Ilkein asia mikä sinulle on sanottu päin naamaa?

Sä oot vittumaisen näköinen nainen, sanoi tuttavaperheen miespuolinen kaveri jossain bileissä. (sama mies yritti saada pesää multa vuotta myöhemmin baarissa)

Omalta mieheltä tullut lipsahduksia joka lähtöön: "on niillä itellään paremmannäköiset kinkut" kun broidipuolten vaimoihin minua vertasi

Juokse, sika juokse, tuumi hintelä manne kun junaan juoksin.

Sulla olis hyvä kroppa jos olisit 10kg laihempi. Tjaah, no eipä ole, aina olen tuntenut itseni liian isoksi.

Onhan noita lukuisia muitakin.. Itsetunto on ihan paska.

Yläasteella mies opinto-ohjaaja sanoi että sössötän. Jos en sitä aiemmin tehnyt niin sen jälkeen ainakin sössötin. Yhä olen varsinkin väsyneenä ylitarkkaavainen puheeni suhteen. Olen muutaman kerran kuullut itseni puhuvan videoituna esim joissain juhlissa ja kuulen kyllä puhuvani ilman sössötystä mutta kuitenkin takaraivossa vaivaa tuo opon sanoma. Mutta ei hän saanut minua kokonaan lannistettua sillä siitä syystä tai siitä huolimatta minusta tuli opettaja.

"No onhan sulla tota tohon vatsaan kertynyt" äitini, kun n. 14-vuotiaana totesin olevani mielestä sopivan painoinen. Tappoi itsetunnon aika tehokkaasti ja häpesin vatsaani vuosikausia vaikka BMI oli jotain 19, eli en todellakaan ollut lihava.

"Mä toivon, että sä et olis koskaan syntynytkään!" sisko riidellessä n. 5-vuotiaana, tämä lauseena karmea ja silloin harmitti, mutta olin varmaan itse ihan yhtä hirveä...

"Sullahan on varmaan enemmän partaa, kun mulla" kaveripoika 17-vuotiaana. on minulla joo vaaleaa karvaa poskissa, mutta ennen en ollutkaan tajunnut sen olevan ongelma

Mummoni sanoi mulle, että voi kun näyttäisit vielä samalta kuin sillon 15-vuotiaana, niin hoikka ja laitettu. Tämä siis kun olin juuri saanut toisen lapseni. Otti päähän ja kovasti!

Tällainen ketju antaa auliisti ideoita häiriintyneille miehille; sellaisille kuin esim. minun exäni. Kun jonkin asian toteaa loukanneen, normaali tasapainoinen ihminen katuu sanomaansa, mutta sopivasti häiriintynyt henkilö päin vastoin varastoi asian mieleensä myöhempää uusiokäyttöä varten. Sellaisia kieroonkasvaneita raukkoja roikkuu tälläkin palstalla imemässä ideoita vinoutuneen tunne-elämänsä hetkelliseen tyydyttämiseen.

Exäni puhui mulle todella ylistävästi naisesta, jonka kanssa mua petti. Sillon kun pettäminen tuli ilmi, mä itkien kysyin siltä, että miks ihmeessä se haluis tehdä niin. Se sitten kertoi, että tää nainen oli kauniimpi, hoikempi ja mukavampi kuin mä. Se ei ollut kovin ylevää kuultavaa. En oo seurustellut tai edes tapaillut kertaakaan ketään ton eron jälkeen, ei se oo sen arvosta.

Ekan seksikerran jälkeisenä päivänä mies sanoi mun olevan isoin nainen kenen kanssa hän on ollut. Ja että olin valehdellut kokoni alakanttiin (tavattiin alunperin netissä). Olin liian iso mutta silti olis p*llu kelvannut vielä toistekin, yritti uusia tärskyjä. En mennyt, se loppui siihen mutta paska ja halpa olo jäi pitkäksi aikaa.

Appiukko sanoi "Onko tuolla vielä toinenkin?" minun vatsastani viikko synnytyksen jälkeen. Paha mieli tuli, kun omasta mielestäni nahka oli kuroutunut jo mukavasti takaisin päin..

Anoppi sanoi, että voisi laittaa minut torille myyntiin!

Että mulla rumin iho mitä on nähnyt! Maskeeraajan suusta. Oli aknea ja muutenkin harmaa iho....

Mä olen pahoillani näistä kaikista pahoista sanoista joita olette joutuneet kuulemaan. Ihan kamalaa. Halaus kaikille.

Lukiossa hyvä "ystäväni" sanoi minulle, että kaikki ovat kavereitani vain säälistä. Toi on ainut, mikä mulla pyörii päässä, kun toisinaan törmään tähän ihmiseen. Ei olla enää ystäviä.

