Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Eihän aiemmin sosionomin paperit saaneet (joilla tarpeellinen määrä tiettyjä opintoja suoritettuna) yhtäkkiä menetä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta. Vai onko jossain ollut puhetta, että näin tehtäisiin?

On. Rekrytoinneissa on ollut puhetta. Halutaan palkata kandi, kun kuvitellaan, että se on aarre. Tai ihan vain laskelmoidaan, että kandin voi panna mihin ryhmään tai taloon vain, milloin vain, sosionomeja ja hoitajia ei, koska tuo muita ammattiryhmiä syrjivä laki nimeää vain ja ainoastaan kandit (tai maisterit) pakollisina lapsiryhmän kasvattajina. Muut on ekstraa tai jos halutaan ottaa, esim. Raha säästösyistä tai tietysti tekemään ne kakkahommat ja mahdollistamaan opettajien yhteiset sak-kekkerit.

Lisäksi, työyhteisöissä on lain tulon jälkeen kautta maan häpäisty, vähätelty, mitätöity ja saatettu negatiiviseen valoon sosionomiopettajien osaaminen ja arvo. Johtajat eivät osaa johtaa kriittisesti ajattelevia sosionomeja tai ylipäätään moniammatillisia tiimejä, vaan ovat fakkiuutuneita vain oman koulutustausta sä mukaiseen ajatteluun. Hehän ovat itse kaikki nyt niitä aivan samoja kaneja ja maistereita. Muita ei kohta enää ole, kun vanhatkin yhä pätevät sosionomitaustaiset savustetaan ulos.

Nyt ylimääräisellä valtion ja kunnan rahallisella tuella räätälöidyt muuntokoulutukset kandin tutkinnolla suunnattiin hoitajille, ei sosionomeilla. Hoitajat saivat runsaammin lähtöpisteitä kuin sosionomi hakijat, ilman mitään hyväksyttävää perustetta. Hoitajat kiilattiin sosionomien ohi koulutus paikoille, jotta varmistettiin sosionomien alennettu asema ja myös pysyminen siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.

Millä tavalla se, että hoitajakin suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, sulkee pois nuo muut asiat? Toki jos hoitajan toihuissa ei olisi päätä eikä häntää, niin asiasta hänelle sanoisin. Toistaiseksi kuitenkin innostuneet hoitajat ovat suunnitelleet ja vetäneet oikein hyviä juttuja.

Kyllä opettajissakin on niitä, jotka teettävät 20 tismalleen samanlaista sientä ja lumiukkoa joka syksy ja talvi.

Ja joka kausi ei ole uutta tiimiä, mutta meillä on käytössä systeemi, jossa tiimejä säännöllisesti vaihdetaan. Muutaman kerran olen myös tähän kymmeneen vuoteen vaihtanut työpaikkaa. Ja olen kyllä ollut oikein pidetty työkaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.

"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.

Millä tavalla se, että hoitajakin suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, sulkee pois nuo muut asiat? Toki jos hoitajan toihuissa ei olisi päätä eikä häntää, niin asiasta hänelle sanoisin. Toistaiseksi kuitenkin innostuneet hoitajat ovat suunnitelleet ja vetäneet oikein hyviä juttuja.

Kyllä opettajissakin on niitä, jotka teettävät 20 tismalleen samanlaista sientä ja lumiukkoa joka syksy ja talvi.

Ja joka kausi ei ole uutta tiimiä, mutta meillä on käytössä systeemi, jossa tiimejä säännöllisesti vaihdetaan. Muutaman kerran olen myös tähän kymmeneen vuoteen vaihtanut työpaikkaa. Ja olen kyllä ollut oikein pidetty työkaveri.

Tämän kirjoittaja ei takuulla ole valmistunut yliopistosta varhaiskasvatuksen kandidaatiksi tai maisteriksi 2012 ja sen jälkeen työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana osallistuen täydennyskoulutuksiin ja päivittäen tietonsa koskien uutta varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä, täysin uutta kasvatuksen paradigmaa tässä valtakunnassa.

