Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19695)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitte lasten kanssa, jotka ei kunnioita yhtään muita? Ei lapsia ei aikuisia. Aikuiset on tyhmiä, kakkoja, p*skoja. Aikuisia ei uskota jne tai väitetään vastaan. Itse olen sanonut, että noin ei puhuta ja jopa uhannut etteivät saa tulla vappujuhlaan, jos sama meno jatkuu, koska siellä pitää osata käyttäytyä. Varmaan tuokin niin väärin nyky varhaiskasvatuksessa, mutta on hämmästyttävän paljon noita lapsia nykyään ryhmissä.
Komppaan täysin! Lapset inttää jatkuvasti vastaan, haukkuvat niillä rumimmilla nimillä mitä ei uskoisi lapsen suusta kuulevan aikuisia,saattavatpa olla väkivaltaisia ja aggressiivisia ja näitä pitäisi muka vaan sietää ja lässytellä et noh noh äläs nyt! Lapsi joka potkii ja sylkee!
Lasten oikeudet ovat tärkeämpiä kuin mikään kuri. Ei lapselle voi mennä aiheuttamaan traumaa millään jäähyllä tai muulla kurituksella.
Jäähyä en kannata mutta kuria kyllä. Lapsella on oikeus myös oppia pärjäämään yhteiskunnassa jossa meillä on tietyt säännöt ja lait. Miten lapsi ikinä oppii toimimaan sääntöjen ja lakien mukaan, jos hän ei pienestä pitäen opi siihen malliin?
Meillä yhteiskunnassa rangaistaan lain rikkomisesta varoituksella, sakoilla tai jopa vankilatuomiolla. Työelämään ei ole pääsyä, jos et kunnioita esihenkilöitä ja toimi työyhteisön sääntöjen mukaan.
Nyt lapsilla ei tunnu olevan minkäänlaisia seuraamuksia teoistaan. Mitä luulette että käy, kun nämä kasvavat nuoriksi ja pitäisi oikeasti alkaa ottamaan vastuuta opiskelusta ja omasta elämästä? Onko näistä lapsista työelämään?
Mikä olisi lapsen sakko ja lapsen vankila? Vaihtoehdot ovat kovin vähissä. Luunapit, tukistukset ja piiskat on muutettu laittomiksi, erilaiset jäähyt ja arestit ovat ankarasti paheksuttuja, lapsen kiinnipitelyyn rangaistustarkoituksessa varhaiskasvatuslaki ei anna oikeutta toisin kuin päivähoitolaki antoi, nurkkaan ei saa laittaa seisomaan koska siitäkin kauhistutaan, herkkuruokaa lapselta ei voi kieltää koska ruualla ei nyt vaan saa rangaista. Ehkä lapselta voisi ottaa lelun pois rangaistuksena, mutta se ei oikein toimi muulloin kuin silloin, kun on vapaata leikkiä, ja silloinkin sen teho on aika huono monesti.
En minä tiedä. Oma viestini oli vain pohdiskelua. En missään nimessä kannata luunappeja, jäähyjä tai vastaavia. Mielestäni lapsen tulisi kuitenkin oppia, että hänen teoillaan on seurauksia. Hyvästä käytöksestä palkitaan, huonosta seuraa taas esimerkiksi leikistä poistaminen. Jos lapsi tahallaan kiusaa ja sotkee leikissä, hän ei siinä saa enää jatkaa. Uusi yritys, kun asiasta on keskusteltu.
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Lapsen poistaminen leikistä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, koska ei lasta saa vangita mihinkään eli lapsi voi aivan hyvin mennä takaisin sinne leikkiin tai olla alun perinkin poistumatta sieltä.
Joka tapauksessa perusongelma on siinä, että nykypäivän kasvattajat on opetettu näkemään rangaistuksissa ja kurinpidossa vain negatiivisia puolia. Tämä kehitys alkoi sillä, kun ruumiillista kuritusta alettiin kauhistelemaan, ja myöhemmin kyseinen kehitys on vain kiihtynyt.
Jotenkin pitäisi pystyä kääntämään kelloa ainakin puoli vuosisataa taaksepäin mitä asenneilmastoon tulee. Luultavasti tällainen muutos asenteisiin jossain vaiheessa tulee, mutta sitä ennen kasvatusalan on ajauduttava täyteen kaaokseen, jotta sokeinkin näkee, että heille koulutuksissa opetettu ajattelumalli ei vaan toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Ihanaa, espoolaispäiväkodissa syyhyä, 4-henkisen perheen lääkitseminen kustantaa 160€, sikäli mikäli edes riittää se 1 hoitokierros.
