Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19746)
Kyllä ylityöt pitää saada rahana, jos ei aikana ole mahdollista ottaa pois.
Me vaka-alan työntekijät olemme kyllä liian kilttejä, mutta eihän tämä homma pyörisi ilman jatkuvia joustoja, vuoronvaihtoja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ei tilata yhtään mitään. PK:n johtaja hoitaa tilaukset.
Hörönaurua.
Meillä päiväkodin johtaja(t) delegoivat aivan kaiken alaisilleen. He eivät todellakaan tee mitään ruokatilauksia! Työvuoroista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä useiden päivien aikana välillä lukenut tätä ketjua. Olen siis lähihoitaja, erikoistunut lasten- ja nuorten hoitoon- ja kasvatukseen. Meillä oli koulussa paljon oppianeita missä opetettiin luovia asioita mm. kädentaitoja, askartelua, musiikkia, tarinankerrontaa jne.
Nyt kun tätä ketjua olen lukenut ja töissä havainnoinut, niin kaikki pedagoginen suunnittelu on opettajan harteilla: Työnkuvani on muuttunut 15 vuodessa hurjasti, ennen toimimme tiimissä ja sain myös esittää ehdotuksia mm. askartelujen aiheiksi tai laululeikkejä mitä opetella jne. toki opettajalla aina ollut pedagoginen päävastuu, mutta ennen silti tiimissä pohdittiin näitä asioita.
Nykyään tehtävänkuva on muuttunut sellaiseksi, että olen lähinnä "päiväkotiapulainen". Enää en saa vetää pienryhmätuokioita, en saa sanoa mitään siihen, että mitä lauluja, leikkejä, askarteluja jne. opetetataa, tuntuu kuin koko 15 vuotta sitten käymäni koulutus olisi ollut aivan turha, koska opettaja on nyt se joka tekee kaiken: Havainnoi lapsia, on yhteydessä tarvittaessa varhaiserityisopettajaan yms. tahoihin, vaikka itse olen joku haivainnon tehnyt, niin minä en voi muuta kuin ilmoittaa sen opettajalle ja sitten minut sysätään syrjään koko prosessista.
Tuntuu että työni voisi nykyään hoitaa melkein kuka vain työkkäristä repäisty: Kuka vain voi viedä kiukuttelevan lapsen tuokiolta syrjemmälle rauhoittumaan, kuka vain voi kuunnella opettajan ohjeita, että mitä seuraavaksi tehdään, kuka vain voi pukea lapsia/ohjata opettajan määräysten mukaan lapsia pukemaan, kuka vain voi valvoa ettei keneltäkään katkea pää ulkoilussa, kuka vain voi petata lasten sänkyjä valmiiksi, luututa pöytiä jne. Mihin ihmeeseen tässä työssä enää edes tarvii lähihoitajan koulutusta? Lääkehoitoihin? Senkinhän voi kuka vain hoitaa, joka vain käy jonkun nettikurssin.
Tää on inhottavaa luettavaa, harmi että myös totta :( itse olen lähihoitaja joka tekee nyt opettajan sijaisuutta. Olen kokenut olevani kyllä vastuussa toiminnasta ja sisällöistä, mutta erän ole koskaan tehnyt valmiita suunnitelmia. Minä olen se joka sanoo että nyt panostetaan saksilla leikkaamiseen ja yhdessä lastenhoitajien kanssa olemme keskustelleet ja suunnitelleet askartelut, joskus jopa niin etten ole puuttunut mitenkään askartelut toteuttamiseen.
Olen saanut kiitosta työyhteisössä, vanhemmilta ja omalta tiimiltä, joten en ihan ole tehnyt työtä väärin.
Vinkkinä, että kun nyt kerta teet opettajan töitä,niin niitä painoalueita ei heitetä mutuna vaan ne lukee siellä varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lue se ja toteuta sitä. Vanhempien ja työkavereiden kiitoksilla ei ole niin väliä. Pääasia että teet oikeita asioita lain mukaan.
Luokanopettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tänään oli kaikkein lähimpänä koko työurani aikana se, että poksahdan vanhemmalle, heitän ammatillisuuteni hornankuuseen, mutta ei, onnistuin, kirjaimellisesti, kieltä purren pitämään naamani peruslukemilla ja olemaan "kuin ei mitään" ja tänne vaan tervetuloa ei tässä mitään.
