Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

"Ryhmän lapset ovat vaikkapa 1-2vkon rytmissä ruoka-apulaisina, se on heille todella merkityksellinen tehtävä jota polleana hoitavat.

Lasten nimet pienille paperi-tai kartonkiliuskoille ja pikkurasiaan josta otetaan 2-3 nimilappua aina ma-päivisin vaikkapa päiväpiirissä ja kys lapset saavat toimia sen viikon ajan, tai 2vkon ajan, ruoka-apulaisina.

Aikuisen kanssa laittavat pöydät ja astiat, näkkärikorit, juomat jne ja kertovat sen jälkeen muulle ryhmälle mitä on tarjolla.

Kuten sanoin, lapset kokevat asian hyvin tärkeänä ja oikein odottavat omaa vuoroaan olla ruoka-apulainen, se samalla myös kasvatus-ja oppimistilanne."

Kuulostaa oikein hyvältä, eli mikä sinulla henkilökhtaisesti on sitten se on ongelma tai hätänä?

Tämä viestiketjuhan käsittelee... niin mitä? Osaatko arvata?

Suurin osa tässä kommentoijista on vaka-alan pitkän linjan kokeneita ja koulutettuja ammattilaisia jotka aivan varmasti osaa ja tietää kuinka asiat tulisi tehdä ruokailun plus muun lapsiin liittyvien asioiden suhteen kunhan heille annetaan mahdollisuus tehdä työnsä niin hyvin kun osaavat.

Et kai sinäkään nyt niin lapsellinen ole, että ajattelet että tämä viestiketju on perustetttu siksi ,että he kaipaavat neuvoja sinulta kuinka jokin perusasia kuten opetusruokailu olisi hyvä lapsille järjestää?

Oletko sisäistänyt mistä tässä lähes 8000 kommenttiviestin ketjussa on kysymys, kun puhutaan varhaiskasvatuksen kriisistä ja työntekijöiden hädästä resurssipulan  vuoksi?

Aloita vaikka viestiketjun  otsikosta.

Etene siitä.

Ja kun olet päässyt loppuun, mikäli keskittymisesi kestää, niin tule sitten ihmeessä kertomaan meille kuinka tärkeänä lapset kokevat sen,

että saavat toimia ruoka-apulaisina ja miten tämä olisi kiva sinun mainioilla ohjeillasi toteuttaa.

"Olin joskus vuosia sitten lastenhoitajan sijaisena ryhmässä, jossa opettajan virkaa hoiti lastenhoitaja. Hän ilmoitti minulle heti,

että  vain lastenhoitajat huolehtii nukkarin ja vessatukset (21 lasta, lastenhoitajia 2) , hän ei tee niitä töitä.

Kävi ilmi, ettei hän tullut mukaan myöskään aamupäivän ulkoiluihin, eikä auttanut lasten pukemisessa."

No kuka sitten istuu toimistossa sak-ajalla ja pedapalavereissa ja vasusysteemeissä  ja vastaa vanhempien puheluihin jos joutuu vielä osallistumaan käytännön töihin? 

" Ryhmäni iltavuorossa oleva vakaopettaja (toinen läksi klo13.30 kotiin)

istui tänään tietokoneella ja kännykällä klo11.30-13 ja klo13.30-15, minä hoidin sillä aikaa 21 lapsen ryhmää (4-5v) välipalan,

leikkien ohjauksen, vaatteet kuivauskaapeista lokeroihin,

sen että lapset tiesivät milloin aika siivota leikit ja uloslähtötohinan.

3 lasta oli eteisessä jäljellä, kun Hän saapui valmiina lähtemään ulos."

kai sä muistit että sulle kuuluu vaan 1 kpl 7minuutin kahvitauko per päivä eikä yhtään enempää?

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Millä alalla? Itselläni se toinen ala on aivan hepreaa eli olen jumissa vakassa. Jumissa vaikka olen psyykkisesti(kin) aivan loppu.

Olen jokapaikan höylä joka mahdollistaa monille työkavereille sitä tätä ja tuota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Millä alalla? Itselläni se toinen ala on aivan hepreaa eli olen jumissa vakassa. Jumissa vaikka olen psyykkisesti(kin) aivan loppu.

Olen jokapaikan höylä joka mahdollistaa monille työkavereille sitä tätä ja tuota.