Kukaan ei työskentele enää ennen vuotta 2018 vallinneessa päivähoidossa. Sitä järjestelmää ei enää ole olemassa. Se lopetettiin 1.8.2018 alkaen.

Jos olet valmistunut ennen tuota päivämäärä, ei sinun koulutuksessasi ole opetettu varhaiskasvatusta vaan päivähoitoa. Jokaisen, joka toimii nykyisen varhaiskasvatuksen työtehtävissä on aivan itse ja työnantajan tarjoamalla täydennyskoulutuksella ja ohjauksella perehdyttävä siihen, miten tässä uudessa, rakennetussa varhaiskasvatuksessa asiat tehdään ja ajatellaan. Ei ole mitään päivähoidon ajattelutapoja enää käytössä. Pyydä kehityskeskustelu esihenkilöltäsi ja selvitä, kuinka työnantaja voi auttaa sinua päivittämään osaamisesi. Kummallista, ettei johtaja ole jo kuluneiden 5 vuoden aikana ohjannut työyhteisöään uuteen.

Varhaiskasvatus ei ole mikään "hanke", vaan täysin uusi kasvatus-ja koulutusjärjestelmä, uusi ideologia ja hierarkisoitu toteutusmalli. Se ei jätä tilaa suorittavan tason tekijöiden sooloilulle. Sitä ohjaavat lait, jotka on laadittu lasten ja palveluntuottajien tarpeista. Työntekijät tekevät, mitä määräykset sanovat. Työntekijät ovat ne nappulat, joita "pelaajat" liikuttelevat. Jos kadut tai et pysy ruudussa, johon sinut on laitettu, korvataan sinut toisella nappulalla.

Moni aiemman päivähoitosysteemin työntekijä lähti alalta pois, koska ei halua työskennellä uudenlaisessa varhaiskasvatussysteemissä. Se ei ole enää se ala, arvomaailma ja toimintatapa, jolle on aikoinaan kouluttautunut. Se on nykyään uusliberaali tehotuottava asiakaspalvelumalli.

Nämä ovat poliittisia, talouden, elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan valintoja. Siksi sillä on merkitystä, että vaaleissa äänestetään ja tietää oikeasti, mitä se äänestetty ehdokas on asioista mieltä ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa ja kykynsä vaikuttaa asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.

Millä tavalla se, että hoitajakin suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, sulkee pois nuo muut asiat? Toki jos hoitajan toihuissa ei olisi päätä eikä häntää, niin asiasta hänelle sanoisin. Toistaiseksi kuitenkin innostuneet hoitajat ovat suunnitelleet ja vetäneet oikein hyviä juttuja.

Kyllä opettajissakin on niitä, jotka teettävät 20 tismalleen samanlaista sientä ja lumiukkoa joka syksy ja talvi.

Ja joka kausi ei ole uutta tiimiä, mutta meillä on käytössä systeemi, jossa tiimejä säännöllisesti vaihdetaan. Muutaman kerran olen myös tähän kymmeneen vuoteen vaihtanut työpaikkaa. Ja olen kyllä ollut oikein pidetty työkaveri.

Näitä ketjukommentteja lukeneena kuulostaa siltä, ettei ne ole ne hoitajat, joiden "touhuissa ei ole päätä eikä häntää".

Sietämättömän huonosti johdettua ja organisoitua menoa.

Miksi lastenhoidosta päiväkodissa on tehty niin hierarkinen ja vaikea? Miksi lapset kellotetaan ja karsinoidaan kaavoihin? Jokainen lapsi on yksilö ,eikä aikuisten pelinappula! On menty väärään suuntaan kaikenmaailman varhaiskasvatuksessa sun muussa hömpötyksessä jo kolmekymmentä vuotta. Omaan ammattiin opiskelujeni kautta ,olen työskennellyt myöskin päiväkodeissa ja nähnyt tämän negatiivisen kehityssuunnan.

