Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Henkilökuntaa on kohdeltu kuin vierasta sikaa. Jossain vaiheessa nasu ottaa hatkat:"Nyt riitti."

Nyt sitten niitetään, mitä on kylvetty.

Päiväkotia on vaivannut jo kauan vaikenemisen laki.

Niin totta.

Hymyile, kaunistele, älä kerro miten asiat todella ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt taas tilipäivänä kun kävin kaupassa ja maksoin pakolliset laskut ei käteen jäänyt mitään. Inflaatio on syönyt kohtuuttomasti jo ennestään heikkoa ostovoimaa.

Käytännössä varhaiskasvatuksessa palkkataso on pienentynyt roimasti. Ei kasvata motivaatiota.

Lisäksi kaupunki on laittanut työaikaseurannan päälle, jossa jokainen minuutti lasketaan, ei sekuntti. Jos jäät tekemään ylitöitä etsiessäsi vaikka rukkasta sen kellonlyömän jälkeen kun työaikasi päättyy, siihen kuluvaa aikaa ei lasketa työajaksi. Tai jos vaikka vanhempi kysyy jotakin. Työaikasi päättyy kun suunniteltu työvuoro päättyy. Mutta jos kirjaat aamulla itsesi sisälle samalla kellonlyömällä kun työvuoro alkaa, esim klo 8:00, olet juuri minuutin työaikaasi velkaa kaupungille. Sekunnit pyöristetään minuuteiksi. Tällaiseksi tämä on mennyt. Kyttäämiseksi.

Ennen tätä työaikaseurantapelleilyä olin usein monta minuuttia ennen työajan alkua paikalla, nykyään tulen minuuttia ennen, että ehdin kirjata itseni sisälle minuutti ennen työvuoroni alkua, ettei tule alitöitä.

Ei varmaan tarvitse mainita, että kirjaus tapahtuu ryhmäpuhelimella, johon jonottavat myös vanhemmat kirjaamaan lapsiaan sisälle. Paras ettei se ratkaisevalla hetkellä soi, sillä silloin kirjaukset eivät onnistu. Puhelin myös liikkuu sinnetännetuonne, ja sitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa aamuisin töihin tullessa.

Kyllä on upea toimiala. Kertakaikkiaan.

Rukkasen jätät etsimättä, vanhemmalle sanot, että työaikasi on päättynyt ja et saa jäädä ylitöihin (mieluiten toki ennakoit tämän ja ohjaat vanhemman toisen työntekijän luokse, joka luovuttaa lapsen). Jos työnantaja vaatii minuutilleen uloskirjaamisen niin sitten se on niin: Se on työtehtävä että seisot puhelinkourassa tuijottamassa, että milloin se minuutti siinä puhelimenruudulla vaihtuu että pääset lähtemään, typerää, mutta minkäs mahtaa.

Oikeastikko näkyy sekunnitkin jossakin kirjauksissa? Eiköhän tuollainen ole jo aika kohtuutonta: Voisi varmaan olla yhteydessä työsuojeluun tai jonnekkin, koska ei kai kukaan nyt katso kelloa sekunnilleen + on ihan luonnollista että eri kelloissa voi olla hieman eri aikakin.

Ymmärsin että esim kolme sekunttia yli 8.00 pyöristetään 8.01. Eli olit minuutin myöhässä.

No niinniin, mutta edelleen kohtuutontahan tuo on, ensinnäkin mikään pyöristys ei toimi tuolla logiikalla ja toisekseen, kenellä nyt hitto soikoon on sekunttikello jonka mukaan elää elämäänsä? Kyllä tuollaisesta voi olla jo yhteydessä sinne työsuojeluun/liittoon minne vain, ihan höpöhöpöä. Pyöristelläänkö toisestakin päästä sitten? Että jos työaika ylittyy sekunnin, niin se mutetaan minuutiksi? No eipä tietenkään pyöriistetä = KOHTUUTONTA.

Ja saanen arvata: Työntekijät vaan hiljaa suostuu tuohonkin älyttömyyteen?

"Kyllä se on ihan normaali oletus, että työvuoron alkaessa työntekijä on valmiina työpisteellä aloittamassa työt, eikä vasta etsimässä leimauspaikkaa. Esim. sairaaloissa tai tehtaissa leimauspiste voi olla kaukanakin työpisteestä."

.

Sairaaloissa ja tehtaissa leimauspaikan luulisi olevan kiinteän. Ei niin että tarvitsee juosta älypuhelimen perässä (joita on naurettavat 2kpl ja käyttäjiä 30+ vanhemmat jotka kirjaa lapsensa) joka menee ties missä ryhmässä ties kenen taskussa, jos ylipäänsä pelaa ja akku on täynnä...

Ainakin meidän päiväkodissa on puhelimet joka lapsiryhmässä, sekä erikseen henkilökunnan leimauspuhelin pukuhuoneen lähellä. Itsensä voi leimata sisään vaikka 10 min ennen työvuoron alkua, mutta työaika alkaa vasta siitä hetkestä, kun se on listaan merkattu. Käsittämätöntä, että näinkin yksinkertainen asia voidaan hoitaa niin vaikeasti joissain yksiköissä.