Tilanne oli siis lyhykäisyydessään se, että
-rauhoittelin yhtä lasta ja estin häntä juoksemasta vanhempansa perään,
-seurailin 2 vauhtiviikaria
+12 muuta
jotin vastaan äidin kera 2 lapsensa,
jotta rva pääsee kotiin viettämään päivää kaksin 4kk vauvansa kanssa. Samalla odotin sijaista saapuvaksi avukseni. Ja kyllä, kys äiti tiesi tilanteen. Kummallisen kiire hällä oli siitä lähteä, toivotteli kivaa päivää mennessään..
Jumalauta 🤬🤯🤬🤯🤬
Olitko Sinä vastuussa 17 lapsesta? Yksin??????? Kuinka joku voi jättää lapsensa -
Tiimikaveri tuli iltavuoroon, minä olin aamussa.
Niin ja sitä sijaista ei tullutkaan, ilmoitti aamulla klo7.45 sairastuneensa, kun hänellä olisi klo8.21 alkanut työ.
Eli olin tiimikaverini kanssa kaksin ja mainitsemani rvan kersat jäivät vielä hoitoon, kun läksin klo15 (venytettyäni päivää 45min eikä luonnollisestikaan tietoa milloin voin kys ylityöajan ottaa ns pois vai jäävätkö, taas, kaupungille lahjaksi, aina kun ei yksinkertaisesti ehdi/pysty plussiaan ottamaan sen ajan sisällä jolloin ne ns pitäisi ottaa).
"Sairastui" eli sarjasaikuttelija näitä riittää ilmoitetaan about 5 minuuttia ennen työvuoron alkua että sairaana,ei pääse töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tänään oli kaikkein lähimpänä koko työurani aikana se, että poksahdan vanhemmalle, heitän ammatillisuuteni hornankuuseen, mutta ei, onnistuin, kirjaimellisesti, kieltä purren pitämään naamani peruslukemilla ja olemaan "kuin ei mitään" ja tänne vaan tervetuloa ei tässä mitään.
Tilanne oli siis lyhykäisyydessään se, että
-rauhoittelin yhtä lasta ja estin häntä juoksemasta vanhempansa perään,
-seurailin 2 vauhtiviikaria
+12 muuta
jotin vastaan äidin kera 2 lapsensa,
jotta rva pääsee kotiin viettämään päivää kaksin 4kk vauvansa kanssa. Samalla odotin sijaista saapuvaksi avukseni. Ja kyllä, kys äiti tiesi tilanteen. Kummallisen kiire hällä oli siitä lähteä, toivotteli kivaa päivää mennessään..
Jumalauta 🤬🤯🤬🤯🤬
Olitko Sinä vastuussa 17 lapsesta? Yksin??????? Kuinka joku voi jättää lapsensa -
Tiimikaveri tuli iltavuoroon, minä olin aamussa.
Niin ja sitä sijaista ei tullutkaan, ilmoitti aamulla klo7.45 sairastuneensa, kun hänellä olisi klo8.21 alkanut työ.
Eli olin tiimikaverini kanssa kaksin ja mainitsemani rvan kersat jäivät vielä hoitoon, kun läksin klo15 (venytettyäni päivää 45min eikä luonnollisestikaan tietoa milloin voin kys ylityöajan ottaa ns pois vai jäävätkö, taas, kaupungille lahjaksi, aina kun ei yksinkertaisesti ehdi/pysty plussiaan ottamaan sen ajan sisällä jolloin ne ns pitäisi ottaa).
"Sairastui" eli sarjasaikuttelija näitä riittää ilmoitetaan about 5 minuuttia ennen työvuoron alkua että sairaana,ei pääse töihin.
Siitä en tiedä, mutta huomenna ei tarvitse sijaista edes odottaa, ollaan tiimikaverini kanssa kaksin ja lapsia paikalla 15kpl, onneksi sentään 4 lasta on poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varhaiskasvatus niin vaikeaa ole, mitä tässä ketjussa esitetään. Eli tervetuloa alalle nuoret sekä vanhemmat työntekijät! Totta kai joka asiasta saa tehtyä hankalaa ja varhaiskasvatuksessa niitä varottavia sudenkuoppia on poikkeuksellisen paljon. Löytyy ainakin sata tapaa saada tää homma ryssittyä. Ammattilaisen ei kuitenkaan tarvitse niihin langeta.
Ajatteleeko ketjun varhaiskasvattajat, että te ette voi vaikuttaa työhönne, sen sisältöön työhyvinvointiinne jne.? Ikään kuin olisitte työssä jonkun tehtaan liukuhihnalla. Ehkä olette sitten sellaisen rakentaneet arvon varhaiskasvatusyksikköönne. Kuvitellen sen olevan "vasun mukaista".
