Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19691)
Saanko arvata? Myös tällä naisvaltaisella alalla kaikki ongelmat, haasteet, uupumus ja väsymys poistuisivat heti ja kerralla kun palkkaa korotettaisiin reilusti. Vaikka sellainen 30% palkkaohjelma?
Näinhän kävi mm. sairaanhoitajilla. Kun tuli palkkaohjelma, kaikki ongelmat loppuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Häh? Kuka siellä sit tekee ne äärivuorot ja muut vuorot, jos te kaks jossain 14 lapsen eskarir
Joo, varmaan sillä taskurahalla antavat tippiä opelle😂 ethän kerro äitille, että löin ja potkin sua? isoilla lapsilla on isommat haasteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Joo, ei ole paljon pyydetty, että työsopimus
MIssä "monessa asiassa" kunnallisen päiväkodin rivityöntekijöillä on a) päätäntävaltaa tai b) autonomiaa?
Usein se valta päättää itse on a) allekirjoittaako valmiiksi laaditun sapluunatyösopimuksen vai ei sekä b) kuinka kauan tekee mitä, työnantaja edellyttää ja tehtäväksi määrätään (+irtisanomisaika)
Vai mitä oikein tarkoitat päätäntävallalla tai autonomialla? Että henkilöstö päättää laitetaanko lapsille ulkoiluun kurahousut vai reimahaalarit?
Huvittaa nyt kun jäin eläkkeelle Vakasta niin lenkillä puistossa näen noita vanhempia ulkokuntoilulaitteissa harrastamassa tuntikausia ja sitten 16 jälkeen ottavat sen juoksukärryn ja suuntaavat päiväkotiin. Ei siinä stressi paina, varmaan tärkeissä tehtävissä hekin kuten Vakalaisetkin.
Uskomatonta hiekkalaatikkohommaa, jossa jotakin syytetään selän takan puhumisesta, kun itsekin puhuvat selän takana pahaa ja vielä pahemmin kuin se, jota syyttävät. Pitäisi osata ottaa se malka omasta silmästä pois, ennen kuin alkaa riitaa haastamaan.
Naisvaltaiset alat on aina tätä nokkimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta hiekkalaatikkohommaa, jossa jotakin syytetään selän takan puhumisesta, kun itsekin puhuvat selän takana pahaa ja vielä pahemmin kuin se, jota syyttävät. Pitäisi osata ottaa se malka omasta silmästä pois, ennen kuin alkaa riitaa haastamaan.
Naisvaltaiset alat on aina tätä nokkimista.
Valittavat minkä kerkiävät.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sitä pakko ole tehdä jos työ kerta on niin kamalaa?
Hakekaa jollekin muulle alalle.
Pikkulapsia nyt ei oikeasti edes tarvitse "varhaiskasvattaa" koska se tietysti tehdään kotona eikä jossain laitoksessa.
Kyllä sitä työtä on aika monen pakko tehdä, vaikka sen kokisi kamalaksi. Varhaiskasvatus ei ole enää sama instituutio kuin päivähoito ja päiväkodit olivat silloin (ennen vuotta 2016), kun alalle yhä pätevät ja aikanaan kouluttautuneet sekä päiväkoteihin töihin hakeutuneet lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat aloittivat tai ovat kokeneet työnsä merkitykselliseksi. Siis jatkaneet vuosikausia tämän maan lasten hoitoa, kasvatusta ja opetusta mielellään, vaikka palkka on ollut aina surkea.
Ennen työolot, yhteistyö ja toisen ammattilaisen arvostus sekä ammatillinen päiväkotitoiminnan johtaminen (johtajat työskentelivät osan työpäivästään ryhmässä lasten parissa ja siis tiesivät, mitä ovat johtamassa ja millä vaatimuksilla) olivat onnistumista kannattelevia tekijöitä.
Nyt ne on viety pois ja korvattu vastakohdillaan.
Mitä siis jää jäljelle? Mikä on nyt se tekijä, joka pitää ihmiset töissä?
Pakko.
On pakko saada ruokaa omille lapsilleen ja itselleen. On pakko saada asunto ja vaatteet. On pakko saada terveydenhoitoa ja vuode, jossa levätä, kun sairastuu. On pakko päästä suihkuun, käydä vessassa ja ostaa vakuutus.
Tässä maassa ei kukaan pärjää ilman rahaa. Rahaa on pakko saada jostain, jos tarkoitus on pysyä elossa ja pitää omat lapsensa elossa.