No mihin tossa tarvitaan sitä leimaamista jos työvuorojen ajat eivät muutu? Entä jos edellisenä päivänä on pyydetty tulemaan töihin jo 7:45? Meillä on titania mutta ei luojalle kiitos mitään leimausta jos se on noin hankalaa.

Mitä ihmettä selität? Leimaamisella kontrolloidaan sitä, että olet töissä ajoissa. Ja ettet lähde etuajassa. Jos on pyydetty tulemaan esim. 15 min. aiemmin (ja olet suostunut), valitset leimatessasi "normaalin työajan" sijasta "perusteltu muutos".

Minä käyn töissä vain rahasta. En jaksa olla kiinnostunut lasten höpinöistä tai löpinöistä. Ei kiinnosta etsiä kadonneita vaatteita, ei kiinnosta varmistella mitä joku jesseirmeli puki ulkovaatteidensa alle. Ei kiinnosta osaako jesse oman nimensä kirjaimet tai onko nukkarissa tylsää.

Kyllä raha tulee vähemmälläkin vaivalla. Esitän tietysti kiinnostunutta, mutta hupsista, ajattelinkin omiani.

Juuri näin. Lastenhoitajien tehtävä on se lasten hoitaminen ja siihen he ovat saaneet koulutuksen. Opettajien työtä on opettaminen ja sen suunnittelu. Siihen kuuluu pakolliset "kissanristiäiset", jotka kuuluu työnkuvaan. Jokainen voi hakeutua opettajankoulutukseen, jos haluaa siihen työhön, myös lastenhoitajat. Koulutus on paljon pidempi, yliopistotasoinen ja kyllä työnkuva ja palkkaus kuuluukin olla erilainen.

Opiskelija kirjoitti:

Juuri näin. Lastenhoitajien tehtävä on se lasten hoitaminen ja siihen he ovat saaneet koulutuksen. Opettajien työtä on opettaminen ja sen suunnittelu. Siihen kuuluu pakolliset "kissanristiäiset", jotka kuuluu työnkuvaan. Jokainen voi hakeutua opettajankoulutukseen, jos haluaa siihen työhön, myös lastenhoitajat. Koulutus on paljon pidempi, yliopistotasoinen ja kyllä työnkuva ja palkkaus kuuluukin olla erilainen.

No, sitten on turha vaatia lastenhoitajia opettajia sijaistamaan tai tekemään yhtään mitään opettajien hommia, sitten pitää hyväksyä se, että lastenhoitaja on vain ja ainoastaan järrjestyksenvalvojan ja perushoitajan sekoitu, riippuen vähän minkä ikäisiä hoitaa. Toisaalta siinä vaiheessa täytyy myöskin lastenhoitajien koulutusohjelma muuttaa erilaiseksi ja lyhentää sitä huomattavasti.

Tällöin opettajalle jää täysi vastuu mm. seurata lasten kehitystä ja tehdä lapsihavaintoja ja hoitaa opetus, hoitaa kaikki kontaktit lapsen huoltajien kanssa sekä mahdollisten muiden ammattiryhmien kanssa: Ihan kuten koulussakin on opettajien tehtävänä.

Lastenhoitajan tehtävänimike tulisi muuttaa "päivähoitoapulaiseksi" ja pitkän koulutuksen käyneitä lähihoitajia on turha alalle enää odottaa (tosin se on varmaan nyt murskattu kyllä jo muutenki, kun on paremmat palkat ja paremmat työolot muilla suuntautumisaloilla).

Katsoitteko MOT:In? Hauskasti tuli ilmi se työnantajien ja työntekijöiden täysin eri näkemys tilanteesta.

Ja vaikuttipa teennäisiltä me ohjelmassa esiintyneet vaka-ammattilaiset, mulla räjähtäisi pää jos olisi sellaisten kaikesta hihkujien ja kimittäjien kanssa samassa työpaikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä, jos työpaikka on huono, sieltä lähtee pois.

Sitten julkisilta aloilta lähtisi suurin osa työntekijöistä ja järjestelmä romahtaisi

Höps. Kunnissa on eroja ja jopa kuntien sisällä eri yksiköissä. Omaan työhön voi vaikuttaa myös paljonkin. Ei kaikkia asioita päätetä todellakaan kuntatyönantajissa tai kaupunginvaltuustossa. Esim. vaikka ilmapiiriin voi vaikuttaa vain ne ihmiset siellä omalla työpaikalla. 

IHMISET. Yksi ihminen ei ihan hirveästi voi ilmapiirille tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn töissä vain rahasta. En jaksa olla kiinnostunut lasten höpinöistä tai löpinöistä. Ei kiinnosta etsiä kadonneita vaatteita, ei kiinnosta varmistella mitä joku jesseirmeli puki ulkovaatteidensa alle. Ei kiinnosta osaako jesse oman nimensä kirjaimet tai onko nukkarissa tylsää.

Kyllä raha tulee vähemmälläkin vaivalla. Esitän tietysti kiinnostunutta, mutta hupsista, ajattelinkin omiani.

Lasten asiat ei kiinnosta, vaikka palelisivat pihalla pakkasessa. Mihin tehtävään sut on palkattu?