Keskitytte asioihin, joihin ette juurikaan voi vaikuttaa (palkkaus, suhdeluvut), ettekä oman työnne sisältöön ja sen kehittämiseen. Jos varhaiskasvattaja kokee, että hänen työnsä ei ole palkitsevaa, jotain on pielessä ja jotain on tehty väärin tai jätetty tekemättä. Koetteko olevanne omalla alalla? Tykkäättekö oikeasti lasten parissa työskentelystä?
(Itse)kritiikki ja (tiimin) yhteinen ammatillinen dialogi ja reflektio on avain työn kehittämiseen. Siltä pinnalliselta liukuhihnatasolta kohti palkitsevaa varhaiskasvatusta!
"
.
Mistä ihmeestä teitä paskiaisia löytyy , joiden pätemisen tarve laittaa syyllistämään valmiiksi maahan poljettua ammattikuntaa?
Reflektoikaa puupäänne ihan tiiminänne seinänrakoon.
Kommentti kuvastaa sitä, ketkä tähän ketjuun ovat jääneet pyörimään. Argumentaatio on tasoa "paskiaisia, puupäänne...seinänrakoon".
Ammattilaiset siirtyneet takavasemmalle. Sääliksi käy teitä, jotka ilman työn iloa ja merkityksen tunnetta puurratte, motivaation lähteenä ainoastaan se pieni palkkanne 😞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varhaiskasvatus niin vaikeaa ole, mitä tässä ketjussa esitetään. Eli tervetuloa alalle nuoret sekä vanhemmat työntekijät! Totta kai joka asiasta saa tehtyä hankalaa ja varhaiskasvatuksessa niitä varottavia sudenkuoppia on poikkeuksellisen paljon. Löytyy ainakin sata tapaa saada tää homma ryssittyä. Ammattilaisen ei kuitenkaan tarvitse niihin langeta.
Ajatteleeko ketjun varhaiskasvattajat, että te ette voi vaikuttaa työhönne, sen sisältöön työhyvinvointiinne jne.? Ikään kuin olisitte työssä jonkun tehtaan liukuhihnalla. Ehkä olette sitten sellaisen rakentaneet arvon varhaiskasvatusyksikköönne. Kuvitellen sen olevan "vasun mukaista".
Keskitytte asioihin, joihin ette juurikaan voi vaikuttaa (palkkaus, suhdeluvut), ettekä oman työnne sisältöön ja sen kehittämiseen. Jos varhaiskasvattaja kokee, että hänen työnsä ei ole palkitsevaa, jotain on pielessä ja jotain on tehty väärin tai jätetty tekemättä. Koetteko olevanne omalla alalla? Tykkäättekö oikeasti lasten parissa työskentelystä?
(Itse)kritiikki ja (tiimin) yhteinen ammatillinen dialogi ja reflektio on avain työn kehittämiseen. Siltä pinnalliselta liukuhihnatasolta kohti palkitsevaa varhaiskasvatusta!
"
.
Mistä ihmeestä teitä paskiaisia löytyy , joiden pätemisen tarve laittaa syyllistämään valmiiksi maahan poljettua ammattikuntaa?
Reflektoikaa puupäänne ihan tiiminänne seinänrakoon.
Kommentti kuvastaa sitä, ketkä tähän ketjuun ovat jääneet pyörimään. Argumentaatio on tasoa "paskiaisia, puupäänne...seinänrakoon".
Ammattilaiset siirtyneet takavasemmalle. Sääliksi käy teitä, jotka ilman työn iloa ja merkityksen tunnetta puurratte, motivaation lähteenä ainoastaan se pieni palkkanne 😞
Argumentointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei varhaiskasvatus niin vaikeaa ole, mitä tässä ketjussa esitetään. Eli tervetuloa alalle nuoret sekä vanhemmat työntekijät! Totta kai joka asiasta saa tehtyä hankalaa ja varhaiskasvatuksessa niitä varottavia sudenkuoppia on poikkeuksellisen paljon. Löytyy ainakin sata tapaa saada tää homma ryssittyä. Ammattilaisen ei kuitenkaan tarvitse niihin langeta.
Ajatteleeko ketjun varhaiskasvattajat, että te ette voi vaikuttaa työhönne, sen sisältöön työhyvinvointiinne jne.? Ikään kuin olisitte työssä jonkun tehtaan liukuhihnalla. Ehkä olette sitten sellaisen rakentaneet arvon varhaiskasvatusyksikköönne. Kuvitellen sen olevan "vasun mukaista".
