G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Kannattaa aloittaa ihan pienistä asioista. Ruokailurytmi kuntoon, pyri lisäämään kasviksia joka aterialle ja mahdollisuuksien mukaan vähentämään höttöhiilareita + turhat napostelut pois. Yritä löytää sellainen liikuntamuoto, josta oikeasti nautit ja jota voit harrastaa useamman kerran viikossa, sillä jos teet treeniä veren maku suussa ja vastentahtoisesti, motivaatio katoaa alta aikayksikön ja olet taas lähtöpisteessä.
Syön puolikkaita annoksia. Esim. jos puuro-ohjeessa lukee 1 dl hiutaleita, laitan omaan puurooni 1/2 dl. Puolitan leivät, juustot ja syön aina jogurttipurkista puolet.
Nykyiset annoskoot ovat liian isoja vähän liikkuvalle, istumatyötä tekevälle naisihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian vähän syöminen on aina se avain.
Vain äärimmäisen pieni vähemmistö aikuisista länsimaalaisista naisista on luonnostaan hyvin laiha, siis alipainon rajoilla.
Käytännössä jokainen sen kokoinen joutuu joko liikkumaan todella paljon (aktiivinen työ, arkiliikunta ja treeni) tai syömään vähän tai molempia.
Isolle osalle jo noin BMI 20-22 vaatii vastaavaa.
Jos ajatellaan vaikka nelikymppistä normaalipainoista, 165 cm ja 65 kg, ilman liikuntaa tällainen kuluttaa 1500-1700 kcal per päivä.
Kalorit sinne 1200 ja aktiivisuutta, sen se vaati. Tätä ei vaan haluta myöntää, kun eihän se ole tervettä. Lisäksi meidän kulttuurissa on tärkeää olla laiha vaikka "syö kuin hevonen". Siksi tähänkin kommenttiin tullaan väittämään vastaan mutku mutku mä syön. Niinpä niin.
Siis myönnät, että neuvosi on peestä, koska jo etukäteen tiedät, että sitä vastustetaan.
Tollaset tyypit pitävät kiinni ajatuksesta hoikkien naisten kärsimyksestä nälän kourissa, koska haluavat itse ajatella niin. Totuus on, että jos geenit ja elämäntavat sallivat pysyy hoikka nainen aika vaivattomasti hoikkana.
Jos koko elämän on ollut normaalipainossa, urheilullinen ja syönyt tarpeeksi kehon nälänsäätelyjärjestelmä toimii. Tuollaista kovaa dieettiä tarvitaan lähinnä kun ylipainoa on reippaasti, nälänsäätely on lähtenyt lapasesta ja vatsalaukku venynyt.
Tällaisia tyyppejähän vain harmittaa kun jollekin hoikkana pysyminen tulee luonnostaan elämäntapojen mukana, terveellinen ruokakin maistuu hyvältä ja liikunta on kivaa.
Haluavat alistaa ne hoikat naiset joten on kivempi ajatella, että hoikkuus vaatii nääntymistä. Eipä monilta vaadi.
On oikeastaan surullista, että on olemassa ihmisiä jotka eivät ole koskaan kokeneet sitä, miten hyvä olo on, kun on hoikka ja hyvässä kunnossa, ruoka maistuu ja tekee kylläiseksi, liikunta tuntuu ihanalta ja kaiken kaikkiaan kroppa tuntuu koko ajan humisevan terveyttä ja voimaa.
Tietenkään kaikilla hoikillakaan ei ole tuollaista, ei edes urheilullisilla hoikilla. Vaikka kuitenkin luulen sen olevan ihmisen perustila.
Itse elin tuossa autuaassa tilassa kolmikymppiseksi asti, sitten tuli terveysongelmia, erilaisia lääkkeitä ja lihoin 20 kg. Jos en TIETÄISI, miten hyvä olo ihmisellä voi olla, olisin varmaan ruvennut kehopositiiviseksi. Mutta en vain kykene sellaiseen itsepetokseen. Kun on ollut hoikka, terve, ja hyväkuntoinen, tietää ettei ole yhtään sama asia olla ylipainoinen, terve ja hyväkuntoinen. Ei vaan ole. Koska se terveyden viimeinen silaus puuttuu.
Tätä nykyä terveysongelmani ovat historiaa ja matkaa hyvän olon painooni on muutama kilo. Onkin kiinnostava lukea näitä syömisjuttuja sitä taustaa vasten.