Just joku väitti monen viestin voimin, kuinka työntekijät eivät voi vaikuttaa MIHINKÄÄN ja potkut tulee välittömästi. Näemmä voivat vaikuttaa, eikä irtisanomisesta ole pelkoa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija kirjoitti:

Juuri näin. Lastenhoitajien tehtävä on se lasten hoitaminen ja siihen he ovat saaneet koulutuksen. Opettajien työtä on opettaminen ja sen suunnittelu. Siihen kuuluu pakolliset "kissanristiäiset", jotka kuuluu työnkuvaan. Jokainen voi hakeutua opettajankoulutukseen, jos haluaa siihen työhön, myös lastenhoitajat. Koulutus on paljon pidempi, yliopistotasoinen ja kyllä työnkuva ja palkkaus kuuluukin olla erilainen.

No, sitten on turha vaatia lastenhoitajia opettajia sijaistamaan tai tekemään yhtään mitään opettajien hommia, sitten pitää hyväksyä se, että lastenhoitaja on vain ja ainoastaan järrjestyksenvalvojan ja perushoitajan sekoitu, riippuen vähän minkä ikäisiä hoitaa. Toisaalta siinä vaiheessa täytyy myöskin lastenhoitajien koulutusohjelma muuttaa erilaiseksi ja lyhentää sitä huomattavasti.

Tällöin opettajalle jää täysi vastuu mm. seurata lasten kehitystä ja tehdä lapsihavaintoja ja hoitaa opetus, hoitaa kaikki kontaktit lapsen huoltajien kanssa sekä mahdollisten muiden ammattiryhmien kanssa: Ihan kuten koulussakin on opettajien tehtävänä.

Lastenhoitajan tehtävänimike tulisi muuttaa "päivähoitoapulaiseksi" ja pitkän koulutuksen käyneitä lähihoitajia on turha alalle enää odottaa (tosin se on varmaan nyt murskattu kyllä jo muutenki, kun on paremmat palkat ja paremmat työolot muilla suuntautumisaloilla).

Samaa mieltä!

MOT ohjelmaan oli kyllä löydetty niin stereotyyppiset "päiväkodintädit" kuin olla ja voi. Kaikki lähes eläkeikäisiä ja 80- luvulla oppinsa saaneita. Ei puuttunut kuin Marimekon iloiset takit ja kantelepiiri..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riitelyä, pikkusieluista nipotusta, toisten kadehtimista. Selkeät toimintamallit puuttuvat, töitten organisointi kelvotonta.

Mikä koulutuksessa on vikana, jos se tuottaa tällaisia ammattilaisia alalle?

Tehän teette päiväkodeista helvetin. Tällainen myrkyllinen ilmapiiri heijastuu lastenkin hyvinvointiin.

Miten voitte opettaa lapsille toisia kunnioittavaa käytöstä, jollette osaa sitä itse?

Raha ei tätä asiaa ratkaise, jos asennevammat ovat tätä luokkaa. Lopettakaa uhriutuminen ja ottakaa vastuu siitä, miten toimitte työpaikallanne. Siitä lähtee muutos parempaan.

Sääliksi käy lapsia.

Tällaista kritiikkiä jokaisen varhaiskasvattajan tulisi rakastaa, koska se auttaa kehittämään omaa työtään. Täällä keskustelun fokus on ollut lähinnä siinä, kuinka esihenkilöt ovat huonoja, asiakasperheet ikäviä ja olosuhteet surkeita (btw työntekijät vakassa pystyvät paljonkin vaikuttamaan työolosuhteisiinsa ja -ympäristöönsä. Millainen toimintakulttuuri on, arjen rakenteet, tiimihenki jne.)

Jatkan listaamalla joitakin asioita, joiden johdosta vakatyöstä tulee helposti ahdistavaa ja raskasta:

1. Työ itsessään ei oikein nappaa. Vieraat lapset eivät kiinnosta. Pedagoginen rakkaus puuttuu. Työssä käydään (jos ei olla saikulla) vain rahan takia, mutta sen arvoa ei nähdä.

2. Omanarvontunnon puute. Täällä valitetaan, mutta työelämässä kiltisti joustetaan jopa oman terveyden kustannuksella. Selän takana purnataan, mutta suoraan ei epäkohdista puhuta. Moni käytännössä antaa lasten jopa lyödä ja potkia itseään. Mitä tuollainen omanarvontunnoton kynnysmatto-kasvattaja tällöin opettaa lapselle? Jos työntekijällä olisi tervettä omanarvontuntoa, niin hän

a) ei suostuisi mihinkään työnantajan taholta tulevaan epäinhimilliseen järjestelyyn, ja

b) ei antaisi lasten huutaa päälle, hyppiä silmille eikä päästäisi eläintarhameininkiä valloilleen ryhmässään.