Sähköasentaja. Kyllä mä mietin myös sosiaalitieteitä, sosionomia ja toimintaterapeuttia, mutta vaka-ala on vienyt minut siihen pisteeseen, että ihmisten parissa tehtävä työ ei enää kiinnosta. Nyt on pakko saada tehdä jotain ihan muuta. Toinen vaihtoehto oli tradenomi, mutta olen saanut sen käsityksen, että työtilanne on heillä vähän heikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanhemmat menevät lapset haettuaan päiväkodin sisällä ryhmätiloihin touhuamaan omiaan? Miksi he eivät lähde kotiin? Järjestelevät lokeroita, antavat lastensa juosta jo suljetuissa tiloissa (valot sammutettu, ovet laitettu kiinni).

Tajuttiin tässä juuri, että syy sille, miksi joidenkin lasten lokeroista on kadonnut tavaroita ja mennyt sekaisin muiden kanssa johtuu siitä, että muutaman perheen lapset saavat riehua käytävillä ja jopa ryhmätiloissa sen jälkeen, kun heitä on jo tultu hakemaan. Samaan aikaan vanhemmat ripustelevat kuivumaan kurahousuja yms Kiire ei ole heillä kotiin edes sulkemisaikana. Ääritapauksena äiti, joka usein jää lapsensa kanssa leikkimään sen jälkeen, kun on tullut häntä hakemaan.

Yleinen ohje kautta aikojen on ollut se, että lapsi haetaan päiväkodista ja lähdetään pois asap. Nyt näitä vitkuttelijoita on siunaantunut ihmeen paljon. Syynä on ollut mm se, että lapsi ei kuulemma halua lähteä..

Tämän ilmiön takia on tullut oltua jo useasti ylitöissä, kun edes sulkemisaika ei näitä vanhempia saa lähtemään. Pelkään, että itsehillintä vielä pettää, kun pitkän ja usein aika raskaan työpäivän jälkeen joutuu jäämään odottelemaan, että porukka suvaitsisi lähteä kotiinsa.

Ovet lukkoon ja sisälle ei enää pääse. Lapsen reppu mukaan pihalle ja reppuun kaikki tavarat. Sanotte, että tämä on teidän päiväkodin tapa, piste.

Vaan kun päiväkotia ei voi laittaa lukkoon ennen kuin se menee kiinni. Vanhemmilla on oikeus toki hakea vaunut ja rattaat varastosta, ja myös vaikka ne toiset jalkineet viikonloppua varten yms. Saa sisällä käydä, kun pk on auki, emme me sitä voi kieltää.  Nämä vanhemmat voivat tulla vaikka varttia ennen sulkemisaikaa hakemaan lapsensa ja sitten sulkuvuoro löytääkin heidät sisältä, kun viimeinen lapsi on pihalta haettu. Pihalla olevat työntekijät eivät näe sitä, mitä sisällä tapahtuu ennen kuin viimeinen lapsi on haettu.

PÄiväkoteja ei voi myöskään joka paikassa lukita ulkoapäin. Talot ovat erilaisia, toiset todella isoja. 

Nuo sisällä roikkujat eivät siis läheskään aina ole niitä, jotka tulevat viime tipassa hakemaan lapsensa, vaan jo paljon aiemmin tulleita, jolloin ulkona olevat työntekijät eivät näe, mitä sisällä tapahtuu.

Kyllä ovet voi laittaa lukkoon klo 16:55 ja jättää puhelimen sisälle. Sen jälkeen tulleelle vanhemmalle voi sanoa että ovet on kiinni, ei ole avainta. Huomenna sitten uudestaan paremmalla ajalla.

Ja jos joku ei aio lähteä ajoissa, voidaan aina soittaa vartijat. Heihei!

Ei voi toimia näin. Jännää aikaa ehdot,at päiväkotihan voi olla auki esim 17.30-18 asti. Ei päiväkotia saa sulkea ennen sulkemisaikaa, eikä se ole edes mahdollista. 

Sulkuvuoro myös tarkistaa tilat sisältä sen jälkeen kun viimeiset asiakkaat ovat lähteneet, sammuttaa valot, sulkee ovet ja ikkunat yms  Sen jälkeen sulkee sisältäpäin ulko-ovet lukkoon, vaihtaa omat vaatteensa, laittaa lähteissään hälyt ja ryntää ulos.

Täällä ei tajuta, että jos ulko-ovet lukitaan sisältäpäin, sisältä pääsee ulos vain avaamalla oven takalukon, jolloin myös oman avaimen omaavat vanhemmat pääsevät sisälle. Asiakkaan käyttämiä ovia ei lukita ulkoapäin. Vanhemmat hakevat vaunut ja rattaat eteisestä, siihen heillä tietenkin on oikeus.