[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 22:16"]Mieheni haukkuu ja haukkuu juuri niin kauan, että saa musta irti jonkun reaktion. Oli se sitten raivo tai itku. Jos raivostun niin olen vitun hullu huora.
[/quote]

Mulla oli täysin sama! Ja jos itkin, olin säälittävä pillittäjä. Onneksi tajusin haistattaa vitut ja vaihtaa lukot ;) muita pahoja ovat olleet "olisi parempi jos et olisi koskaan syntynytkään", "pikku lutka" ja "sinä et tiedä miltä tuntuu kun omaa siskoa haukutaan, koska sinulla ei ole sellaista" ...ja siskoni oli juuri kuollut. Olen myös ollut nelisilmä, meikkipelle, läski ja pullukka yms, halpa huora, koko kylän polkupyörä. Ja kaikki nämä siksi, koska olen aina uskaltanut olla oma itseni, silmälaseineni ja makkaroineni :)

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:10"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 22:16"]Mieheni haukkuu ja haukkuu juuri niin kauan, että saa musta irti jonkun reaktion. Oli se sitten raivo tai itku. Jos raivostun niin olen vitun hullu huora.
[/quote]

Mulla oli täysin sama! Ja jos itkin, olin säälittävä pillittäjä. Onneksi tajusin haistattaa vitut ja vaihtaa lukot ;) muita pahoja ovat olleet "olisi parempi jos et olisi koskaan syntynytkään", "pikku lutka" ja "sinä et tiedä miltä tuntuu kun omaa siskoa haukutaan, koska sinulla ei ole sellaista" ...ja siskoni oli juuri kuollut. Olen myös ollut nelisilmä, meikkipelle, läski ja pullukka yms, halpa huora, koko kylän polkupyörä. Ja kaikki nämä siksi, koska olen aina uskaltanut olla oma itseni, silmälaseineni ja makkaroineni :)
[/quote]

Ja kirkkaanpunaisten hiusteni kanssa!

Miksi te roikutte noissa kauheuksia puhuvissa paskamiehissä?

Usein mietin, eikö haukkujia hävetä, miten avoimesti he haukkuvat toisia ihmisiä just niistä piirteistä, joista itse kärsivät. "Joka toista haukkuu, on itse" on niin totta.

Meillä on tänä vuonna 41 täyttävä naispuolinen tuttava, jolla ei ole koskaan ollut normaalia miessuhdetta. Hän on täysin syrjäytynyt, lukkiutunut asuntoonsa leikkimään nukeilla. Niin sanottu kylähullu. Naapurin lapset pelkää hullua tätiä, tai setää, monikaan ei enää erota kumpi on kyseessä.

Näimme tätä ihmistä viime kesänä. Siellä missä hän asuu, pesii haikaroita. Keskustelusta ei tullut mitään, koska hän vain toisteli, että meidän pitäisi mieheni kanssa mennä haikaroilta piiloon, ettei ne tuo meille vauvaa, koska me ollaan mielisairaita eikä sovita vanhemmiksi...

Lahden hyppyrimäen luona pitkällä automatkalla pysähdyttiin. Ylämäkeen puuskutti lenkkeilijä-äijä. Siinä pyörin auton vieressä vauva sylissä. Kohdalleni päästyään puuskuttaja tokaisi: "Näytät muuten ihan kanin v*tulta."

Ei tainnut olla lääkitys kohdallaan tällä. Niin, ja olin tuolloin tuore perheenisä.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2015 klo 18:55"]

Anoppini haukkui minut kesken sukujuhlien, kutsuen mm. rahanahneeksi pyrkyriksi ja vanhuksia hyväksikäyttäväksi huoraksi. Kertoi, miten minun sukuni on alempiarvoista, ja ei ymmärrä, mitä mieheni näkee minussa. Ei ole koskaan ollut niin nöyryytetty olo. Tuota kohtausta ennen olin mielestäni tullut ihan hyvin anopin kanssa juttuun, vaikka toki tiesin, ettei hän arvosta kaikkia valintojani elämässä.

Anopillani on sittemmin todettu muistisairaus, joten osan tuosta voi kai laittaa alkavan sairauden piikkiin. Mutta kyllä minua loukkasi kamalasti, kun koko sukunsa edessä saattoi minut epäilyksen alle (oli ihan arvostettu hahmo suvussansa). Ja minä kun olin vielä antanut omista rahoistanikin miehelleni, että hän voisi tukea pienieläkkeisen äitinsä elämistä hulppeassa kämpässään. Tuon episodin jälkeen muutama miehen sukulainen katsoi minua pitkään kuin halpaa makkaraa, ikäänkuin olisin jotain anopilta varastanut. Tuon jälkeen en ole käynyt anoppilassa edes syömässä. Kuulemma edelleen toitottaa ihmisille, miten minä vien häneltä rahaa. [/quote]

Joissakin muistisairauksissa tosiaan häviää soveliaisuuden taju ja puhutaan toisille mitä sattuu. Samoin harhaluulot erityisesti varastamisesta ovat tyypillisiä. Se on todella ikävää törkeiden puheiden kohteelle ja varsinkin, jos solvaajan sukulaiset eivät tajua käytöksen olevan sairauden syytä. Muistisairauksiä vähätellään ja niiden oireistoa ei tunneta. Olet ikävässä välikädessä, mutta eivät välit anoppisi kanssa paremmiksi enää muutu. Ehkä sitten, kun hän ei enää tunne omaisiaan..

Että on luonnotonta hankkia lapsia lapsettomuushoitojen avulla, Jumala antaa sen mitä ihminen on valmis kantamaan. No minä en ollut kyllä valmis kantamaan vanhempieni idioottimaisia sanomisia (myös lapsena), ja sellaiset vain tuo Jumala minun harteilleni on suonut. Meillä hoidot tarkoitti lieviä hormonihoitoja, vaan eipä sillä, itse olisin ollut valmis koeputkihedelmöitykseenkin.

Loppujen lopuksi esikoinen syntyi avusteisesti, ja kaksi seuraavaa ihan luomusti. Isovanhempia minun puolelta eivät kovinkaan tapaa, nämä kun ovat vakuuttuneita että esikoisemme on jollain tapaa luonnoton. Mikä on siis naurettavaa, hoidoillakaan kun ei biologian lakeja muuteta.