3. Jos tiimin pedagogiikka perustuu hierarkiaan sekä pikkumaiseen ja kiireiseen suorittamiseen. Tiimin tulisi yhdessä keskustellen löytää ne pedagogiset perustukset, jotka ryhmässä vallitsevat ja joihin jokainen kasvattaja on sitoutunut. Se, millaisia muotoja ja toimintamalleja ne perustukset tuottavat arjen keskellä, on täysin toissijaista. Jos sen sijaan (tiimi)työ lähtee ulkoisista muotoseikoista ja jäykistä suunnitelmista, niin se on kuin yrittäisi kiivetä perse edellä puuhun. Lisäksi tällöin estyisi uusien toimintamallien ja luovuuden löytyminen, koska olisi jo löydetty joku "toimiva malli", jota orjallisesti ja pilkulleen yritetään aina noudattaa. (Vrt. "Näin täällä on aina tehty" -ilmiön yleisyys päiväkodeissa)

4. Yhteiseen hiileen puhaltamisen puuttuminen. Joku saikuttaa niin, että tiimikaveritkin uupuvat. Moni opettaja pakenee lapsiryhmästä aina tilaisuuden tullen, ja lastenhoitajat uupuvat. Moni jättää sijaisen yksin kohtuuttomiin tilanteisiin ja kohtuuttoman työtaakan sekä vastuun alle. Sitten ihmetellään, miksei sijaisia tule. Missä ovat kaikki tiimipelaajat varhaiskasvatuksen kentällä?

5. Johtajuuden puute (koskee erityisesti opettajia). Vastuu ja sitoutuminen omaan ryhmäänsä ja sen hyvinvointiin. Tiimin johtajuus. Päävastuu tiimin yhtenäisyydestä ja hyvinvoinnista. Lapsiryhmän pedagoginen johtajuus (tällä en niinkään tarkoita mitään yksittäisiä tuokioita, vaan lapsiryhmän kokonaisvaltaista toimivuutta ja hyvinvointia).

Ainoa keino saada, on antaa. Surkein tilanne on niillä varhaiskasvattajilla, jotka yrittävät etäisenä roolihahmona suoriutua tehtävästään. Sen sijaan eniten työstään saavat ja työn iloa kokevat ne kasvattajat, jotka heittäytyvät työhön kokonaisvaltaisesti ja antavat parasta itsestään, sekä lasten että koko työyhteisön hyväksi.

Olen vakaasti sitä mieltä, että asioista ei tarvitse tehdä vaikeita. Keep it simple and smile!

Tajuatko että työntekijällä EI OLE mitään mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Jokainen asia määritetään työnantajan määräyksissä.

Jos kieltäydyt sinut irtisanotaan välittömästi.

Lapset käyvät kimppuusi. Et voi tehdä mitään. Sillä työnantajan mukaan lapsilla on OIKEUS hakata sinua. Jos valitat niin sinut irtisanotaan.

Olisi kiva tietää, missä asiat ovat noin kuten väität. Siis tämä viimeisin kommentti. Vai ovatko missään ihan noin kuten väität? Epäilen kovasti.

Missä kohtaa sun työsopparia sanotaan, että lapsilla on oikeus hakata sinua? Yhdestäkään työpaikasta ei voi irtisanoa välittömästi, kuten väität. Ei yhdestäkään tässä maassa, millään alalla. Sen tietää kaikki. Siitä kun on sopimukset. Koska jos noin olisi, niin miksi sitten joka ikisessä paikassa, on niin vaikeaa päästä eroon työilmapiirin myrkyttäjistä, juoruilijoista, ja muuten vaan työtänsä välttelevistä? Niistä ei nimittäin pääse eroon vaikka yrittäisi. Eli et nyt ikävä kyllä taida puhua ihan totta.

Työsopparissa ei sanota montaa muutakaan asiaa.

Jokaista alalle työskentelevää hakataan lähes päivittäin.

Jos kieltydyt työstäsi niin sinut irtisanotaan. Jos teet työsi niin sinua hakataan. Mitään et asialle voi tehdä. Esimies EI TEE yhtään mitään asian eteen.

Mitä työntekijän pitäisi tehdä? Jota hakataan joka ikinen päivä? Viranomaiset eivät tee mitään koska lapsi on lapsi. Lapselta ei voi sen takia kieltää päivähoitoa. Työnantaja ei tee asialle mitään.

Nyt on pakko jo sanoa, että älä jauha **skaa :) Eikä hakata. Eikä edes läheskään. Joka ikinen päivä? Oikeesti. En tiedä yhtään sellaista alalla työskentelevää joka allekirjoittaisi tuon. Eiköhän sun juttujen uskottavuus ala olla lähellä nollaa.

Ollut töissä erityisryhmän opena ja päiväkodeissa hoitajana. Koulutus kehitysvammaisten ohjaaja+lähihoitaja.

Heti menisin töihin helpottamaan vakityöntekijöiden arkea päiväkotiin tai vanhusten laitokseen JOS siihen olisi varaa. Asumistuki ja osa eläkkeestä häipyy, jos on ansiotuloja. Voisi ajatella, että osa pienestä palkasta leikkautuu näin pois.

Lisäksi se viikkojen/kuukausien paperi-soppa, joka noiden selvittelystä syntyy.

Näin pidetään työtä haluavat poissa ja työssä olevat kuormitettuina.

Kenen etu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riitelyä, pikkusieluista nipotusta, toisten kadehtimista. Selkeät toimintamallit puuttuvat, töitten organisointi kelvotonta.

Mikä koulutuksessa on vikana, jos se tuottaa tällaisia ammattilaisia alalle?

