Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen ongelmat aiheutettu valtapelillä
22.11.2022 |
Väitän, että nykyiset varhaiskasvatuksen ongelmat on aiheutettu eettisesti, moraalisesti ja kansantaloudellisesti kestämättömällä valtapelillä koulutuspoliittisissa kulisseissa.
Sosiaali-, terveys- ja opetusalan välinen kukkulan kuningas -tappelu (kaikki huonosti palkattuja naisvalta-aloja) kulminoitui 2000-luvun alusta lähtien systemaattiseen sosiaalialan koulutettujen kampeamiseen ulos varhaiskasvatuksen kenttätyöstä. Valtionhallinnon puoluepolitiikka valjastettiin vain allekirjoittamaan uusi laki (2018), siihen pari vuotta jälkeenpäin tehdyt muutokset ja siitä lähtien yhä uudet muutokset, joilla koitetaan peitellä itse aiheutetun kaaoksen ja kriisin jäljet.
Koko sotku paljastaa lähinnä sen, ettei ketään kentän ulkopuolella ja korkeammalla päättäjätaholla ole vuosikymmeniin kiinnostanut, miten lapsilla päiväkodeissa ja kouluissa menee. Kiinnostanut oikeasti, eli niin paljon, että otettaisiin asioista itse selvää ja nähtäisiin, millaista oman edun tavoittelua kentällä harjoitetaan lasten kustannuksella ja veronmaksajien rahoilla.
Lakiuudistus 2018 sulki kentältä ulos sosionomit amk (aik. sosiaalikasvattaja), jotka vuoteen 2018 saakka olivat toimineet aivan yhtä kelpoisina lastentarhanopettajina kuin yhtä pitkän opistotason tai korkeakoulutuksen omaavat kasvatustieteen kandit. Kummatkin hoitivat lapsia perushoito- sekä kasvatus- ja opetustehtävissä, lasten tarpeiden mukaan. Sosiaalialan koulutuksen omaavat ymmärsivät, että yhteiskunnan perusyksikkö on perhe, jonka osa kasvava lapsi on. Sekä sen, että yhteisöissä on erilaisia osaajia ja toimijoita, joiden yhteistyö mahdollistaa onnistumisen.
Sosiaalialan korkeakoulutetut on poistettu päiväkodeista lakitekstillä 2018 kieltämällä pätevyys aiempiin varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviinsä, muuttamalla työtehtävä pelkäksi "sosionomi"-nimeksi ilman tehtävänkuvaa, madaltamalla palkkaa aiempaa palkkaansa n. 300e/kk pienemmäksi, rakenteellisesti edellyttämällä laissa vain yo-kandin ja hoitajan palkkaaminen ryhmään, eriarvoistamalla mahdollisuudet hakeutua muuntokoulutuksella yliopistoon täydentämään osaamistaan, kenttätyön narratiivilla, joka halventaa ja mitätöi sosiaalialan pääoman, johtajiksi päiväkoteihin valitaan enää vain yö-koulutettuja, vaikka sosiaalialan koulutukset suuntasivat laajasti esihenkilö- ja johtamistehtäviin, mukaan lukien ryhmän toiminnan sosiologinen ja psykologinen ymmärrys.
Siksi varhaiskasvatuksessa on työntekijäpula ja surkean huono työilmapiiri. Lasten etu?
Kommentit (6)
Toi on muuten totta silleen, että sosiaalialan koulutettuja työntekijöitä oli 2000-luvun alussa jo yli puolet päiväkotien opetushenkilökunnasta. Lastenhoitajia oli kokonaishenkilöstöstä noin puolet ja ylikin jossain kohdin. Itse asiassa monet aiemmista ammattikoulutason lastenhoitajista ja päivähoitajista oli kouluttautunut sittemmin sosionomeiksi amk, eli hankkinut opettajapätevyyden ja samalla sen johtajuuskoulutuksen. Niillä on nyt sekä terveys- ja hoitoalan että sosiaalialan pätevyys, mutta sekään ei muka riitä uuden lain mukaan suunnittelemaan 0-6-vuotiaiden leikkitoimintaa, vaan näiden kokeneiden työntekijöiden pitää vielä 50-vuotiaina hakea yliopistoon lukemaan kasvatustieteen kandiksi saadakseen tehdä sitä samaa työtään, jota ovat tehneet viimeiset 30 vuotta päiväkodeissa.