Keskitytte asioihin, joihin ette juurikaan voi vaikuttaa (palkkaus, suhdeluvut), ettekä oman työnne sisältöön ja sen kehittämiseen. Jos varhaiskasvattaja kokee, että hänen työnsä ei ole palkitsevaa, jotain on pielessä ja jotain on tehty väärin tai jätetty tekemättä. Koetteko olevanne omalla alalla? Tykkäättekö oikeasti lasten parissa työskentelystä?
(Itse)kritiikki ja (tiimin) yhteinen ammatillinen dialogi ja reflektio on avain työn kehittämiseen. Siltä pinnalliselta liukuhihnatasolta kohti palkitsevaa varhaiskasvatusta!
"
.
Mistä ihmeestä teitä paskiaisia löytyy , joiden pätemisen tarve laittaa syyllistämään valmiiksi maahan poljettua ammattikuntaa?
Reflektoikaa puupäänne ihan tiiminänne seinänrakoon.
Kommentti kuvastaa sitä, ketkä tähän ketjuun ovat jääneet pyörimään. Argumentaatio on tasoa "paskiaisia, puupäänne...seinänrakoon".
Ammattilaiset siirtyneet takavasemmalle. Sääliksi käy teitä, jotka ilman työn iloa ja merkityksen tunnetta puurratte, motivaation lähteenä ainoastaan se pieni palkkanne 😞
Velat pitää maksaa velkajärjestelyn kautta, vielä 3 vuotta maksettavaa perintätoimistoille. Sitten olen velaton ja elämä voi alkaa 50 vuotiaana. Kunpa en heti sairastuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa, että on perjantai!!!
Täällä oli nyt syyslomaviikko ja silmiinpistävää oli se, kuinka vanhemmat tuovat toisen lapsen hoitoon, mikäli toinen on esikouluryhmästä lomalla tai kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Ryhmässämme oli kolme lasta koko viikon paikalla vaikka heillä sisarus oli poissa, kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Lisäksi mummot ja papat ottavat luokseen vain koululaisen, päiväkoti-ikäinen tulee hoitoon itkuisena kuten ennenkin. Häntä harmittaa tietysti että vuotta/kahta vuotta vanhempi isoveli saa mennä mummolle päivän ajaksi kun itse pitää lähteä liitoksistaan pursuavaan ryhmään metelin ja pakkolepohetken armoille kalastamaan kaikki kulkutaudit muilta lapsilta.
Huippu oli isä joka puki molemmat lapset eilen aamulla autoon vaikka pienempi oli kuumeessa ja ajoi 10 km autolla tuodakseen vain toisen päiväkotiin puoli 7 kun päiväkoti aukesi. Lapsi haettiin klo 16 ja toiveena oli ettei päiväunia nukuttaisi, jotta saadaan sitten puoli kasilta illalla lapsi omaan sänkyynsä. Eikä ole yksinhuoltaja.
En vain ymmärrä näitä nykyajan vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli nyt syyslomaviikko ja silmiinpistävää oli se, kuinka vanhemmat tuovat toisen lapsen hoitoon, mikäli toinen on esikouluryhmästä lomalla tai kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Ryhmässämme oli kolme lasta koko viikon paikalla vaikka heillä sisarus oli poissa, kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Lisäksi mummot ja papat ottavat luokseen vain koululaisen, päiväkoti-ikäinen tulee hoitoon itkuisena kuten ennenkin. Häntä harmittaa tietysti että vuotta/kahta vuotta vanhempi isoveli saa mennä mummolle päivän ajaksi kun itse pitää lähteä liitoksistaan pursuavaan ryhmään metelin ja pakkolepohetken armoille kalastamaan kaikki kulkutaudit muilta lapsilta.
Huippu oli isä joka puki molemmat lapset eilen aamulla autoon vaikka pienempi oli kuumeessa ja ajoi 10 km autolla tuodakseen vain toisen päiväkotiin puoli 7 kun päiväkoti aukesi. Lapsi haettiin klo 16 ja toiveena oli ettei päiväunia nukuttaisi, jotta saadaan sitten puoli kasilta illalla lapsi omaan sänkyynsä. Eikä ole yksinhuoltaja.En vain ymmärrä näitä nykyajan vanhempia.
