Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Opettajilla liikaa paperitöitä kun ihan kaikki pitää kirjata ylös. Plus suunnitella toimintaa. Harvoin keretään toteuttaa mitään loppuun asti kun ylemmiltä tahoilta tulee taas lisää mitä täytyy tehdä ja kirjata. Lapsilla pitäisi olla aikaa leikkiin (vapaaseen ja ohjattuun). Pitää kirjata kuka leikkii kenenkin kanssa ja kuinka se sujuu. Kuka osaa mitäkin, ihan sama millä osa-alueilla. Kaikki pitää dokumentoida. Miksi tuo lapsi ei leiki tuon kanssa ja mitä asialle voisi tehdä.(tietenkin tehdään kun nähdään) mutta miksi siitä pitää tehdä raportti? Mikään ei ole spontaania kun siihen ei ole aikaa vaan koko päivä on suorittamista. Lapset ei kerkeä aina leikkiä kun täytyy toteuttaa näitä vaatimuksia. Aikuisia ei riitä kun näitä pitäisi suorittaa ja lapsia on jotka tarvii erityishuomiota. Olisi kiva tehdä tilanteiden mukaan ja salliessa kaikenlaista mutta ei kun täytyy raportoida että onko se ja se tehty. Todella tehdään parhaamme ja olisi kiva jos olisi aikaa olla lasten kanssa. T. Lhoitaija

Vierailija kirjoitti:

Opettajilla liikaa paperitöitä kun ihan kaikki pitää kirjata ylös. Plus suunnitella toimintaa. Harvoin keretään toteuttaa mitään loppuun asti kun ylemmiltä tahoilta tulee taas lisää mitä täytyy tehdä ja kirjata. Lapsilla pitäisi olla aikaa leikkiin (vapaaseen ja ohjattuun). Pitää kirjata kuka leikkii kenenkin kanssa ja kuinka se sujuu. Kuka osaa mitäkin, ihan sama millä osa-alueilla. Kaikki pitää dokumentoida. Miksi tuo lapsi ei leiki tuon kanssa ja mitä asialle voisi tehdä.(tietenkin tehdään kun nähdään) mutta miksi siitä pitää tehdä raportti? Mikään ei ole spontaania kun siihen ei ole aikaa vaan koko päivä on suorittamista. Lapset ei kerkeä aina leikkiä kun täytyy toteuttaa näitä vaatimuksia. Aikuisia ei riitä kun näitä pitäisi suorittaa ja lapsia on jotka tarvii erityishuomiota. Olisi kiva tehdä tilanteiden mukaan ja salliessa kaikenlaista mutta ei kun täytyy raportoida että onko se ja se tehty. Todella tehdään parhaamme ja olisi kiva jos olisi aikaa olla lasten kanssa. T. Lhoitaija

Kuulostaa ihan hirveältä. Ketä palvelee tuollainen meininki. Tuntuu vähän että maalaisjärki puuttuu koko hommasta. Jos kerta halutaan lapset "kouluun" jo pikkuisina niin miksei suoraan tehty sellaista uudistusta että muutetaan oppivelvollisuus alkamaan vaikka 3-vuotiaana ja palkataan vain opettajia. Nyt on tällaista siirtymävaihe sekoilua ollut pitkän aikaa ja vielä pitempään luvassa. Kummalliselta sekoilulta vaikuttaa ja pienten tulipalojen sammuttamiselta sieltä täältä. Leikkipuistoista siirrettiin henksu päiväkoteihin. Ja leikkipuistoihin nyt sitten palkataan yksityisiä toimijoita pyörittämään kerhoja. Ihmeellistä

Miksi jo alle 4v ikäiset lapset kiroilevat ja ovat väkivaltaisia, lyövät ja tönivät niin kaveria kuin aikuista?

T. Keikkaileva

Vierailija kirjoitti:

Tasan ei mene nallekarkit, vaka työntekijöille kuuluu yksi 10 minuutin tauko koko päivän aikana. Jos harjoitat jotain uskontoa, jossa pidetään päivän mittaan rukoushetkiä niin saat pitää enemmän taukoja kuin muut..

Toi on syrjintää, ihmisiä ei saa asettaa uskonnon takia eriarvoiseen asemaan. Ei muuta kuin viemään asiaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä valvonta-aterian saa vaikka yhden päivän sijainen, kiertävät hoitajat ja kaikki avustajat. Omia eväitä EI saa syödä ryhmässä.