Kädestä suuhun elävä, velkainen ja uupunut keski-ikäinen tai opintonsa juuri päättänyt opintovelkainen nuori aikuinen ei "hakeudu toiselle alalle" noin vain. Tajuatko, mitkä esim. korkeakoulujen sisäänottoprosentit hakijoille ovat? Max 22% hakijoista saa paikan, ensikertalaisilla on etusijakiintiöt. Koulutus kestää (kokoaikaisena, ilman ansaintamahdollisuutta) vähintään 5 vuotta. Sitten kilpailemaan työpaikoista.
Nykyään Suomessa on tutkinnon jo hankkineen ihmisen todellakin PAKKO olla työpaikassaan, oli työ kuinka kamalaa tahansa, jos sen työpaikan on saanut. Vain harvalla on valinnanvaraa. Jatkuvasti harvemmalla.
Miltä tuntuu 0-6 vuotiaista lapsista, jos uupunut, kiusattu ja alistettu hoitaja on siellä pelkästään, koska hänen on taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti aivan pakko? Tottakai se näkyy ja tuntuu, miksi muka ei näkyisi tai tuntuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos naisvaltaisilla aloilla olisi ollut toisesta maailmansodasta ja yhteiskunnan jälleenrakentamisesta alkaen sama palkkakehitys kuin miesvaltaisilla aloilla, siis oikea tasa-arvo, niin suomalaisilla naisilla olisi nyt samat eläkkeet kuin miehillä, olisi säästöjä, osakepääomaa, omat talot ja asunnot, mökit, autot ja yritykset, joita johtaa ja kehittää.
Suomessa naisten ikuinen palkkakuoppa ja miehiä huonommat oikeudet ovat pakottaneet naiset kotiin lasten kanssa ilman omaa rahaa ja elämää tai kotitöiden lisäksi kädestä suuhun pieneen nimellistuloon rankoissa, yksitoikkoisissa ja valtavaa suorituskapasiteettia edellyttävissä työpesteissä. Naisvaltaisilla hoito-, kasvatus-, sosiaali- ja opetusaloilla palkasta ei ole jäänyt mitään säästöön, niin että 20 vuoden täyden työputken jälkeen voisi edes teoriassa kouluttautua uuteen ammattiin. Kouluttautuminen asiantuntijatehtäviin vaatii rahaa, terveyttä, resursseja ja pitkäjänteisyyttä, sekä ympäristön tuen. Ei siihen burnout aivoilla ja lytätyllä itsetunnolla pysty.
Miten on vientialoille tai persupoliitikoksi kouluttautuminen (tai vaan ryhtyminen), mitä se
vaatii? Jos vaikka repii oppikirjoista pois ne sivut, mitkä itseä harmittaa... Pakottaa vallantunnossaan muutkin opiskelemaan vain niitä vallanpitäjälle mieluisia asioita ja tapoja olla.
Kokoajan valitat siitä sun ferritiinistä. Lopeta se valitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nyt kun jäin eläkkeelle Vakasta niin lenkillä puistossa näen noita vanhempia ulkokuntoilulaitteissa harrastamassa tuntikausia ja sitten 16 jälkeen ottavat sen juoksukärryn ja suuntaavat päiväkotiin. Ei siinä stressi paina, varmaan tärkeissä tehtävissä hekin kuten Vakalaisetkin.
Niin, eikös teidän vakalaisten palkkojen ja eläkkeiden maksaminen ole ihan tärkeää hommaa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Olen niin pettynyt kuin vain olla voi näihin uuden sukupolven vakaopettajien arvoihin ja käsitykseen työnsä teosta ja merkityksestä.
Koko kommentti on pintaliitelyä oman navan ja oman edun yllä pörräten, "shoppailua" omalle itselle edullisimmalla ja helpoimmalla diilillä.
Sen sijaan, että daami näkisi omassa asenteessaan ja näkökulmassaan jotakin vikaa, kokee hän ainoaksi ongelmaksi oman palkkansa maksamisen ongelmat. Hyvä tuuri, oma ilmoitus, omat virkkuajat, itselle mieluisat työajat, kiva henki itselle...
Miten joku oikeasti yliopistosta valmistunut kasvatustieteen kandi voi sanoa tässä maailman tilanteessa "KANNATTAA shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä."??!?
Siis miksi "kannattaa"?? Onko se jotenkin jonkun lapsen etu, että nämä keskenkasvuiset oman elämänsä rockstarat "shoppailevat" lasten päiväkotien välillä? Miten kukaan alalle hakeutunut voi edes ajatella noin? Juuri niiden koulutettujen, korkeinta palkkaa saavien vakaopettajien tehtävä on korjata joka ikinen päiväkoti siihen kuntoon, että lasten etu toteutuu ja joka ainoa lapsi tässä maassa kokee olonsa turvalliseksi, arvostetuksi ja kyllin arvokkaaksi saadakseen yliopistotasoisen opettajan opetusta, sosionomin kasvatusta ja lastenhoitajan hoivaa.