Itse suosittelisin ap:lle Susan Peirce Thompson kirjaa "syömisen punainen lanka". Kirjoittaja on entinen narkkari, entinen ahmimishäiriöinen ja nykyinen aivo- ja kognitiotieteen dosentti. Ja on kehittänyt syömismenetelmän nimenomaan "ruokariippuvaisille" ahmijoille. Hän ymmärtää siis sekä oman kokemuksensa perusteella, että tieteellisen tutkimuksen valossa, mikä oikeasti toimii ahmijoilla -mitä ap lienee, noilla BMI-lukemilla.
Ja arvatkaa mikä toimii? Tiukat säännöt, joihin sitoudutaan yhtä lujasti kuin alkoholisti sitoutuu siihen, että "tänään en juo."
Tuo kirja on oikeasti tosi hyvä.
Olen ollut koko ikäni hoikka (nyt BMI 19,5) ja yksi syy siihen on varmaan kasvisruokavalio. En ole hoikasta suvusta. 3/4 perheenjäsenistäni ja lähisuvustani on reilusti ylipainoisia.
Aamiaiseni on ollut jo varmaan kohta 10 vuotta sama: veteen keitetty puuro, pakastemarjoista ja kasviprotskujauhosta (yleensä herne- ja/tai hamppuprotsku, mutta välillä soija) tehty smoothie. Iso lasi vettä ja muki vihreää teetä. Lounaaksi syön sitä mikä sattuu olemaan työpaikan kasvisvaihtoehto. Jos olen kotona lounasaikaan, syön kasviswokkia, ruokaisaa salaattia tms. Päivälliseksi syön yleensä pastaa tai perunaa jonkin kasviprotstkun esim. soijapyöryköiden kanssa. Salaatteja syön säännöllisen epäsäännöllisesti. Kesällä saatan elää viikkokausia erilaisilla salaateilla. Kylminä vuodenaikoina tekee mieli enemmän lämpimiä ruokia. Välipaloina syön jogurttia, leipää, hedelmän tai smoothien.
Iltapala vaihtelee ihan fiiliksen ja nälän mukaan. Eilen söin iltapalaksi ison lätyn mansikkahillolla.
En syö juuri ollenkaan pizzaa tai hampurilaisia, mutta ranuja ja muita paistettuja perunoita syön lähes päivittäin sellaisia määriä, et karpaajat pyörtyisivät kauhusta :D Herkkuni painottuvat enemmän suolaisiin juttuihin: sipsit, popcorni, suolapähkinät. Karkkien, suklaan ja jäätelön suhteen olen nirso. Ravintolassa saatan tilata jälkiruuan jaettavaksi puolison tai kaverin kanssa. Muutenkin minulla laatu korvaa määrän.
Suhteeni ruokaan on mutkaton. Yritän antaa keholleni mitä se tarvitsee ja syön yleensä sitä mitä eniten mieli tekee. Ainoa periaatteeni on, että herkkuja ei saa syödä nälkään. Jos tuun väsyneenä ja nälkäisenä kotiin ja sipsipussi kutsuu luoksensa, syön ensin jotain ns. "oikeaa ruokaa". Vasta sen jälkeen syön sipsejä, jos vielä tekee mieli.
Ylipainoisiin sukulaisiin ja tuttuihin verrattuna annoskokoni ovat maltillisia. Syön vatsani täyteen, mutta ähkystä en pidä. En myöskään pidä itseäni tarkoituksella nälässä, vaan pyrin pitämään ateriavälit kohtuullisina (about neljä tuntia). Yksi syy hoikkana pysymiseeni on se, että en yritä tukahduttaa tunteitani syömällä ja/tai juomalla. Mitäs muuta... En omista autoa ja liikun paljon työssä ja vapaa-ajalla. Aktiivisuusrannekketta olen käyttänyt useita vuosia. Sen mukaan otan keskimäärin noin 15 000 askelta vuorokaudessa.
Syön kolme tai neljä kertaa päivässä. 1-2 lämmintä ateriaa. Pääasiassa vain viikonloppuisin syön herkkuja sipsiä ja colaa tai karkkipussin ja suklaata.
Jos painosi ei millään laske niin voihan taustalla olla jokin sairauskin. Näin muistaakseni oli jossain tv:n laihdutusohjelmassa jollain.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä aiot nyt muuttaa elämässäsi? Mikä on seuraava askel kohti terveellisempiä elämäntapoja?
Vetelen kohta ämpärillisen vuolukanaa, mietin sen jälkeen. Ap
Bmi 19
Tänään syöty:
- kaurapuuro soijamaitoon, margariinisilmä
- smoothie (mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa, soijajugurttia)
- vettä
- kasvissosekeittoa
- ruisleipä, margariinia, avokadoa, paprikaa
- vettä
- appelsiini
- gashew pähkinöitä
- 4 palaa vegaanista suklaata
- vettä
- perunamuusia ja 2 kasvispihviä
- salaattia (lehtikaali, pinaatti, paprika, tomaatti, avokado)
- vettä
Iltapalaksi olisi vielä mustikkapiirakkaa, sämpylä kasviksilla ja vihreää teetä sekä vettä.
