Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19761)
Yhteishenki ei ole hyvä. Tiimityötä vaikeaa tehdä omaa etuaan ajavien kanssa ja valehtelevien kanssa. Jokaisen pitäisi myös osata kantaa se vastuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väsymys.
Väsyneenäkin jaksaa, jos on itselleen sopiva työyhteisö. Kuuluvuuden ja luottamuksen tunne.
Tää ketju alkaa olla niin karua luettavaa, että taidan jättää jatkossa avautumatta. Väsyneet ja turhautuneet työntekijät ovat toistensa kurkussa kiinni.
Olen jättänyt onneksi jo tämän uppoavan paatin. Nykyisessä työssä ei syytellä toisia vaan tämä sensitiivisyys näkyy myös siinä, miten kollegoita kohdellaan. Ei puhettakaan siitä, että jos joku erehtyy, käydään joukolla kiinni. Järkyttävää luettavaa välillä tämä ketju.
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju alkaa olla niin karua luettavaa, että taidan jättää jatkossa avautumatta. Väsyneet ja turhautuneet työntekijät ovat toistensa kurkussa kiinni.
Olen jättänyt onneksi jo tämän uppoavan paatin. Nykyisessä työssä ei syytellä toisia vaan tämä sensitiivisyys näkyy myös siinä, miten kollegoita kohdellaan. Ei puhettakaan siitä, että jos joku erehtyy, käydään joukolla kiinni. Järkyttävää luettavaa välillä tämä ketju.
Mitä työtä teet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.
Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.
Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.
Kaksi kysymystä :
1. Mikä on "lähiopettaja" ja mistä tämmöinen nimitys on peräisin?
2. Miten suunnitelmista tulee "yhteisiä" ja kaikkia "innostavia" (sekä ajankohtaisia) vain sillä oletuksella, että sellainen "lähiopettaja" on ollut riittävästi läsnä ryhmässä?
Suunnittelussa pitää tietysti näkyä se, kenelle ne on suunniteltu ja mitä varten, myös soveltaa mukaan (kaikkien!) lasten toiveita. Mutta lähtökohta on se, että suunnitteluun osallistuvat kaikki tiimin työntekijät yhdessä, siis hoitajat, sosionomit ja yo-vot.
Nyt kommentista sai sen käsityksen, että opettajat yhä vieläkin ajattelevat, että he voisivat jotenkin
a) valita, ovatko ryhmässä läsnä vai eivät ole
b) itse loppupeleissä päättää, mitä suunnitelmat sisältävät
c) kohdella hierarkiassa hoitajia ja sosionomejakin ikään kuin alimpana kastina, lasten jälkeen tulevina arvoasteikossa, joita voi jos haluaa osallistaa (lasten halut huomioon ottaen, näiden toisten työntekijöiden näkemyksiä ei välttämättä)On perusasia ymmärtää, että ammattilaiset ovat siellä töissä yhdenvertaisina. Ei yksi voi suunnitella yli muiden ja olettaa, että muut sitten sitoutuvat niiden koreografioiden mukaan tanssimiseen. Jos lähiopettaja on joskus läsnä ryhmässä, niin se mitä hän niinä hetkinä näkee ja tulkitsee lasten tarpeista on vain yksi näkökulma. Niillä tiimin muilla ammattilaisilla on omat näkemyksensä. Ja jokaisella lapsella omansa, kuten heidän huoltajillaankin. Kannattaa kuunnella tarkasti, mitä ne työntekijät sanovat, jotka ovat lasten kanssa koko päivän ja kaikissa arjen tilanteissa.
Kohta saatetaan olla tilanteessa, että todetaan, ettei noita opettajia edes tarvita mihinkään. Suunnitelmat ja hankkeet tulevat valmiina virastotasolta ja niitä osaa kuka vain toteuttaa suoraan matskuista. Opettajia ei ole muutenkaan paljon ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät.
Todella erikoisesti luit ja tulkitsit kommentin, johon vastasit. Hoitajien pitämisenä alimpana kastina?
Kysymykseesi "mikä on lähiopettaja?" vastaan, että kaiken ei tarvitse olla niin virallista, edes varhaiskasvatuksessa. Sanotaanko näin, että se on "etäopettajan" vastakohta, vo joka priorisoi läsnäoloaan lapsiryhmässä (eikä todellakaan väheksy lastenhoitajia).
Miksi keksit jotain ihmeellisiä "titteleitä" ja nimikkeitä?
Ei sellaista olekaan kuin "lähiopettaja" varhaiskasvatuksessa, ei vaikka miten "priorisoisit läsnäolosi lapsiryhmään".
Ryhmässä joko ollaan tai ei olla ja vakaopettajien työstä vie leijonanosan päivittäin ja viikottain se, että hän on pois ryhmästä.Keksiminen kuuluu ihan vain leikillisyyteen, mutta myös asioiden pyörittelyyn ja miettimiseen pintaa syvemmältä. Voisin kirjoittaa toisenkin kuvaavan "tittelin", mutta säästän sen, ettei pasmasi mene enempää sekaisin.
Sitä ihmettelen, että miten voit pitää uhkana sitä, että opettaja ei olekaan "leijonan osaa" ryhmän ulkopuolella? Liittyykö tämä siihen, kun kirjoitit, että "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" ja "sama se vaikka opettajat pysyisivät poissa kokonaan"?
Ivallisuuteesi ei ole aihetta eikä varsinkaan syytä, toki se kertoo sinusta jotakin, mutta silti.
Ja olisi myös hyvä olla ns faktoista varma ennenkuin "kuittailee, en nimittäin ole sinulle kirjoittanut tokaisua "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" tai tuota toistakaan lausetta.En myöskään ymmärrä logiikkaasi tuon väitteesi takana jossa toteat, että pitäisi uhkana ryhmässä läsnäolevaa vakaopettajaa/sosionomin, mielenkiintoista sinänsä, että noinkin toteat..