Kukaan lapsi tai huoltaja ei tarvitse sinne mitään pimua liehumaan, jota kiinnostaa oma itse eniten koko maailmassa ja jonka mielestä lapsimestoja voi, suorastaan KANNATTAA, "shoppailla" löytääkseen mahdollisimman helpon ja itselleen "hyvän".
Mikä ihme on mennyt vikaan, ettei nuoret edes akatemiasta valmistuttuaan, tai ehkä juuri sieltä valmistuttuaan, tajua edes perusasiaa työnteosta? Palveluammatti!!! Olet siellä laittamassa itsesi ja osaamisesi likoon vain ja ainoastaan muiden hyväksi, lasten, perheiden, työtiimin ja työnantajan. Palvelet muita, etkä oleta veronmaksajien maksavan siitä, että sulla olisi kivaa. Mitä siellä yliopistossa nykyään opetetaan? Onko nyt kilahtanut päähän "huutava pula varhaiskasvatuksen opettajista"? Pula on TYÖHÖN PÄTEVISTÄ kasvattajista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa hyvät laiminlyödyt kollegat kaveriksi Pipsa possu. Minä en ainakaan revi selkänahastani yhtään mitään.
Rakastan lapsia ja työskentelyä heidän kanssaan. Mutta jos joudun olemaan vastoin lakia liian suuren lapsiryhmän kanssa niin silloin astuu PP peliin. Säästyy omat hermot ja lapset viihtyy. Vaihtoehtona voi toki olla vaikka ryhmä hau.
Jos ei ole tarpeeksi henkilöstöä niin sitten ei ole. Siinä voi pomot suu vaahdolla suoltaa "laadukasta pedagogiikkaa"🥱🥴
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Olen niin pettynyt kuin vain olla voi näihin uuden sukupolven vakaopettajien arvoihin ja käsityk
Voi ei, nyt ne närkästy 😤... laittavat (tai joku monta kertaa) alapeukun merkiksi, että senkin tomppeli, tietenkin mä ja mun halut ja mun mielipiteet matters! Who do u think I am? Mä oon opettaja, enkä mikään palvelija, tajuuksä, on mun markkinat! Ne kaikki haluu mut ja mä valitsen, KATO MUA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Olen niin pettynyt kuin vain olla voi näihin uuden sukupolven vakaopettajien arvoihin ja käsityk
Härreguud. Kyllä minä ihan käyn töissä rahan vuoksi. Se on numero 1. Ei naiset ole enää mitään palvelijoita ja uhrautuvia neitseitä.
Minusta on todella hienoa, että nuoret opettajat uskaltavat pitää puoliaan reippaasti. Vaativat palkkaa ja nostavat ongelmia pöydälle. Tai menevät juuri sen puskaradion kutsumina sinne, missä on paremmat työolot. Alan suuri ongelma on ollut juuri tuo hiljainen hissuttelu ja ongelmien lakaisu piiloon. Jokaiselle tulee oma ja oman perheen hyvinvointi, rahat ja terveys ykkösenä, tietenkin!
Kannatan ehdottomasti puskaradion kuuntelua minäkin. Vaihdoin aivan karseasta kiusaajapesäkkeestä kaverin vinkin avulla ihan mukiinmenevään paikkaan. Kyllä sen pian huomaa, missä paikoissa on pysyvää henkilöstöä ja missä ei.
Pitovoimatekijöitä ainakin itselleni ovat
1.asiallinen palkkaus
2. Hyvä ilmapiiri ja asiallinen johtajuus
3. Tarpeeksi resursseja eli avustajia erityislapsille ja tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Me myös mahdollistamme toisillemme pidemmät tauot. Päästämme toisemme juomaan kahvit aivan rauhassa, emme katso kelloa. Kukin työntekijä saa tarpeeksi aikaa rauhoittua. Sekin auttaa paljon.
Emme myöskään vaikene epäkohdista, vaan puhumme pomolle AINA. Minä olen jo sen ikäinen, ettei paljoa kiinnostele mitä pomo minusta ajattelee. Olen kunnon ay-jäärä ja tuon esille, jos jokin asia on pielessä. Kilttien tyttöjen aikakausi on ohi, kaameiden kotkien aika on alkanut! : D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Olen niin pettynyt kuin vain olla voi näihin
Sirpa kuule nyt nukkumaan. Ei ne nuoret opeetajat nyt sinun elämääsi pilaa😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen Helsingissä vakaopena ja on käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Meillä todellakin saa olla omalla ilmoituksella sairaana. Ekana päivänä pitää ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, että johtaja ehtii löytää sijaisen. Siitä eteenpäin riittää bopea puhelu iltapäivällä, että onko tulossa seuraavana päivänä vai ei. Joskus riittää ihan tekstari, jos ei johtaja ehdi vastaamaan.