Näitä isoja päiväkoteja on jo sen verran, että ihmetyttää, miten tätä yksinkertaista ovet lukkoon ennen sulkemisaikaa-ohjetta tuputetaan koko ajan. Päiväkotia ei SAA sulkea ennen sulkemisaikaa, työntekijä ei voi sellaista itse alkaa säveltämään.

Mitkä vartijat?

Tähän ongelmaan pitäisi etsiä ratkaisua esim. esihenkilön kautta tiedottamalla, selkeä, suora ohjeistus vanhemmille, miten toimitaan kun lasta haetaan.

Jos vanhemmat eivät pysty keskenään sopimaan,kumpi hakee lapsen, sen ei silti pitäisi aiheuttaa päiväkodin työntekijälle ylityötä ja lapselle itkuista, pitkää odottelua.

Et taida olla päiväkodissa töissä. Ei päiväkoti ole suljettu vaikka ovi on lukossa. Tuossa naapuripäiväkodissa ei ole omaa pihaa, ulkoilevat puistossa. Joka päivä klo 15:30 lähtevät puistoon ja päiväkodin ovet menevät lukkoon, ei sinne mene enää kukaan sen jälkeen muita kuin hoitaja kun työaikansa loppuu.

Rattaat voi pykätä ulos varastosta kun tullaan iltapäiväulkoiluun. Siitä vanhemmat ottavat mukaansa.

Ja aika jännä juttu, meillä kukaan vanhemmista ei ole valittanut siitä että päiväkodin ovi menee lukkoon 16:15 ja sen jälkeen saa pihalta lapsen ja repun jossa on lapsen tavarat.

Missä päiväkodissa annetaan vanhemmille oma avain? En ole tämän 30 vuotisen urani aikana koskaan kuullut sellaisesta.

Meillä ovet lukitaan kun on tultu ulos ip ja reput pihalla. Sisälle toki pääsee vessaan ja jos pitää vaihtaa vaatetta/vaippa. Tämä systeemi otettiin käyttöön kun kyllästyttiin lasten ja vanhempien alati vaihtuviin haluihin saada kotiin sitä tätä ja tuota, se pieni hävinnyt tavara oli ihan pakko löytyä ja vanhemmat eivät osanneet sanoa ei näille vinkujille. Sisällä käynnin jäljiltä tavaraa ja vaatteita huiskinhaiskin, kuraa ja hiekkaa aikuisten sekä lasten jäljiltä, ovet selällään, valot päällä jne...sulkuvuoro haluaa kotiin eikä jäädä siivoamaan jälkiä kun äiskä ja iskä ei katso saati vaadi lasta. Kuravaatteita ei viety ikinä pesuun jos päästettiin sisälle,saati niitä umpihaisevia rukkasia jne...Hyvin onnistuu ja vanhemmat tottuivat uuteen systeemiin. Lapset eivät menneetkään rikki vaikkei päässytkään enää sisälle ja se pieni legoukko odotti seuraavaa päivää kun ei ollut repussa. Hälyjä ja takalukkoja meillä ei edes ole. Sulkuvuorossa kerron rivakasti kuulumiset ja lähden kotiin. Jos vanhemmalla on enemmän asiaa, sovitaan sille aika .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Millä alalla? Itselläni se toinen ala on aivan hepreaa eli olen jumissa vakassa. Jumissa vaikka olen psyykkisesti(kin) aivan loppu.

Olen jokapaikan höylä joka mahdollistaa monille työkavereille sitä tätä ja tuota.

Sähköasentaja. Kyllä mä mietin myös sosiaalitieteitä, sosionomia ja toimintaterapeuttia, mutta vaka-ala on vienyt minut siihen pisteeseen, että ihmisten parissa tehtävä työ ei enää kiinnosta. Nyt on pakko saada tehdä jotain ihan muuta. Toinen vaihtoehto oli tradenomi, mutta olen saanut sen käsityksen, että työtilanne on heillä vähän heikko.[/quote

Tässä muutamia aloja minne alalta on mm siirrytty:

vanhustenhoito, ravitsemistyöntekijäkoulutus , puutarha-alan oppilaitos, okl, siivousala, sisällöntuottaja (media), viittomakielen tulkki, röntgenhoitaja, maalari, sähköasentaja, kirjastonhoitaja, artesaanikoulutus, eläinlääkis, lemmikkikaupan myyjä, kaupan kassa, HenkkaMaukka kaupan myyjä, dresmanin myyjä, tossahan noita......