Vierailija kirjoitti:

Onpas soppa.

Harmi, että on tällaisia pätevyysvaatimuksia. Eihän ne edes takaa mitään osaamista. Ihminen voi olla koulutuksesta huolimatta täysi tumpelo.

Mitähän tällaisella keikailulla haetaan?

Monilla aloilla on työntekijöitä hyvinkin erilaisella koulutuksella tekemässä samaa työtä.

Voi olla vaikka maisteri, joka lukenut kieliä ja työkaverina henkilö, jolla pelkkä yo-tutkinto, mutta asunut ulkomailla sopivalla kielialueella vuosia. Suoriutuvat töistä yhtä hyvin ja maksetaan työtaidon mukaan. Kukaan ei kyseenalaista ja kaikki tyytyväisiä.

Tällä keikailulla haetaan OAJ:n jäsenistölle paremmat palkat ja työolot. Syntyvyys Suomessa vähenee jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Halutaan opettajiksi henkilöitä, joita voidaan liikuttaa eri koulutusmuotojen välillä ja jotka voivat tarvittaessa työskennellä yksin tai monimuotopareina. Opettajia ei tarvita suuria määriä, aloituspaikat on laskettu optimaalisesti.

(Hoitajien muuntokoulutus alemmalle korkeakoulutasolle on kevyt, halpa ja välttävä toimi saada 10-15v sisällä eläköityvät hoitajat pysymään päiväkodeissa tekemässä siirtymäkauden likaisen työn. Sitten heitä ei enää tarvita.)

Henkilöstön muu-koulutustaustaiset (sosionomit, hoitajat) ovat käytettävissä apuna niin kauan tai aina silloin kun tarvitsee. Heidän palkkoja tai työoloja ei ole tarkoitus nostaa, niitä laskettiin juuri "uudelleenjärjestelyillä".

Varhaiskasvatustaustaiset sosionomit koitetaan ohjata varhaiskasvatuksen sijaan kohta tuotettaviin kotouttamispalveluihin, segregaation torjuntaan, lastensuojeluun, marginaaliryhmien integraatiotyöhön sekä erilaisiin yksityisen sektorin järjestötyön projekteihin. (mitä opittu Ruotsista)

Palkka noissa töissä ei ole kilpailukykyinen opetusalan tavoiteltuun 4-5K/kk palkkaan nähden.

OAJ ei saa jäsenistönsä varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja nousuun, jos ei eriytä heitä muusta vakahenkilöstöstä omaksi pieneksi "ylempien" ryhmäkseen. Rahat yhteiskunnassa ei riitä kaikkien palkitsemiseen. OAJ:lle ja vakakandeille + maistereille riittää, että heidän joukko saa.

Just ton takia kukaan ei enää halua tehdä noita alempia töitä. Edes kiltit tai helposti hyväksikäytettävät naiset.

Ratkaisuksi esitetty, että ns. kolmansien maiden köyhät ihmiset voidaan roudata tänne tekemään ne työt, ja vielä halvemmalla. Toivottavasti ne kasvattavat ylhäisen suomalaisväestön lapset näkemään, millaista riistoa elämä pahimmillaan on. Kasvattajalla on aina valta (ja keinot) kasvattaa lapset mihin ideologiaan vaan. Niitä voi koittaa sitten myöhemmin korjailla toisenlaisiksi, jos uskoo sen olevan mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen ryhmässä, joka ei ole niin kaoottinen tai epätoimiva kuin pahimmissa kuvauksissa. Ryhmä on toki ylisuuri kepulikonstein rakennettuna, mutta toimiva. 

Yksi asia kuitenkin minua parikymmentä vuotta lastenhoitajana työskennellyttä rasittaa, nimittäin muuttunut työnkuva, jota ei ole missään kovin tarkkaan selvennetty.

Ennen, eikä siitä ole montaa vuotta, myös lastenhoitajat pitivät vasukeskustelut ja kirjasivat ne, opettaja sitten tarkisti ne myöhemmin, että pedagogisesti olivat ok. 