Syön monipuolisesti, myös herkkujakin joka päivä. Mutta ateriakoot ovat maltillisia.
Miten saada maratoonarikroppa? No treenaamalla ja juoksemalla niitä maratoneja🙄
Ei sellainen kroppa perustreenillä tule. Eli haluatko olla hoikka? Lihaksikas? Hyväkuntoinen? Terve? Vai maratoonari? Kun nämä ei aina ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Miten saada maratoonarikroppa? No treenaamalla ja juoksemalla niitä maratoneja🙄
Ei sellainen kroppa perustreenillä tule. Eli haluatko olla hoikka? Lihaksikas? Hyväkuntoinen? Terve? Vai maratoonari? Kun nämä ei aina ole sama asia.
Edellisessä vinkunassaan toivoi maratoonarikroppaa/fitnessbabe kroppaa. Eli tuskin tietää itsekään mitä tahtoo.
Mä haluaisin olla kauppatieteiden maisteri. Olen aina välillä avannut kauppatieteiden kirjoja ja lukenut pari sivua, mutta laittanut takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Miten te muut opuskelette kauppatieteiden maistereiksi? Laittakaa tähän vinkkejä siitä miten opiskella, vaikka päiväkirjoja tai mitä vain. Käyn täällä sitten kommentoimassa teidän neuvojanne ja hylkään ne, mutta haluaisin olla kuitenkin kauppatieteiden maisteri.
Olen kateellinen aina kun kuulen, että joku on kauppatieteiden maisteri ja haluaisin itsekin olla sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko ap pitää tavoitteet realistisina? Ettet lannistu jo elänmuutoksen alkumetreillä.
Kaikkea kokeiltu jo viimeiset 5 vuotta.
Tää vinkkien haku on mun viimeinen yritys. Jos tämä ei auta, niin ollaan sitten ikuisesti läskejä.
Ap 33v
Suosittelen lääkärikäyntiä, itselleni auttoi kun viimein sain diabetes ja kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkkeet. Paino tippuu vaikka syö normaalisti. Ei ole sokerinnälkää. Vuosikausia yritin minäkin yksin.
Hyvät geenit. Paljon maukasta perusruokaa, paljon liikkumista puhtaasta ilosta, tunteiden kohtaaminen tässä ja nyt.
169 cm, 54 kg, 58 v. En syö koskaan mitään pahaa vain siksi kun sitä kuuluu syödä tai kun se on niin terveellistä. Syön kaksi tai kolme kertaa päivässä. Aamulla on pakko saada jotain suolaista, esim. pari paistettua munaa ja pieni pala täysjyväruisleipää. Ehkä puolikas tomaatti menee lisäksi, joskus jopa lohko omenaa. En koskaan syö kokonaista hedelmää kerralla, ja ajatus puuroa + marjoja -aamiaisesta kuulostaa kammottavalta. Jos haluan puuroa, syön sen illalla, ja siinä on voisilmä eikä marjoja. Illalla syön muutenkin tukevastim, esim. jotain omatekemää keittoa tai pataruokaa, jossa on paljon kasviksia, eikä lihaa tai kalaa ole säästetty. Tai sitten vaikka broilerinkoipia, iso kasvislautanen ja majoneesia. Minulla ei ole autoa, joten polkupyörä ja omat jalat ovat ahkerassa käytössä. En oikein ole makean perään, vaan suolainen on se juttuni.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluaisin olla kauppatieteiden maisteri. Olen aina välillä avannut kauppatieteiden kirjoja ja lukenut pari sivua, mutta laittanut takaisin hyllyyn sen jälkeen.
Miten te muut opuskelette kauppatieteiden maistereiksi? Laittakaa tähän vinkkejä siitä miten opiskella, vaikka päiväkirjoja tai mitä vain. Käyn täällä sitten kommentoimassa teidän neuvojanne ja hylkään ne, mutta haluaisin olla kuitenkin kauppatieteiden maisteri.
Olen kateellinen aina kun kuulen, että joku on kauppatieteiden maisteri ja haluaisin itsekin olla sellainen.
Heh heh. Lukeminen ja opiskelu helppoa ja mukavaa, kuka vaan pystyy siihen.