No huh, meillä syö joka toinen aikuinen omia eväitä, koska talon ruoka aiheuttaa kauheat vatsakivut.

Ja ihan sallittua on. Ei voi mikään taho pakottaa syömään päiväkodin ruokaa.

Eikä erillistä ruokataukoa ole.

Meillä ne jotka syövät eväitä syövät ne taukohuoneessa eikä ryhmässä. Se on silti työaikaa. Eväiden syönti on sallittua mutta niitä ei syödä ryhmässä.

-sama-

Miksi ryhmässä ei saa syödä omia eväitä?

Koska omat eväät eivät ole valvonta-ateria, vain valvonta-ateria syödään ryhmässä. Eli meillä ryhmässä talon ateria ja taukohuoneessa oma ateria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä valvonta-aterian saa vaikka yhden päivän sijainen, kiertävät hoitajat ja kaikki avustajat. Omia eväitä EI saa syödä ryhmässä.

No huh, meillä syö joka toinen aikuinen omia eväitä, koska talon ruoka aiheuttaa kauheat vatsakivut.

Ja ihan sallittua on. Ei voi mikään taho pakottaa syömään päiväkodin ruokaa.

Eikä erillistä ruokataukoa ole.

Meillä ne jotka syövät eväitä syövät ne taukohuoneessa eikä ryhmässä. Se on silti työaikaa. Eväiden syönti on sallittua mutta niitä ei syödä ryhmässä.

-sama-

Miksi ryhmässä ei saa syödä omia eväitä?

Koska omat eväät eivät ole valvonta-ateria, vain valvonta-ateria syödään ryhmässä. Eli meillä ryhmässä talon ateria ja taukohuoneessa oma ateria. 

Omalla kahvitauolla eväät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä valvonta-aterian saa vaikka yhden päivän sijainen, kiertävät hoitajat ja kaikki avustajat. Omia eväitä EI saa syödä ryhmässä.

No huh, meillä syö joka toinen aikuinen omia eväitä, koska talon ruoka aiheuttaa kauheat vatsakivut.

Ja ihan sallittua on. Ei voi mikään taho pakottaa syömään päiväkodin ruokaa.

Eikä erillistä ruokataukoa ole.

Meillä ne jotka syövät eväitä syövät ne taukohuoneessa eikä ryhmässä. Se on silti työaikaa. Eväiden syönti on sallittua mutta niitä ei syödä ryhmässä.

-sama-

Miksi ryhmässä ei saa syödä omia eväitä?

Koska omat eväät eivät ole valvonta-ateria, vain valvonta-ateria syödään ryhmässä. Eli meillä ryhmässä talon ateria ja taukohuoneessa oma ateria. 

Omalla kahvitauolla eväät.

Ok, meillä ne saa käydä syömässä taukohuoneessa joko silloin kun lapset syövät tai nukkariaikaan.

Meillä syödään omat eväät ryhmässä lounaan aikana, kukaan ei mussuta, vaikka on talon ruuankin syöviä. Onneksi, on nyt vähän isompiakin ongelmia tässä työssä.

Onko täällä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, tai siis ex-sellaisia, mihon työhön/mille alalle olette vaihtaneet päiväkotimaailmasta?

Ei jaksa enää, kuristaa aloittaa taas uusivuosi tätä työtä, kun loma loppuu huomenna ja uskon, että tilanne vain pahenee ja pahenee...

" Meillä syödään omat eväät ryhmässä lounaan aikana, kukaan ei mussuta, vaikka on talon ruuankin syöviä. Onneksi, on nyt vähän isompiakin ongelmia tässä työssä."

Meillä myös (onneksi!) fiksu työyhteisö.

Kenellekään tule edes mieleen puuttua työakverin eväiden syömiseen lounasaikana.

Kuka syö mitäkin, oma asia mistä evänsä tekevät .

Ollaan kaikki aikuisia ammattilaisia ja fokus on paljon täkeimmissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä syödään omat eväät ryhmässä lounaan aikana, kukaan ei mussuta, vaikka on talon ruuankin syöviä. Onneksi, on nyt vähän isompiakin ongelmia tässä työssä.

No kyllä kertio paljon porukan älykkyydestä, että millä tasolla tommosesa ryhmässä toimitaan, missä puututaan kollegan eväisiin.