Vierailija kirjoitti:

"Opettajat jatkuvasti pois ryhmästä, palavereissa ja toimistotöissä.

Opetus häthätää toisella kädella ja sitten juostava palaveriin ja paperitöihin tai toimistoon puhumaan puhelimeen kun joku taas soittaa jostain asiasta.

"

---

"Ja silläaikaa hoitajat huolehtivat nekin lapset omiensa lisäksi jotka ryhmänä kuuluvat opettajalle.

Ryhmässä voi olla yli 21 lasta ja sitä kun pyöritetään pääosin kaksin niin ei siinä puhuta laadukkaasta hoidosta. Ikäjakauma voi olla juuri ja juuri 3v-5v ja nuo pienimmät vaativat paljon enemmän aikuista ja isommat saavat vähemmän jne.

Meidän ryhmässä on lapsia vauvoista 4v eikä edes opettajaa kokotalossa.

On siinä repeäminen pian 9 vauvan ja 7 isomman kanssa.

Isoista 2 on erityistätukea vaativia ja näin loput jäävät liian paljon vaille.

Avustajaa ei ole vaikka pitäisi olla.

Ja siinä samalla me hoitajat teemme opettajan hommia ja pyöritämme pedagogista toimintaa .

Kyllä alalla tilanne on surkea ja kokoajan tuntee riittämättömyyttä sekä psyykkisesti että konkreettisesti kun ei kykene jakautumaan kaikille joita pitää kantaa, syöttää ja tehdä ihan kaikki puolesta. Ja sylitellä riittävästi.

Sijaisia yleensä ei saada ja vedetään entistä tiukemmalla.

10h hoitopäivän aikana kun tehdään ja tapahtuu paljon muutakin kun muumilaulujen laulamista ja leikkimistä."

--

Kuulostaa kohtuuttomalta työpäivältä kuormittavuutensa tähden.

Kuinka pitkään ihminen tuollaisia työolosuhteita jaksaa katkeamatta?

Ei ihme että alalle ei ole enää tunkua.

Lapsia käy eniten surku tuossa yhtälössä."

.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Opettajat jatkuvasti pois ryhmästä, palavereissa ja toimistotöissä.

Opetus häthätää toisella kädella ja sitten juostava palaveriin ja paperitöihin tai toimistoon puhumaan puhelimeen kun joku taas soittaa jostain asiasta.

"

---

"Ja silläaikaa hoitajat huolehtivat nekin lapset omiensa lisäksi jotka ryhmänä kuuluvat opettajalle.

Ryhmässä voi olla yli 21 lasta ja sitä kun pyöritetään pääosin kaksin niin ei siinä puhuta laadukkaasta hoidosta. Ikäjakauma voi olla juuri ja juuri 3v-5v ja nuo pienimmät vaativat paljon enemmän aikuista ja isommat saavat vähemmän jne.

Meidän ryhmässä on lapsia vauvoista 4v eikä edes opettajaa kokotalossa.

On siinä repeäminen pian 9 vauvan ja 7 isomman kanssa.

Isoista 2 on erityistätukea vaativia ja näin loput jäävät liian paljon vaille.

Avustajaa ei ole vaikka pitäisi olla.

Ja siinä samalla me hoitajat teemme opettajan hommia ja pyöritämme pedagogista toimintaa .

Kyllä alalla tilanne on surkea ja kokoajan tuntee riittämättömyyttä sekä psyykkisesti että konkreettisesti kun ei kykene jakautumaan kaikille joita pitää kantaa, syöttää ja tehdä ihan kaikki puolesta. Ja sylitellä riittävästi.

Sijaisia yleensä ei saada ja vedetään entistä tiukemmalla.

10h hoitopäivän aikana kun tehdään ja tapahtuu paljon muutakin kun muumilaulujen laulamista ja leikkimistä."

--

Kuulostaa kohtuuttomalta työpäivältä kuormittavuutensa tähden.

Kuinka pitkään ihminen tuollaisia työolosuhteita jaksaa katkeamatta?

Ei ihme että alalle ei ole enää tunkua.

Lapsia käy eniten surku tuossa yhtälössä."

.

En jaksanutkaan vaan lähdin talosta yhtenä monesta. Ei nykyinenkään paikka ole täydellinen, mutta sentään inhimillisenmät olosuhteet

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö teillä lapset saa itse ottaa ruokaansa??

Löytyykö vielä päiväkoteja joissa ei lasta opeteta itse ottamaan annostaan?

En usko🤔!