Mutta mitäs pienistä, pikkusummia..varsinkin vaka-alan palkoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Joo, tästä olen alkanut miettimään, että voisko että naiivista lapsesta aikuiseksi kasvaminen nyt vaan on niin herkkä prosessi, että valitettavasti se ei tapahdu ilman "traumoja" tai vahingoittumisia. Vähän niinkuin kävelemään oppiminenkin: sitä nyt ei vaan opi ilman, että muksahtaa satoja kertoja nurin ja satuttaa itsensä
Voiko olla että evoluutio on luonut meille järjestelmän mikä kestää kaiken sen trauman ja järkytyksen mitä aikuiseksi kasvamisen matkalla vastaan tulee? Voiko olla, että jos lasta estetään kaatumasta, niin samalla estetään se kävelykin tai ainakin vaikutetaan lapsen motoriseen kehitykseen hyvin vakavalla tavalla.
Voiko olla, että tällainen curling-kasvatus ei vain ole luonnollista ja että kehittyminen henkisesti hyvinvoivaksi ihmiseksi tarvitsee myös niitä rangaistuiksiakin, ei fyysistä väkivaltaa, mutta muunlaista kylläkin, ilman sitä lapsen käytös ei yksinkertaisesti voi ohjautua oikeaan suuntaan eikä hän opi yhteiskunnan pelisääntöjä tai sosiaalisia sääntöjä: Onko parempi että lapsi istuu sillointällöin vaikka häpeätuolissa kuin kärsii koko ikänsä yksinäisyydestä kun ei osaa olla vetämättä lähellään olevia ihmisiä turpiin tai käyttäytyy jotenkin muuten epäsosiaalisesti ja sitä myöten itseäänkin kohtaan vahingollisesti?
Kun tämä maailma nyt vaan ei ole sellainen oikeasti että olis pakko olla törkimysten kaveri, törkimykset voi aivan hyvin jättää yksikseen ja pysyä heistä kaukana. Sellainen hyljetyksi tuleminenko ei sitten ole traumaattista ja vahingollista ihmisen psyykeelle?
Ei juma. Te ette enää saa ottaa lasta kädestä kiinni ja ohjata häntä leikistä pois? Ette voi olla tosissanne! Sitten ihmettelette kun lapset ei tottele?! Ei tietenkään jos se lapsi tietää että aikuinen ei mahda hänelle mitään.
Ei lapsen kädestä pitäminen ole väkivaltaa! Fyysistä rajoittamista se voi ehkä olla, mutta kai lasta sen verran pitää rajoittaa jos hän on väkivaltainen tai ei suostu noudattamaan annettuja ohjeita. Ei kai kukaan hoitaja siitä voi tuomiolle joutua, jos poistaa lapsen kädestä pitäen leikistä ja ottaa kanssaan keskustelemaan. Olen nähnyt Veonkin tätä tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitte lasten kanssa, jotka ei kunnioita yhtään muita? Ei lapsia ei aikuisia. Aikuiset on tyhmiä, kakkoja, p*skoja. Aikuisia ei uskota jne tai väitetään vastaan. Itse olen sanonut, että noin ei puhuta ja jopa uhannut etteivät saa tulla vappujuhlaan, jos sama meno jatkuu, koska siellä pitää osata käyttäytyä. Varmaan tuokin niin väärin nyky varhaiskasvatuksessa, mutta on hämmästyttävän paljon noita lapsia nykyään ryhmissä.
Olette osa ongelmaa, eikä sen ratkaisua, jos tuollainen huono käytös menee läpi ja vain lisääntyy ryhmässänne.
"Noin ei puhuta" + joku tehoton uhkaus ja niistäkin hirveä syyllisyys ja omantunnontuska. Huoh.
Mites sen lapsen oikeudet ja koskemattomuus jota se yksi kiusaaja hakkaa jatkuvasti lapiolla päähän?
Mites niiden lasten oikeudet uneen ja lepoon joita meluajat jatkuvasti terrorisoivat älämölöllään?
Entä niiden hiljaisten ja ujojen oikeus tulla päivittäin kohdatuksi, kun niille mölyäjille ja kiusaajille ollaan koko aika sanoittamassa tunteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toimitte lasten kanssa, jotka ei kunnioita yhtään muita? Ei lapsia ei aikuisia. Aikuiset on tyhmiä, kakkoja, p*skoja. Aikuisia ei uskota jne tai väitetään vastaan. Itse olen sanonut, että noin ei puhuta ja jopa uhannut etteivät saa tulla vappujuhlaan, jos sama meno jatkuu, koska siellä pitää osata käyttäytyä. Varmaan tuokin niin väärin nyky varhaiskasvatuksessa, mutta on hämmästyttävän paljon noita lapsia nykyään ryhmissä.