Ollaan pöyristyneitä että moista hölmöilyä ihan pokkana yksiköissä muka jossain esiintyy, ei meillä luojan kiitos tuommoista typeryyttä esiinny. Otamme osaan. Varmaan muukin touhu samaa turhasta nillitystä.....

Vierailija kirjoitti:

Meillä syödään omat eväät ryhmässä lounaan aikana, kukaan ei mussuta, vaikka on talon ruuankin syöviä. Onneksi, on nyt vähän isompiakin ongelmia tässä työssä.

Sama täällä ! 

Sääli että joku joutuu työskennellä noin kurjassa paikassa, että eväitäänkään ei ihminen saa syödä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä valvonta-aterian saa vaikka yhden päivän sijainen, kiertävät hoitajat ja kaikki avustajat. Omia eväitä EI saa syödä ryhmässä.

No huh, meillä syö joka toinen aikuinen omia eväitä, koska talon ruoka aiheuttaa kauheat vatsakivut.

Ja ihan sallittua on. Ei voi mikään taho pakottaa syömään päiväkodin ruokaa.

Eikä erillistä ruokataukoa ole.

Meillä ne jotka syövät eväitä syövät ne taukohuoneessa eikä ryhmässä. Se on silti työaikaa. Eväiden syönti on sallittua mutta niitä ei syödä ryhmässä.

-sama-

Miksi ryhmässä ei saa syödä omia eväitä?

Koska omat eväät eivät ole valvonta-ateria, vain valvonta-ateria syödään ryhmässä. Eli meillä ryhmässä talon ateria ja taukohuoneessa oma ateria. 

Omalla kahvitauolla eväät.

Ok, meillä ne saa käydä syömässä taukohuoneessa joko silloin kun lapset syövät tai nukkariaikaan.

Muistakaa syödä vain keittoja keittopäivänä! Joilei taukohuonetta ole niin veskissä! Älkäkä maiskuttako!

Valvonta-ateria on vain maksaville!

Koko "valvonta-ateria" käsite on peräisin päivähoitolain ajalta. Silloin 1970-luvulta 2000-luvun alkuun lapset oli kotona kasvatettu hyville ruokapöytätavoille. Silloin ruokailu onnistui 3-6- vuotiaita lapsilta aivan hyvin ja omatoimisesti 6 lapsen pöytäryhmissä, ja aikuiset eli opettajat ja lastenhoitajat söivät samassa tilassa, mutta aikuisten pöydässä rauhassa oman ateriansa keskustellen aikuisten asioista. Lapsilla oli omat matalat lasten pöydät, pyöreät tai neliskanttiset ja pienet puiset tuolit. Yleensä niitä Artekin hyvälaatuisia, juuri lapsille suunniteltuja malleja. Lapset jonottivat hakemaan ruuan aikuisten pöydän lähellä olevasta kärrystä tai kattauspöydältä. Kun kaikilla oli ruoka edessä, toivotettiin hyvää ruokahalua ja alkoi ruokarauha, jolloin kaikki söivät siististi, rauhassa ja keskustellen oman pöytäkuntansa kanssa. Vasta kun lähes kaikki, aikuiset mukaan lukien, olivat syöneet rauhassa ruokansa, sai hakea lauyasensa kanssa lisää. Kiitos, ole hyvä ja maltti odottaa vuoroaan olivat täysin perus käytöstapoja ja tulivat luonnostaan, huomauttelematta. Jos joku lapsista ei käyttäytynyt asiallisesti, saatettiin hänet siirtää ruokailun loppuun saakka aikuisten pöytään, ja se oli noloa. Ei kyllä toistunut sen jälkeen ja toimi rauhoittavana esimerkkinä muillekin.

Tällaisessa työympäristössä syntyi käsite "valvonta-ateria" eli rauha syödä verotusetuinen lounaansa samassa tilassa kuin työskentelee ja tehden samalla työtä eli jakaen ensin ruuan lapsille ja sitten toimien valvovana auktoriteettina, että ruokarauha säilyy. Ruokailu kesti n. 45 min-1h. Tämän jälkeen päiväkotiapulainen ja siivooja korjasivat lautaset ja ruuat pois sekä siistivät tilat. Opettajat ja hoitajat nukutti at lapset levolle nukkumahuoneessa, jonne päiväkotiapulainen oli laittanut sängyt, unilelut ja verhoilla pimennykset valmiiksi.