T. 4-6v ikäiset todellakin ovat kykeneviä ottamaan itse annoksensa, 1 ryhmän aikuinen, se joka ruoka-apulaisten kanssa ruokailutilanteen ns hoitaa, on toki siinä pöydän ääressä valvomassa, kun lapset tulevat ohjattuna ruokajonoon ja ottavat ruokansa, esimerkiksi juurikin tällä viikolla oli mainitsemiasi lihapullia ja perunoita ruoaksi sekä salaattia ja jokainen otti ihan itse pullansa, kysyvät aina montako saa ottaa ekalla kierroksella ja sitten jokainen ottaa joko sen maksimimäärän (esim.4kpl)+ perunan tai pari ja salaattia.

Järkyttävää touhua, jos ei yli 4v ikäisiä kannusteta/opeteta asiaan, eskarissa se on erittäin tärkeä taitoa, koska ei siellä koulussa kukaan aikuinen ruokaa lautaselle laita vaan itse se on linjastolta otettava."

Avatkaa tekin  jo  järkyttyneet silmänne ja  malttakaa sen verran keskittyä että mitä kaikkea tämä viestiketju sisältää.

PK-Yksiköt joissa on asiat kunnossa, eivät voi edes käsittää millaista arkea vietetään päiväkodeissa joissa ei todellakaan ole, esim:

Ihan käytännön pakottama juttu että ruoka annostellaan (ja myös vaakameiningillä punnitaan annoskoot per lapsi ! ) sen vuoksi ,että jokaiselle lapselle riittää varmasti edes yksi annos. Ruokaa tilataan  aina sen verran naftisti ettei vaan "tule hävikkiä". Eli suomeksi sanottuna säästetään lasten ruuasta ,

hoitajat jakaa keskenään isosta jostain keksuskeittiöstä tilatusta ruokalaatikosta jokaiseen yksikköön johonkin pikkukattilaan tai muuhun astiaan  ruokaa jonka kuskaavat ryhmäänsä toivoen että se riittää,

Jossain vaiheessa ne samat hoitajat kuljeskelevat ryhmästä toiseen huhuillen : jäiks teiltä perunoita yhtää, jäiks teiltä riisiä yhtään, yleensä  jos nälkä jää lapsille ,niin lisää ei saa vaan:  ottakaa näkkäriä lapset.

Järkyttykää hei ensin siitä oikein kunnolla, että kuka hemmetti kehtaa säästää lasten ruuasta ja tulkaa sitten järkyttyneinä taivastelemaan noihin lapsien ruuasta säästäviin yksityisiin päiväkoteihin siitä ,kun ei lapsia kannusteta linjastolta (hahhah mistä ihmeen linjastolta jos on pelkkä pikkukattila jonka pohja justjust peittyy liemestä ruokakärryillä?) itse ottamaan. Ruuan toimittajatkin on jo varmaan ihan aiheesta ihmeissään että miten näin tosi vähän ruokaa tilataan melkein satapäiselle lapsiryhmälle.

Laittaisin tähän kivan mietteliään hymiön myös ellei se tuntuisi kornilta.

Teille yksityisissä bisnes-päiväkodeissa työskenteleville toisaalta nostan hattua, toisaalta samaan aikaan ihmetellen, miksette nosta kytkintä ja lähde. Kupletin juoni lienee teille jo paljastunut.

Itse irtisanouduin koeajalla, kun en voinut sitoutua siihen arvomaailmaan, joka näkyi esim. sijaisten puuttumisena ja maidon loppumisena joka viikko. Lähdin, itsekseni rukoillen, että koko pulju laitettaisiin kiinni (myöhemmin niin tapahtuikin). Ketjulla on kuitenkin edelleen runsaasti muitakin yksiköitä...

Kunnan perushyvään yksikköön päästessäni, se tuntui lepokodilta aiempaan verrattuna, koska siellä sai keskittyä omaan perustehtävään ja kollegoina oli päteviä ja osaavia tekijöitä. Mukaan mahtui tosin myös jokunen leipääntynyt työntekijä.

Summa summarum: se hyvä puoli siitä hikipaja-kokemuksesta yksityiseltä puolelta oli, että nyt osaa suhteuttaa kokemukset työn raskaudesta ja arvostaa sitä, että saa keskittyä omaan perustehtäväänsä eikä tarvitse valehdella vanhemmille markkinointimielessä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Kuulostaapa ankaralta. Kyllä meillä saa syödä omia eväitä lounailla ja välipalalla ja saa juoda kahvia. Eikä ole pakko venyttää päivää jos joku meno itsellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

Millä alalla? Itselläni se toinen ala on aivan hepreaa eli olen jumissa vakassa. Jumissa vaikka olen psyykkisesti(kin) aivan loppu.