Olette osa ongelmaa, eikä sen ratkaisua, jos tuollainen huono käytös menee läpi ja vain lisääntyy ryhmässänne.
"Noin ei puhuta" + joku tehoton uhkaus ja niistäkin hirveä syyllisyys ja omantunnontuska. Huoh.
Kerrotko myös sitten sen ratkaisun ongelmaan? Pelkkä arvostelu ilman ratkaisuehdotusta ei hirveästi auta eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Siis eikö teitä ole yhtään koulutettu siihen, mitä positiivinen pedagogiikka tai tunnetaitokasvatus tarkoittaa käytännössä? Osa tuntuu olevan aivan kujalla aiheesta, kun puhutaan curling-kasvatuksesta ja siitä, ettei lapselle saa asettaa rajoja - siitähän ei missään nimessä ole kyse. Vaatikaa työnantajalta koulutusta! Eihän positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja aggressiivisesti käyttytyvien lasten kanssa MAPA-koulutus on ihan ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän se on koko tarina ytimekkäästi kerrottuna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Siis eikö teitä ole yhtään koulutettu siihen, mitä positiivinen pedagogiikka tai tunnetaitokasvatus tarkoittaa käytännössä? Osa tuntuu olevan aivan kujalla aiheesta, kun puhutaan curling-kasvatuksesta ja siitä, ettei lapselle saa asettaa rajoja - siitähän ei missään nimessä ole kyse. Vaatikaa työnantajalta koulutusta! Eihän positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja aggressiivisesti käyttytyvien lasten kanssa MAPA-koulutus on ihan ehdoton.
Tuo homma on tajuttu joka paikassa aivan pieleen, niin siinä käy, kun niissä koulutuksissakin koko ajan jankataan siitä positiivisuudesta ja tehdään kaikesta hiton hankalaa, eikä uskalleta sanoa, että rankaistakkin saa, kieltääkkin saa ja saa todeta että tämä positiivisuus ei nyt sitten toiminutkaan tämän lapsen kohdalla voivoi.
Nyt OSA työntekijöistä sinnikkäästi pitää kynsinhampain kiinni siitä posiitiivisuudesta, eikä jotenkin suostu näkemään, että se ei aina joka tilanteessa toimi ja että sitäkin voi toteuttaa väärin.
Koko homma on siis suomeksi sanottuna juosten kustu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Siis eikö teitä ole yhtään koulutettu siihen, mitä positiivinen pedagogiikka tai tunnetaitokasvatus tarkoittaa käytännössä? Osa tuntuu olevan aivan kujalla aiheesta, kun puhutaan curling-kasvatuksesta ja siitä, ettei lapselle saa asettaa rajoja - siitähän ei missään nimessä ole kyse. Vaatikaa työnantajalta koulutusta! Eihän positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja aggressiivisesti käyttytyvien lasten kanssa MAPA-koulutus on ihan ehdoton.
Kuka on päättänyt, että päiväkodeissa pitää noudattaa ideologioita nimeltä positiivinen pedagogiikka ja tunnetaitokasvatus? Entä kuka määrittelee sen, että mitä näihin ideologioihin sisältyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Siis eikö teitä ole yhtään koulutettu siihen, mitä positiivinen pedagogiikka tai tunnetaitokasvatus tarkoittaa käytännössä? Osa tuntuu olevan aivan kujalla aiheesta, kun puhutaan curling-kasvatuksesta ja siitä, ettei lapselle saa asettaa rajoja - siitähän ei missään nimessä ole kyse. Vaatikaa työnantajalta koulutusta! Eihän positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja aggressiivisesti käyttytyvien lasten kanssa MAPA-koulutus on ihan ehdoton.
Kuka on päättänyt, että päiväkodeissa pitää noudattaa ideologioita nimeltä positiivinen pedagogiikka ja tunnetaitokasvatus? Entä kuka määrittelee sen, että mitä näihin ideologioihin sisältyy?
Eiköhän se ole OPH:n valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatijoiden päätös, joka perustuu tutkimustietoon lapsen kehityksestä. Kasvatuksellahan pyritään muokkaamaan tulevaa yhteiskuntaa paremmaksi ja nyt on päätetty keskittyä kasvavan sukupolven psyykkisen hyvinvoinnin kehittymiseen ja tukemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän ihan tosissaan meinataan toteuttaa tuo 2030 voimaan astuva 1+1+1 malli varsinkin, jos otetaan huomioon, että uusiin päiväkoteihin ei tule ns. perinteisiä kolmen kasvattajan ryhmiä, vaan kotialueita/pesiä mikä nimi lienee. Niissähän on 2+2 eli onko se ope+lh vai ope+sosionomi vai miten.