Lapsesta pitää tietysti päästä heti eroon. Kuka sitä viitsii nyt omaa lastaan katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Tänään oli kaikkein lähimpänä koko työurani aikana se, että poksahdan vanhemmalla, heitän ammatillisuuteni hornankuuseen, mutta ei, onnistuin, kirjaimellisesti, kieltä purren pitämään naamani peruslukemilla ja olemaan "kuin ei mitään" ja tänne vaan tervetuloa ei tässä mitään.
Tilanne oli siis lyhykäisyydessään se, että rauhoittelin yhtä lasta ja estin häntä juoksemasta vanhempansa perään, seurailin 2 vauhtiviikaria+12 muuta ja ostin vastaan äidin kera 2 lapsensa, jotta rva pääsee kotiin viettämään päivää kaksin 4kk vauvansa kanssa. Samalla odotin sijaista saapuvaksi avukseni. Ja kyllä, kys äiti tiesi tilanteen. Kummallisen kiire hällä oli siitä lähteä, toivotteli kivaa päivää mennessään..
Jumalauta 🤬🤯🤬🤯🤬
Minkä takia haluat esittää vanhemmille että kaikki on hyvin jos kaikki ei ole hyvin ja olemaan "kuin ei mitään"? Pyysitkö tätä rouvaa pitämään lapset kotona sinä päivänä ja mitä hän vastasi? Olisiko hänen pitänyt jotenkin kotona etukäteen tietää että teidän sijainen ei tule? Kannattaa olla vanhemmille rehellinen, en usko että kaikki tajuaa mitään "huhhuh, on meillä tulossa vilkas päivä tänään"- juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä useiden päivien aikana välillä lukenut tätä ketjua. Olen siis lähihoitaja, erikoistunut lasten- ja nuorten hoitoon- ja kasvatukseen. Meillä oli koulussa paljon oppianeita missä opetettiin luovia asioita mm. kädentaitoja, askartelua, musiikkia, tarinankerrontaa jne.
Nyt kun tätä ketjua olen lukenut ja töissä havainnoinut, niin kaikki pedagoginen suunnittelu on opettajan harteilla: Työnkuvani on muuttunut 15 vuodessa hurjasti, ennen toimimme tiimissä ja sain myös esittää ehdotuksia mm. askartelujen aiheiksi tai laululeikkejä mitä opetella jne. toki opettajalla aina ollut pedagoginen päävastuu, mutta ennen silti tiimissä pohdittiin näitä asioita.
Nykyään tehtävänkuva on muuttunut sellaiseksi, että olen lähinnä "päiväkotiapulainen". Enää en saa vetää pienryhmätuokioita, en saa sanoa mitään siihen, että mitä lauluja, leikkejä, askarteluja jne. opetetataa, tuntuu kuin koko 15 vuotta sitten käymäni koulutus olisi ollut aivan turha, koska opettaja on nyt se joka tekee kaiken: Havainnoi lapsia, on yhteydessä tarvittaessa varhaiserityisopettajaan yms. tahoihin, vaikka itse olen joku haivainnon tehnyt, niin minä en voi muuta kuin ilmoittaa sen opettajalle ja sitten minut sysätään syrjään koko prosessista.
Tuntuu että työni voisi nykyään hoitaa melkein kuka vain työkkäristä repäisty: Kuka vain voi viedä kiukuttelevan lapsen tuokiolta syrjemmälle rauhoittumaan, kuka vain voi kuunnella opettajan ohjeita, että mitä seuraavaksi tehdään, kuka vain voi pukea lapsia/ohjata opettajan määräysten mukaan lapsia pukemaan, kuka vain voi valvoa ettei keneltäkään katkea pää ulkoilussa, kuka vain voi petata lasten sänkyjä valmiiksi, luututa pöytiä jne. Mihin ihmeeseen tässä työssä enää edes tarvii lähihoitajan koulutusta? Lääkehoitoihin? Senkinhän voi kuka vain hoitaa, joka vain käy jonkun nettikurssin.
Vaihda työpaikkaa. Ei tuo mikää sääntö ole että vain opettajat suunnittelee, nähtävästi vain teidän talossa on tuollainen tapa. Minun lapsen päiväkodissa jokaisella hoitajallakin on joku oman kiinnostuksen mukainen vetovastuu esim. jumpasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmean surullista luettavaa.
