Kyllä ne rahat riittää, kun haluaa!
Suorastaan vituttaa ihmisten valitus siitä, kuinka rahat ei riitä mihinkään. Olemme poikaystäväni kanssa opiskelijoita, eli saamme tukia yhteensä noin 1000€. Asumme opiskelija-asunnossa, jonka vuokra on 580€ ja johon kuuluu kaikki; vesi, netti, sähkö. Tukien jälkeen meille siis jää rahaa 420€.
Pyrimme elämään säästeliäästi ja käymme ruokakaupassa oikeastaan vain Lidlissä, mitä nyt silloin tällöin ostamme tarjoustuoteita muista kaupoista. Syömme paljon kasviksia ja hedelmiä, juomme maitoa ja syömme kalaa viikoittain. Leivomme paljon itse, syömme juustoja, herkuttelemme silloin kuin mieli tekee. Opiskelija ruokiin meillä menee kuukaudessa 80€. Syömme terveellisesti, mutta edullisesti. Ruokabudjetistamme voitaisiin kyllä vielä pihistää, mutta emme halua elää pelkällä makaronilla ja jauhelihalla. Terveellinen ruoka säästää pitkän päälle, kun lääkärikulut ja lisävitamiinit sun muut ravintolisät ovat minimissä.
Mitään turhaa emme osta, kuten vaatteita, sillä koemme molemmat omistavamme riittävän määrän perusvaatteita. Koulumatka taittuu pyörillä ja kävellen, joka on samalla hyvää liikuntaa. Teemme vapaa-ajalla paljon edullisia asioita yhdessä, kuten esimerkiksi käymme valokuvaamassa ja lenkkeilemässä. Olen tyytyväinen arkeemme. Meillä on kaikki mitä tarvitsemme.
Viimekuussa meillä jäi TUISTA YLI 150€. Tämän laitoimme säästötilille. Jos jatkamme tällä lailla elämistä voimme tehdä yhdessä haaveilemamme reissun Tukholmaan vuosipäivänämme muutaman kuukauden päästä. Meillä on kummallakin säästöjä, mutta niitä meidän ei tarvitse käyttää, kun rahat elämiseen riittävät muutenkin hyvin. Opintolainat nostan ja ne aion sijoittaa.
Mulla on yksi kaveri, joka asuu yksin yksityisellä kaksiossa, jonka vuokra on yli 700€ + vesi sun muut. Hän käy ruokakaupassa ainoastaan lähikaupassaan, Salessa. Ärsyttää kuunnella hänen päivittäistä valitustaan siitä, kun rahat ei riitä mihinkään. Seuraavassa lauseessa taas jatkuu stoorit kalliista ruuist, joita hän aikoo seuraavana päivänä tehdä.
Miksei ihmisille pidetä pakollisia elämänhallintakursseja?
Kommentit (275)
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:10"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 21:19"]
Kiva ketju, harmi vain kun yksi porvoolainen mt-potilas pilannut monta sivua.
Itse olen ap:n kanssa samaa mieltä, että rahat kyllä saa riittämään jos vain haluaa. Monilla köyhillä on tapana ostaa arpoja, lottoa, kaupasta sitä mitä juuri sillä hetkellä mieli tekee jne. Rahat siis kuluvat tuommoisiin pieniin ostoksiin ja sitten ihmetellään, miksi ei ole rahaa mihinkään.
Itse elän säästeliäästi heti alkukuusta alkaen. Näin koko palkka ei tuhlattu ennen seuraavaa, eikä tarvitse loppukuusta olla p.a. Ainahan niitä yllättäviä menoja tulee, mutta sitä varten vain täytyy osata säästää. Meidän perheesä on esim. tällä viikolla syöty jauhelihakeittoa, muusia ja lihamureketta, tarjouslohta ym. Koko viikon ruokiin on mennyt varmaan max 50 euroa. Ja vaikkei olekaan sen seitsemää salaattia ja jugurttia, niin terveinä ollaan pysytty aina. Kun ruokakulut on alhaiset, jää vähän säästöönkin kuukaudessa. Minua ihan oikeasti ihmetyttää työssäkäyvät ihmiset, joilla on tili nollilla ennen palkkapäivää. Ja tämä tuntuu olevan yllättävän yleistä, ainakin semmoisen käsityksen työkavereitten puheista saa. He siten syökin joka päivä lounaan hesessä tai ravintolassa (toki syön itsekin välillä, mutten päivittäin) ja raha kuuluu paljon myös lounaisiin. Ei muisteta että pienistä valinnoista syntyy iso menoerä kuukausi/vuositasolla.