Aivan älytöntä resurssien ja rahan hukkaa. Kuka hölmö jäisi tuollaiseen työpaikkaan töihin? Jos savustetaan ulos opiskelemaan yliopistoon, että voi ansaita elantonsa kuten muutkin, niin tuskin kukaan täyspäinen lähtee opiskelemaan just sitä samaa, minkä jo osaa. Niitä opintolainoja ja ansionmenetyksiä ei sillä palkalla korvaa ikinä. Lapsia nyt ei voi hoitaa ja kasvattaa millään hokkuspokkus-keinoilla, jotka vain yliopiston 180 opintopistettä tarjoaisivat. Nähty on.
Siellä alalla tarvitaan järkeä, tasa-arvoa ja käypä palkka tehdystä työstä. Työvaatteet myös, jos halutaan askarrella, jumpata, retkeillä ja ulkoilla joka vuodenaikana. Ruokatauko on annettava kaikille, kyllä muutkin tarvitsee ruokaa kuin kandit. Ja kahvitauko lisäksi, että saa käydä vessassa ja kerätä voimia. Se on rankkaa duunia, 21 lapsen hoito ja kasvatus 8h/pv. Varsinkin, kun se yo-kandi on pois ryhmästä joka päivä tekemässä niitä suunnitelmia, joita muiden pitäisi toteuttaa. Tiimin kokemattomin tyyppi suunnittelee ja kirjaa asioita olematta itse koskaan opettamassa potalla käyntiä, pepun pyyhkimistä, pukemista, nenän niistoa, luottamusta unille nukuttajaan, sylittelemässä itkuista tai syöttämässä kiukuttelijaa. Eikä ylpeyttään ja kypsymättömyyttään suostu korjaamaan virheitään, edes kuuntelemaan hoitajien ja sosionomien neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se ministeri just sanonut, että ongelma on koulutuspaikkojen puute? On annettu lisää rahaa, että voidaan kouluttaa opettajia niistä hoitajista ja esim. Helsingissä on niissä päiväkodeissa, joissa ei kukaan halua olla töissä tai sijaisena, luvattu maksaa 150,- kuukausipalkan lisä sellaiselle opettajalle, joka on koulutettu tehtävään ja suostuu olemaan siellä. Sääli vaan, että inflaatio, sähkön, lämmityksen, bensan ja kaiken muun hinta on noussut moninkertaisesti verrattuna tuommoiseen lisään. Jos käteen siitä jäisi 115 e ei sillä saa edes kunnon toppatakkia ja toppahousuja, että voisi tehdä sitä työtään ja ulkoilla niiden lasten kanssa jossain lumipeuhuissa. Metsäretkillä ne vaatteet vielä repeilee risukoissa aina, kun lapsia pitää hakea pensaista ja puista piiloleikeissä. Päiväkodin pihalla taas ei voi leikkiä piilosta, kun piha on tasainen, tyhjä ja puuton kenttä, jossa vain tuulee ja on liikaa lapsia, muttei tarpeeksi aikuisia leikkimään.
Sosionomien asemaa muutettiin samaan aikaan myös sosiaalitoimessa. Aikaisemmin sosionomin koulutus riitti toimimiseen sosiaalityöntekijän sijaisena. Lakimuutoksella tämä poistui ja sijaisena nykyisin voi toimia vain maisterivaiheen sosiaalityönopiskelija. Taustalla oli tavoite nostaa osaamisen ja koulutuksen tasoa sosiaalitoimessa. Epäpätevät sosionomitaustaiset tekivät paljon päätöksiä, jotka olivat hallinto-oikeudessa ongelmana. Haluttiin, että tämä ongelma poistuu. Sosiaalityöntekijöistä on pulaa, mutta sosiaalitoimen työskentelyn taso on noussut. Varhaiskasvatuksessa pitäisi rohkeammin tehdä samaa. On käsittämätöntä, että opettajaa voi sijaistaa ammattikoulupohjainen. Pitäisi tarkemmin rajata sijaisuuskelpoisuutta sielläkin.
Koulukuraattorina voi toimia sosionomi. (Vastaava kuraattori on sosiaalityöntekijä. ) Parempi palkka kuin vaka-opella ja kiinnostavampi työ, jossa saa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa kehitysideoita, toimia asiantuntijana tiimissä ja antaa osaamisensa fiksusti käyttöön. Koulun opejen kanssa ei ole ollut arvovaltaongelmia, kun ne oikeasti arvostaa annettua apua ja vinkkejä. Koulussa ymmärretään jotenkin paremmin kokonaisuus ja yhteistyön merkitys.
Lasten kannalta harmi, että apuja saa vasta sitten, kun ongelmat on ensin aiheutettu osaamattomuudella ja ymmärtämättömyydellä.
No se näkyy tulevaisuudessa, niinku nyt jo nuorista uutisoidaan. Tuntuu, ettei ketään paljo kiinnosta.
Virhe on varhaiskasvatus ja turhat koulutukset lasten hoitajille.