Tehän teette päiväkodeista helvetin. Tällainen myrkyllinen ilmapiiri heijastuu lastenkin hyvinvointiin.

Miten voitte opettaa lapsille toisia kunnioittavaa käytöstä, jollette osaa sitä itse?

Raha ei tätä asiaa ratkaise, jos asennevammat ovat tätä luokkaa. Lopettakaa uhriutuminen ja ottakaa vastuu siitä, miten toimitte työpaikallanne. Siitä lähtee muutos parempaan.

Sääliksi käy lapsia.

Tällaista kritiikkiä jokaisen varhaiskasvattajan tulisi rakastaa, koska se auttaa kehittämään omaa työtään. Täällä keskustelun fokus on ollut lähinnä siinä, kuinka esihenkilöt ovat huonoja, asiakasperheet ikäviä ja olosuhteet surkeita (btw työntekijät vakassa pystyvät paljonkin vaikuttamaan työolosuhteisiinsa ja -ympäristöönsä. Millainen toimintakulttuuri on, arjen rakenteet, tiimihenki jne.)

Jatkan listaamalla joitakin asioita, joiden johdosta vakatyöstä tulee helposti ahdistavaa ja raskasta:

1. Työ itsessään ei oikein nappaa. Vieraat lapset eivät kiinnosta. Pedagoginen rakkaus puuttuu. Työssä käydään (jos ei olla saikulla) vain rahan takia, mutta sen arvoa ei nähdä.

2. Omanarvontunnon puute. Täällä valitetaan, mutta työelämässä kiltisti joustetaan jopa oman terveyden kustannuksella. Selän takana purnataan, mutta suoraan ei epäkohdista puhuta. Moni käytännössä antaa lasten jopa lyödä ja potkia itseään. Mitä tuollainen omanarvontunnoton kynnysmatto-kasvattaja tällöin opettaa lapselle? Jos työntekijällä olisi tervettä omanarvontuntoa, niin hän

a) ei suostuisi mihinkään työnantajan taholta tulevaan epäinhimilliseen järjestelyyn, ja

b) ei antaisi lasten huutaa päälle, hyppiä silmille eikä päästäisi eläintarhameininkiä valloilleen ryhmässään.

3. Jos tiimin pedagogiikka perustuu hierarkiaan sekä pikkumaiseen ja kiireiseen suorittamiseen. Tiimin tulisi yhdessä keskustellen löytää ne pedagogiset perustukset, jotka ryhmässä vallitsevat ja joihin jokainen kasvattaja on sitoutunut. Se, millaisia muotoja ja toimintamalleja ne perustukset tuottavat arjen keskellä, on täysin toissijaista. Jos sen sijaan (tiimi)työ lähtee ulkoisista muotoseikoista ja jäykistä suunnitelmista, niin se on kuin yrittäisi kiivetä perse edellä puuhun. Lisäksi tällöin estyisi uusien toimintamallien ja luovuuden löytyminen, koska olisi jo löydetty joku "toimiva malli", jota orjallisesti ja pilkulleen yritetään aina noudattaa. (Vrt. "Näin täällä on aina tehty" -ilmiön yleisyys päiväkodeissa)

4. Yhteiseen hiileen puhaltamisen puuttuminen. Joku saikuttaa niin, että tiimikaveritkin uupuvat. Moni opettaja pakenee lapsiryhmästä aina tilaisuuden tullen, ja lastenhoitajat uupuvat. Moni jättää sijaisen yksin kohtuuttomiin tilanteisiin ja kohtuuttoman työtaakan sekä vastuun alle. Sitten ihmetellään, miksei sijaisia tule. Missä ovat kaikki tiimipelaajat varhaiskasvatuksen kentällä?

5. Johtajuuden puute (koskee erityisesti opettajia). Vastuu ja sitoutuminen omaan ryhmäänsä ja sen hyvinvointiin. Tiimin johtajuus. Päävastuu tiimin yhtenäisyydestä ja hyvinvoinnista. Lapsiryhmän pedagoginen johtajuus (tällä en niinkään tarkoita mitään yksittäisiä tuokioita, vaan lapsiryhmän kokonaisvaltaista toimivuutta ja hyvinvointia).

Ainoa keino saada, on antaa. Surkein tilanne on niillä varhaiskasvattajilla, jotka yrittävät etäisenä roolihahmona suoriutua tehtävästään. Sen sijaan eniten työstään saavat ja työn iloa kokevat ne kasvattajat, jotka heittäytyvät työhön kokonaisvaltaisesti ja antavat parasta itsestään, sekä lasten että koko työyhteisön hyväksi.

Olen vakaasti sitä mieltä, että asioista ei tarvitse tehdä vaikeita. Keep it simple and smile!

Tajuatko että työntekijällä EI OLE mitään mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Jokainen asia määritetään työnantajan määräyksissä.

Jos kieltäydyt sinut irtisanotaan välittömästi.

Lapset käyvät kimppuusi. Et voi tehdä mitään. Sillä työnantajan mukaan lapsilla on OIKEUS hakata sinua. Jos valitat niin sinut irtisanotaan.

Olisi kiva tietää, missä asiat ovat noin kuten väität. Siis tämä viimeisin kommentti. Vai ovatko missään ihan noin kuten väität? Epäilen kovasti.