Henki on ihan hyvä ja eskariopena minulla on mukavat työvuorot (ei äärivuoroja, pakko olla opettajan paikalla silloin kun eskaritoimintaakin pidetään, samoin lh on myöskin vain välivuoroissa).
Jos vain tuo täyskatastrofi eli Sarastia maksaisi palkat oikein, olisi kaikki ihan hyvin!
Kannattaa shoppailla ja kysellä puskaradion kautta, mikä pk on hyvä. Niitä on vielä.
Olen niin pettynyt kuin vain olla voi näihin
Olet ehkä ymmärtänyt väärin. Varhaiskasvatuslain ja perustuslain sekä lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasten etu tulee ensin. Jos ei lasten etu kiinnosta, pitää vaihtaa alaa.
Lääkäreillä myös on ammattinsa velvoittamina pakko auttaa ja suojella elämää, missä vain ja milloin vain tarvitsee. Vaikka sitten omalla lomamatkallaan lentokoneessa, oli avun tarvitsija vaikka lääkärin vihaama tyyppi tai "oma etu" ei haluaisi, silti.
Ei kyse ole nöyristelystä, vaan suomen kielessä on käytössä käsite palvelualat, joihin kuuluu esim. kaikki julkisten palveluiden työntekijät (kirjastot, koulut, päiväkodit, sairaalat, terveyskeskukset, julkinen liikenne...) sekä yksityiset palveluntuottajat kuten ravintolat, hotellit, kaupat...
Ne ovat yhteiskunnassa olevia kansalaisille ja turisteille suunnattuja palveluja, joista suuri osa maksetaan kaikkien maksamilla veroilla ja osa oman harkinnan, tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Päiväkodissa asiakaspalvelu on työtehtävän mukainen rooli. Vapaa-ajallaan ihminen elää omien tapojensa mukaan, mutta sitoutuessaan työsopimuksella esim. vakaopen tehtävään hän noudattaa työnantajansa arvoja ja toimintatapoja, edustaa sitä työnantajaa.
Moni on nykyään todennut, ettei halua tai voi edustaa työnantajaa, esim. odotusten ja resurssien välillä koetun ristiriidan vuoksi, ja lähtenyt pois työpaikasta tai koko alalta. Jos jää töihin, silloin palvelee työnantajaa, työtiimiä, asiakasperheitä ja lapsia koulutuksensa ja tehtävänimikkeensä edellyttämällä tavalla. Laki on selvä: lapsen edun ensisijaisuus.
Lisäksi, ei ole mikään "tietenkin", että kaikille ihmisille oma etu, omat rahat ja oma perhe olisi aina kaikkein tärkein. Silloinhan esim. joukkoliikenteen bussiin ei koskaan päästäisi sisään tai ulos, kun kukaan ei voisi odottaa jonossa vuoroaan, antaa tilaa toiselle, auttaa vanhusta tai liikuntavammaista jne. vaan kaikki koittaisi tunkea itse ekana joka paikkaan - "tietenkin"!
Kunnallisella työnantajalla on monia päiväkoteja. Työsopimus solmitaan kuntatyönantajan kanssa. Työnantajalla (pk johtajat) on täysi oikeus tarpeensa mukaan sijoittaa palkattu henkilöstö ihan mihin vain palveluverkostonsa päiväkotiin ja ryhmään tekemään työsopimuksen mukaista tehtävää. Myös museo- ja kirjastotyöntekijöitä on siirretty päiväkoteihin töihin tarvittaessa, että peruspalvelut voidaan järjestää.
Työntekijällä on oikeus halutessaan irtisanoutua ja etsiä muulta työnantajalta töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan ehdottomasti puskaradion kuuntelua minäkin. Vaihdoin aivan karseasta kiusaajapesäkkeestä kaverin vinkin avulla ihan mukiinmenevään paikkaan. Kyllä sen pian huomaa, missä paikoissa on pysyvää henkilöstöä ja missä ei.
Pitovoimatekijöitä ainakin itselleni ovat
1.asiallinen palkkaus
2. Hyvä ilmapiiri ja asiallinen johtajuus
3. Tarpeeksi resursseja eli avustajia erityislapsille ja tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Me myös mahdollistamme toisillemme pidemmät tauot. Päästämme toisemme juomaan kahvit aivan rauhassa, emme katso kelloa. Kukin työntekijä saa tarpeeksi aikaa rauhoittua. Sekin auttaa paljon.