Laihdutus on hiton vaikeaa, siksi maapallolla on niin paljon ylipainoisia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Bmi 19
Tänään syöty:
- kaurapuuro soijamaitoon, margariinisilmä
- smoothie (mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa, soijajugurttia)
- vettä- kasvissosekeittoa
- ruisleipä, margariinia, avokadoa, paprikaa
- vettä- appelsiini
- gashew pähkinöitä
- 4 palaa vegaanista suklaata
- vettä- perunamuusia ja 2 kasvispihviä
- salaattia (lehtikaali, pinaatti, paprika, tomaatti, avokado)
- vettäIltapalaksi olisi vielä mustikkapiirakkaa, sämpylä kasviksilla ja vihreää teetä sekä vettä.
Syön monipuolisesti, myös herkkujakin joka päivä. Mutta ateriakoot ovat maltillisia.
Kuulostaa hyvältä, tuollaista voisi jatkaakin, pitempään kuin 2 vkoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä aiot nyt muuttaa elämässäsi? Mikä on seuraava askel kohti terveellisempiä elämäntapoja?
Aion aamuisin syödä puuroa.
Hoikkana pysymiseen tarvitaan kuituja ja proteiinia. Ne pitävät nälän pois. Tämä on ihan tutkittu juttu.
Varma tapa laihtua:
1. Lasket jokaisen kalorin, mitä suuhusi pistät. Excel taulukkoon, tai fineli.fi ruokapäiväkirjaan.
2. Syöt yhden kaksi viikkoa sen verran kuin kehosi ns. tarvitsee ja sen jälkeen kaksi viikkoa 30% pienemmillä kaloreilla.
3. Netistä löytyy ”daily caloric need” laskureita, joilla saa arvion päivittäisestä kalorikulutuksesta.
Kahden viikon syklit mahdollistavat kaksi asiaa. Ensinnäkin kehosi ei mene ”säästöliekki-tilaan” (slowed metabolism), ja toisekseen opit ajan mittaan tunnistamaan kuinka valmistaa ruokia sekä painon ylläpitoa varten, että laihdutusta varten.
Mitä pitää syödä? Ihan mitä tahansa, kunhan lasket ne kalorit erittäin tarkasti. Katsot kaupassa (tai fineli.fissä) kaikkien tuotteiden ravintoarvot. Toki helpottaa kum vältät kaikkea, missä on reilusti hiilihydraattia tai rasvaa. Vaihtoehtoisesti ryhdyt vegaaniksi (ja edelleen lasket ne kalorit), ja ostat tuoreita raaka-aineita heviosastolta.
Laske kalorit! Kaksi viikkoa miinus kaloreilla ja kaksi viikkoa normaalikaloreilla! Vaikka söisit vaina puuroa ja salaattia, niin sekin lihottaa jos syöt liikaa, joten laske kalorit!
Käyn töissä ma-pe 7-15. Aamulla juon vain kahvia. Puolen päivän aikaan syön yleensä täytetyn patongin tai kolmioleivän ja hedelmän tai sokerittoman jugurtin tai rahkan. Joskus eiliset ruuan tähteet eväänä. Kotona syön klo 17-18 välillä jonkin lämpimän perus kotiruoka-aterian, mutta välillä teen vain salaatin tai keitän nuudeleita vihannesten kanssa yms helppoa. Laiskoina päivinä saatan syödä vain pussin sipsejä ja suklaata. Klo 18 jälkeen en syö enää mitään. Juon vain vissyä tai teetä. Alkoholia en käytä ma-pe.
Lauantaina nukun niin pitkään kuin nukuttaa. Juon kahvia ja vettä ja joogaan tai HIIT-treenaan n. tunnin. Tämän jälkeen kunnon aamiainen; kananmunaa, leipää, puuroa, jugurttiä, hedelmiä (joskus mimosaa). Loput lauantaista ja sunnuntaista syön ja juon mitä huvittaa. Isoja määriä ei tule syötyä viikonloppunakaan kun viikolla on tottunut niin pieniin ruokamääriin. Lauantaiaamuna syön viikon isoimman aterian. Syön aikalailla sitä mitä tekee mieli. En välttele mitään ruoka-aineita. Lihaa syön oikeastaan vain ravintolassa tai kylässä.
Viikon kalorimäärä jää varmasti alle suositusten, vaikka joku la tai su saattaisi ylittääkkin päivittäisen suosituksen. Terveellistä tää mun meno ei varmasti ole, mutta pysyn hoikkana eikä rasvaa kerry mihinkään.
Ainiin ja lomamatkoilla syön ja juon, mitä sattuu ja miten paljon vaan.
Ap, mitä aiot nyt muuttaa elämässäsi? Mikä on seuraava askel kohti terveellisempiä elämäntapoja?