkin maksanut ja tulen maksamaan jatkossakin.

-ap

Niin, et nyt keksi syytä miksi tekisit gradun. Pitkäjänteisyys ja sitkeys on avainasioita elämässä. Et sä voi tietää mitä teet viiden vuoden kuluessa, silloin voit yhtälailla kirota omaa kypsymättömyyttäsi kun et saattanut opintojasi loppuun. Oma valinta ja vastuusi se lopulta on.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 08:38"]

Niin, et nyt keksi syytä miksi tekisit gradun. Pitkäjänteisyys ja sitkeys on avainasioita elämässä. Et sä voi tietää mitä teet viiden vuoden kuluessa, silloin voit yhtälailla kirota omaa kypsymättömyyttäsi kun et saattanut opintojasi loppuun. Oma valinta ja vastuusi se lopulta on.

[/quote]

Aivan, mutta tarvitsen sen syyn nyt. En tiedä oletko ikinä kokenut totaalista motivaation puutetta, mutta minä en yksinkertaisesti pysty edes kuvittelemaan tilannetta, jossa kirjoittaisin gradua tälle alalle... aivan liian vaikeaa minulle. Kyllä, olen tyhmä, tai en ainakaan tarpeeksi älykäs, sen olen jo myöntänytkin. Harmittaa aika isosti, että en ymmärtänyt sitä paljon aikaisemmin ja olen yhteiskunnan varojen ja yliopiston resurssien lisäksi hukannut myös ihan omaa aikaanikin ja menettänyt paljon mahdollisuuksia.

-ap

Gradun tekee muutamassa viikossa pois alta vaikka olisi miten tyhmä. Kaikki ovat aivan kypsiä opintoihinsa loppuvaiheessa, nyt vaan kalenterista 4 viikkoa gradulle ja homma pois alta.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 08:45"]

Gradun tekee muutamassa viikossa pois alta vaikka olisi miten tyhmä. Kaikki ovat aivan kypsiä opintoihinsa loppuvaiheessa, nyt vaan kalenterista 4 viikkoa gradulle ja homma pois alta.

[/quote]

Kai noitakin superihmisiä on. Minä en valitettavasti ole sellainen. (Eikä gradu muuten saa olla mikään kirjallisuuskatsaus, niin kuin joku täällä ketjussa väitti. Ehkä nämä ovat alakohtaisia eroja, mutta ainakaan omallani ei siis edes kandi saanut olla kirjallisuuskatsaus.)

-ap

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:02"][quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 15:46"]

Hauskaan saumaan tuli tämä viestisi, ap. Olen itse yrittämässä gradua parhaillaan, mutta aihe/ala ei kiinnosta, eikä myöskään työllistä tulevaisuudessa. Motivaatiota ei siis ole pätkän vertaa ja mietinkin kannattaisiko vain erota yliopistosta samantein. Pääsisi ainakin työttömyysetuuden piiriin, jollei muuta.

[/quote]

Lopettaa aion itsekin, turha vääntää gradua kun ei ole motivaatiota ja tutkinto muutenkin aivan yhtä tyhjän kanssa... luuserifiilis tästä vaan tietysti tulee. Mutta sen kanssa on sitten vaan elettävä.

-ap
[/quote]

Se gradun ja tutkinnon tekeminen osoittaa kuitenkin, että pystyt saaman projektisi loppuun. Se voi olla se pieni palikka, millä pääset eteenpäin, vaikka et ko. alalla työskentelisikään.

Harmi kun  ei ole enää sitä Kokkolan Maisterihautomoa! Tietääkö joku jotain muuta paikkaa, joka järjestäisi graduohjausta sellaiselle, joka ei enää halua osallistua oman yliopistonsa opintoihin?