Mitenkäs nykyään? Varhaiskasvatuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Koko "valvonta-ateria" käsite on peräisin päivähoitolain ajalta. Silloin 1970-luvulta 2000-luvun alkuun lapset oli kotona kasvatettu hyville ruokapöytätavoille. Silloin ruokailu onnistui 3-6- vuotiaita lapsilta aivan hyvin ja omatoimisesti 6 lapsen pöytäryhmissä, ja aikuiset eli opettajat ja lastenhoitajat söivät samassa tilassa, mutta aikuisten pöydässä rauhassa oman ateriansa keskustellen aikuisten asioista. Lapsilla oli omat matalat lasten pöydät, pyöreät tai neliskanttiset ja pienet puiset tuolit. Yleensä niitä Artekin hyvälaatuisia, juuri lapsille suunniteltuja malleja. Lapset jonottivat hakemaan ruuan aikuisten pöydän lähellä olevasta kärrystä tai kattauspöydältä. Kun kaikilla oli ruoka edessä, toivotettiin hyvää ruokahalua ja alkoi ruokarauha, jolloin kaikki söivät siististi, rauhassa ja keskustellen oman pöytäkuntansa kanssa. Vasta kun lähes kaikki, aikuiset mukaan lukien, olivat syöneet rauhassa ruokansa, sai hakea lauyasensa kanssa lisää. Kiitos, ole hyvä ja maltti odottaa vuoroaan olivat täysin perus käytöstapoja ja tulivat luonnostaan, huomauttelematta. Jos joku lapsista ei käyttäytynyt asiallisesti, saatettiin hänet siirtää ruokailun loppuun saakka aikuisten pöytään, ja se oli noloa. Ei kyllä toistunut sen jälkeen ja toimi rauhoittavana esimerkkinä muillekin.

Tällaisessa työympäristössä syntyi käsite "valvonta-ateria" eli rauha syödä verotusetuinen lounaansa samassa tilassa kuin työskentelee ja tehden samalla työtä eli jakaen ensin ruuan lapsille ja sitten toimien valvovana auktoriteettina, että ruokarauha säilyy. Ruokailu kesti n. 45 min-1h. Tämän jälkeen päiväkotiapulainen ja siivooja korjasivat lautaset ja ruuat pois sekä siistivät tilat. Opettajat ja hoitajat nukutti at lapset levolle nukkumahuoneessa, jonne päiväkotiapulainen oli laittanut sängyt, unilelut ja verhoilla pimennykset valmiiksi.

Mitenkäs nykyään? Varhaiskasvatuksessa?

Sen verran noissa oli eroja silloinkin, että päiväunille lepohuoneeseen meni kyllä yleensä lastenhoitajat. Se riitti, että oli yksi tai kaksi hoitajaa, koska lapset menivät sänkyihinsä, ne peiteltiin ja kuuntelivat siinä unilauluja tai unisatua. Suurin osa nukahti jo muutamassa minuutissa, kun päivät olivat muutenkin rauhallisemmalla tempolla eteneviä, eikä ollut niin valtavia määriä nopeasti vaihtuvia virikkeitä ja leikitkin olivat pitkäkestoisia. Ei ryntäilty lasten päähänpistojen ja oikkujen perässä vaan lapset rauhoitettiin keskittymään pitkäkestoisiin toimintoihin, joissa oli oikeasti haastetta. Tiedettiin, että kasvu vaatii johdonmukaista opettelua ja sinnikkyyttä. Nykyään mennään viihde edellä, mitä haluaisit, mikä olisi kivaa, miten voin palvella?