Nykyään vain opettajat hoitavat nämä asiat, samoin kaiken suunnittelun. Lastenhoitajasta on tullut pelkkä statisti, minun käsiäni tarvitaan lasten pukemiseen ja ruuan jakamiseen yms.  Enää en siis ota osaa keskusteluun vanhempien kanssa, en kirjaa ylös vanhempien toiveita ja huolia, en suunnittele askarteluja, musiikkituokioita, retkiä, en mitään. Opettaja ei keskustele näistä kanssani, vaan ainoastaan kerran viikossa tiimipalaverissa kertoo, mitä teemme ja milloin. Minun mielipidettäni tai ehdotuksiani ei enää noteerata.

Ymmärrän kyllä, että vasut hoitaa opettaja, mutta kyllä se on oman kokemukseni ja koulutukseni aliarvioimista, että en voi ottaa osaa mihinkään suunnitteluun.

Jos minusta taas tehdään puuttuvien opettajien sijainen, osaankin yhtäkkiä hoitaa kaikki vakaopen velvollisuudet! Suurin osa päiväkotini opeista on oikeasti hoitajia, opettajia (päteviä siis) on vain yksi. Näin se aivoton lastenhoitaja muuttuukin kelvolliseksi opettajaksi, kun tarvetta on..

Jotenkin työnkuvan muuttumista olisi voinut vähän selkeämmin ja  järkevämmin määritellä. Nyt se asetelma on kuin olisin joku opettajan assistentti. Työnkuva ei ollut sellainen kymmenen vuotta sitten eikä sitä ennen, vaan hoitajan ja opettajan duunit sivusivat enemmän toisiaan.

Mä olen ope ja aina kauden alussa kysyn tiimin hoitajalta millaisen roolin hän haluaa tiimissä ottaa. Osa haluaa suunnitella ja vetää, osaa haluaa vetää valmiiksi suunniteltuja ja osa haluaa keskittyä perushoitoon. Olen myös pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan järjestämään suunnitteluaikaa hoitajalle olemalla vaikka itse ryhmässä sak-ajalla, jotta hoitaja saa suunniteltua työajalla.

Helpommallahan mä itse pääsen jos hoitajakin suunnittelee ja vetää toimintaa. 😄

Kuule, lukaisepa nyt se laki, varhaiskasvatuslaki 2018. Ja sitten valtakunnallinen normitus: Varhaiskasvatuksen perusteet 2016 /2018 /2022. Sen jälkeen oman kuntasi varhaiskasvatuksen suunnitelma, se velvoittaa sinua (ja koko tiimiä) nounoudattamaan sitä ja muita em. asiakirjoja kirjaimellisesti.

Siellä lukee, niissä kaikissa, että varhaiskasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisessä tiimissä (hoitaja, sosionomi, opettaja) yhteistyössä huoltajien kanssa ja lapsen mielipide häntä itseään koskevissa asioissa otetaan huomioon ja kirjataan sinne varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Sinä et voi keksiä omaa lakiasi siellä työpaikallasi. Laki on laadittu lasten edun näkökulmasta. Lain mukaan on lasten etu, että heidän kasvatustaan, hoitoaan ja opetustaan suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät kaikki eri ammattiryhmät oman osaamisensa ja koulutuksensa näkökulmasta: se hoitaja, sosionomi ja opettaja yhdessä ottaen huomioon, mitä se lapsi itse ja huoltajat toivovat.

Esim. tehostettu ja erityinen tuki ovat hallintopäätöksen alaisia nykyään. Huoltajaa on kuultava asiassa johtajan toimesta. Tukipäätöksestä voi valittaa hallintomenettelyn kautta.

Ei ole ihme, että "aina kauden alussa" on uusi lastenhoitaja työparinasi, jos työssä ei noudateta valtakunnallisia määräyksiä ja lain henkeä tai edes lain kirjainta!