Ajankohtainen ketju itsellenikin, kun valmistun nyt ensi viikolla 10 vuoden opiskelun jälkeen. Viimeinen aineopintotentti on vuodelta 2011, joten jokainen voi siitä päätellä että sitä gradua on hiottu ihan kohtuu pitkän kaavan kautta täällä. Motivaatio oli pitkään aivan nolla ja kun työ viivästyy niin se muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi. Jatkuvasti kysellään että milloinkas se työ valmistuu ja se aiheuttaa älyttömiä paineita. Itsellä ne hirveät paineet johti siihen, etten halunnu pitkään aikaan edes ajatella koko työtä. 

Mun ongelmana oli aiheen vaikeus. Muistan vieläkin graduseminaarissa joitain vuosia sitten esitellessäni aihetta miten ohjaajani sanoi että "voi tästä tehdä, mutta ei mikään helpoin aihe.." Kun en ole mikään tutkijatyyppi, niin tämän yhdistelmän lopputuloksena oli aikuinen mies kyyneleet silmissä, useammin kuin kerran. Pitkiä vuosia ja paljon tuskaa.

Tänä syksynä jotain klikkasi ja päätin vain tehdä sen gradun loppuun, ihan sama kuinka paska siitä tulisi. Kirjoitin raakatekstiä noin 50 sivua ja lähetin ohjaajalle sen sanoen että arvosana ei kiinnosta kunhan saan läpi. Sieltä tuli ihan positiivinen vastaus ja kuukautta myöhemmin gradu oli tarkistuksessa. Nyt harmittaa helvetisti että tuli annettua tämän venyä näin pitkälle. Loppujen lopuksi minimivaatimuksilla gradun saa läpi hyvinkin helposti. 

Tsemppiä muille ongelman kanssa kamppaileville!

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:53"]

Ajankohtainen ketju itsellenikin, kun valmistun nyt ensi viikolla 10 vuoden opiskelun jälkeen. Viimeinen aineopintotentti on vuodelta 2011, joten jokainen voi siitä päätellä että sitä gradua on hiottu ihan kohtuu pitkän kaavan kautta täällä. Motivaatio oli pitkään aivan nolla ja kun työ viivästyy niin se muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi. Jatkuvasti kysellään että milloinkas se työ valmistuu ja se aiheuttaa älyttömiä paineita. Itsellä ne hirveät paineet johti siihen, etten halunnu pitkään aikaan edes ajatella koko työtä. 

Mun ongelmana oli aiheen vaikeus. Muistan vieläkin graduseminaarissa joitain vuosia sitten esitellessäni aihetta miten ohjaajani sanoi että "voi tästä tehdä, mutta ei mikään helpoin aihe.." Kun en ole mikään tutkijatyyppi, niin tämän yhdistelmän lopputuloksena oli aikuinen mies kyyneleet silmissä, useammin kuin kerran. Pitkiä vuosia ja paljon tuskaa.

Tänä syksynä jotain klikkasi ja päätin vain tehdä sen gradun loppuun, ihan sama kuinka paska siitä tulisi. Kirjoitin raakatekstiä noin 50 sivua ja lähetin ohjaajalle sen sanoen että arvosana ei kiinnosta kunhan saan läpi. Sieltä tuli ihan positiivinen vastaus ja kuukautta myöhemmin gradu oli tarkistuksessa. Nyt harmittaa helvetisti että tuli annettua tämän venyä näin pitkälle. Loppujen lopuksi minimivaatimuksilla gradun saa läpi hyvinkin helposti. 

Tsemppiä muille ongelman kanssa kamppaileville!

[/quote]

Lämpimät onnittelut! Olet varmasti onnellinen! 

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 19:23"]

Monet keskustelijat olettavat ap:n haluavan työllistyä akateemiselle alalle ja siihen tarvitsevan maisterin tutkintoa. Jos ap kokee jo gradun kirjoittamiseen älynsä olevan liian vähäinen, niin kuinka todennäköistä tämä on? Kassalla tai siivoojana maisterin tutkinnosta voi olla jopa haittaa.