Sanatarkasti kirjoitit, että "opettajia ei ole muutenkaan paljoa ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät".
Alkuperäinen viestini koski toiminnan suunnittelua, josta opettaja on PÄÄvastuussa. Tästä onnistuit vetämään johtopäätöksiä lastenhoitajien pitämisestä alimpana kastina?!
Toivottavasti olen väärässä, mutta ekasta viestistäsi tuli kuva vähemmän leikkimielisestä ja huumorintajuisesta työntekijästä, jolle aito yhteistyö eri ammattiryhmien välillä lienee haastavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.
Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.
Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.
Kaksi kysymystä :
1. Mikä on "lähiopettaja" ja mistä tämmöinen nimitys on peräisin?
2. Miten suunnitelmista tulee "yhteisiä" ja kaikkia "innostavia" (sekä ajankohtaisia) vain sillä oletuksella, että sellainen "lähiopettaja" on ollut riittävästi läsnä ryhmässä?
Suunnittelussa pitää tietysti näkyä se, kenelle ne on suunniteltu ja mitä varten, myös soveltaa mukaan (kaikkien!) lasten toiveita. Mutta lähtökohta on se, että suunnitteluun osallistuvat kaikki tiimin työntekijät yhdessä, siis hoitajat, sosionomit ja yo-vot.
Nyt kommentista sai sen käsityksen, että opettajat yhä vieläkin ajattelevat, että he voisivat jotenkin
a) valita, ovatko ryhmässä läsnä vai eivät ole
b) itse loppupeleissä päättää, mitä suunnitelmat sisältävät
c) kohdella hierarkiassa hoitajia ja sosionomejakin ikään kuin alimpana kastina, lasten jälkeen tulevina arvoasteikossa, joita voi jos haluaa osallistaa (lasten halut huomioon ottaen, näiden toisten työntekijöiden näkemyksiä ei välttämättä)On perusasia ymmärtää, että ammattilaiset ovat siellä töissä yhdenvertaisina. Ei yksi voi suunnitella yli muiden ja olettaa, että muut sitten sitoutuvat niiden koreografioiden mukaan tanssimiseen. Jos lähiopettaja on joskus läsnä ryhmässä, niin se mitä hän niinä hetkinä näkee ja tulkitsee lasten tarpeista on vain yksi näkökulma. Niillä tiimin muilla ammattilaisilla on omat näkemyksensä. Ja jokaisella lapsella omansa, kuten heidän huoltajillaankin. Kannattaa kuunnella tarkasti, mitä ne työntekijät sanovat, jotka ovat lasten kanssa koko päivän ja kaikissa arjen tilanteissa.
Kohta saatetaan olla tilanteessa, että todetaan, ettei noita opettajia edes tarvita mihinkään. Suunnitelmat ja hankkeet tulevat valmiina virastotasolta ja niitä osaa kuka vain toteuttaa suoraan matskuista. Opettajia ei ole muutenkaan paljon ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät.
Todella erikoisesti luit ja tulkitsit kommentin, johon vastasit. Hoitajien pitämisenä alimpana kastina?
Kysymykseesi "mikä on lähiopettaja?" vastaan, että kaiken ei tarvitse olla niin virallista, edes varhaiskasvatuksessa. Sanotaanko näin, että se on "etäopettajan" vastakohta, vo joka priorisoi läsnäoloaan lapsiryhmässä (eikä todellakaan väheksy lastenhoitajia).
Miksi keksit jotain ihmeellisiä "titteleitä" ja nimikkeitä?
Ei sellaista olekaan kuin "lähiopettaja" varhaiskasvatuksessa, ei vaikka miten "priorisoisit läsnäolosi lapsiryhmään".
Ryhmässä joko ollaan tai ei olla ja vakaopettajien työstä vie leijonanosan päivittäin ja viikottain se, että hän on pois ryhmästä.Keksiminen kuuluu ihan vain leikillisyyteen, mutta myös asioiden pyörittelyyn ja miettimiseen pintaa syvemmältä. Voisin kirjoittaa toisenkin kuvaavan "tittelin", mutta säästän sen, ettei pasmasi mene enempää sekaisin.
Sitä ihmettelen, että miten voit pitää uhkana sitä, että opettaja ei olekaan "leijonan osaa" ryhmän ulkopuolella? Liittyykö tämä siihen, kun kirjoitit, että "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" ja "sama se vaikka opettajat pysyisivät poissa kokonaan"?
Ivallisuuteesi ei ole aihetta eikä varsinkaan syytä, toki se kertoo sinusta jotakin, mutta silti.
Ja olisi myös hyvä olla ns faktoista varma ennenkuin "kuittailee, en nimittäin ole sinulle kirjoittanut tokaisua "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" tai tuota toistakaan lausetta.En myöskään ymmärrä logiikkaasi tuon väitteesi takana jossa toteat, että pitäisi uhkana ryhmässä läsnäolevaa vakaopettajaa/sosionomin, mielenkiintoista sinänsä, että noinkin toteat..
Sanatarkasti kirjoitit, että "opettajia ei ole muutenkaan paljoa ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät".
Alkuperäinen viestini koski toiminnan suunnittelua, josta opettaja on PÄÄvastuussa. Tästä onnistuit vetämään johtopäätöksiä lastenhoitajien pitämisestä alimpana kastina?!
Toivottavasti olen väärässä, mutta ekasta viestistäsi tuli kuva vähemmän leikkimielisestä ja huumorintajuisesta työntekijästä, jolle aito yhteistyö eri ammattiryhmien välillä lienee haastavaa.
??
Tämähän on kuin paraskin saippuaooppera, vai onko sinulla jonkinlainen mielen sairaus?
