Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

" Nukahdin tuossa tovi sitten sohvalle, väsyttää kauheasti ja ihan vaikka nukuin 8+h viimeyönä ja vieläpä 45min päiväunetkin tuossa iltapäivällä.

Tänään jo aamupvällä pyöri mielessä ma-aamu ja se kuinka ryhmään tulee peräti 4 uutta lasta ja olen heitä siinä vastassa sijaisen kanssa, kun toinen työkaveri vielä lomalla ja toinen tulee töihin vasta klo10.

Ahdistaa ja väsyttää vaikka juurihan olin kesälomalla ja vasta elokuu meneillään."

Tuossa oheisessa kommentissa kuvailtiin rehellisen tarkkaan mikä on seuraus siitä, kun työntekijä imetään pikuhiljaa piippuun .

Työssä, missä ei riitä että olet paikalla, vaan sinun on oltava 100% läsnä ja pidettävä huolta lapsiryhmästä joka vastuullesi on luotettu.

Työpaikalla, missä et voikaan luottaa siihen että saat tukea ja apua tarvittaessa työpäivän aikana sen verran, ettet kuormitu liikaa.

Tai missä työskentelee edes 1 huomaavainen työntekijä, joka hoksaa tulla päästämään sinut käymään 10minuutin vessatauolla pitkän käytävän päässä.

Vierailija kirjoitti:

Onko päiväkodeissa paljon työpaikkakiusaamista? Ohikulkiessani ihmettelen usein, miksi lastentarhanopettajat/hoitajat huutavat lapsille niin paljon, ja käyttävät rumaa kieltä.

Joissakin päiväkodeissa on todella huono työilmapiiri. Nämä ongelmat eivät ratkea palkankorotuksilla tai resursseja lisäämällä.

Varmasti pienelle lapselle ahdistavaa kuunnella sitä huutoa joka päivä.

No arvaa vaan. Naisvaltainen ala/hoitoala/kasvatusala. Työhönsä tyytymättömät tyypit purkavat omaa pahaa oloaan muihin: toisiin työntekijöihin ja lapsiin. Siihen päälle vielä vaativat vanhemmat. Inhottava olla töissä sellaisessa ilmapiirissä. Vielä pitäisi jaksaa näyttää iloista naamaa etenkin vanhemmille ja kertoa, kuinka kivasti päivä meni.

Never again.

Joku täysin tuntematon henkilö tulee seisomaan eksyneen näköisenä keskelle päiväkodin pihaa.

Hoitaja menee kysymään voiko auttaa, mistä on kysymys.

Henkilö vastaa: sorri dont spiik finhish mii sij-jai-nn-en.

Ei ollut ennen päiväkodeissa tälläistä. Ongelmia ja puutteita on tietysti aina ollut mutta kyllä tämä sekavuus on tullut näissä mittasuhteissa ehkä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana..

No ehkä parinkymmenen vuoden.

Sanoisin että ongelmat alkoivat kun alettiin puhua varhaiskasvatusuunnitelmista.

Silloin painopiste siirtyi teoista sanoihin.

Yksi suuri ongelma on päiväkotirakentamisen ja suunnittelun iso muutos. Ennen oli päiväkoteja. Nykyään päivälaitoksia.

Ennen tätä työtä myös arvostettiin.

Kun itse aloitin päiväkotityön puhuttiin paljon siitä että lapsen vanhemmat ovat lapsen ensisijaiset kasvattajat ja me tuemme heidän työtään.

Nyt tuntuu kuin tämä haluttaisiin kääntää toisinpäin.

Jotain on mennyt pahasti pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut ennen päiväkodeissa tälläistä. Ongelmia ja puutteita on tietysti aina ollut mutta kyllä tämä sekavuus on tullut näissä mittasuhteissa ehkä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana..

No ehkä parinkymmenen vuoden.

Sanoisin että ongelmat alkoivat kun alettiin puhua varhaiskasvatusuunnitelmista.

Silloin painopiste siirtyi teoista sanoihin.