Olen jokapaikan höylä joka mahdollistaa monille työkavereille sitä tätä ja tuota.

Sähköasentaja. Kyllä mä mietin myös sosiaalitieteitä, sosionomia ja toimintaterapeuttia, mutta vaka-ala on vienyt minut siihen pisteeseen, että ihmisten parissa tehtävä työ ei enää kiinnosta. Nyt on pakko saada tehdä jotain ihan muuta. Toinen vaihtoehto oli tradenomi, mutta olen saanut sen käsityksen, että työtilanne on heillä vähän heikko.

Hyvä päätös ja kannustan muitakin. Myöskin niin että jos päiväkotityö on kauheaa, niin hoiva-alalla on kysyntää muuallakin. Muilla osa-alueilla. Ehkä se helmi löytyy jos lähtee etsimään.

Aina kannattaa vaihtaa, oman jaksamisen kustannuksella ei kenenkään kuulu jatkaa. 

...tuohon alkuperäiseen viestiin vielä, "olet täällä lapsia ja perheitä varten", tekisi mieli vastata että ei suinkaan, olen täällä palkanmaksua varten. Hyväntekeväisyystyöt kun autetaan muita pyyteettömästi, ne on ihan erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö teillä lapset saa itse ottaa ruokaansa??

Löytyykö vielä päiväkoteja joissa ei lasta opeteta itse ottamaan annostaan?

En usko🤔!

T. 4-6v ikäiset todellakin ovat kykeneviä ottamaan itse annoksensa, 1 ryhmän aikuinen, se joka ruoka-apulaisten kanssa ruokailutilanteen ns hoitaa, on toki siinä pöydän ääressä valvomassa, kun lapset tulevat ohjattuna ruokajonoon ja ottavat ruokansa, esimerkiksi juurikin tällä viikolla oli mainitsemiasi lihapullia ja perunoita ruoaksi sekä salaattia ja jokainen otti ihan itse pullansa, kysyvät aina montako saa ottaa ekalla kierroksella ja sitten jokainen ottaa joko sen maksimimäärän (esim.4kpl)+ perunan tai pari ja salaattia.

Järkyttävää touhua, jos ei yli 4v ikäisiä kannusteta/opeteta asiaan, eskarissa se on erittäin tärkeä taitoa, koska ei siellä koulussa kukaan aikuinen ruokaa lautaselle laita vaan itse se on linjastolta otettava."

Avatkaa tekin  jo  järkyttyneet silmänne ja  malttakaa sen verran keskittyä että mitä kaikkea tämä viestiketju sisältää.

PK-Yksiköt joissa on asiat kunnossa, eivät voi edes käsittää millaista arkea vietetään päiväkodeissa joissa ei todellakaan ole, esim:

Ihan käytännön pakottama juttu että ruoka annostellaan (ja myös vaakameiningillä punnitaan annoskoot per lapsi ! ) sen vuoksi ,että jokaiselle lapselle riittää varmasti edes yksi annos. Ruokaa tilataan  aina sen verran naftisti ettei vaan "tule hävikkiä". Eli suomeksi sanottuna säästetään lasten ruuasta ,

hoitajat jakaa keskenään isosta jostain keksuskeittiöstä tilatusta ruokalaatikosta jokaiseen yksikköön johonkin pikkukattilaan tai muuhun astiaan  ruokaa jonka kuskaavat ryhmäänsä toivoen että se riittää,

Jossain vaiheessa ne samat hoitajat kuljeskelevat ryhmästä toiseen huhuillen : jäiks teiltä perunoita yhtää, jäiks teiltä riisiä yhtään, yleensä  jos nälkä jää lapsille ,niin lisää ei saa vaan:  ottakaa näkkäriä lapset.

Järkyttykää hei ensin siitä oikein kunnolla, että kuka hemmetti kehtaa säästää lasten ruuasta ja tulkaa sitten järkyttyneinä taivastelemaan noihin lapsien ruuasta säästäviin yksityisiin päiväkoteihin siitä ,kun ei lapsia kannusteta linjastolta (hahhah mistä ihmeen linjastolta jos on pelkkä pikkukattila jonka pohja justjust peittyy liemestä ruokakärryillä?) itse ottamaan. Ruuan toimittajatkin on jo varmaan ihan aiheesta ihmeissään että miten näin tosi vähän ruokaa tilataan melkein satapäiselle lapsiryhmälle.