Missä kohtaa sun työsopparia sanotaan, että lapsilla on oikeus hakata sinua? Yhdestäkään työpaikasta ei voi irtisanoa välittömästi, kuten väität. Ei yhdestäkään tässä maassa, millään alalla. Sen tietää kaikki. Siitä kun on sopimukset. Koska jos noin olisi, niin miksi sitten joka ikisessä paikassa, on niin vaikeaa päästä eroon työilmapiirin myrkyttäjistä, juoruilijoista, ja muuten vaan työtänsä välttelevistä? Niistä ei nimittäin pääse eroon vaikka yrittäisi. Eli et nyt ikävä kyllä taida puhua ihan totta.

Työsopparissa ei sanota montaa muutakaan asiaa.

Jokaista alalle työskentelevää hakataan lähes päivittäin.

Jos kieltydyt työstäsi niin sinut irtisanotaan. Jos teet työsi niin sinua hakataan. Mitään et asialle voi tehdä. Esimies EI TEE yhtään mitään asian eteen.

Mitä työntekijän pitäisi tehdä? Jota hakataan joka ikinen päivä? Viranomaiset eivät tee mitään koska lapsi on lapsi. Lapselta ei voi sen takia kieltää päivähoitoa. Työnantaja ei tee asialle mitään.

Se, että sinut on irtisanottu ei tarkoita, että se olisi tällä alalla kovinkaan yleistä.

Voisi unohtaa liian hifistelyn ja keskittyä ydintehtävään. Päiväkodit ovat raskaita paikkoja, kaikki ilo ja rentous puuttuu. Pelkkää nipottamista ja sääntöjä. Olen tehnyt sijaisuuksia, omiani ei tuonne veisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos loma määrätään, se pitää ilmoittaa kuukautta aikaisemmin. Tai 2 viikkoa aikaisemmin jos on erityistilanne. Joulu on joka vuosi. Älkää suostuuko kaikkeen, yhteys luottamusmieheen.

Ja työnantajan mielestä aina on erikoistilanne. Juuri kuulin pomoltani että hän voi määrätä minut jäämään töihin työvuoroani pidemmäksi aikaa, mikäli hän katsoo sen tarpeelliseksi. Ei auta vaikka minulla olisi varattu lääkäriaika työvuoroni jälkeen. Hänellä on oikeus määrätä ylitöihin lyhyellä varoitusajalla, samana päivänä. Erikoistilanne katsos.

Joka viikko on myös erikoistilanne, kun odotamme työvuoroja seuraavalle viikolle. Erikoistilanne taas. Ei voi ennakoida. Lomissa sama. Erikoistilanteen varjolla lomiakin voi pantata edelliseen päivään.

Kyllä on erikoisia tilanteita kerta kaikkiaan.

Ylityöt eivät ole koskaan pakollisia.

Esimies voi kuulemani mukaan määrätä ylitöihin niin halutessaan. Hän voi myös mielivaltaisesti vaihtaa työvuoroni jo julkaistusta työvuorolistassa olevasta vuorosta poiketen.

En sitten tiedä onko esimiehellä tosiaan työnjohdollinen oikeus näin toimia, vai onko vain pissa noussut hattuun.

Ylityöstä voi aina kieltäytyä. Jo alkanutta vuoroa ei voi pidentää eikä vaihtaa. Jo julkaistun työvuorolistan vuoron voi vaihtaa toiminnallisista syistä mutta ensin pitää miettiä muita vaihtoehtoja, esim. vapaaehtoisia. Lomat pitää ilmoittaa kuukautta aikaisemmin. Poikkeustilanteessa voi ilmoittaa vasta kahta viikkoa aiemmin. Sen kahden viikon jälkeen lomasta voidaan vain sopia. Eli ei ole pakko jäädä lomalle. 

Joulu ei tule yllätyksenä, ei pääsiäinen eikä juhannus eikä heinäkuu. Ne ovat olleet varhaiskasvatuksessa jo 1970-luvulta asti. Kaikkien lomia ei tarvitse myöntää yhtäaikaa. Lasten määrän pystyy laskemaan kuukautta ennen edes suurinpiirtein, joka hiton vuosi on lapsia koulujen loma-aikaan pois. Sijaisia voi palkata. Ilmoita nämä pomolle ja myös luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.

Mistä sinä ajattelit repiä sijaisia joulun välipäiville, kun niitä ei saa edes tavallisena arkipäivänä? Nykyään näyttää olevan myös trendi, että päiväkoti-ikäiset tuodaan hoitoon, vaikka perheessä olisi koululaiset lomalla, eli senkään varaan ei voi enää laskea, että tietyt lapset ovat varmasti pois loma-aikoina.

Näin on. Sisarus hoitoon vaikka koululainen lomailee. Tai hoidosta otetaan toinen ja toinen jätetään hoitoon. Ei enää sillälailla selkeästi vähene lapset.

Näinpä, juurikin otin tällä viikolla vastaan useammankin joulunajan lomalappusen perheiltä joissa pieni koululainen (eli oletettavasti aikuisen tarve jo senkin vuoksi siellä kotona lapse lomalla ollessa) ja silti se päiväkoti-ikäinen tuodaan päiväkotiin kaikkina päivinä, ei lainkaan joululomaa hänellä.