Mutta arkista tottahan tämä on. On ollut jo liian kauan. Päivähoito, nyk. varhaiskasvatus, hajoaa sisältäpäin; ryhmämitoitukset edelleen pielessä, näkyvä työaika kuormittaa ja kiristää sekä varkkaopea että - hoitajaa toisen ollessa pois ryhmästä suunnittelujen ja palavereiden takia toisen jäädessä vajaalla miehityksellä pitämään ryhmää pystyssä. Tuohon kun lisätään jatkuva kiire, erityishoidon tarpeessa olevat lapset ja perheet jotka eivät saa ryhmään omaa avustajaansa, lukemattomat kirjalliset vasu-työt, jatkuva henkilökuntavajaus, olematon sijaispankki, vaativat vanhemmat..
Ei kukaan jaksa tuollaista settiä. 24/7 henkistä ja fyysistä vuormittavuutta, sillä työt jatkuvat ja tulevat väkisinkin vapaa-ajalle jo ihan sillä, että työajan puitteissa ei yksinkertaisesti ehdi suunnittelemaan toimintaa. Varhaiskasvatuksen aikuisten väsyminen kuormittaa myös keskinäisiä välejä, jolloin viimeinenkin ammatillisuus katoaa ammatillisen osaamisen väheksynnän takia henkilökunnan kesken.
Se, että ryhmän jokaista lasta ei ehdi kohdata päivän aikana, kertoo paljon. Se, että syliä ja huomiota, oikeaa läsnäoloa aikuiselta lapsi ei saa hoidossaoloaikanaan riittävästi.
Perusasia, eli lapsen näkeminen ja kohtaaminen, jää muun jalkoihin.
Ja se jos mikä on huutava epäkohta, josta me kaikki aikuiset olemme vastuussa.Siellä ryhmässä on 10-15 mukulaa ja kolme aikuista ja ette pärjää?
Lapsia. Eri tasoisia, eri kehitysiässä olevia. Erityistuen tarpeessa lausuntojaan odottavia lapsia on joka ryhmässä vähintään kaksi, jotka omalla avuntarpeellaan sitoisivat jo vähintään yhden aikuisen ryhmästä. Hoitohenkilökunta ei ole jumalasta eli hekin sairastuvat ja akuutin sijaistuksen tarve järjestetään jostain toisesta ryhmästä. Jos järjestetään.
Ulkopuolinen asiasta oikeasti mitään ymmärtävä ei hahmotakaan, näekään tilannetta oikein. Se, että näkee jossain kohtaa päivää sen 10-15 lapsen ryhmän kolmen aikuisen kanssa ei kerro käytännön oikeaa puolta.
Höpö höpö teidän erityistukea vaativat diagnoosinne. Esikoulussa pitää etenkin päiväkotipuolella nimetä joku pari oppilasta erityistukea vaativaksi vaikka mm lastenlääkäri alan korkempana asiantuntijana olisi täysin erimieltä. Päiväkodinjohtaja voi nimetä jonkun lapsen joka on villi tai turhautuu pikkulasten leikeistä tms., ettei leiki tms. Ei varmaan nukeilla tai dubloilla j os kotona pelaa jo pelejä ipadilla yms. Mikäs sen erityistuen tarpeen äkkiä paransi kun kouluun mennessä kaikki onkin kiitettävää arvostelua arvosanoissa. Pitäisi vaan saada kunnan kouluun erityisluokillekin oppilaita, sinne yritetään saada osa, että luokka pysyy lakkauttamatta. Nyt jos olisi eskari edessä laittaisimme koulun eskariin eikä päiväkodin leikkieskariin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli nyt syyslomaviikko ja silmiinpistävää oli se, kuinka vanhemmat tuovat toisen lapsen hoitoon, mikäli toinen on esikouluryhmästä lomalla tai kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Ryhmässämme oli kolme lasta koko viikon paikalla vaikka heillä sisarus oli poissa, kipeänä vanhemman kanssa kotona.
Lisäksi mummot ja papat ottavat luokseen vain koululaisen, päiväkoti-ikäinen tulee hoitoon itkuisena kuten ennenkin. Häntä harmittaa tietysti että vuotta/kahta vuotta vanhempi isoveli saa mennä mummolle päivän ajaksi kun itse pitää lähteä liitoksistaan pursuavaan ryhmään metelin ja pakkolepohetken armoille kalastamaan kaikki kulkutaudit muilta lapsilta.