[/quote]

Tässä muuten on ihan oikeastikin pointtia. Humanistisella alalla sellaiset ihmiset työllistyvät, joilla on selvästi jo tekemisen meininki ja uskoa itseensä. Muistan kun proffani sanoi muutama vuosi sitten minulle, että kyllä hyville tyypeille löytyy töitä, ja tutkintoa kyllä arvostetaan monissa projektitöissä yllättävilläkin aloilla. Se vain, että sen tutkinnon kylkiäisenä pitää tulla tyyppi, joka on selvästi aktiivinen, fiksu ja oma-alotteinen. Usein juurikin sinne kaupan kassalle ja siivojaksi päätyvät humanistisilta aloilta ne gradua vaille maisterit, tai sitten sellaiset valmistuneet, jotka eivät ole esim verkostoituneet opintojen aikana, täydentäneet omaa opiskelua muiden tiedekuntien tarjonnalla ja tehneet töitä opintojen aikana. Minun työllistymiselle oli suurta merkitystä sillä, että tein aika vaihtelevia töitä (hanttihommia ja joskus omaakin alaa liippaavia) opintojen aikana. Se antaa vaiktuleman aikaansaavasta ja ahkerasta ihmisestä. Myös omalla sosiaalisuudella, ja kyllä uskallan sanoa että jopa älykkyydellä&organisointitaidolla(mikä tulee kyllä ilmi keskusteluiden aikana) oli myös suuri merkitys. Enkä ole mikään superälykkö/-hikari siis, varmaan ihan keskivertokamaa omalla alallani! Ap on varmasti ihan fiksu tyyppi, mutta jos hän ei kerta kaikkiaan usko itseensä sen vertaa että saisi gradun tehtyä, niin sen tekemisellä ei todennäköisesti ainakaan tässä vaiheessa ole mitään merkitystä itselle. Jos ajatus on se, että ei pääse muualle kuin kaupan kassalle, niin sitä ei yksinkertaisesti tule päästyä muualle. Jotta voi vakuuttaa muut, on vakuutettava ensin itsensä. Ja ne humanisteille annettavat projektitehtävät eivät löydy esim mistään mollin sivuilta, vaan niistä kuullaan muilta ihmisiltä ja "hyvän tyypin" maineella pääsee moniin haastatteluihin. Valitettavasti nykyaikana suhteet&verkostoituminen, sekä hyvä maine, vaikuttavat erityisesti monitieteellisillä aloilla uraan.

Minullakin on nyt gradu tekeillä, opinnot aloitin jo 20 vuotta sitten mutta tuli pitkä tauko (muun alan opinnot, töitä, lapsia). Tuo tekemätön gradu aina jäytänyt ja nyt olen sitä viimein tekemässä. Välillä tuntuu että ei tästä mitään tule mutta sitten pääsenkin aina vähän eteenpäin. Todennäköisesti en tee tällä tutkinnolla mitään mutta uskon saavani siitä sellaista tyydytystä jota kukaan muu ei ymmärrä.

Ja olen muuten samaa mieltä tuosta että jos opinnot olisivat maksullisia, minulla olisi ollut kummasti enemmän motivaatiota valmistua jo paljon aiemmin.

Kirjoitin tuolla aiemmin että valmistuin tänä vuonna kun olin ensin roikuttanut sitä gradua 10 vuotta, ja olen täsmälleen samaa mieltä 98:n kanssa. Oma aineeni on varmaan pahinta huuhaata, mutta niin sitä vaan ollaan oltu ihan järkevissä työtehtävissä jo se reilu kymmenen vuotta. Kertaakaan en ole ajatellut, että koska olen kiinnostunut ja opiskelen jotain vähän hassua ainetta, se jotenkin vähentäisi arvoani työmarkkinoilla, vaan olen pääaineena opiskellut alaa joka mua todella kiinnostaa mutta ymmärtänyt sen ettei Suomessa saa töitä pelkällä koulutuksella. Tutkinto on tärkeä tietyillä aloilla, mutta monesti vain muotoseikkana. Niinpä olen opintojen ohessa kehittänyt kirjoitustaitoani, analysointikykyä, kriittistä ajattelua, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja, projektinhallintaa, tapahtumajärjestämistä yms. Opintojen aikana tein paljon erilaisia töitä enkä väheksynyt mitään ns. paskahommiakaan, vaan otin nekin kokemuksen ja verkostojen kannalta, ja sanoisin että se on tuottanut tulosta. Mun mielestä en ole mitenkään poikkeustapaus, vaan kyllä lähes kaikilla opiskelukavereillani näyttäisi menevän työelämässä hyvin myös. Uskon että hyvin paljon on siis kiinni itsestä ja omasta asenteesta. Jos tosiaan asenne on se, että "olen luuseri", niin mitä sitten voi edes odottaa?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 22:16"]