[/quote]
En ole porvoolainen ,asun keski-Suomessa. Ja minkä minä sille voin, että omat sairauteni on sellaisia että niihin menee kaikki rahat.
[/quote]
En vaan tajua kuinka kauan pystyt jatkamaan tuolla tavalla. Ja miten voitkaan olla noin monisairas ja kokonaan ilman kunnallista tai valtion apua? Tulee väkiselläkin mieleen, että et ole kunnallisen puolella heidän kriteerien mukaan hoidon tarpeessa. Siksi käyn yksityisellä, hehän ottavat kenet vaan maksavan potilaaksi, vaikka kuinka olisi omia tai keksittyjä sairauksia. Mihin sairauteen sitä kaliumia ja d-vitamiinia niin pakolla tarvii, että henki lähtee ilman? Mun talous ei ainakaan kestäisi tuollaista yksityisen puolen hoitorumbaa, vaikka hyvätuloinen olenkin. Kauanko tuota on jatkunut ja kauan pystyt elämään tuolla tyylillä? Ei kai lainoitustakaan loputtomiin jatku, varsinkaan jos joka kuu menee miinuksella.
[/quote]
En minä ole ainakaan mitään kaliumia ja d-vitamiinia ottanut? Ja ei pakko-oireiseen häiriöön saa apua julkiselta puolelta. Julkiselta puolelta EI SAA KUKAAN psykoterapiaa koska julkisella puolella ei ole PSYKOTERAPEUTTEJA vaan pelkästään pyskologeja ja psyk sairaanhoitajia. eli psykoterapiaa ei saa vaan keskusteluapua. psykoterapiaa saa vain yksityispuolelta.
[/quote]
Jaahas, mitäs keskusteluapua minä sitten sain psyk.polilla, kun kävin vuoden 2 kertaa+ 2 vuotta kerran ja neljäs vuosi oli pari kertaa kuukaudessa? Ja hän oli psykologi koulutukseltaan. Tiivis ja hyvä "keskusteluapu", jota hänkin kyllä nimitti terapiaksi.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 21:19"]
Just. Tulet tänne hyvätuloisena, velattomana ja lapsettomana OPISKELIJANA paasaamaan rahojen riittävyydestä niille, joilla on perhe elätettävänä, asuntolaina maksettavana ja jotka ovat ehkä juuri jääneet työttömäksi. Et näköjään tiedä elämästä vielä mitään.
[/quote]
Hyvätuloisena? Saan tasan saman verran tukia kuin kuka tahansa muu opiskelija, en ole hyvätuloisempi kuin kukaan muukaan. Kyllä, olen velaton ja lapseton, sillä olen nuori ja asuntolainan ja lapset aion hankkia vasta sitten, kuin valmistun. Miksi minun pitäisi hankkia ne jo nyt, kun tietäisin talouteni joutuvat silloin todella koville? En varmasti tiedä elämästä yhtä paljon kuin sinä, mutta tiedämpä sen verran, että pärjään näin itse hyvin ja olen tyytyväinen. -ap
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 21:18"]
Kyllä mullakin rahat riittää, mutta kai saa silti valittaa ja olla epätyytyväinen tilanteeseen? Itseäni stressaa kauheesti jatkuva rahojen laskeminen ja budjetissa pysyminen ja suunnittelu. Jos olisi enemmän rahaa ei tarvis koko ajan metsästää halvinta ja punnita että onko tarpeellista ja pakollista. Ei myöskään aina ole aikaa olla kotona tekemässä ruokaa, jolloin pitäisi syödä ulkona tai ostaa joku valmisruoka. Eikä niitä kuluja voi ikinä ennakoida jos elää elämää missä on vähän muutakin kuin poikaystävän kanssa kotona kokkaaminen.
[/quote]
Itse teen noin kerran viikossa yhden isomman annoksen rukaa, jota sitten riittää usemmaksi päiväksi. Näin ei tarvitse joka päivä olla kokkaamassa ruokaa ja aikaa ja energiaa säästyy. Kuluja ei voi kaikkia ennakoida, siinä olet oikeassa, mutta sen takia onkin hyvä säästää pahanpäivän varalle, niin ei putoa tyhjänpäälle esim. pesukoneen hajotessa.