Huippu oli isä joka puki molemmat lapset eilen aamulla autoon vaikka pienempi oli kuumeessa ja ajoi 10 km autolla tuodakseen vain toisen päiväkotiin puoli 7 kun päiväkoti aukesi. Lapsi haettiin klo 16 ja toiveena oli ettei päiväunia nukuttaisi, jotta saadaan sitten puoli kasilta illalla lapsi omaan sänkyynsä. Eikä ole yksinhuoltaja.En vain ymmärrä näitä nykyajan vanhempia.
Liikaa kyttäätte perheiden yksilöllisiä valintoja, repostellen niitä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus kun on voimassa, niin kaikki hoidetaan, jotka paikalle saapuvat. Lapsen edun nimiin voidaan pukea moni muukin yritys vähentää omia töitään. Esim. soittaminen pienestäkin syystä vanhemmalle, että hakee lapsensa, koska lapsi on "kipeä". Tai paniikkiviestit hakea kaikki lapset ajoissa "henkilökuntapulan" vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karmean surullista luettavaa.
Mutta arkista tottahan tämä on. On ollut jo liian kauan. Päivähoito, nyk. varhaiskasvatus, hajoaa sisältäpäin; ryhmämitoitukset edelleen pielessä, näkyvä työaika kuormittaa ja kiristää sekä varkkaopea että - hoitajaa toisen ollessa pois ryhmästä suunnittelujen ja palavereiden takia toisen jäädessä vajaalla miehityksellä pitämään ryhmää pystyssä. Tuohon kun lisätään jatkuva kiire, erityishoidon tarpeessa olevat lapset ja perheet jotka eivät saa ryhmään omaa avustajaansa, lukemattomat kirjalliset vasu-työt, jatkuva henkilökuntavajaus, olematon sijaispankki, vaativat vanhemmat..
Ei kukaan jaksa tuollaista settiä. 24/7 henkistä ja fyysistä vuormittavuutta, sillä työt jatkuvat ja tulevat väkisinkin vapaa-ajalle jo ihan sillä, että työajan puitteissa ei yksinkertaisesti ehdi suunnittelemaan toimintaa. Varhaiskasvatuksen aikuisten väsyminen kuormittaa myös keskinäisiä välejä, jolloin viimeinenkin ammatillisuus katoaa ammatillisen osaamisen väheksynnän takia henkilökunnan kesken.
Se, että ryhmän jokaista lasta ei ehdi kohdata päivän aikana, kertoo paljon. Se, että syliä ja huomiota, oikeaa läsnäoloa aikuiselta lapsi ei saa hoidossaoloaikanaan riittävästi.
Perusasia, eli lapsen näkeminen ja kohtaaminen, jää muun jalkoihin.
Ja se jos mikä on huutava epäkohta, josta me kaikki aikuiset olemme vastuussa.Siellä ryhmässä on 10-15 mukulaa ja kolme aikuista ja ette pärjää?
Lapsia. Eri tasoisia, eri kehitysiässä olevia. Erityistuen tarpeessa lausuntojaan odottavia lapsia on joka ryhmässä vähintään kaksi, jotka omalla avuntarpeellaan sitoisivat jo vähintään yhden aikuisen ryhmästä. Hoitohenkilökunta ei ole jumalasta eli hekin sairastuvat ja akuutin sijaistuksen tarve järjestetään jostain toisesta ryhmästä. Jos järjestetään.
Ulkopuolinen asiasta oikeasti mitään ymmärtävä ei hahmotakaan, näekään tilannetta oikein. Se, että näkee jossain kohtaa päivää sen 10-15 lapsen ryhmän kolmen aikuisen kanssa ei kerro käytännön oikeaa puolta.Höpö höpö teidän erityistukea vaativat diagnoosinne. Esikoulussa pitää etenkin päiväkotipuolella nimetä joku pari oppilasta erityistukea vaativaksi vaikka mm lastenlääkäri alan korkempana asiantuntijana olisi täysin erimieltä. Päiväkodinjohtaja voi nimetä jonkun lapsen joka on villi tai turhautuu pikkulasten leikeistä tms., ettei leiki tms. Ei varmaan nukeilla tai dubloilla j os kotona pelaa jo pelejä ipadilla yms. Mikäs sen erityistuen tarpeen äkkiä paransi kun kouluun mennessä kaikki onkin kiitettävää arvostelua arvosanoissa. Pitäisi vaan saada kunnan kouluun erityisluokillekin oppilaita, sinne yritetään saada osa, että luokka pysyy lakkauttamatta. Nyt jos olisi eskari edessä laittaisimme koulun eskariin eikä päiväkodin leikkieskariin.