Yksi suuri ongelma on päiväkotirakentamisen ja suunnittelun iso muutos. Ennen oli päiväkoteja. Nykyään päivälaitoksia.

Ennen tätä työtä myös arvostettiin.

Toinen iso yhteiskunnallinen virhe oli lakisääteinen kokopäivähoito jokaiselle lapselle.

Tämä teki päiväkodeista säilöntäpaikkoja.

En ole ikinä ymmärtänyt miksi jokaiselle lapselle on lailla taattava kokopäivähoitopaikka.

Ymmärtäisin osapäivähoidon mutta en kokopäivähoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut ennen päiväkodeissa tälläistä. Ongelmia ja puutteita on tietysti aina ollut mutta kyllä tämä sekavuus on tullut näissä mittasuhteissa ehkä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana..

No ehkä parinkymmenen vuoden.

Sanoisin että ongelmat alkoivat kun alettiin puhua varhaiskasvatusuunnitelmista.

Silloin painopiste siirtyi teoista sanoihin.

Yksi suuri ongelma on päiväkotirakentamisen ja suunnittelun iso muutos. Ennen oli päiväkoteja. Nykyään päivälaitoksia.

Ennen tätä työtä myös arvostettiin.

Toinen iso yhteiskunnallinen virhe oli lakisääteinen kokopäivähoito jokaiselle lapselle.

Tämä teki päiväkodeista säilöntäpaikkoja.

Tämä on mielestäni yksi isoimpia kuormittavia tekijöitä päiväkodin arjessa. Suurin osa lapsista on paikalla klo 8-16, kun ryhmässä on riittävä määrä henkilökuntaa 9-14 välillä. Siinä kun aamut ja iltapäivät yritetään pärjätä kahdestaan koko lapsilauman kanssa, tulee todella usein miettineeksi, että eikö kotivanhempien lasten päivää voisi rajata siihen väliin, kun työntekijöitä on tarpeeksi?

Toinen asia, mikä on viime vuosina pistänyt silmään on se, että työssäkäyvien lasten vanhemmilla on nykyään lyhyemmät hoitopäivät ja enemmän lomaa kuin kotona olevien lasten vanhemmilla. Esim. joissain perheissä toinen vanhempi lomailee kesäkuun, toinen heinäkuun ja lapsi on näin ollen 8 viikkoa lomalla, mutta joissain perheissä vanhempi/vanhemmat ovat kesäkuun kotona koululaisten kanssa ja päiväkoti-ikäiset lomailevat vasta heinäkuussa, sekin ilmeisesti vain, kun on pakko.

Nyt taas kauden alkaessa vanhemmat kiikuttavat alle vuoden vanhoja päiväkotiin "sosiaalistumaan". Kyllähän nyt Pirkko-Petteri hyötyy 10 tunnin hoitopäivistä ylisuurissa ryhmissä. Eivätkö vanhemmat tajua vai haluavatko he vaan ummistaa silmänsä päiväkotien kaaokselta?

Ymmärrän nyt jotenkin jos EI MILLÄÄN ole muuta vaihtoehtoa, mutta sitten tämä kotona olevien vanhempien suuri määrä...

Tänä kesänä monella lapsella ei ollut lomaa lainkaan, olivat omassa ja päivystävässä päiväkodissa koko kesän. Vanhempi/vanhemmat olivat kyllä lomalla tai kotona muuten, mutta lapset tukitoimena 9-10 tunnin päiviä hoidossa. Vuoden ympäri, joka ainoa arkipäivä. Eikö perheet tarvitsisi jo muunkinlaista apua kotiin, ei kai päiväkoti ole vastaus kaikkeen?

Ensi viikolla alkaa työt taas tällä varhaiskasvattajalla. Huoh🥱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut ennen päiväkodeissa tälläistä. Ongelmia ja puutteita on tietysti aina ollut mutta kyllä tämä sekavuus on tullut näissä mittasuhteissa ehkä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana..

No ehkä parinkymmenen vuoden.