Koeta nyt ymmärtää, että en ole mainitsemaasi lausetta kirjoittanut, en käsitä miksi niin väität ja jankkaat🤔.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tällainen ilmiö tuttua vakaopet, että hoitajat odottavat teidän ratkaisevan koko ryhmän pulmat ja levottomuudet? Olen ollut vasta kuukauden töissä ja tänään kerkesimme tiimini (2 hoitajaa) kanssa pitää vasta toisen tiimipalaverin. Ja alkoi syyttely miten kaikki on levotonta ja pitäisi saada homma toimimaan. Ööö he ovat itse olleet vuosikymmenet töissä ja minä vastavalmistuneena opena muka osaisin kuukauden työssäolemisen jälkeen ratkaista ongelman joka on ryhmä, jossa liikaa tukea tarvitsevia ilman avustajia? Työhön kyllästyneet hoitajat, ongelmia pakoileva esimies, joka sysää hommiaan hoitajille?Minua ei ole edes perehdytetty hommaan, esimiestä olen nähnyt tasan kerran. Niin nyt odotetaan, että minä ratkaisen uppoavan laivan ongelmat. Huoh. En edes kerkeä pitää sak aikojani. Ja kotona en todellakaan mitään tee työajan ulkopuolella. Toiminta on sitä mitä ehdin työaikana suunnitella. Tympeää vain kun toinen hoitaja ei edes puhu minulle ja nyt tiimissä valittaa miten homma ei toimi ja antaa ymmärtää sen olevan minun vikani ja minun tehtäväni ratkaista.
No kyllä se niin onkin, että ryhmän pedagoginen vastuu on opettajalla. Siitä maksetaan opettajan palkka ja siihen työhön vaaditaan opettajan koulutus. Hoitajat ovat siinä oikeassa, että opettaja vastaa toiminnan pedagogisesti luonteesta (eli siitä, miten kasvatus ja opetus on ryhmässä järjestetty).
Olet vielä kokematon, joten tietenkään se ei onnistu kunnolla tuossa vaiheessa. Vuosi vuodelta paremmin.
Hoitajien koulutus ja työsopimus on kohdistettu perushoitoon. He hoitavat sen. Sinun on tuotava yliopistossa tai am:ssa oppimasi tietotaito käyttöön. Kerro heille miksi sinun mielestäsi lapset ovat levottomia ja ehdota ratkaisua, äläkä haaveile avustajista (tai kenestäkään muustakaan), jotka hoitaisivat asian puolestasi kuntoon. Opettajan vastuu on suuri ja työ on vaikeaa. Nyt kuitenkin on inkluusio aika ja näillä mennään. Latele hankkimasi opit pöytään ja sitten kokeilemaan, kuinka ne käytännössä toimivat.
PS. Miksi luulet, että niin moni kokenut ja ei-kokenut opettaja on jo lähtenyt menemään?
Ryhmän pedagoginen vastuu kattaa opettajan suunnitteleman, mutta toteutus on kaikkien vastuulla. Myös lastenhoitaja on pätevä pitämään mm. aamupiiriä, toimintatuokioita opettajan luoman suunnitelman pohjalta. Jos ei ole, on se lastenhoitajan viitsimättömyyttä.
Uutisisku sulle: vakahoitaja ei tarvitse vakaopettajaa kyetäkseen pitämisen lisäksi myös suunnittelemaan sen aamupiirin tai toimintatuokion.
Vakahoitaja on kykenevä miettimään ja keksimään toimintaa ilman, että sitä joku hänelle sanelee "ylhäältäpäin".
Eivät elä umpiossa siinä ryhmässä vaan tietävät mitä missä milloin ja millä tavalla, tietävät kunkin päivän ja viikon ja kuukauden aihepiirit ja painopisteet, osallistuvat viikottaiseen tiimiin jossa asioita käydään läpi jne.
Sylettää ihan tolkuttomasti tämä "vakahoitaja on aivoton olio"-henki mikä monilla jyllää ihan todella kovasti, kas kun ei ole jo ohjeita hanurin oikeaoppiseen pyyhkimiseen tmv.
Ainiin, eihän voi olla, koska sehän "vain sitä perushoitoa" eivätkä vakaopettajat voi siinä neuvoa, kun eivät ole juuri sitä opiskelleet.
Paitsi, että ei ole kyllä vakahoitajatkaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tällainen ilmiö tuttua vakaopet, että hoitajat odottavat teidän ratkaisevan koko ryhmän pulmat ja levottomuudet? Olen ollut vasta kuukauden töissä ja tänään kerkesimme tiimini (2 hoitajaa) kanssa pitää vasta toisen tiimipalaverin. Ja alkoi syyttely miten kaikki on levotonta ja pitäisi saada homma toimimaan. Ööö he ovat itse olleet vuosikymmenet töissä ja minä vastavalmistuneena opena muka osaisin kuukauden työssäolemisen jälkeen ratkaista ongelman joka on ryhmä, jossa liikaa tukea tarvitsevia ilman avustajia? Työhön kyllästyneet hoitajat, ongelmia pakoileva esimies, joka sysää hommiaan hoitajille?Minua ei ole edes perehdytetty hommaan, esimiestä olen nähnyt tasan kerran. Niin nyt odotetaan, että minä ratkaisen uppoavan laivan ongelmat. Huoh. En edes kerkeä pitää sak aikojani. Ja kotona en todellakaan mitään tee työajan ulkopuolella. Toiminta on sitä mitä ehdin työaikana suunnitella. Tympeää vain kun toinen hoitaja ei edes puhu minulle ja nyt tiimissä valittaa miten homma ei toimi ja antaa ymmärtää sen olevan minun vikani ja minun tehtäväni ratkaista.
No kyllä se niin onkin, että ryhmän pedagoginen vastuu on opettajalla. Siitä maksetaan opettajan palkka ja siihen työhön vaaditaan opettajan koulutus. Hoitajat ovat siinä oikeassa, että opettaja vastaa toiminnan pedagogisesti luonteesta (eli siitä, miten kasvatus ja opetus on ryhmässä järjestetty).
Olet vielä kokematon, joten tietenkään se ei onnistu kunnolla tuossa vaiheessa. Vuosi vuodelta paremmin.