Ja kyllä mun elämääni kuulu muutakin kuin poikaystävän kanssa hengailu, mulla on paljon kavereita ja käyn paljon opiskelijapippaloissa. En juo oikeastaan ollenkaan alkoholia, joten sekin on ysi asia, josta voi säästää. Harrastan lenkkeilyä ja joogaa, tykkään kuunnella musiikkia. Tekemistä riittää siis opiskelun lisäksi. -ap
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:57"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:54"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:48"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:47"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 20:42"]
Ok. mites minä
vuokran jälkeen jää rahaa 600 e.
Siitä 300 e ruokaa. Asun yksin ja ruokaa menee siis vain yhdeltä. Tuon alle en ole saanut ostettua terveellistä ruokaa.
150 vakuutukseen. Pakk olla, koska itsellä on niin paljon sairauksia että saan vakuutuksesta korvauksia lääkkeistä.
pakolliset laskut 100 e.
vesi 70 euroa kuussa.
Eipä jää käteen mitään. Kiva kun tulee yllättäviä menoja, niin ei ole varaa.
[/quote]
Miksi sulla menee ruokaan 300€? Kannattaa suosia kausituotteita ja seurata mainoksia, niissä on monesti tarjouksia joissa esim. kalaa saa 6€/kg. Kannattaa suosia myös lidliä ja tehdä ruokaa itse niin paljon kuin vain ehtii. -ap
[/quote]
Kalaa en voi syödä. En myöskään leipää jossa vehnää. Lihoista ja maitotuotteista vain luomua. En voi syödä kanaa tai sianlihaa. Tarjouksia seurailen mutta en osta ns turhia hiilareita. En osta margariinia, vaan voita.
Joten kyllä se terveellinen ruoka vaan maksaa. Ja lisäksi joudun hoidattamaan sairauksiana yksityispuolella koska ei ole julkisella ko asiantuntijoita.
[/quote]
Niin lisäykseinä, tässä kuussa siis pelkkään lihaan on menee jo 100 e. Sen lisäksi kaikki kasvikset yms.
[/quote]
Ruisleipä ei ole kallista. Lihan korvikkeena soijarouhe on edullista ja hyvää. Nytkin porkkana lidlissä 0,5€/kg, eli ei turhan kallista? Lääkärikuluihin en ota kantaa, niihin menee rahaa eikä niistä ole tarpeen pihistää. Ruuassa saa vaan kuitenkin yllättävän paljon säästettyä rahaa, kun ostaa oikeasta paikasta.
Ja ei, meillä ei syödä vaaleaa leipää eikä jauhelihaa, koska epäterveellisyys. Lähinnä kasvisruokaa ja kalaa. -ap
[/quote]
Kyllä on 100% ruisleipä kallisa. Soijaroihe on myös erittäin epäterveellistä, sitä en syö. Syön vain luomunautaa. Ei sitä köyhänkään tartte kaikkea paskaa syödä.
[/quote] Nämä alkaa olla niitä kuuluisia omia valintoja. Jos ei ole valmis muuttamaan mitään minkään suhteen, niin on turha valittaa.
Tuli mieleeni, että Sinä joka kirjoitit, että ruokkaasi menee 300€/ kuussa niin mitä oikein syöt? Jos olet opiskelija niin aika paljon saat kyllä menemään rahaa ruokaan. Itse keliaakikkona peusruokaan menee alle puolet tuosta summasta. - Perusruoalla tarkoitan, että totta kai saan helposti enemmänkin jos pistän rahaani kaiken -näköiseen "joutavaan" mässäilyyn, kuten vaikka useamman kerran kuussa sipsipusseihin, irtokarkkeihin tai suklaaseen.
Sitäkään en täysin ymmärrä, että olisi jonkun tuotteen pakko olla nimenoamisesti luomua. Okei , jos haluaa satsasta esimerkiksi luonulihaan, niin silloin hieman käyttää päätään ja harkitsee, voisiko tätä liharuokaa ns. jatkaa vaikka soijarouheella tai tomaattimurskalla tai kasviksilla.
Itse säästän myös mm. sillä, että syön usein (aamupalaksi) puuroa. Mutta myös sillä, että hyödynnän pakastinta tai paremmin pakastelokeron; voin valmistaa isomman erän ja pakastaa osan ja nauttia myöhemmmin. - Sen sijaan, että minun täytyisi syödä joka päivä samaa ruokaa. - Suunnitelmallisuutta on, myös se, että yritän hyödyntää, myös ruoan tähteet; esim porkkanaraasteella tai puuron jämillä voni korvata osan leipätaikinasta. - Toki sinkkuna minua(kin) harmittaa se, että suuri osa tuotteista on suunnattu perheellisille. - Toisaalta tätä ärsytustä olen lieventänyt sillä, että olen ostanut "isonerän tuotteen" yhdessä kavreitteni kanssa ja olemme sitten jakaneet siitä, kullekin paremmin sopivan palan.