Sanoisin että ongelmat alkoivat kun alettiin puhua varhaiskasvatusuunnitelmista.

Silloin painopiste siirtyi teoista sanoihin.

Yksi suuri ongelma on päiväkotirakentamisen ja suunnittelun iso muutos. Ennen oli päiväkoteja. Nykyään päivälaitoksia.

Ennen tätä työtä myös arvostettiin.

Toinen iso yhteiskunnallinen virhe oli lakisääteinen kokopäivähoito jokaiselle lapselle.

Tämä teki päiväkodeista säilöntäpaikkoja.

Tämä on mielestäni yksi isoimpia kuormittavia tekijöitä päiväkodin arjessa. Suurin osa lapsista on paikalla klo 8-16, kun ryhmässä on riittävä määrä henkilökuntaa 9-14 välillä. Siinä kun aamut ja iltapäivät yritetään pärjätä kahdestaan koko lapsilauman kanssa, tulee todella usein miettineeksi, että eikö kotivanhempien lasten päivää voisi rajata siihen väliin, kun työntekijöitä on tarpeeksi?

Toinen asia, mikä on viime vuosina pistänyt silmään on se, että työssäkäyvien lasten vanhemmilla on nykyään lyhyemmät hoitopäivät ja enemmän lomaa kuin kotona olevien lasten vanhemmilla. Esim. joissain perheissä toinen vanhempi lomailee kesäkuun, toinen heinäkuun ja lapsi on näin ollen 8 viikkoa lomalla, mutta joissain perheissä vanhempi/vanhemmat ovat kesäkuun kotona koululaisten kanssa ja päiväkoti-ikäiset lomailevat vasta heinäkuussa, sekin ilmeisesti vain, kun on pakko.

Ainakin minulle päiväkodin opet sanoo, että virikelapseni pitäisi tuoda ajoissa ennen aamupiiriä. Ja naapureita on kuulema patisteltu myös.

Olisiko ensin hyvä kehittää varhaiskasvatuksen johtamista? Johtamista täytyy kehittää jatkuvasti kaikessa muussakin toiminnassa. Kun ongelmia päiväkodeissa on tullut esille, ne ratkaistaan parantamalla johtamista. Ei resurssien lisääminen yksistään auta, jos ei osata johtaa toimintaa oikein.

Aivan totta tuo, että johtaminen on monessa paikassa aivan pielessä. Henkilöstöjohtaminen nimenomaan. Ja sitten kun ei hallita kokonaisuuksia, keskitytään epäolennaisuuksiin ja aletaan hallita haalimalla omaa "hovia" ympärille.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ensin hyvä kehittää varhaiskasvatuksen johtamista? Johtamista täytyy kehittää jatkuvasti kaikessa muussakin toiminnassa. Kun ongelmia päiväkodeissa on tullut esille, ne ratkaistaan parantamalla johtamista. Ei resurssien lisääminen yksistään auta, jos ei osata johtaa toimintaa oikein.

Ensin varmaan pitäisi saada lisää henkilöstöresurssia, että johtamisen kehittämiseen jäisi aikaa. Nyt työvoimapulan aikaan tuntuu olevan yleistä, että johtajien aika menee sijaisten etsimiseen ja kun niitä ei saa, niin ryhmissä auttamiseen. En ymmärrä, miksi päiväkoteihin ei saa palkata ylimääräisiä kiertäviä paikkaamaan jatkuvia poissaoloja? Lisäkädet ryhmissä eivät varmasti olisi mikään turha kuluerä niinäkään päivinä, jos sattuisi käymään niin, että kaikki työntekijät olisivat paikalla.

Tässä on muuten iso ero jatketun aukioloajan ryhmissä ja päiväryhmissä. Jatketussa henkilökuntaa varataan koko päiväksi niin, ettei suhdeluku ylity, mutta päiväryhmissä ei saa olla kuin se kolme työntekijää koko päivänä, vaikka se tarkoittaisi sitä, että aamulla ja iltapäivällä ollaan vajaalla henkilökunnalla. Miksi ei päiväryhmiinkin voisi varata henkilökuntaa lasten hoitoaikavarausten mukaan niin, ettei kukaan jää iltapäivällä puoli neljältä yksin 18 lapsen kanssa?