Laittaisin tähän kivan mietteliään hymiön myös ellei se tuntuisi kornilta.

Teille yksityisissä bisnes-päiväkodeissa työskenteleville toisaalta nostan hattua, toisaalta samaan aikaan ihmetellen, miksette nosta kytkintä ja lähde. Kupletin juoni lienee teille jo paljastunut.

Itse irtisanouduin koeajalla, kun en voinut sitoutua siihen arvomaailmaan, joka näkyi esim. sijaisten puuttumisena ja maidon loppumisena joka viikko. Lähdin, itsekseni rukoillen, että koko pulju laitettaisiin kiinni (myöhemmin niin tapahtuikin). Ketjulla on kuitenkin edelleen runsaasti muitakin yksiköitä...

Kunnan perushyvään yksikköön päästessäni, se tuntui lepokodilta aiempaan verrattuna, koska siellä sai keskittyä omaan perustehtävään ja kollegoina oli päteviä ja osaavia tekijöitä. Mukaan mahtui tosin myös jokunen leipääntynyt työntekijä.

Summa summarum: se hyvä puoli siitä hikipaja-kokemuksesta yksityiseltä puolelta oli, että nyt osaa suhteuttaa kokemukset työn raskaudesta ja arvostaa sitä, että saa keskittyä omaan perustehtäväänsä eikä tarvitse valehdella vanhemmille markkinointimielessä.

Tätä minäkin. Muitakin paikkoja kyllä on. Ehkä työmatka pitenee ehkä ei, mutta ei kannata jäädä jos kaikki sotii omaa arvomaailmaa ja jaksamista vastaan. Ei kukaan velvoita jäämään siihen kaikkein pahimpaan. 

Suurin ongelma lapset, jotka kotona oppivat jumaliksi. Ylisuuriin ryhmiin tulee 4 tällaista niin siinä on helisemässä. Kotona sanaa"EI" ei ole ikinä kuulleet

"Teille yksityisissä bisnes-päiväkodeissa työskenteleville toisaalta nostan hattua, toisaalta samaan aikaan ihmetellen, miksette nosta kytkintä ja lähde. Kupletin juoni lienee teille jo paljastunut.

Itse irtisanouduin koeajalla, kun en voinut sitoutua siihen arvomaailmaan, joka näkyi esim. sijaisten puuttumisena ja maidon loppumisena joka viikko. Lähdin, itsekseni rukoillen, että koko pulju laitettaisiin kiinni (myöhemmin niin tapahtuikin). Ketjulla on kuitenkin edelleen runsaasti muitakin yksiköitä...

Kunnan perushyvään yksikköön päästessäni, se tuntui lepokodilta aiempaan verrattuna, koska siellä sai keskittyä omaan perustehtävään ja kollegoina oli päteviä ja osaavia tekijöitä. Mukaan mahtui tosin myös jokunen leipääntynyt työntekijä.

Summa summarum: se hyvä puoli siitä hikipaja-kokemuksesta yksityiseltä puolelta oli, että nyt osaa suhteuttaa kokemukset työn raskaudesta ja arvostaa sitä, että saa keskittyä omaan perustehtäväänsä eikä tarvitse valehdella vanhemmille markkinointimielessä."

Kirjoitat täyttä asiaa, sillä kaikella pikkutarkalla ruuasta niuhottamisella, kyttäämisellä ja kyykyttämisellä

ja ihan siitäkin ettei kukaan mene päästämään sille 10 minuutin lakisääteiselle tauolle,

vain vaikeutetaan henkilökunnan kuormittumista ja lisätään heidän työmäärää vaikka wc-siivouksin ja lattian moppauksin,  sen sijaan että keskityttäisiin oleelliseen, arjen sujuvuuteen ja siihen työtaakan helpottamiseen. 

Hulluinta kaikessa on tämä illuusio, että tällaisten puljujuen johtajat oikeasti luulevat

etteivät lapset kerro aivan kaikesta kotonaan tai etteivät monet vanhemmat kysy asioista ja olosuhteista tosi tarkkaan, tyyliin kuka oli hoitamassa, mitä ruokaa ja saitko lisää jäikö nälkä (osalla repussa jo salaa eväitä! kotoa!).

Pikkuhiljaa poistuvat ne ammattitaitoisimmat ja osaavimmat hoitajat toisiin paikkoihin.

Alalle tulee nuoria jotka ei enää niele vääryyksiä. Siihenkö se siis johtaa että jäljelle jää se aines noihin paikkoihin,  jotka ei helpolla jostain syystä  muualle pääse?