Opettajilla oli aikaa suunnitella ja valmistella oppimistehtävät ja leikkivälineet sillä aikaa, kun hoitajat nukuttivat lapset tai käyttivät vessassa. Sama pukemisten ja riisumisten kanssa, hoitajat keskittyivät pukemisen ja riisumisten neuvomisen, miten puetaan oikein ja miksi, kuinka huolehditaan vaatteista, kuinka peppu pyyhitään itse, kuinka kädet ja kasvot pestään ja miksi jne. Opettaja ohjasi ryhmää ja vastasi oppimisen edellytysten täyttymisestä. Nykyään opettajilla näyttää olevan vaikeuksia etenkin ryhmän hallinnan taidoissa. Keskittyvät helposti vain yksilöihin tai sitten lapsille syntyy käsitys, että heitä arvostetaan ja huomioidaan eri tasoisesti opettajan toimesta. Kuulee henkilökunnankin, ihan koulutettujen ammattilaisten, puhuvan toisilleen tai lasten kuullen, että voi kun toi Valtteri on niin suloinen, aivan ihana, mun lempilapsi. Eihän ammatillisessa kasvatuksessa siitä ole kyse, tuollainen työntekijän omien tuntemusten ja arvotusten ehdoilla meneminen ja vielä ääneen huutelu on todella vahingollista lapsiryhmässä. Muut lapset kokevat arvottomuutta ja epätasa-arvoa eikä "Valtterit" todellakaan hyödy tällaisesta eriyttämisestä, ns. open lellikin asemasta.

Tietääkö joku, miten ruokailu hoidettiin ns. seimi-ryhmissä eli alle kolmevuotiaiden lasten tiloissa? Seimethän eivät olleet varsinaisesti päiväkotitoimintaa, joissa lapsia kasvatetaan ja opetetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti. Seimet olivat muusta päiväkoti toiminnasta erillinen osasto, jossa keskityttiin pienten lasten hoitoon, ruokkimiseen, pukemiseen, nukkumiseen, pesemiseen ja hoivaan. Yleensä lapset kyllä olivat kotona siihen saakka, että osaavat itse käydä vessassa, pukea, syödä, leikkiä ja toimia ryhmässä ohjeiden mukaan. Yleensä 3-vuotiaana oli jo kypsä tulemaan päiväkotiin, jotkut lapset eivät ja heille saatettiin ehdottaa kotiin kasvamaan palaamista, ennen kuin voi osallistua päiväkotitoimintaan. On kummallista, että nyt päiväkotitoimintaa pyritään hivuttamaan tai tyrkyttämään niin nuorille lapsille, etteivät he millään tavoin kykene siihen saati sitten että jotenkin hyötyisivät siitä. Alle 3-vuotiaat lapset eivät leiki ryhmässä tai toisten lasten kanssa rakentavasti. Osa 2,5-vuotiaista jo leikkii tai harjoittelee sitä. Suurin osa ei. Alle 3-vuotiaat eivät mielestäni kuulu päiväkotiin.

.

Vierailija kirjoitti:

Koko "valvonta-ateria" käsite on peräisin päivähoitolain ajalta. Silloin 1970-luvulta 2000-luvun alkuun lapset oli kotona kasvatettu hyville ruokapöytätavoille. Silloin ruokailu onnistui 3-6- vuotiaita lapsilta aivan hyvin ja omatoimisesti 6 lapsen pöytäryhmissä, ja aikuiset eli opettajat ja lastenhoitajat söivät samassa tilassa, mutta aikuisten pöydässä rauhassa oman ateriansa keskustellen aikuisten asioista. Lapsilla oli omat matalat lasten pöydät, pyöreät tai neliskanttiset ja pienet puiset tuolit. Yleensä niitä Artekin hyvälaatuisia, juuri lapsille suunniteltuja malleja. Lapset jonottivat hakemaan ruuan aikuisten pöydän lähellä olevasta kärrystä tai kattauspöydältä. Kun kaikilla oli ruoka edessä, toivotettiin hyvää ruokahalua ja alkoi ruokarauha, jolloin kaikki söivät siististi, rauhassa ja keskustellen oman pöytäkuntansa kanssa. Vasta kun lähes kaikki, aikuiset mukaan lukien, olivat syöneet rauhassa ruokansa, sai hakea lauyasensa kanssa lisää. Kiitos, ole hyvä ja maltti odottaa vuoroaan olivat täysin perus käytöstapoja ja tulivat luonnostaan, huomauttelematta. Jos joku lapsista ei käyttäytynyt asiallisesti, saatettiin hänet siirtää ruokailun loppuun saakka aikuisten pöytään, ja se oli noloa. Ei kyllä toistunut sen jälkeen ja toimi rauhoittavana esimerkkinä muillekin.