Kyllä se on kuulkaa niin että tämänkin ongelman hoitaisi "työperäinen maahanmuutto". Afrikassa ja Aasiassa olisi laumoittain, kansakunnittain tulossa motivoituneita miehiä ja naisia hoitamaan suomalaisten lapsia.
Tai ainakin jos uskoo elinkeinoelämää, työnantajia ja kokoomusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei juma. Te ette enää saa ottaa lasta kädestä kiinni ja ohjata häntä leikistä pois? Ette voi olla tosissanne! Sitten ihmettelette kun lapset ei tottele?! Ei tietenkään jos se lapsi tietää että aikuinen ei mahda hänelle mitään.
Ei lapsen kädestä pitäminen ole väkivaltaa! Fyysistä rajoittamista se voi ehkä olla, mutta kai lasta sen verran pitää rajoittaa jos hän on väkivaltainen tai ei suostu noudattamaan annettuja ohjeita. Ei kai kukaan hoitaja siitä voi tuomiolle joutua, jos poistaa lapsen kädestä pitäen leikistä ja ottaa kanssaan keskustelemaan. Olen nähnyt Veonkin tätä tekevät.
Totta kai näin voi tehdä. Ja tehdään. Jos lapsi ei usko sanallista ohjetta/kehotusta, niin sitten tehdään aikuisen avustuksella, tarvittaessa kädestä pitäen. Aivan normaalia, päivittäistä käytäntöä.
Vakaope
Siinä on menty rytinällä metsään, että lapsilla on oikeudet ja aikuisilla vastuu mutta ei keinoja. Näin niitä rajattomia mielensäpahoittajia kasvaa.
Jos varhaiskasvatus on jo sinällään työntekijöille tällä hetkellä painajaismaista, niin homma vaan pahenee tällä "kotipesä" -ajattelulla. 2 + 2 kasvattajaa, 28 lasta. Hienosti kierretään lakeja ja asetuksia. Burnout on jo ihan kantapäillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.
Käytännössä kaikissa tunnekasvatukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan liittyvissä materiaaleissa sanotaan, että rangaistuksia ei tule käyttää. Esim. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/rangaistukset_eivat_ole_hyodyllisia…
Siis eikö teitä ole yhtään koulutettu siihen, mitä positiivinen pedagogiikka tai tunnetaitokasvatus tarkoittaa käytännössä? Osa tuntuu olevan aivan kujalla aiheesta, kun puhutaan curling-kasvatuksesta ja siitä, ettei lapselle saa asettaa rajoja - siitähän ei missään nimessä ole kyse. Vaatikaa työnantajalta koulutusta! Eihän positiivista pedagogiikkaa voi toteuttaa, jos ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Ja aggressiivisesti käyttytyvien lasten kanssa MAPA-koulutus on ihan ehdoton.
Kuka on päättänyt, että päiväkodeissa pitää noudattaa ideologioita nimeltä positiivinen pedagogiikka ja tunnetaitokasvatus? Entä kuka määrittelee sen, että mitä näihin ideologioihin sisältyy?
Eiköhän se ole OPH:n valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatijoiden päätös, joka perustuu tutkimustietoon lapsen kehityksestä. Kasvatuksellahan pyritään muokkaamaan tulevaa yhteiskuntaa paremmaksi ja nyt on päätetty keskittyä kasvavan sukupolven psyykkisen hyvinvoinnin kehittymiseen ja tukemiseen.
Itse asiassa siellä ei ole säädelty kurinpitoa mitenkään. Eli se on kunkin kunnan oma päätös, että mennäänkö sanoituslinjalla vai perinteinen behavioristinen pakotus-uhkailu-kiristys-lahjonta.
En minä tiedä. Oma viestini oli vain pohdiskelua. En missään nimessä kannata luunappeja, jäähyjä tai vastaavia. Mielestäni lapsen tulisi kuitenkin oppia, että hänen teoillaan on seurauksia. Hyvästä käytöksestä palkitaan, huonosta seuraa taas esimerkiksi leikistä poistaminen. Jos lapsi tahallaan kiusaa ja sotkee leikissä, hän ei siinä saa enää jatkaa. Uusi yritys, kun asiasta on keskusteltu.
Kyllähän näin vielä osittain toimitaan. Toiset vaan käsittää tunnekasvatuksen ja positiivisen pedagogiikan niin, että lapselle on ok vaan sanoittaa tunteita.