Luultavsti kaivan vertanenästäni jos nyt sorrun muistelemaan sitä että olen myös yrittänyt kasvatella vaihtelevalla menestyksellä yrittejä ikkunalaudalla ja idättää versoja. Niin jatulipahan viime syksynä urheilltua kun poljin fillarilla useamman kilometrin päästäkseni metsän laitaan päästäkseni marjaan. - myöhemmin teimme saman matkan kaverini kanssa bussilla. - Sen verta hyvin saatiin marjoja, ettei "saalis" mennyt "vain" bussilippujen ja eväiden kustantamiseen. - Tiedän on totta, että ei valmis hilloista edullisimmatkaan paljoa maksa, mutta eipä niissä, ainakaan kaikissa ole paljoa, mistä maksaisi. - Jos siis on paino on sillä, että saa marja.... Tulipas miehekäs olo, kun sain vähän avautua.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 16:59"]
Tämä "pakko-oirehahmo" on pakko olla kyllä Porvoosta kotosin. Hoitotakuu kun on olemassa. Eikä noin isoja laskuja voi olla, jos on vain eläkeellä. Koska ei voi niitä maksaa..
Mua huvittaa kun tän kaltasilla ihmisillä ei ole parempaa tekemistä, kun roikkua netissä.. ja vedättää tyhmiä av-mammoja 100-0 jossain av-palstalla.. Huh huh.
Miten olis vaikka loppupäiväks kone kiinni, ja kaikki menis vaikka ulos lenkille tai tekis jotain hyödyllistä?
[/quote]
Olen jo monta kertaa sanonut, että kunta ei tarjoa mitään terapiaa! ottakaa asioista selvää ennenkuin tulette haukkumaan!!! Terapiaa pitää hakea yksityiseltä sektorilta. Rahaa olen saanut lainaksi pankilta ja ystäviltä.
[/quote]
Ei oo tullu mieleen tehdä potilasasiamiehelle kantelua? (oman potilasasiamiehentiedot löydät kun googletat: potilasasiamies + oman paikkakunta) Siis jos oot ihan tosissas, ja haluat hoitoon? Onko sinulle tehty asianmukainen hoitosuunnitelma?
[/quote]
Ei julkisella puolella tarjota terapiaa missään päin Suomea. Se on keskusteluapua mitä sh:t tarjoaa.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 16:59"]
Tämä "pakko-oirehahmo" on pakko olla kyllä Porvoosta kotosin. Hoitotakuu kun on olemassa. Eikä noin isoja laskuja voi olla, jos on vain eläkeellä. Koska ei voi niitä maksaa..
Mua huvittaa kun tän kaltasilla ihmisillä ei ole parempaa tekemistä, kun roikkua netissä.. ja vedättää tyhmiä av-mammoja 100-0 jossain av-palstalla.. Huh huh.
Miten olis vaikka loppupäiväks kone kiinni, ja kaikki menis vaikka ulos lenkille tai tekis jotain hyödyllistä?
[/quote]
Olen jo monta kertaa sanonut, että kunta ei tarjoa mitään terapiaa! ottakaa asioista selvää ennenkuin tulette haukkumaan!!! Terapiaa pitää hakea yksityiseltä sektorilta. Rahaa olen saanut lainaksi pankilta ja ystäviltä.
[/quote]
Ei oo tullu mieleen tehdä potilasasiamiehelle kantelua? (oman potilasasiamiehentiedot löydät kun googletat: potilasasiamies + oman paikkakunta) Siis jos oot ihan tosissas, ja haluat hoitoon? Onko sinulle tehty asianmukainen hoitosuunnitelma?
[/quote]
Ei julkisella puolella tarjota terapiaa missään päin Suomea. Se on keskusteluapua mitä sh:t tarjoaa.
[/quote]
Tämä on totta. Ei julkisella puolella ole varaa palkata psykoterapeutteja. Psykologit ja sairaanhoitajat eivät ole psykoterapeutteja.