Moni neuvoo tekemään gradun loppuun. Oma neuvoni on ihan päinvastainen. Ei kaikilla jää FM suorittamatta, - kyseessä voi olla hyvin valintakin. Eiväthän nekään kaikki ole luusereita, jotka eivät aikoinaan hakeneet yliopistoon? Miksi sitten ne olisivat, jotka toteavat hieman myöhemmin, ettei ole oma juttu. Kandikin on sitäpaitsi tutkinto. Itse tein tänä syksynä päätöksen lopettaa hum. opinnot kandiin. Nyt olen aloittanut aivan toisen alan työpaikassa ja viihdyn loistavasti. Palkkani on sama kuin olisi oman alan hommissa. Olen helpottunut, etten kuunnellut neuvoja.

[/quote]

Eihän siinä olekaan mitään vikaa, että tekee pelkän kandin tutkinnon. Mutta onko järkeä lopettaa enää siinä vaiheessa, kun pelkkä gradu enää puuttuu? Ja sekin vielä menettelisi, jos ap:llä olisi selkeästi joku muu suunnitelma elämänsä ja uransa suhteen, mutta tässä tapauksessa vaikuttaa olevan kyse lähinnä itseluottamuksen ja motivaation puutteesta. En itsekään mikään pyhimys ole, vaan gradua olen "tehnyt" jo monta vuotta, mutta ainakin yhä yritän, silläkin uhalla, että en saakaan tutkinnosta ikinä yhtään mitään hyötyä.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 20:52"]

Jos sulla ei ole noita 60 op. perus- ja aineopintoja siitä aineesta, et vaan mitenkään voi jatkaa laudaturopintoihin, koska eivät ne ole laudaturopintoja jos aloitat nollasta, jonkun pääaineen maisteripintoja ei voi aloittaa nollasta, koska koko maisteriopintojen idea menisi täysin ohi, ne eivät olisi syventäviä opintoja silloin, pitäisi tämä ymmärtää ilamn selitystäkin :) Tiedekuntaa ei pääsääntöisesti voi vaihtaa, esimerkiksi omaan tiedekuntaani ei voi tulla kuin yhdestä toisesta tiedekunnasta maisteriopintoihin, aineenopettajilla on vähän erityisoikeuksia, mutta rajansa niissäkin.

[/quote]

Ok. Minulla on kyllä 60 op molemmista haluamistani kahdesta aineesta, joita mietin, siis oman kandini lisäksi. Kandi arvosanalla 5, nuo muut molemmat 4, tosin toinen melkein 4,5. Tuota en kyllä tiennyt, että tiedekuntaa ei voisi vaihtaa. Toinen oma tk, toinen eri. 

[/quote]

Sivuaineita voi eri tiedekunnista ottaa, mutta tutkinnon saat vain siitä tiedekunnasta mihin sinulla on lähtökohtaisesti oikeus myönnetty. Maisterivaiheen erillishaussa saatat toki päästä sisään toiseen tiedekuntaan jos kyse on lähitieteestä, esim Matemaattis-luonnontieteellisen kemiasta Biotieteellisen biokemialle tekemään maisteriopintoja sen 60 op:n biokemian sivuaineen jälkeen. Yleensä tiedekunnat on niin erilaisia koulutussisältöineen ettei tämä onnistu. Jos se sun kandisi ei muuten ole liipannut läheltäkään koko aihetta, niin tuskinpa onnistuu. Maisteriopinnot ovat kuitenkin jatkumo kandiopinnoille, eikä erillinen pläjäys kokonaan eri aiheesta.