Hoitajien koulutus ja työsopimus on kohdistettu perushoitoon. He hoitavat sen. Sinun on tuotava yliopistossa tai am:ssa oppimasi tietotaito käyttöön. Kerro heille miksi sinun mielestäsi lapset ovat levottomia ja ehdota ratkaisua, äläkä haaveile avustajista (tai kenestäkään muustakaan), jotka hoitaisivat asian puolestasi kuntoon. Opettajan vastuu on suuri ja työ on vaikeaa. Nyt kuitenkin on inkluusio aika ja näillä mennään. Latele hankkimasi opit pöytään ja sitten kokeilemaan, kuinka ne käytännössä toimivat.
PS. Miksi luulet, että niin moni kokenut ja ei-kokenut opettaja on jo lähtenyt menemään?
Ryhmän pedagoginen vastuu kattaa opettajan suunnitteleman, mutta toteutus on kaikkien vastuulla. Myös lastenhoitaja on pätevä pitämään mm. aamupiiriä, toimintatuokioita opettajan luoman suunnitelman pohjalta. Jos ei ole, on se lastenhoitajan viitsimättömyyttä.
Uutisisku sulle: vakahoitaja ei tarvitse vakaopettajaa kyetäkseen pitämisen lisäksi myös suunnittelemaan sen aamupiirin tai toimintatuokion.
Vakahoitaja on kykenevä miettimään ja keksimään toimintaa ilman, että sitä joku hänelle sanelee "ylhäältäpäin".
Eivät elä umpiossa siinä ryhmässä vaan tietävät mitä missä milloin ja millä tavalla, tietävät kunkin päivän ja viikon ja kuukauden aihepiirit ja painopisteet, osallistuvat viikottaiseen tiimiin jossa asioita käydään läpi jne.Sylettää ihan tolkuttomasti tämä "vakahoitaja on aivoton olio"-henki mikä monilla jyllää ihan todella kovasti, kas kun ei ole jo ohjeita hanurin oikeaoppiseen pyyhkimiseen tmv.
Ainiin, eihän voi olla, koska sehän "vain sitä perushoitoa" eivätkä vakaopettajat voi siinä neuvoa, kun eivät ole juuri sitä opiskelleet.
Paitsi, että ei ole kyllä vakahoitajatkaan..
Tämä vastakkain asettelu saa kyllä miettimään alanvaihtoa. Myös eilisestä kummunnut ärsyyntymys, kun kiireen alle poljetut tunteet pulpahtivat tietystä syystä pintaan. En käsitä tätä, ettei muille ihmisille eikä yksilöllisyyden riitä ymmärrystä eikä tiimityöstä nähdä sitä yhteistä päämäärää=lapsen kasvatus hänen tarpeiden mukaan. Työntekijöillä pyörii vain ajatus: minä, minulle, aina tehty näin, mitä mitään muuttamaan. No mitä mitään mm. muuttamaan? Ajat muuttuu ja kaikki ovat yksilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, jokainenhan on robotti joka ajattelee, puhuu, toimii ja on ajastettu tekemään aivan samoin kuin muut päiväkodin ihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.
Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.
Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.
Kaksi kysymystä :
1. Mikä on "lähiopettaja" ja mistä tämmöinen nimitys on peräisin?
2. Miten suunnitelmista tulee "yhteisiä" ja kaikkia "innostavia" (sekä ajankohtaisia) vain sillä oletuksella, että sellainen "lähiopettaja" on ollut riittävästi läsnä ryhmässä?
Suunnittelussa pitää tietysti näkyä se, kenelle ne on suunniteltu ja mitä varten, myös soveltaa mukaan (kaikkien!) lasten toiveita. Mutta lähtökohta on se, että suunnitteluun osallistuvat kaikki tiimin työntekijät yhdessä, siis hoitajat, sosionomit ja yo-vot.
Nyt kommentista sai sen käsityksen, että opettajat yhä vieläkin ajattelevat, että he voisivat jotenkin
a) valita, ovatko ryhmässä läsnä vai eivät ole
b) itse loppupeleissä päättää, mitä suunnitelmat sisältävät
c) kohdella hierarkiassa hoitajia ja sosionomejakin ikään kuin alimpana kastina, lasten jälkeen tulevina arvoasteikossa, joita voi jos haluaa osallistaa (lasten halut huomioon ottaen, näiden toisten työntekijöiden näkemyksiä ei välttämättä)On perusasia ymmärtää, että ammattilaiset ovat siellä töissä yhdenvertaisina. Ei yksi voi suunnitella yli muiden ja olettaa, että muut sitten sitoutuvat niiden koreografioiden mukaan tanssimiseen. Jos lähiopettaja on joskus läsnä ryhmässä, niin se mitä hän niinä hetkinä näkee ja tulkitsee lasten tarpeista on vain yksi näkökulma. Niillä tiimin muilla ammattilaisilla on omat näkemyksensä. Ja jokaisella lapsella omansa, kuten heidän huoltajillaankin. Kannattaa kuunnella tarkasti, mitä ne työntekijät sanovat, jotka ovat lasten kanssa koko päivän ja kaikissa arjen tilanteissa.
Kohta saatetaan olla tilanteessa, että todetaan, ettei noita opettajia edes tarvita mihinkään. Suunnitelmat ja hankkeet tulevat valmiina virastotasolta ja niitä osaa kuka vain toteuttaa suoraan matskuista. Opettajia ei ole muutenkaan paljon ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät.
Todella erikoisesti luit ja tulkitsit kommentin, johon vastasit. Hoitajien pitämisenä alimpana kastina?
Kysymykseesi "mikä on lähiopettaja?" vastaan, että kaiken ei tarvitse olla niin virallista, edes varhaiskasvatuksessa. Sanotaanko näin, että se on "etäopettajan" vastakohta, vo joka priorisoi läsnäoloaan lapsiryhmässä (eikä todellakaan väheksy lastenhoitajia).