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 19:16"]Suorastaan vituttaa ihmisten valitus siitä, kuinka rahat ei riitä mihinkään. Olemme poikaystäväni kanssa opiskelijoita, eli saamme tukia yhteensä noin 1000€. Asumme opiskelija-asunnossa, jonka vuokra on 580€ ja johon kuuluu kaikki; vesi, netti, sähkö. Tukien jälkeen meille siis jää rahaa 420€. Pyrimme elämään säästeliäästi ja käymme ruokakaupassa oikeastaan vain Lidlissä, mitä nyt silloin tällöin ostamme tarjoustuoteita muista kaupoista. Syömme paljon kasviksia ja hedelmiä, juomme maitoa ja syömme kalaa viikoittain. Leivomme paljon itse, syömme juustoja, herkuttelemme silloin kuin mieli tekee. Opiskelija ruokiin meillä menee kuukaudessa 80€. Syömme terveellisesti, mutta edullisesti. Ruokabudjetistamme voitaisiin kyllä vielä pihistää, mutta emme halua elää pelkällä makaronilla ja jauhelihalla. Terveellinen ruoka säästää pitkän päälle, kun lääkärikulut ja lisävitamiinit sun muut ravintolisät ovat minimissä. Mitään turhaa emme osta, kuten vaatteita, sillä koemme molemmat omistavamme riittävän määrän perusvaatteita. Koulumatka taittuu pyörillä ja kävellen, joka on samalla hyvää liikuntaa. Teemme vapaa-ajalla paljon edullisia asioita yhdessä, kuten esimerkiksi käymme valokuvaamassa ja lenkkeilemässä. Olen tyytyväinen arkeemme. Meillä on kaikki mitä tarvitsemme. Viimekuussa meillä jäi TUISTA YLI 150€. Tämän laitoimme säästötilille. Jos jatkamme tällä lailla elämistä voimme tehdä yhdessä haaveilemamme reissun Tukholmaan vuosipäivänämme muutaman kuukauden päästä. Meillä on kummallakin säästöjä, mutta niitä meidän ei tarvitse käyttää, kun rahat elämiseen riittävät muutenkin hyvin. Opintolainat nostan ja ne aion sijoittaa. Mulla on yksi kaveri, joka asuu yksin yksityisellä kaksiossa, jonka vuokra on yli 700€ + vesi sun muut. Hän käy ruokakaupassa ainoastaan lähikaupassaan, Salessa. Ärsyttää kuunnella hänen päivittäistä valitustaan siitä, kun rahat ei riitä mihinkään. Seuraavassa lauseessa taas jatkuu stoorit kalliista ruuist, joita hän aikoo seuraavana päivänä tehdä. Miksei ihmisille pidetä pakollisia elämänhallintakursseja? [/quote] Vai että riittää rahat jos vain haluaa? Okei, no ratkaisepa sitten tämä, neropatti; saan tukia 470 €, asun kuntamme halvimmassa vuokra-asunnossa, jonka vuokra on 300 € kuukaudessa. Bussikorttiini, joka on edullisin, menee 87 € kuukaudessa. Lääkkeisiini menee rahaa tasan 90 €, aina. Sitten pitäisi maksaa ruoat, vesi ja sähkö. Kerro minulle, miten saan rahani riittämään?
[/quote]
Muuta kimppakämppään? Sellaisessa minäkin asun, isossa kaupungissa aivan keskustan liepeillä. Maksan 250 euroa.
T: toinen pelkillä tuilla erittäin hyvin pärjäävä
Ainoa asia, jota minä ihmettelen, on ap:n epäloogisuus. Aloitusviestissä hän paasaa yleispätevästi, kuinka rahat kyllä saa riittämään jos vaan haluaa, ja kuinka "ihmisille pitäisi järjestää elämänhallintakursseja". Kuitenkin parilla myöhemmällä sivulla ap jankuttaa, kuinka hän puhuu vain omasta tilanteestaan?! Jos ei lääkiksen opiskelijalta löydy enempää älyä, niin oletkohan ihan oikealla alalla? Logiikan taju olisi ihan suotavaa.
Sen enempää en jaksa vaivautua, nolottaa sinua jokatapauksessa myöhemmin, parinkymmenen vuoden elämänkokemuksen kerryttyä, tämänhetkinen typeryytesi ja mustavalkoisuutesi. Tulet kyllä huomaamaan, ettei elämä aina mene kuten on suunnitellut. :-) Niin kävi itsellenikin; huomasin ettei oma elämä ihan aina ole vertailukelpoinen muiden kanssa, vaan mukana on paaaaljon muuttujia... ja sitten olisin voinut kuolla häpeästä kun muistin kuinka paasasin, miten asiat on tehtävä! Nyt jo jaksaa hymyillä...