Siis mitä ihmettä? Minä ole varannut 5-vuotiaalle lapselleni päivähoitoa koulun joululomalla välipäiville, koska olen silloin töissä. Vanhempi lapsi on ekaluokkalainen ja varaisin hoidon hänellekin jos se olisi mahdollista. Nyt pikkukoululaisen hoito on järjestetty muilla tavoin. Yövuoron ajaksi lapsi menee naapuriin yöksi ja aamuvuorojen aikaan Mummi tulee aamupäivällä laittamaan lounaan ja lähtee siten kotiin tunti tai pari ennen kun tulen töistä.

Ja kerroppa, mikä olisi ollut parempi ratkaisu? Molemmat lapset naapuriin yöksi ja myös 5-vuotias usaksi tunniksi 7-vuotiaan vahdittavaksi?

En tajua mikä vika siinä on jos päiväkoti-ikäinen on siellä päiväkodissa ja koululainen heitteillä kotona kun naapuri vähän katsoo perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin juuri, että lastenhoitajien tarve vähenee, kun ryhmiin halutaan nyt ne 2 opettajaa. ongelma vain on siinä, että päteviä opettajia ei ole tarjolla. Lastenhoitajat tekevät opettajan sijaisuuksia ja samalla heidän vakiopaikkansa lastenhoitajina ovat varattuja, joten lastenhoitajia ei palkata kuin määräaikaisiksi - mikä pitemmän päälle on rankkaa lastenhoitajille.

Määräaikaisuuksia ei saisi pätevä vlh tehdä samassa paikassa montaa vuotta (mikä mahtaa olla se raja?). Sitten pitää vaihtaa työpaikkaa, vaikka ei haluaisi.

Niinhän se suunnitelma kuuluu että opettajia lisätään . Kysyn vaan että mistä kun ei heitä nytkään tule ja koulupaikkojen lisäys ei auta mitään. Kun ei muutenkaan tehdä mitään työolosuhteille.

Opettajia ja hoitajia on aivan tarpeeksi, liikaakin, koulutettu tässä maassa. Ongelma on se lakimuutos, joka sotki lyhytnäköisesti koko nykyisen kasvavan sukupolven tulevaisuuden. Ne koulutetut ja kokeneet osaajat heitettiin ulos sieltä päiväkodeista, koska OAJ ja opettajankoulutuslaitoksen puuhatädit.

Jatkuvassa, kokopäiväisessä stressitilassa kipuilu ensimmäiset elinvuodet jättää lähtemättömät jäljet noiden nykyisten päiväkotilasten elämään. Näitä jälkiä tullaan tulevaisuudessa kauhistelemaan, kuten nytkin ihmetellään 11-16 -vuotiaiden väkivaltakäytöksen, empatiapuutteen, jengianarkian ja huumehakuisuuden kasvua. 16 vuotta sitten oli vuosi 2006. Kun katsotaan, miten varhaiskasvatus, erityisryhmät, koulut ja lastensuojelu on muutettu vuodesta 2004 lähtien, ei itseäni ihmetytä yhtään, että nyt on tällainen tilanne.

Sitä ei vaan saa sanoa ääneen, koska vaalit on jälleen ensi keväänä ja lasti on jo pöksyissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin juuri, että lastenhoitajien tarve vähenee, kun ryhmiin halutaan nyt ne 2 opettajaa. ongelma vain on siinä, että päteviä opettajia ei ole tarjolla. Lastenhoitajat tekevät opettajan sijaisuuksia ja samalla heidän vakiopaikkansa lastenhoitajina ovat varattuja, joten lastenhoitajia ei palkata kuin määräaikaisiksi - mikä pitemmän päälle on rankkaa lastenhoitajille.

Määräaikaisuuksia ei saisi pätevä vlh tehdä samassa paikassa montaa vuotta (mikä mahtaa olla se raja?). Sitten pitää vaihtaa työpaikkaa, vaikka ei haluaisi.

Niinhän se suunnitelma kuuluu että opettajia lisätään . Kysyn vaan että mistä kun ei heitä nytkään tule ja koulupaikkojen lisäys ei auta mitään. Kun ei muutenkaan tehdä mitään työolosuhteille.

Opettajia ja hoitajia on aivan tarpeeksi, liikaakin, koulutettu tässä maassa. Ongelma on se lakimuutos, joka sotki lyhytnäköisesti koko nykyisen kasvavan sukupolven tulevaisuuden. Ne koulutetut ja kokeneet osaajat heitettiin ulos sieltä päiväkodeista, koska OAJ ja opettajankoulutuslaitoksen puuhatädit.

Jatkuvassa, kokopäiväisessä stressitilassa kipuilu ensimmäiset elinvuodet jättää lähtemättömät jäljet noiden nykyisten päiväkotilasten elämään. Näitä jälkiä tullaan tulevaisuudessa kauhistelemaan, kuten nytkin ihmetellään 11-16 -vuotiaiden väkivaltakäytöksen, empatiapuutteen, jengianarkian ja huumehakuisuuden kasvua. 16 vuotta sitten oli vuosi 2006. Kun katsotaan, miten varhaiskasvatus, erityisryhmät, koulut ja lastensuojelu on muutettu vuodesta 2004 lähtien, ei itseäni ihmetytä yhtään, että nyt on tällainen tilanne.