Miksi keksit jotain ihmeellisiä "titteleitä" ja nimikkeitä?
Ei sellaista olekaan kuin "lähiopettaja" varhaiskasvatuksessa, ei vaikka miten "priorisoisit läsnäolosi lapsiryhmään".
Ryhmässä joko ollaan tai ei olla ja vakaopettajien työstä vie leijonanosan päivittäin ja viikottain se, että hän on pois ryhmästä.Keksiminen kuuluu ihan vain leikillisyyteen, mutta myös asioiden pyörittelyyn ja miettimiseen pintaa syvemmältä. Voisin kirjoittaa toisenkin kuvaavan "tittelin", mutta säästän sen, ettei pasmasi mene enempää sekaisin.
Sitä ihmettelen, että miten voit pitää uhkana sitä, että opettaja ei olekaan "leijonan osaa" ryhmän ulkopuolella? Liittyykö tämä siihen, kun kirjoitit, että "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" ja "sama se vaikka opettajat pysyisivät poissa kokonaan"?
Ivallisuuteesi ei ole aihetta eikä varsinkaan syytä, toki se kertoo sinusta jotakin, mutta silti.
Ja olisi myös hyvä olla ns faktoista varma ennenkuin "kuittailee, en nimittäin ole sinulle kirjoittanut tokaisua "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" tai tuota toistakaan lausetta.En myöskään ymmärrä logiikkaasi tuon väitteesi takana jossa toteat, että pitäisi uhkana ryhmässä läsnäolevaa vakaopettajaa/sosionomin, mielenkiintoista sinänsä, että noinkin toteat..
Sanatarkasti kirjoitit, että "opettajia ei ole muutenkaan paljoa ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät".
Alkuperäinen viestini koski toiminnan suunnittelua, josta opettaja on PÄÄvastuussa. Tästä onnistuit vetämään johtopäätöksiä lastenhoitajien pitämisestä alimpana kastina?!
Toivottavasti olen väärässä, mutta ekasta viestistäsi tuli kuva vähemmän leikkimielisestä ja huumorintajuisesta työntekijästä, jolle aito yhteistyö eri ammattiryhmien välillä lienee haastavaa.
??
Tämähän on kuin paraskin saippuaooppera, vai onko sinulla jonkinlainen mielen sairaus?
Koeta nyt ymmärtää, että en ole mainitsemaasi lausetta kirjoittanut, en käsitä miksi niin väität ja jankkaat🤔.
Eli kirjoitit vain sen toisen kommentin, jossa ihmettelit uusia "titteleitä". Ok.
Sulle ja sille ekalle kommentoijalle selvennyksenä, miksi reagoin niin voimakkaasti: olen ollut itsekin vuosia lastenhoitajan saappaissa, arvostan heitä ja katson työtä myös heidän näkövinkkelistään käsin. Jos olette törmänneet ammattinne vähättelyyn, niin haukkukaa edes oikeaa puuta.
Näyttää siltä, että osa näkee ja lukee vähättelyä jostain, missä sitä ei ollenkaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähiopettaja kirjoitti:
Ehkä se on hyvä, ettei sak-aikaa ole enempää kuin 5h/vko (joka ei tosin käytännössä yleensä toteudu), koska runsas suunnitteluaika vain ulkoistaisi opettajaa entistä enemmän ryhmän arjesta ja lasten elämästä.
Jäykät, aikuislähtöiset suunnitelmat, joihin lapsiryhmää ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, uuvuttaa sekä lapset että aikuiset. Jotkut täälläkin ihmettelivät ja kyselivät, miksei lapset aina innostu ohjatuista toiminnoista.
Kun on riittävästi läsnä ryhmässä: vuorovaikutuksessa, havainnoimassa ja lasten aloitteisiin tarttumassa, silloin suunnitelmistakin tulee yhteisiä, ajankohtaisia ja innostavia.
Kaksi kysymystä :
1. Mikä on "lähiopettaja" ja mistä tämmöinen nimitys on peräisin?
2. Miten suunnitelmista tulee "yhteisiä" ja kaikkia "innostavia" (sekä ajankohtaisia) vain sillä oletuksella, että sellainen "lähiopettaja" on ollut riittävästi läsnä ryhmässä?
Suunnittelussa pitää tietysti näkyä se, kenelle ne on suunniteltu ja mitä varten, myös soveltaa mukaan (kaikkien!) lasten toiveita. Mutta lähtökohta on se, että suunnitteluun osallistuvat kaikki tiimin työntekijät yhdessä, siis hoitajat, sosionomit ja yo-vot.
Nyt kommentista sai sen käsityksen, että opettajat yhä vieläkin ajattelevat, että he voisivat jotenkin
a) valita, ovatko ryhmässä läsnä vai eivät ole
b) itse loppupeleissä päättää, mitä suunnitelmat sisältävät
c) kohdella hierarkiassa hoitajia ja sosionomejakin ikään kuin alimpana kastina, lasten jälkeen tulevina arvoasteikossa, joita voi jos haluaa osallistaa (lasten halut huomioon ottaen, näiden toisten työntekijöiden näkemyksiä ei välttämättä)On perusasia ymmärtää, että ammattilaiset ovat siellä töissä yhdenvertaisina. Ei yksi voi suunnitella yli muiden ja olettaa, että muut sitten sitoutuvat niiden koreografioiden mukaan tanssimiseen. Jos lähiopettaja on joskus läsnä ryhmässä, niin se mitä hän niinä hetkinä näkee ja tulkitsee lasten tarpeista on vain yksi näkökulma. Niillä tiimin muilla ammattilaisilla on omat näkemyksensä. Ja jokaisella lapsella omansa, kuten heidän huoltajillaankin. Kannattaa kuunnella tarkasti, mitä ne työntekijät sanovat, jotka ovat lasten kanssa koko päivän ja kaikissa arjen tilanteissa.