Pidin AP:n aloituksesta erittäin paljon. Olen itse miettinyt usein samaa. Elän tällä hetkellä työttömyyspäivärahalla ja asumistuella. Asumistukeni kattaa vuokrani kokonaan, sillä valitsin halvan kimppa-asunnon. Ruoan laadusta minun ei tarvitse tinkiä ollenkaan ja on varaa myös juoda välillä viiniä ja ulkonakin syödä. Olen myös matkustellut todella paljon.
Käyn harvoin ulkona juhlimassa, tämä on varmasti yksi isoimmista raharei'istä. Monet ihmiset lähipiirissä ovat jatkuvasti PA, vaikka he kävisivät keskipalkkaisessa (2500-3500e/kk) työssä. Minä olen se, joka kuun lopussa "vippaa" sen parikymppiä, kun ei ole rahaa ruokaan. Näitä vippejä harvoin takaisin saan, enkä toisaalta jaksa niistä stressata sen enempää.
Mulla ei ole kuukausittain maksettavaa puhelinliittymää. Puhelimeni omistan ja käytän prepaidia. En myöskään maksa netistä, sillä se kuuluu talonyhtiön vastikkeeseen. Ainoat laskut ovat siis vuokra (sis. veden) 250e/kk ja sähkölasku muutaman kk:n välein.
En ole tänä vuonna ostanut vaatekaupasta vaatteita, yhtä takkia (10e alennuksesta) ja hanskoja (7.90) lukuunottamatta. Hanskatkin ostin vain pakosta, sillä en päässyt siihen hätään kirppikselle sellaisia metsästämään. Kaikki muut hankkimani vaatteet olen ostanut kirppiksiltä erittäin halvalla. Pukeudun tyylikkäästi hyvälaatuisiin ja muodikkaisiin vaatteisiin. Nahkanilkkureita, converseja, kauniita pitkiä takkeja jne.
On niin paljon kuluja mistä voi ihan oikeasti karsia. Kaikkien ei ole pakko asua yksin, ei ole pakko olla kuntosalijäsenyyttä tai sitä uusinta iPhonea, jota sitten maksetaan seuraavat kaks vuotta 50 euron kuukausierissä. Baareissakaan ei ole pakko käydä, varsinkin jos asuu tilavassa kimppakämpässä, niin on kiva järjestää kotibileitä. :)
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 09:27"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 09:20"] Juupa juu. Itelle jää rahaa vuokran maksun jälkeen 9€. Asun yksin, joten yksin maksan kaiken. Helppohan se on huudella kun asuu poikaystävän kanssa, kaikki kulut kun maksetaan puoliksi. [/quote] Hae asumistukea. Tai tarkoittanet, että ilman asumistukea vuokran jälkeen jäisi 9 euroa. [/quote] Asumistuen ja opintotuen jälkeen jää 9€. Tottakai nostan asumistukea, muuten asuisin kadulla.
[/quote]
Mikset saa toimeentulotukea? Lainan voit nostaa ja loput maksaa sossu. Ei sitä lainaa tarvitse pelätä, sen kyllä saa maksettua ihan minierissäkin. Jos et tuosta syystä saa toimeentulotukea, ettet lainaa ota, niin oma on vikasi että köyhänä olet. Ei ole kyse silloin rahojen riittämättömyydestä, vaan omasta tinkimättömyydestä.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Raha riittää, kun suunnittelee taloutensa, eikä tuhlaile. Nykyään meininki vaan on sellainen, että on pakko näyttää muille ja itselleen, että elämässä on luksusta. Tavaraa saa halvalla, eikä mikään riitä, vaan on pakko saada vain enemmän ja enemmän. Rahaa saa vaikka vipattua. Kokeilkaa oikeasti pihistellä vaikka kuukausi, elkää ostako, kuluttako mihinkään rahaa. Vain ruokaan ja sekin harkitusti. Saatatte yllättyä kuinka vähällä ihminen oikeasti tulee toimeen.
Kiva ketju, harmi vain kun yksi porvoolainen mt-potilas pilannut monta sivua.
Itse olen ap:n kanssa samaa mieltä, että rahat kyllä saa riittämään jos vain haluaa. Monilla köyhillä on tapana ostaa arpoja, lottoa, kaupasta sitä mitä juuri sillä hetkellä mieli tekee jne. Rahat siis kuluvat tuommoisiin pieniin ostoksiin ja sitten ihmetellään, miksi ei ole rahaa mihinkään.