Vakaope on vastuussa siitä, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on pedagogiikaltaan ja muilta osin lainmukaista. Opettaja ei saa missään tapauksessa evätä lapsilta oikeutta myös hoitotieteiden ja sosiaalitieteiden mukaiseen hoitoon ja kasvatukseen, tai hyväksyä käytäntöä, jossa toiset tiiminjäsenet vetäytyisivät ammatillisesta itseluottamuksestaan. Eihän se opettaja tiedä ja osaa asioita, joita varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja sosionomit ovat omissa, yhtä lailla kolmen vuoden mittaisissa opinnoissaan omista tieteenaloistaan oppineet.

Millä tavalla se, että hoitajakin suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, sulkee pois nuo muut asiat? Toki jos hoitajan toihuissa ei olisi päätä eikä häntää, niin asiasta hänelle sanoisin. Toistaiseksi kuitenkin innostuneet hoitajat ovat suunnitelleet ja vetäneet oikein hyviä juttuja.

Kyllä opettajissakin on niitä, jotka teettävät 20 tismalleen samanlaista sientä ja lumiukkoa joka syksy ja talvi.

Ja joka kausi ei ole uutta tiimiä, mutta meillä on käytössä systeemi, jossa tiimejä säännöllisesti vaihdetaan. Muutaman kerran olen myös tähän kymmeneen vuoteen vaihtanut työpaikkaa. Ja olen kyllä ollut oikein pidetty työkaveri.

Tämän kirjoittaja ei takuulla ole valmistunut yliopistosta varhaiskasvatuksen kandidaatiksi tai maisteriksi 2012 ja sen jälkeen työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana osallistuen täydennyskoulutuksiin ja päivittäen tietonsa koskien uutta varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä, täysin uutta kasvatuksen paradigmaa tässä valtakunnassa.

Kukaan ei työskentele enää ennen vuotta 2018 vallinneessa päivähoidossa. Sitä järjestelmää ei enää ole olemassa. Se lopetettiin 1.8.2018 alkaen.

Jos olet valmistunut ennen tuota päivämäärä, ei sinun koulutuksessasi ole opetettu varhaiskasvatusta vaan päivähoitoa. Jokaisen, joka toimii nykyisen varhaiskasvatuksen työtehtävissä on aivan itse ja työnantajan tarjoamalla täydennyskoulutuksella ja ohjauksella perehdyttävä siihen, miten tässä uudessa, rakennetussa varhaiskasvatuksessa asiat tehdään ja ajatellaan. Ei ole mitään päivähoidon ajattelutapoja enää käytössä. Pyydä kehityskeskustelu esihenkilöltäsi ja selvitä, kuinka työnantaja voi auttaa sinua päivittämään osaamisesi. Kummallista, ettei johtaja ole jo kuluneiden 5 vuoden aikana ohjannut työyhteisöään uuteen.

_Varhaiskasvatus ei ole mikään "hanke",_

vaan täysin uusi kasvatus-ja koulutusjärjestelmä, uusi ideologia ja hierarkisoitu toteutusmalli. Se ei jätä tilaa suorittavan tason tekijöiden sooloilulle. Sitä ohjaavat lait, jotka on laadittu lasten ja palveluntuottajien tarpeista. Työntekijät tekevät, mitä määräykset sanovat. Työntekijät ovat ne nappulat, joita "pelaajat" liikuttelevat. Jos kadut tai et pysy ruudussa, johon sinut on laitettu, korvataan sinut toisella nappulalla.

Moni aiemman päivähoitosysteemin työntekijä lähti alalta pois, koska ei halua työskennellä uudenlaisessa varhaiskasvatussysteemissä. Se ei ole enää se ala, arvomaailma ja toimintatapa, jolle on aikoinaan kouluttautunut. Se on nykyään uusliberaali tehotuottava asiakaspalvelumalli.