Kohta saatetaan olla tilanteessa, että todetaan, ettei noita opettajia edes tarvita mihinkään. Suunnitelmat ja hankkeet tulevat valmiina virastotasolta ja niitä osaa kuka vain toteuttaa suoraan matskuista. Opettajia ei ole muutenkaan paljon ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät.
Todella erikoisesti luit ja tulkitsit kommentin, johon vastasit. Hoitajien pitämisenä alimpana kastina?
Kysymykseesi "mikä on lähiopettaja?" vastaan, että kaiken ei tarvitse olla niin virallista, edes varhaiskasvatuksessa. Sanotaanko näin, että se on "etäopettajan" vastakohta, vo joka priorisoi läsnäoloaan lapsiryhmässä (eikä todellakaan väheksy lastenhoitajia).
Miksi keksit jotain ihmeellisiä "titteleitä" ja nimikkeitä?
Ei sellaista olekaan kuin "lähiopettaja" varhaiskasvatuksessa, ei vaikka miten "priorisoisit läsnäolosi lapsiryhmään".
Ryhmässä joko ollaan tai ei olla ja vakaopettajien työstä vie leijonanosan päivittäin ja viikottain se, että hän on pois ryhmästä.Keksiminen kuuluu ihan vain leikillisyyteen, mutta myös asioiden pyörittelyyn ja miettimiseen pintaa syvemmältä. Voisin kirjoittaa toisenkin kuvaavan "tittelin", mutta säästän sen, ettei pasmasi mene enempää sekaisin.
Sitä ihmettelen, että miten voit pitää uhkana sitä, että opettaja ei olekaan "leijonan osaa" ryhmän ulkopuolella? Liittyykö tämä siihen, kun kirjoitit, että "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" ja "sama se vaikka opettajat pysyisivät poissa kokonaan"?
Ivallisuuteesi ei ole aihetta eikä varsinkaan syytä, toki se kertoo sinusta jotakin, mutta silti.
Ja olisi myös hyvä olla ns faktoista varma ennenkuin "kuittailee, en nimittäin ole sinulle kirjoittanut tokaisua "hoitajathan niitä taloja pyörittävät" tai tuota toistakaan lausetta.En myöskään ymmärrä logiikkaasi tuon väitteesi takana jossa toteat, että pitäisi uhkana ryhmässä läsnäolevaa vakaopettajaa/sosionomin, mielenkiintoista sinänsä, että noinkin toteat..
Sanatarkasti kirjoitit, että "opettajia ei ole muutenkaan paljoa ryhmissä, joten sama se, jos ovat pois kokonaan. Hoitajat hän niitä taloja pyörittävät".
Alkuperäinen viestini koski toiminnan suunnittelua, josta opettaja on PÄÄvastuussa. Tästä onnistuit vetämään johtopäätöksiä lastenhoitajien pitämisestä alimpana kastina?!
Toivottavasti olen väärässä, mutta ekasta viestistäsi tuli kuva vähemmän leikkimielisestä ja huumorintajuisesta työntekijästä, jolle aito yhteistyö eri ammattiryhmien välillä lienee haastavaa.
??
Tämähän on kuin paraskin saippuaooppera, vai onko sinulla jonkinlainen mielen sairaus?
Koeta nyt ymmärtää, että en ole mainitsemaasi lausetta kirjoittanut, en käsitä miksi niin väität ja jankkaat🤔.Eli kirjoitit vain sen toisen kommentin, jossa ihmettelit uusia "titteleitä". Ok.
Sulle ja sille ekalle kommentoijalle selvennyksenä, miksi reagoin niin voimakkaasti: olen ollut itsekin vuosia lastenhoitajan saappaissa, arvostan heitä ja katson työtä myös heidän näkövinkkelistään käsin. Jos olette törmänneet ammattinne vähättelyyn, niin haukkukaa edes oikeaa puuta.
Näyttää siltä, että osa näkee ja lukee vähättelyä jostain, missä sitä ei ollenkaan ole.
En ole koskaan lukenut niin karseaa vähättelyä, simputusta ja suoranaista vihaa kuin tässä ketjussa opettajia kohtaan on kirjoitettu.
Olen ollut kuukauden töissä vakaopena. Yksi hoitaja ei puhu minulle, toinen kyräilee selän takana ja tuhahtelee toiminnalle. Vuosikymmenet ovat töissä olleet mutta minun pitäisi ratkaista päiväkodin ja ryhmän sekasorto. Minun pitäisi kuulemma opettajana tietää. Asenne kaikkeen kuitenkin negatiivinen. Koita tässä sitten tiimityötä tehdä. Oman oksan sahaamista tuo on kyräillä minulle, koska tilanne on haastava ja kaikki kuormittuneita, mutta ilman tiimityötä tästä tulee vielä vähemmän mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Miten muuten käy laadukkaan varhaiskasvatuksen ja hienojen pedagogisten suunnitelmien,
mikäli tilanne on ajautumassa siihen että lapsia hoitavat (ilman mitään kokemusta ohjaus- saati kasvatusalan työstä, saati edes loppuun suorittettuja opintoja yhtään miltään alalta)
lähinnä ne osapäiväiset, sijaiset tai määräaikaiset joita onnistutaan jostain haalimaan ja jotka suostuvat hommaan ?
Koska ketään ei kohta yksinkertaisesti saada sitoutumaan ja pysymään , koska vähänkään pätevät ovat ottaneet loparit, syystä että eivät halua ottaa enää stressaavaa riskiä siitä että ennen pitkää jotain tapahtuu henkilökunnaltaan alimitoitetussa lapsiryhmässä, minkä lapsien hyvinvoinnista he ovat päivästä toiseen henkilökohtaisesti vastuussa. "
Koska tilanne alkaa helpottumaan ja muuttumaan paremmaksi?
Kuinka monen täytyy vielä uupua ja irtisanoutua alalta?