Itse elän säästeliäästi heti alkukuusta alkaen. Näin koko palkka ei tuhlattu ennen seuraavaa, eikä tarvitse loppukuusta olla p.a. Ainahan niitä yllättäviä menoja tulee, mutta sitä varten vain täytyy osata säästää. Meidän perheesä on esim. tällä viikolla syöty jauhelihakeittoa, muusia ja lihamureketta, tarjouslohta ym. Koko viikon ruokiin on mennyt varmaan max 50 euroa. Ja vaikkei olekaan sen seitsemää salaattia ja jugurttia, niin terveinä ollaan pysytty aina. Kun ruokakulut on alhaiset, jää vähän säästöönkin kuukaudessa. Minua ihan oikeasti ihmetyttää työssäkäyvät ihmiset, joilla on tili nollilla ennen palkkapäivää. Ja tämä tuntuu olevan yllättävän yleistä, ainakin semmoisen käsityksen työkavereitten puheista saa. He siten syökin joka päivä lounaan hesessä tai ravintolassa (toki syön itsekin välillä, mutten päivittäin) ja raha kuuluu paljon myös lounaisiin. Ei muisteta että pienistä valinnoista syntyy iso menoerä kuukausi/vuositasolla.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 09:33"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:10"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 21:19"]
Kiva ketju, harmi vain kun yksi porvoolainen mt-potilas pilannut monta sivua.
Itse olen ap:n kanssa samaa mieltä, että rahat kyllä saa riittämään jos vain haluaa. Monilla köyhillä on tapana ostaa arpoja, lottoa, kaupasta sitä mitä juuri sillä hetkellä mieli tekee jne. Rahat siis kuluvat tuommoisiin pieniin ostoksiin ja sitten ihmetellään, miksi ei ole rahaa mihinkään.
Itse elän säästeliäästi heti alkukuusta alkaen. Näin koko palkka ei tuhlattu ennen seuraavaa, eikä tarvitse loppukuusta olla p.a. Ainahan niitä yllättäviä menoja tulee, mutta sitä varten vain täytyy osata säästää. Meidän perheesä on esim. tällä viikolla syöty jauhelihakeittoa, muusia ja lihamureketta, tarjouslohta ym. Koko viikon ruokiin on mennyt varmaan max 50 euroa. Ja vaikkei olekaan sen seitsemää salaattia ja jugurttia, niin terveinä ollaan pysytty aina. Kun ruokakulut on alhaiset, jää vähän säästöönkin kuukaudessa. Minua ihan oikeasti ihmetyttää työssäkäyvät ihmiset, joilla on tili nollilla ennen palkkapäivää. Ja tämä tuntuu olevan yllättävän yleistä, ainakin semmoisen käsityksen työkavereitten puheista saa. He siten syökin joka päivä lounaan hesessä tai ravintolassa (toki syön itsekin välillä, mutten päivittäin) ja raha kuuluu paljon myös lounaisiin. Ei muisteta että pienistä valinnoista syntyy iso menoerä kuukausi/vuositasolla.
[/quote]
En ole porvoolainen ,asun keski-Suomessa. Ja minkä minä sille voin, että omat sairauteni on sellaisia että niihin menee kaikki rahat.
[/quote]
En vaan tajua kuinka kauan pystyt jatkamaan tuolla tavalla. Ja miten voitkaan olla noin monisairas ja kokonaan ilman kunnallista tai valtion apua? Tulee väkiselläkin mieleen, että et ole kunnallisen puolella heidän kriteerien mukaan hoidon tarpeessa. Siksi käyn yksityisellä, hehän ottavat kenet vaan maksavan potilaaksi, vaikka kuinka olisi omia tai keksittyjä sairauksia. Mihin sairauteen sitä kaliumia ja d-vitamiinia niin pakolla tarvii, että henki lähtee ilman? Mun talous ei ainakaan kestäisi tuollaista yksityisen puolen hoitorumbaa, vaikka hyvätuloinen olenkin. Kauanko tuota on jatkunut ja kauan pystyt elämään tuolla tyylillä? Ei kai lainoitustakaan loputtomiin jatku, varsinkaan jos joka kuu menee miinuksella.