Toki kunnallisissakin omat kriisinsä jo, eivät pelkät yksityiset ole resurssipulassa.

" Miksi vanhemmat menevät lapset haettuaan päiväkodin sisällä ryhmätiloihin touhuamaan omiaan? Miksi he eivät lähde kotiin? Järjestelevät lokeroita, antavat lastensa juosta jo suljetuissa tiloissa (valot sammutettu, ovet laitettu kiinni).

Tajuttiin tässä juuri, että syy sille, miksi joidenkin lasten lokeroista on kadonnut tavaroita ja mennyt sekaisin muiden kanssa johtuu siitä, että muutaman perheen lapset saavat riehua käytävillä ja jopa ryhmätiloissa sen jälkeen, kun heitä on jo tultu hakemaan. Samaan aikaan vanhemmat ripustelevat kuivumaan kurahousuja yms Kiire ei ole heillä kotiin edes sulkemisaikana. Ääritapauksena äiti, joka usein jää lapsensa kanssa leikkimään sen jälkeen, kun on tullut häntä hakemaan."

Nämä valopäät varmaan pitävät päiväkotia muumitalona.

Ei Muumitaloa lukita yöksi.........

tämäpä juuri, tämäpä juuri! 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikeast alkanut tuntumaan, että olen orja lapsille ja perheille. Ihan sama mitä yritän pyytää tai kritisoida, niin päiväkodin johtaja tai pedagoginen johtaja sanoo, että olet täällä lapsia ja perheitä varten. Minä olen se joka joustaa kaikessa huonolla palkalla ja olemattomilla eduilla.

Koko syksyn pedajohtaja on kiertänyt ryhmissä kritisoimassa vähän kaikkea. Esimerkkitapauksia:

Olin ollut nukkarissa koko sen pari tuntia, mitä pienillä yleensä nukutaan. Yritin istua lasten kanssa välipalapöytään syömään omaa välipalaani. Pedajohtaja kielsi tämän ja käski minut ottamaan ensimmäiset lapset leikkimään, koska pienryhmätoiminta. Taukokin olisi pitänyt pitää jossain muussa välissä.

Aamukahvia ei saa juoda ryhmässä, koska kahvi kuuluu tauolle. Ryhmässä minun pitää olla täysin lapsia varten. Mistään ei kuitenkaan irtoa ketään päästämään vaikka sitä aamun ensimmäistä työntekijää vessatauolle ja kahville. Kahvin voi kuulemma juoda kotona, jos kahvihammasta kolottaa.

Omaa ruokaa ei saa syödä lasten edessä vaan taukohuoneessa. Siihen saat käyttää sen 10min taukosi. Yli ei saa mennä, koska lapset ja perheet. Eli käytännössä pakko syödä laitosruokaa, joka ei oikein omalle vatsalle sovi. Se 10min ei vaan riitä vessassa käymiseen ja syömiseen.

Jos vanhempi ei ehdi hakemaan lastaan klo 17:00, me joustetaan tottakai. Viis sitä, että olen sopinut omia menoja, maksullisia harrastuksia, kampaajaa yms. Kukaan ei korvaa, että nämä peruuntuu. Viiden vuoroissa ei uskalla koskaan sopia illalle mitään menoja enää. Ja jos viiden vuorolainen on sairastunut, niin minunhan se pitää jatkaa sinne viiteen. Ei auta sanoa, että en pysty tänään jatkamaan. Jatkettava on, kun ei ole ketään muutakaan, joka jatkaisi. Ei se ole kuin 30min ylimääräistä. Harmi, kun sitä ylimääräistä tuli viime viikollakin.

Puhumattakaan näistä, mitä ketjussa on tullut moneen kertaan ilmi eli minä ostan omalla rahalla ulkoiluvaatteet, jotta voin ulkoilla lasten kanssa. Teen työtä epäergonomisissa asennoissa, koska päiväkodin eteiseen ei mahdu pukemispenkkiä, toimistoon ei mahdu lukemaan tärkeitä sähköposteja vaan joudun lukemaan ne kuraeteisessä, otan vastaan tartuntatauteja ilman riittävää suojavarustusta yms.

Ja minähän joustan koska lapset ja perheet, pedagogiikka, varhaiskasvatus ja niineespäin. Ei kiinnosta enää. Motivaatio miinuksen puolella jo. Älkää huoliko, asia otettu puheeksi jo johtajan kanssa ja aloitan opinnot ihan muulla alalla.

OOT OIKEESSSA! ja pa**t työkaverit ja johtaja siihen päälle