Alalle on alkanut valua suoraan sanoen omituista porukkaa sijaistamaan ja hommiin, vaikka persoona voi olla suoraansanoen sellainen että ei sovi alkuunkaan lasten kanssa työskentelemään. Esim seistään tumput suorina tai sitten karjutaan täysillä lapsille ja puhutaan huutamalla. Mitään väliä kun vain sijaistetaan ja paikkaa voi vaihtaa aina toiseen jos aletaan liikaa käskyttää.
"Ei vaadi suurta päättelytaitoa tajuta, miksi siellä on 10-30 vuotisen työuran tehneitä hoitajia, jotka eivät sano enää mitään. Tai tee.
Mistä hel*etistä ne tietää, mitä se heidän oman lapsen tai lapsenlapsen ikätoveri,
juuri koulunpenkiltä tullut uuden ideologian airue heiltä haluaa.
Miksi heidän pitäisi yrittää tietää, tukea, auttaa ja hyppiä näiden työtä harjoittelevien oikkujen tahtiin?
Hoitajat ovat hoitaneet näitä uusia pedagogisia ihmeitä vain pari vuosikymmentä sitten lapsiryhmänsä lapsina, samoissa tiloissa ja samoilla potilla istumassa.
Ovat varmaan pettyneitä, tuollaisiako niistä tuli.
Väsynyt ja nujerrettu ihminen ei toimi niin kuin hyvinvoiva, arvostettu, itsensä tärkeäksi ja työnsä merkitykselliseksi kokeva. Todella surkeasti johdettu muutosprosessi. Häpeä vaka.
Ennen työpaikoilla oli tasa-arvon ja yhteishenki.
Nyt ei ole."
Juuri näin. Kirjoitit täyttä asiaa.
"Täähän se ongelma just on kun on niin huonoa johtajuutta päiväkodeissa, ainakin Tampereella. Ei heitä lapset ja työntekijät kiinnosta pätkääkään.
Oma etu tärkein ja kun ei itse siellä ryhmässä tarvitse töitä tehdä niin on valuttu todellisesta arjesta kauas.
Monesti olen miettinyt sitä että mistä näitä huonoja johtajia oikein tulee.
Eivät kaiketi itse ole pärjänneet lastentarhanopettajina ryhmässä.
Sitten aletaan kiipeämään mielistelyllä töissä päiväkodinjohtajan töihin ja kuvitellaan olevan hyviä johtajia mutta kun näin ei ole.
Johtajat pitäisi pistää kiertoon ja monille tekisi hyvää mennä takasin lapsiryhmäään töihin. Eiköhän se todellisuus sieltä sit aukene."
Huonot johtajat ovat suurin syy päiväkotien alennustilaan, ovat sallineet kaiken tämän tapahtua ihan surutta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuukauden töissä vakaopena. Yksi hoitaja ei puhu minulle, toinen kyräilee selän takana ja tuhahtelee toiminnalle. Vuosikymmenet ovat töissä olleet mutta minun pitäisi ratkaista päiväkodin ja ryhmän sekasorto. Minun pitäisi kuulemma opettajana tietää. Asenne kaikkeen kuitenkin negatiivinen. Koita tässä sitten tiimityötä tehdä. Oman oksan sahaamista tuo on kyräillä minulle, koska tilanne on haastava ja kaikki kuormittuneita, mutta ilman tiimityötä tästä tulee vielä vähemmän mitään.
Tätä ei voi aikuinen ihminen käsittää, että joku ei suostu puhumaan työkaverilleen.
Miten tämä tilanne näkyy lasten käytöksessä, leikeissä, kaveritaidoissa, keskittymisessä ja kotona? Eivätkö lapset jo ala osoittaa stressin merkkejä ja taantuma taidoissaan, kun jatkuvasti on kireä tunnelma eikä mahdollisuutta olla oma itsensä, päättää itse leikeistään, mitä leikkii, missä leikkii, milloin leikkii, kenen kanssa leikkii ja kuinka kauan leikkii?
Mielestäni se on hyvinvoivan lapsen merkki, ettei ole tarvetta riehumiselle, huutamiselle, itkulle ja vaeltelulle. On heleä, pakottamaton lapsen ääni, muutama hyvä kaveri ja leikkirauha jatkaa samaa leikkiä vaikka koko viikon. Ei ole leikille otollista ympäristöä keskeyttää mielikuvitusrikas leikki yhtään mistään syystä, häiritä sitä metelillä, ramppauksella ja arvioilla "nyt hiljempaa" tai "onpas teillä kiva leikki, nyt on hyvä leikkiääni" tai yhtäkkiä tulla ja napata joku pois leikistä tekemään joku aikuisen keksimä tehtävä, askartelu, kysely tai testi. Todella epäkunnioittavaa ja lasten toimintaa väheksyvää käytöstä.
Joskus näkee niitäkin aikuisia, jotka väkisin tunkevat lisää lapsia johonkin leikkiin, joka on jo käynnissä. Uusia tulokkaita ei haluta leikkiä sotkemaan, mutta aikuinen siinä kailottaa kovaan ääneen, syyllistää leikkijät ja määrää "Täällä leikitään kaikkien kanssa, kyllä Touho mahtuu ihan hyvin tähän leikkiin mukaan!" Ja työntää lapsen sinne, sitten häipyy itse jonnekin kontrolloimaan muita tai nappaa jonkun pöytään istumaan ja tekemään palapeliä, tuosta vain, koska jostain käsittämättömästä syystä tämän lapsen pitää nyt tehdä palapeliä. No, siihen se aiempi leikki sitten loppuukin.
Ei leikkiä ja kaveruutta voi pakottaa. Se on lapsille elämän tärkein asia. Aikuinen, joka ei tajua tätä eikä enää osaa itse eläytyä leikin tapaan olla, ei osaa leikkiä itse, tuhoaa muidenkin leikit tökeröllä käytöksellään. Miksi pakottaa joku jonnekin muka "leikkimään". Eihän se niin onnistu. Aikuinen voi itse aloittaa uuden leikin lapsen tai lasten kanssa, joilla ei ole leikkiä syntynyt. Siinä se yhteistyö kehittyy. Sinne liittyy uusia jäseniä vapaaehtoisesti, nimenomaan liittyy, eikä väkisin tuoda seisomaan tai istumaan keskelle muiden leikkiä. Aikuisen pitää osata toimia esimerkkinä, kuinka uusi leikkijä hyväksytään mukaan, kuinka leikki rikastuu ja kuinka toisten leikkiä kunnioitetaan.