Kandivaiheen opintojen arvosanoilla on sitten vissi merkitys maisteriohjelmiin haussa, eli ap:n lienee vaan paras todeta että jollei saa aikaiseksi gradua ko alalta, surkealla kandilla ja arvosanoilla ei ole minkään valtakunnan jakoa muihinkaan maisteriohjelmiin. Sorry to say... Päsykokeisiin pänttääminen jää toki vaihtoehdoksi aina.

Being done is better than perfect. Tosin perfektionismi ap:lla ei vaikuta olevan ongelmana, vaan laiskuus ja välinpitämättömyys.

Joo ainakin HY:lla kandin opinnoista pitää olla arvosana 3/5 jos haluaa maisteriin jatkaa. Ja tosiaan samaa tai lähialaa, eli humanistisesta ei voi vaihtaa valtsikaan tai kasvatustieteeseen ilman lisäopintoja.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:00"]

Joo ainakin HY:lla kandin opinnoista pitää olla arvosana 3/5 jos haluaa maisteriin jatkaa. Ja tosiaan samaa tai lähialaa, eli humanistisesta ei voi vaihtaa valtsikaan tai kasvatustieteeseen ilman lisäopintoja.

[/quote]

Koskeeko tämä saman tiedekunnan sisällä tapahtuvaa saman pääaineen kohdalla tapahtuvaa kandi-maisteri-siirtymää? Itsellä ei ainakaan omassa tiedekunnassa ole moista, mutta erillishaussa ulkopuolelta (esim. taukoa pitäneille, tai tiedekunnan sisällä koulutusohjelmaa vaihtaville) tulleille se pätee. Ja sit on noita väyläopintoja kanssa mitä vaaditaan uuden pääaineen osalta se 60 pinnaa.

Farmasiasta tiedän, että siellä on tarkoitus opiskella vain alempi tutkinto noin lähtokohtaisestikin. Ylempään, eli proviisoriin pääsee ilman uutta pääsykoetta jos on 3/5 arvosana kandista, muuten joutuu menemään kokeeseen.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:00"]

Joo ainakin HY:lla kandin opinnoista pitää olla arvosana 3/5 jos haluaa maisteriin jatkaa. Ja tosiaan samaa tai lähialaa, eli humanistisesta ei voi vaihtaa valtsikaan tai kasvatustieteeseen ilman lisäopintoja.

[/quote]

Koskeeko tämä saman tiedekunnan sisällä tapahtuvaa saman pääaineen kohdalla tapahtuvaa kandi-maisteri-siirtymää? Itsellä ei ainakaan omassa tiedekunnassa ole moista, mutta erillishaussa ulkopuolelta (esim. taukoa pitäneille, tai tiedekunnan sisällä koulutusohjelmaa vaihtaville) tulleille se pätee. Ja sit on noita väyläopintoja kanssa mitä vaaditaan uuden pääaineen osalta se 60 pinnaa.

Farmasiasta tiedän, että siellä on tarkoitus opiskella vain alempi tutkinto noin lähtokohtaisestikin. Ylempään, eli proviisoriin pääsee ilman uutta pääsykoetta jos on 3/5 arvosana kandista, muuten joutuu menemään kokeeseen.

[/quote]

No ei tietenkään tarkoita, kun pääsykokeessa saat oikeuden kandiin + maisteriin. Koskee ap:ta ja muita, jotka haluavat kandin tutkinnon perusteella hakea maisterivaiheeseen johonkin muuhun oppiaineeseen kuin omaan pääaineeseensa.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 00:00"]

Joo ainakin HY:lla kandin opinnoista pitää olla arvosana 3/5 jos haluaa maisteriin jatkaa. Ja tosiaan samaa tai lähialaa, eli humanistisesta ei voi vaihtaa valtsikaan tai kasvatustieteeseen ilman lisäopintoja.