Huomenna taas töihin. Itse työ on mukavaa! Ryhmässä oleminen lasten kanssa.

Mutta se kaikki ryhmän ulkopuolinen....

Meidän talon palaverissa pohditaan kuka pesee kahvinkeittimen kun laitosapulaiset eivät a) kerkeä b) ovat poissa.

Johtaja kertoo perehdyttävänsä kaikki työntekijät, silti he eivät tiedä miten suljetaan tai avataan talo.

Sellaista laadukasta varhaiskasvatusta, sen suunnittelua ja arviointia.

Nykypäiväkotien ärsyketulva ja yleinen levottomuus on todella kuormittavaa niin lapsille kuin aikuisillekin ja johtuu liian suurista lapsiryhmistä ja riittämättömästä hoitajamitoituksesta. Yhden hoitajan kontolla on siis liikaa lapsia, joista osa erityistarpeisia vailla henk.koht.avustajaa (koska heitä ei helpolla saa).

Koko päivä vietetään yleensä metelissä, hihkumisessa, kiljumisessa ja ryhmästä riippuen (onko vanhemmat kasvattaneet yhtään lapsiaan perustavoille esim rauhoittumaan ruokaillessa ) ainoat rauhoittumishetket ovat ruokailu ja päivälepohetki.

Vierailija kirjoitti:

Huomenna taas töihin. Itse työ on mukavaa! Ryhmässä oleminen lasten kanssa.

Mutta se kaikki ryhmän ulkopuolinen....

Meidän talon palaverissa pohditaan kuka pesee kahvinkeittimen kun laitosapulaiset eivät a) kerkeä b) ovat poissa.

Johtaja kertoo perehdyttävänsä kaikki työntekijät, silti he eivät tiedä miten suljetaan tai avataan talo.

Sellaista laadukasta varhaiskasvatusta, sen suunnittelua ja arviointia.

Tämä on asia, jota en työpaikoilla kykene ymmärtämään. Joka asiaan pitää olla sovittuna joku vastuuhenkilö, koska muuten se jää tekemättä, oli kyse sitten vessapaperirullan vaihtamisesta tai kahvipannun pesemisestä. 

" Nykypäiväkotien ärsyketulva ja yleinen levottomuus on todella kuormittavaa niin lapsille kuin aikuisillekin ja johtuu liian suurista lapsiryhmistä ja riittämättömästä hoitajamitoituksesta. Yhden hoitajan kontolla on siis liikaa lapsia, joista osa erityistarpeisia vailla henk.koht.avustajaa (koska heitä ei helpolla saa).

Koko päivä vietetään yleensä metelissä, hihkumisessa, kiljumisessa ja ryhmästä riippuen (onko vanhemmat kasvattaneet yhtään lapsiaan perustavoille esim rauhoittumaan ruokaillessa ) ainoat rauhoittumishetket ovat ruokailu ja päivälepohetki."

Ryhmiä myös yhdistellään koska hoitajia ei ole riittävästi.

Ulkoilemaan voidaan lähteä suoraan välipalalta että saadaan lapsiryhmät yhteen isoon porukkaan. Sisätiloissa jos lapsiryhmät yhdistää keskenään niin hyppivät seinille, ulkona kai helpommin hallittavissa.

Laadukasta, erittäin laadukasta, varhaiskasvatusta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse aloitin päiväkotityön puhuttiin paljon siitä että lapsen vanhemmat ovat lapsen ensisijaiset kasvattajat ja me tuemme heidän työtään.

Nyt tuntuu kuin tämä haluttaisiin kääntää toisinpäin.

Jotain on mennyt pahasti pieleen.

Sehän ei kuulostaisi niin hienolta hienoja suunnitelmia yehdessä jos oltaisiin vain tukijoukkoja.