Alapeukuttajille tiedoksi että lapsi noteerattiin tavallisessa koulussa "akateemisesti lahjakkaaksi". Päiväkodin johtaja moitti, että vanhemmat haluaa lapselle korkeakoulutuksen. No totta vie halutaan kun lapsella on siihen resursseja. Kiitettävä rivi koulussa kaikki lukuaineet.
Olin viime kesänä ensimmäistä kertaa kesäpäivystyksessä. Kaikki muut kesät olen ollut työttömänä. Mulle oli jotenkin järkytys, kun eräässäkin perheessä tuotiin pienempi lapsi hoitoon ja äiti oli isomman lapsen kanssa kotona viettämässä kesää. Eräskin kerta tämä kotona ollut koululainen kertoi pikkuveljelleen, miten olivat äidin kanssa olleet rannalla. Äiti siinä sitten yritti selitellä, että kyllä hän etätöitä kotona tekee suurimmaksi osaksi ja siksi pikkusisarus päivät päiväkodissa. Olisiko voinut kuitenkin kipaista sen nuorimmankin sisaruksen rannalle mukaan, kun sinne hyvin ainakin sinä päivänä ehtivät? Sitten äiti ihmetteli, että miksi se nuorin lapsi jäi aina itkien hoitoon. No miksiköhän?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän kyllä että kaatosateella tulee pihaan lätäköitä mutta haluaisin kyllä nähdä sen työntekijän joka menee lapsen mukana lätäkköön läträämään. Älkää nyt sentään ihan pajunköyttä syöttäkö... ;-) Lapsi tarvitsee sinne kunnon sadevehkeet mutta kyllä se vieressä seisova aikuinen pärjää vähemmälläkin.
Vieressä seisova on nopeasti sylissä pitävä työntekijä. Eikä pihassa missään katoksessa voi seisoskella. Kyllä se sade tunnissa tai kahdessa kastelee ihan tehokkaasti ellei nyt ihan tihkua sada. Seisoskeluun sopii myös se sateenvarjo ja kertakäyttösadetakki, mutta työn tekemiseen tarvitaan kunnolliset varusteet.
On myös päiväkoteja, joissa suurin osa päivästä ollaan metsässä. Ei sielläkään työntekijöille makseta erillistä vaaterahaa, mutta kai kutsumus pitää lämpimänä?
Jep, työnantajalla on velvollisuus kustantaa työntekijöille töihin tarvittavat varusteet, jos hän ei kustanna vedenpitävää asustetta ulkoiluun jotta työntekijä voisi muutakin tehdä, kuin seisoa katoksessa, niin se ei ole työntelijän vika ja se on ihan selvä signaali työnantajalta, että katoksen alla seisominen on riittävä työpanos.
Älkää olko niin hiton kilttejä, sen kiltteyden takia työnantajat nauraa partaansa kun saa huijattua ylikilttejä työntekijöitä maksamaan omat työvälineensä uudestaan ja uudestaan.
Samaa mieltä olen. Mutta valitettavasti olen lastenhoitaja. Omakustanteisia on kaikki kamppeet. Sekä sisä- että ulkovaatteet. Lisäksi työnantajan vakuutus ei korvaa jos sisällä liukastut eikä ole (omakustanteisia) työkenkiä jalassa. En onneksi ole liukastunut, koska työkenkiä en ole suostunut ostamaan. Enkä osta niin kauan kuin noin järjetön sääntö on olemassa. Onneksi pomo on sellainen, että vahingon sattuessa uskoisin että vakuutusyhtiön papereihin myös kengät jostain löytyisi.
Mutta ihan sairasta on tämä. Ei missään miesvaltaisella alalla osteta omaan piikkiin työvaatteita! Saati turvakenkiä!
Olitko Sinä vastuussa 17 lapsesta? Yksin??????? Kuinka joku voi jättää lapsensa -
Tiimikaveri tuli iltavuoroon, minä olin aamussa.
Niin ja sitä sijaista ei tullutkaan, ilmoitti aamulla klo7.45 sairastuneensa, kun hänellä olisi klo8.21 alkanut työ.
Eli olin tiimikaverini kanssa kaksin ja mainitsemani rvan kersat jäivät vielä hoitoon, kun läksin klo15 (venytettyäni päivää 45min eikä luonnollisestikaan tietoa milloin voin kys ylityöajan ottaa ns pois vai jäävätkö, taas, kaupungille lahjaksi, aina kun ei yksinkertaisesti ehdi/pysty plussiaan ottamaan sen ajan sisällä jolloin ne ns pitäisi ottaa).