[/quote]

Koskeeko tämä saman tiedekunnan sisällä tapahtuvaa saman pääaineen kohdalla tapahtuvaa kandi-maisteri-siirtymää? Itsellä ei ainakaan omassa tiedekunnassa ole moista, mutta erillishaussa ulkopuolelta (esim. taukoa pitäneille, tai tiedekunnan sisällä koulutusohjelmaa vaihtaville) tulleille se pätee. Ja sit on noita väyläopintoja kanssa mitä vaaditaan uuden pääaineen osalta se 60 pinnaa.

Farmasiasta tiedän, että siellä on tarkoitus opiskella vain alempi tutkinto noin lähtokohtaisestikin. Ylempään, eli proviisoriin pääsee ilman uutta pääsykoetta jos on 3/5 arvosana kandista, muuten joutuu menemään kokeeseen.

[/quote]

No ei tietenkään tarkoita, kun pääsykokeessa saat oikeuden kandiin + maisteriin. Koskee ap:ta ja muita, jotka haluavat kandin tutkinnon perusteella hakea maisterivaiheeseen johonkin muuhun oppiaineeseen kuin omaan pääaineeseensa.

[/quote]

No itseasiassa mun sisäänhyväksymispaperissa lukee oikein alempaan korkeakoulututkintoon, vaikka tiedän maisterin olevan optio jota kukaan ei multa vie pois :) Mietin vaan, että onko tuollaisia tiedekuntia useampiakin, kuin esim. tuo farmasia, joista en vain tiedä. Ei tarvitse suuttua :D

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 16:12"]

Täällä yksi 32-vuotias, joka nyt painaa gradua kymmenen vuoden äheltämisen jälkeen loppuun. Nyt menee loppuun asti, koska on jo lähes valmis. Samalla olen tehnyt viimeisiä puuttuvia kursseja, ja nyt se gradu on Oikeasti ainoa joka puuttuu. En minäkään tiedä teenkö oikeasti tutkinnollani (FM) mitään, mutta sisu ei vaan antanut periksi jättää kesken!

Mä en edes ole juuri ollut töissä tässä välillä, jotain pätkiä vaan, kun olen koko ajan ollut "viimeistelemässä opintojani", joten minä tunnen kyllä itseni luuseriksi. Mut ei se mitään, nyt olen jo aika iloisella mielellä :-)

Ei minulla ainakaan vielä ole varoiteltu tuosta opinto-oikeuden menettämisestä; kun on aloittanut opinnot ennen tutkinnonuudistusta, ei ne opinto-oikeuden aikarajat päde. Enkä aio enää olla kirjoilla kuin ensi lukukauden, vannon...!

Tsemppiä meille, paistaa se aurinko risukasaankin! Ja mukava tietää, etten ole ainoa, siltä se nimittäin monesti tuntuu. Ja muuten, mua potkaisi yhtä-äkkiä eteen päin graduryhmä, joka oli just meitä varten, joilla työ on venynyt. Sieltä sain erään ratkaisevan vinkinkin aineistooni liittyen, sekä paljon "vertaistukea", tietoa ja neuvoja. Suosittelen kaikille!

[/quote]

Tämä on kuin minun suustani (ikä, tutkintoon käytettyjen vuosien määrä, pätkätyöt), sillä erotuksella, että minä en ole sitä gradua vieläkään jatkanut (mutta aion kyllä sen tehdä, koska en halua, että vuodet on menneet hukkaan). Minulla meni sukset ristiin ohjaajien kanssa ja häpeä on ollut monta vuotta liian suuri palatakseni takaisin. Sinun tekstistäni (kuten monien muidenkin täällä) sain voimaa ja näen valoa tunnelin päässä. Olisipa joku personal gradu trainer, joka saisi minut alkuun. Takaisin paluu ja aloitus on se pahin juttu. Möykky rinnassa. Mutta ehkä se vielä tästä...:)