Nämä ovat poliittisia, talouden, elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan valintoja. Siksi sillä on merkitystä, että vaaleissa äänestetään ja tietää oikeasti, mitä se äänestetty ehdokas on asioista mieltä ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa ja kykynsä vaikuttaa asioihin.

Varhaiskasvatus ei nykyään paljon muuta olekaan kuin hanketta hankkeen perään.

" Miten muuten käy laadukkaan varhaiskasvatuksen ja hienojen pedagogisten suunnitelmien, 

mikäli tilanne on ajautumassa siihen että lapsia hoitavat (ilman mitään kokemusta ohjaus- saati kasvatusalan työstä, saati edes loppuun suoritettuja opintoja yhtään miltään alalta)

lähinnä ne osapäiväiset, sijaiset tai määräaikaiset joita onnistutaan jostain haalimaan ja jotka suostuvat hommaan ? 

Koska ketään ei kohta yksinkertaisesti saada sitoutumaan ja pysymään ,

koska vähänkään pätevät ovat ottaneet loparit, syystä että eivät halua ottaa enää stressaavaa riskiä siitä, että ennen pitkää jotain tapahtuu henkilökunnaltaan alimitoitetussa lapsiryhmässä, minkä lapsien hyvinvoinnista,

he ovat päivästä toiseen henkilökohtaisesti vastuussa."

.

".....Tiedän sellaisen tapauksen, että kaupungin päiväkoti (3 ryhmää)

on perustamassa uutta ryhmää, vaikka yhtään vakinaista työntekijää ei talossa ole! Talossa vain määräaikaisia ja sijaisia.

Yhdelläkään ei ole opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin koulutusta.

Mutta uutta ryhmää pukkaa, kun kerran on tyhjää tilaa - muka."

.

" Saisiko olla koronaa, adenovirusta, yskää, kuumetta, oksennustautia, ripulia vai päänsärkyä? Laitetaan kaupanpäälle vielä silmä- ja korvatulehdus.

Ai niin, mites täit ja kihomadot...En jaksa työntekijänä tätä jatkuvaa sairauskierrettä muutenkin kuormittavan arjen lisänä. Pakko päästä pois alalta. Kiitos ja näkemiin."

Lisää tuohon vielä sitkeä, aivan karsea ja kallishoitoinen vaiva syyhy . Kyllä.

Ei käy kateeksi vaka-alalla toimivia."

-

Haluatko sijaiseksi? Sellaiseksi eri päiväkoteja kiertäväksi, mistä on sairastumisen vuoksi hoitajia pois, mutta lapset eivät ole.

.

"TÄMÄN takia päiväkodit pursuavat lapsia.

Ennen päiväkoti oli työssäkäyville perheille, vanhempien TYÖPÄIVÄN ajaksi.

Nyt siellä ollaan lomat, vanhempien vapaapäivät, työajan lyhennykset = joka päivä aamusta iltaan.

Sääliksi käy lapset joiden perhe ei heitä jaksa eikä sitten halunnutkaan."

Sitten jopa lapsen aikana saatetaan purnata kun on yhtenä pyhänä pk suljettu.

Nykyään ilmiölle on kentällä luotu jo käsite nimeltään Tamagotchi-vanhemmuus.

Se viittaa Tamagotchi-nimiseen virtuaalilemmikki-leluun,

mitä voidaan syöttää ja "kasvattaa"  ja "hoitaa" virtuaalisesti ilman tunnesidettä,

koska kyseessähän on virtuaalilemmikki. 

                https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamagotchi

Vierailija kirjoitti:

"TÄMÄN takia päiväkodit pursuavat lapsia.

Ennen päiväkoti oli työssäkäyville perheille, vanhempien TYÖPÄIVÄN ajaksi.

Nyt siellä ollaan lomat, vanhempien vapaapäivät, työajan lyhennykset = joka päivä aamusta iltaan.

Sääliksi käy lapset joiden perhe ei heitä jaksa eikä sitten halunnutkaan."

Sitten jopa lapsen aikana saatetaan purnata kun on yhtenä pyhänä pk suljettu.