Tällaisessa työympäristössä syntyi käsite "valvonta-ateria" eli rauha syödä verotusetuinen lounaansa samassa tilassa kuin työskentelee ja tehden samalla työtä eli jakaen ensin ruuan lapsille ja sitten toimien valvovana auktoriteettina, että ruokarauha säilyy. Ruokailu kesti n. 45 min-1h. Tämän jälkeen päiväkotiapulainen ja siivooja korjasivat lautaset ja ruuat pois sekä siistivät tilat. Opettajat ja hoitajat nukutti at lapset levolle nukkumahuoneessa, jonne päiväkotiapulainen oli laittanut sängyt, unilelut ja verhoilla pimennykset valmiiksi.

Mitenkäs nykyään? Varhaiskasvatuksessa?

Sinä et voi edes kuvitella kuinka vettumaista, itsekkään totaalisen tyhmän (valvonta-ateria case vain 1 esimerkki) kylmään ja sivistymättömään porukkaan vaka-alalla voi törmätä, ihan esimiehestä lähtien vettuilu ja kusipäisyys työntekijöitä kohtaan kaiken aa ja oo vuorovaikutuksessa. Helmiäkin on vielä alalla, siksi homma jotenkin vielä pelittää,  mutta kunkahan kauan.

Resurssipula ei ole tosiaankaan ainoa ongelma alalla mutta johtuu aika lailla edellä mainitsemista seikoista.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku, miten ruokailu hoidettiin ns. seimi-ryhmissä eli alle kolmevuotiaiden lasten tiloissa? Seimethän eivät olleet varsinaisesti päiväkotitoimintaa, joissa lapsia kasvatetaan ja opetetaan tietoisesti ja tavoitteellisesti. Seimet olivat muusta päiväkoti toiminnasta erillinen osasto, jossa keskityttiin pienten lasten hoitoon, ruokkimiseen, pukemiseen, nukkumiseen, pesemiseen ja hoivaan. Yleensä lapset kyllä olivat kotona siihen saakka, että osaavat itse käydä vessassa, pukea, syödä, leikkiä ja toimia ryhmässä ohjeiden mukaan. Yleensä 3-vuotiaana oli jo kypsä tulemaan päiväkotiin, jotkut lapset eivät ja heille saatettiin ehdottaa kotiin kasvamaan palaamista, ennen kuin voi osallistua päiväkotitoimintaan. On kummallista, että nyt päiväkotitoimintaa pyritään hivuttamaan tai tyrkyttämään niin nuorille lapsille, etteivät he millään tavoin kykene siihen saati sitten että jotenkin hyötyisivät siitä. Alle 3-vuotiaat lapset eivät leiki ryhmässä tai toisten lasten kanssa rakentavasti. Osa 2,5-vuotiaista jo leikkii tai harjoittelee sitä. Suurin osa ei. Alle 3-vuotiaat eivät mielestäni kuulu päiväkotiin.

Olen nähnyt mieheni lapsuuskuvia seimestä. Siinä oli ruokailu. Yksi iso ja matala pöytä, taaperot tuoleissaan ja pari hoitajaa seassa syleissään syötettävät vauvat. Yksi näytti kulkevan auttamassa itsesyöviä.

Voisiko joku perustaa sellaisen retro-päiväkodin, pliis! Siis ihan suoraan 1970-luvulta, peleineen, tapoineen, leikkeineen kaikkineen. Ei mitään digiä mukana, paitsi jos retkeilevät kirjastossa, kouluissa, museoissa jne. niin siellä voi käyttää. Varmasti olisi halukkaita työntekijöitä ja perheitä osallistumaan sellaiseen. Palkka 2900 opeille ja 2700 hoitajille, työaika 7h 30 ja 20 min tauko päivässä. Ryhmäkoko 18 ja kaikki lapset 3-6v. Johtaja talossa ja max 3-4 ryhmän talo. Päiväkotiapulainen, siivooja, talonmies ja keittäjä omasta takaa. Iso piha ja luontoa ympärillä. Jokaisella ryhmällä kunnon tilat leikkiä ja ryhmässä ope, sosionomi ja hoitaja /15-18 lasta. Aina sijainen paikalle, vaikka se johtaja, jos joku pois.

Ei ole utopiaa, noin se oli ennen. Sillä saatiin Suomi Pisa-tulosten kärkeen ja ympäri maailmaa tultiin katsomaan, miten täällä on niin hyvin lukevia, laskevia ja luovia lapsia.

Eipä ole ollut enää viimeiseen kuuteen vuoteen.