Sitä ei vaan saa sanoa ääneen, koska vaalit on jälleen ensi keväänä ja lasti on jo pöksyissä.

Samaa mieltä. Ketä halutaan "hoitaa", lapsia vai tiettyjä aikuisryhmiä? Kenellä on valta, entä kenellä sitten vastuu?

Tämä tilanne on sellainen, jonka seurauksia ei pääse meistä kukaan pakoon. Jos olisi hoidettu homma hyvin, eikä tähän älyttömyyteen olisi ryhdytty, voisi meillä olla aivan toisenlainen todellisuus ihailtavana. Oikeasti varhaiskasvatus ja onnelliset lapset.

Nyt ei ole. Valintakysymys.

https://www.vauva.fi/keskustelu/4897302/varhaiskasvatuksen-ongelmat-aih…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä käyn töissä vain rahasta. En jaksa olla kiinnostunut lasten höpinöistä tai löpinöistä. Ei kiinnosta etsiä kadonneita vaatteita, ei kiinnosta varmistella mitä joku jesseirmeli puki ulkovaatteidensa alle. Ei kiinnosta osaako jesse oman nimensä kirjaimet tai onko nukkarissa tylsää.

Kyllä raha tulee vähemmälläkin vaivalla. Esitän tietysti kiinnostunutta, mutta hupsista, ajattelinkin omiani.

Lasten asiat ei kiinnosta, vaikka palelisivat pihalla pakkasessa. Mihin tehtävään sut on palkattu?

Just joku väitti monen viestin voimin, kuinka työntekijät eivät voi vaikuttaa MIHINKÄÄN ja potkut tulee välittömästi. Näemmä voivat vaikuttaa, eikä irtisanomisesta ole pelkoa.

Kun ihmiset ajetaan ahtaalle, niin noin siinä käy, että lopulta ei vaan jaksa kiinnostaa, tavallaan joutuu sellaiseen avuttomuuden tilaan, että ihan sama mitä teen, niin mitä se kuitenkaan muuttaisi?

Tällaisessa tilassa moni alalla oleva on ja joo, jos kaikki he vaihtaisi alaa, niin eipä jäisi kuin rippeet huolehtimaan niistä lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottiin juuri, että lastenhoitajien tarve vähenee, kun ryhmiin halutaan nyt ne 2 opettajaa. ongelma vain on siinä, että päteviä opettajia ei ole tarjolla. Lastenhoitajat tekevät opettajan sijaisuuksia ja samalla heidän vakiopaikkansa lastenhoitajina ovat varattuja, joten lastenhoitajia ei palkata kuin määräaikaisiksi - mikä pitemmän päälle on rankkaa lastenhoitajille.

Määräaikaisuuksia ei saisi pätevä vlh tehdä samassa paikassa montaa vuotta (mikä mahtaa olla se raja?). Sitten pitää vaihtaa työpaikkaa, vaikka ei haluaisi.

Niinhän se suunnitelma kuuluu että opettajia lisätään . Kysyn vaan että mistä kun ei heitä nytkään tule ja koulupaikkojen lisäys ei auta mitään. Kun ei muutenkaan tehdä mitään työolosuhteille.

Opettajia ja hoitajia on aivan tarpeeksi, liikaakin, koulutettu tässä maassa. Ongelma on se lakimuutos, joka sotki lyhytnäköisesti koko nykyisen kasvavan sukupolven tulevaisuuden. Ne koulutetut ja kokeneet osaajat heitettiin ulos sieltä päiväkodeista, koska OAJ ja opettajankoulutuslaitoksen puuhatädit.

Jatkuvassa, kokopäiväisessä stressitilassa kipuilu ensimmäiset elinvuodet jättää lähtemättömät jäljet noiden nykyisten päiväkotilasten elämään. Näitä jälkiä tullaan tulevaisuudessa kauhistelemaan, kuten nytkin ihmetellään 11-16 -vuotiaiden väkivaltakäytöksen, empatiapuutteen, jengianarkian ja huumehakuisuuden kasvua. 16 vuotta sitten oli vuosi 2006. Kun katsotaan, miten varhaiskasvatus, erityisryhmät, koulut ja lastensuojelu on muutettu vuodesta 2004 lähtien, ei itseäni ihmetytä yhtään, että nyt on tällainen tilanne.

Sitä ei vaan saa sanoa ääneen, koska vaalit on jälleen ensi keväänä ja lasti on jo pöksyissä.

Oma lapsi on nyt ekaluokkalainen koulussa. Sitä ennen oli ihanissa päiväkodeissa. Ensin ihanassa pienessä yksityisessä, sitten julkisessa osaavien opettajien opetuksessa ja kyllä oli täysi luotto osaamista ja kasvurauhan varmistamista kohtaan. Lastensuojelun sossuna näen paljon lasten ongelmia ja myös noita nuorisojengiläisiäkin ja kyllä ne ongelmat siellä ovat jossain ihan muualla kuin varhaiskasvatuksessa. Ettette viittisi puhua ihan kukkua.