Emme myöskään vaikene epäkohdista, vaan puhumme pomolle AINA. Minä olen jo sen ikäinen, ettei paljoa kiinnostele mitä pomo minusta ajattelee. Olen kunnon ay-jäärä ja tuon esille, jos jokin asia on pielessä. Kilttien tyttöjen aikakausi on ohi, kaameiden kotkien aika on alkanut! : D
Kuule ay-jäärä, ette te siellä ominenne saa päättää kahvitauon pituutta mihinkään suuntaan. Ei edes se päiväkodin johtaja saa. Niistä asioista säädetään tes-sopimuksissa ja työaikalainsäädännöllä. Työnantaja voi mahdollistaa työntekijöille tes:iä ja lakia paremmat työehdot, muttei huonompia. Tuolloinkin on varmistettava, että samalla työnantajalla samassa tehtävässä kaikki saavat yhdenvertaisen kohtelun.
Kuten ay-jäärä varmasti tietää, silloin ei kunnan päiväkodeista yhdessä voi olla 20 min kahvitauot ja toisessa 10 min tauot. Työaika ja taukoaika on kaikilla sama.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan ehdottomasti puskaradion kuuntelua minäkin. Vaihdoin aivan karseasta kiusaajapesäkkeestä kaverin vinkin avulla ihan mukiinmenevään paikkaan. Kyllä sen pian huomaa, missä paikoissa on pysyvää henkilöstöä ja missä ei.
Pitovoimatekijöitä ainakin itselleni ovat
1.asiallinen palkkaus
2. Hyvä ilmapiiri ja asiallinen johtajuus
3. Tarpeeksi resursseja eli avustajia erityislapsille ja tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.
Me myös mahdollistamme toisillemme pidemmät tauot. Päästämme toisemme juomaan kahvit aivan rauhassa, emme katso kelloa. Kukin työntekijä saa tarpeeksi aikaa rauhoittua. Sekin auttaa paljon.
Emme myöskään vaikene epäkohdista, vaan puhumme pomolle AINA. Minä olen jo sen ikäinen, ettei paljoa kiinnostele mitä pomo minusta ajattelee. Olen kunnon ay-jäärä ja tuon esille, jos jokin asia on pielessä. Kilttien tyttöjen aikakausi on ohi, kaameiden kotkien aika on alkanut! : D
No ei ollut sielläkään niin pysyvää henkilöstöä, jos sullekin paikka aukeni. Mistä syystä vapautui paikka? Miksi jengi lähtee menemään sen sijaan, että laittaisi hommat kuntoon niissä ontuvissa paikoissa? Jos vika on johtajassa tai rekrytyssä työväessä, niin ihmisiä ne vaan on. Oppivat ohjattuna tai pakotettuna paremmiksi tai sitten ne korvataan toisilla, osaavilla. Epäkohtiin pitää puuttua, johan sen sanoo lakikin.
Helsingissähän kaikilla toimialoilla on tuo palkkaongelma, ei rajoitu vakaan. Maine työnantajana on kärsinyt hirveästi sen seurauksena. Jokin korvaus koko henkilöstölle olisi paikallaan!
Meillä johtaja jakelee hyvin avokätisesti kertapalkkioita hyvistä suorituksista, lieneekö tämä juuri tuon palkkasotkun vuoksi järjestettyä...? Ettei porukka häipyisi muualle. jotenkin sellainen viba tässä on tullut.
Vastaan vielä työvuoroista: eskarissa on opettajan pakko olla opettamassa eskariaikaan. Merillä tämä on mennyt tosi mukavasti niin, että ne, jotka tykkäävät äärivuoroista (aamuvirkut meillä kaikki haluaisivat esim 6.15 vuoroja, iltavirkku nuoriso mielummin pelkästään myöhempää) saavat niitä enemmän. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Eskariopeiksi ei rupea ne, jotka haluavat enemmän vaihtelua vuoroihinsa, vaan he menevät muihin ryhmiin. Itse puolestaan pidän säännöllisemmästä rytmistä ja isommista lapsista isompine haasteineen (tuen paperit koululle ajoissa, tuen tasojen tarkistaminen, kouluvalmiuksien harjoittelu ja kartoittaminen, oppimisen haasteisiin vastaaminen, S2 -haasteet, jne). Ehkä siksi meillä henki on hyvä, että ihmisillä on päätäntävaltaa ja autonomiaa monessa asiassa.