Nykyään ilmiölle on kentällä luotu jo käsite nimeltään Tamagotchi-vanhemmuus.

Se viittaa Tamagotchi-nimiseen virtuaalilemmikki-leluun,

mitä voidaan syöttää ja "kasvattaa"  ja "hoitaa" virtuaalisesti ilman tunnesidettä,

koska kyseessähän on virtuaalilemmikki. 

                https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamagotchi

Mutta syy on siinä etteivät poliittiset päättäjät keskustele varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Jokainen järkevä Vaka ihminen kertoo ongelmaksi kotona olevien vanhempien kokopäivähoidon volyymin vaikka lapsen etu olisi esim 6 h/päivä jos ollenkaan.

Miksei voida palata systeemiin jossa lapsen etu ja varhaiskasvatuksen hyöty kohtaavat, ja resurssit?

Nyt Hesassa suljetaan leikkipuistoja joissa kotona olevien lasten vanhemmat ovat voineet käydä lastensa kanssa ( koska toiset kotona olevat vanhemmat tuovat lapsensa kokopäivähoitoon ja tarvitsevat nuo leikkipuistoihmiset hoitamaan heidän lapsiaan) Mitä järkeä tässä on?

Ongelma ratkeaa poistamalla lastenhoitajilta ylimitoitetut koulutus- ja tutkintovaatimukset.

" Ongelma ratkeaa poistamalla lastenhoitajilta ylimitoitetut koulutus- ja tutkintovaatimukset."

Eipä ne nykyäänkään mitään paina kun otetaan sisään hoitajia suoraan tiesmistä rttä homma saadaan pyörimään ja lapset hoitoon että vanhemmat pääsee duuniinsa.

Ja tuo subjektiivinen päivähoito-oikeus on ylikuormittuneen vaka-alan sairain vitsi.

Vaka-alalle kävi niinkuin taksi-alalle.

Tyhmät päättäjät pilasivat täysin ihmisten siihen saakka aivan erinomaisesti toimivan leipätyön ja asiakkaisen luottamuksen palvelun laatuun.

Nyt tilkitään uppoavaa laivaa.

Miten?

Onko tuolle subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle edes vilauteltu mitään muutosta? Äänestän intopissa housussa sitä puoluetta ja henkilöä joka asiaa ajaisi.

T. Itkuun väsymyksestä tänäänkin purskahtanut "vakalainen"

Vierailija kirjoitti:

"TÄMÄN takia päiväkodit pursuavat lapsia.

Ennen päiväkoti oli työssäkäyville perheille, vanhempien TYÖPÄIVÄN ajaksi.

Nyt siellä ollaan lomat, vanhempien vapaapäivät, työajan lyhennykset = joka päivä aamusta iltaan.

Sääliksi käy lapset joiden perhe ei heitä jaksa eikä sitten halunnutkaan."

Sitten jopa lapsen aikana saatetaan purnata kun on yhtenä pyhänä pk suljettu.

Nykyään ilmiölle on kentällä luotu jo käsite nimeltään Tamagotchi-vanhemmuus.

Se viittaa Tamagotchi-nimiseen virtuaalilemmikki-leluun,

mitä voidaan syöttää ja "kasvattaa"  ja "hoitaa" virtuaalisesti ilman tunnesidettä,

koska kyseessähän on virtuaalilemmikki. 

                https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamagotchi

Sitten lapsista kasvaakin väkivaltaisia räyhääjiä ja jengirikollisia koska vanhemmat eivät ole välittäneet,kasvattaneet edes peruskäytöstavoille yms. Bussissa ja paikallisliikenteessä sekä keskustoissa näitä räyhääjiä ja mekastajia riittää,tekevät ilkivaltaa mikää paikka ei voi olla rauhassa näiltä, suurin osa näistä on poikalaumoja vaikka joukossa voi olla tyttöjäkin varmaan enemmän paineen ja yhteenkuuluvuuden takia.