Mutta, osaavatko leikkiä yhdenvertaisina lasten kanssa? Vai ovatko itse aina se päsmäri, leikinkin johtaja, se joka päättää, mitä tässä tehdään, miten ja kuinka kauan.? Opetetaanko siellä yliopistossa, miten ollaan itse yksi leikkijä leikin imussa mukana? Vai aina ollaan itse se ohjaaja?
" Olen ollut kuukauden töissä vakaopena. Yksi hoitaja ei puhu minulle, toinen kyräilee selän takana ja tuhahtelee toiminnalle. Vuosikymmenet ovat töissä olleet mutta minun pitäisi ratkaista päiväkodin ja ryhmän sekasorto. Minun pitäisi kuulemma opettajana tietää. Asenne kaikkeen kuitenkin negatiivinen. Koita tässä sitten tiimityötä tehdä. Oman oksan sahaamista tuo on kyräillä minulle, koska tilanne on haastava ja kaikki kuormittuneita, mutta ilman tiimityötä tästä tulee vielä vähemmän mitään."
-
Päiväkodit ovat pahimpia paskanjauhajien paratiiseja.
Töissä surullisen usein noissa paikoissa tyyppejä joilla muuta elämää ja omaa aivotoimintaa ei ole, kuin jonkun säälittävän hattarapää-esihenkilön hovissa hähättäminen. "Pomolla" kun ei muita kavereita edes yleensä ole, uransa huipulla pk:ssa, yksityisessä valtakunnassaan missä saa mielinmäärin melskata ja komentaa mielivaltaisesti ja nöyryyttää ketä tahtoo vaikka opea mopin varteen ja vetämään vessanpyttyjä ja pesemään pottia, koska kyllähän se nyt kerkee ja säästyy siivouskulut.
Ympärilleen, voidakseen hyvin, kaipaa heikkoja rassukoita, pleesaajia jotka eivät ole uhkaksi esimerkiksi fiksuutensa tai aktiivisuutensa tai kunnianhimonsa vuoksi.
Sellaiset savustetaan sietämättömällä käytöksellä hyvin nopeasti pois valtakunnasta, Sellaiset ovat suosiossa, jotka eivät takuulla minnekään lähde koska mihinkään muualle eivät pääse. Nämä nimenomaan kaipaavat ylhäältäpäin tulevia käskyjä ja ohjeistuksia ettei itse tarvi ajatella ja joiden toteutumista käytännsösä voi ego pullistuen kytätä työkaverin selän takana ja kipittää palavereihin luottamuksella esihenkilönsä kanssa maiskuttelemaan .
Työkaveria kohtaa ei pystytä edes peruskohteliaasti käyttäytymään, imarteleva äänekäs hihitys säästetään sille esihenkilölle.
Noissa paskojen johtajien pk:ssa voidaan todella huonosti, mt-ongelmat kukkii.
Onneksi hyviäkin tyyppejä löytyy päiväkotien esimiehistä, mutta niiden paikkoihin on vaikea päästä töihin koska henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä muutoin kuin luonnollisen poistuman kautta,
sillä kaikki haluu työskennellä paikassa missä on viisas ja arvostava esihenkilö.
"
Vierailija kirjoitti:
Siellä on valtava määrä burnoutissa ja vuosia jatkuneen huonon kohtelun kyynistämiä ihmisiä raatamassa pienellä palkalla. Järjettömät työkuormat, univaje ja kroonistuneita sairauksia. Ei mitään arvostusta, ehkä joskus piparikahvit työnantajalta kollektiivisena kiitoksena. Noita oli joskus kerran vuodessa, nykyään ei taida olla niitäkään.
Sitten yhtäkkiä heitetään kaikki entiset opettajat ulos, juuri ne ryhmässä toimimisen osaajat eli sosionomitaustaiset opettajat. Hoitajille ilmoitetaan, ettei heitä enää tarvita tulevaisuudessa, ehkä 30% saa jatkaa. Nyt voitte kuitenkin tehdä näitä ope sijaisuuksia, kun ne sosionomiopet savustettiin ulos. Mepäs koulutetaan tänne tuhansia uusia parikymppisiä pimuja panemaan hommat uusiksi!.... Ja sitten näitä ideologisesti ufoilevia uusia tekijöitä kahmitaan sinne todellisuuteen.
Ei vaadi suurta päättelytaitoa tajuta, miksi siellä on 10-30 vuotisen työuran tehneitä hoitajia, jotka eivät sano enää mitään. Tai tee. Mistä hel*etistä ne tietää, mitä se heidän oman lapsen tai lapsenlapsen ikätoveri, juuri koulunpenkiltä tullut uuden ideologian airue heiltä haluaa. Miksi heidän pitäisi yrittää tietää, tukea, auttaa ja hyppiä näiden työtä harjoittelevien oikkujen tahtiin? Hoitajat ovat hoitaneet näitä uusia pedagogisia ihmeitä vain pari vuosikymmentä sitten lapsiryhmänsä lapsina, samoissa tiloissa ja samoilla potilla istumassa. Ovat varmaan pettyneitä, tuollaisiako niistä tuli.
Väsynyt ja nujerrettu ihminen ei toimi niin kuin hyvinvoiva, arvostettu, itsensä tärkeäksi ja työnsä merkitykselliseksi kokeva. Todella surkeasti johdettu muutosprosessi. Häpeä vaka.
Ennen työpaikoilla oli tasa-arvon ja yhteishenki. Nyt ei ole." TÄMÄ KIRJOITUS, HYVÄ!