[/quote]
En minä ole ainakaan mitään kaliumia ja d-vitamiinia ottanut? Ja ei pakko-oireiseen häiriöön saa apua julkiselta puolelta. Julkiselta puolelta EI SAA KUKAAN psykoterapiaa koska julkisella puolella ei ole PSYKOTERAPEUTTEJA vaan pelkästään pyskologeja ja psyk sairaanhoitajia. eli psykoterapiaa ei saa vaan keskusteluapua. psykoterapiaa saa vain yksityispuolelta.
[/quote]
Jaahas, mitäs keskusteluapua minä sitten sain psyk.polilla, kun kävin vuoden 2 kertaa+ 2 vuotta kerran ja neljäs vuosi oli pari kertaa kuukaudessa? Ja hän oli psykologi koulutukseltaan. Tiivis ja hyvä "keskusteluapu", jota hänkin kyllä nimitti terapiaksi.
[/quote]
Eli kävit psykologilla ET psykoterapeutilla. Eri asia. Psykologi ei ole psykoterapeutti. Kuka tahansa voi nimittää mitä tahansa terapiaksi mutta PSYKOTERAPIAA voi antaa vain PSYKOTERAPEUTTI joita ei julkisella sektorilla ole.
[/quote]
Pitipä tarkistaa tuo asia. Henkilö, jolla kävin on valviran rekisterissä sekä psykologina, että psykoterapeuttina. En tiedä sitten, jos hän oli psyk.polille palkattu pelkästään psykologiksi.
Täytyy sanoa, että ap:n aloitus olisi voinut tulla omalta näppikseltä. Muutin nuorena kotoa pois, vanhemmat eivät antaneet rahaa (vaikka olisivat olleet elatusvelvollisia) ja ihan ok:sti tuli elettyä kelan tuilla. Ongelma tulikin sitten siinä, kun ei saanut kesätöitä ja kela ei maksanut kesällä mitään, joten ei tullut saatua mitään ja oli pakko mennä sossuun että saa yksiön vuokrat maksettua, asuttiin poikakaverin kanssa yhdessä. Me saatiin säästettyä silloin sossun rahoista mitä ei haettu kuin siltä muutamalta kuukaudelta, oltiin ihan että ei olla aiemmin saatukaan näin paljon rahaa ja todella kiitollisia siitä avusta.
Sittemmin, mies on tehnyt tavallista duunia ja samoin itse, välillä on ollut työttömyysjaksoja valitettavan kauan ja silti on pärjätty aina, mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Tällä hetkellä olen työtön itse (terveyssyistä) ja mies tavallisessa duunissa, maksetaan asuntolainaa pois ja ei tarvitse mistään tinkiä. Elämiseen meillä jää vähemmän kuin mihin olisimme tukien muodossa oikeutettuja. Toimeentulotukea voisimme halutessamme hakea, mutta ihan mukavasti elämme näinkin ja todennäköisesti itse pääsen pian työelämään takaisin. Eli en todellakaan ymmärrä ihmisten valitusta miten rahat ei muka riitä. Meillä riittää vaatteisiin, noutoruokiinkin, kaikkeen mitä halutaan ja matkustella voi, mistään ei tarvitse tinkiä mikä ns. normaaliin elämään kuuluu. Tosin emme polta, emme käy baareissa tai festareilla, meillä ei ole lasta, emme osta kalliita puhelimia, tilaa lehtiä, käy usein parturissa, juo kahvia kahviloissa, laita rahaa pelikoneisiin jne. Voisi niin toki halutessaan tehdä, mutta ehkä loppujen lopuksi kyse on aina valinnoista. Siitä että mihin rahansa käyttää, ei voi kuitenkaan elää kuin kroisos ja saada kaikkea jos ei ole niin hyvätuloinen. Ja velaksi ei kannata ostaa, kannattaa säästää etukäteen ja ostaa sitten.
Ihmetyttää joidenkin valitus, miten ei ole varaa syödä terveellisesti mutta tupakkaan ja baareihin pistetään aika paljon rahaa sekä takseihin ym. Että ei ole ihan kaikilla ne realiteetit aina kohdillaan tai elämänhallintaa talousasioissa. Suomessa kaikki pärjäävät kyllä viimeistään vaikka tuilla jos haluavat, jos ei pärjää niin sitten voi katsoa peiliin ja katsoa mihin rahat menevät. Ärsyttävää se ainainen narina joiltain parempituloisilta kuin itse on, tai niiltä jotka saa ties mitä tukia enemmän. Se on oma valinta mihin tuhlaa ja jos ei pärjää niin voi lopettaa valituksen ja hommata töitä jos on työkykyinen, tai alkaa opettelemaan rahan käyttöä.