Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Olin tänään keikalla aivan järkyssä ryhmässä. Olihan siinä vaikeita lapsiakin. Mutta eniten minusta homma leikkasi niisdä aikuisissa. Heiltä puuttui ote niihin lapsiin ja ne suoraan sanoen hyppi aikuisten silmille. Järkkyä katsoa. Enemmän kyllä säälin lapsia.

Rajat puuttui.

Koko homma oli yhtä sekamelskaa ja huutoa.

Vierailija kirjoitti:

Olin tänään keikalla aivan järkyssä ryhmässä. Olihan siinä vaikeita lapsiakin. Mutta eniten minusta homma leikkasi niisdä aikuisissa. Heiltä puuttui ote niihin lapsiin ja ne suoraan sanoen hyppi aikuisten silmille. Järkkyä katsoa. Enemmän kyllä säälin lapsia.

Rajat puuttui.

Koko homma oli yhtä sekamelskaa ja huutoa.

Tämä on seurausta siitä että mies puuttuu kotoa, ei nämä yyhoot pysty mitään kuria pitämään ja se näkyy lasten käytöksessä. Ennen riitti se että sanoi odotas kun isäs tulee kotiin, siinä kyllä kakarat alkoi käyttäytymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

Ja sitten mä heräsin....

Missä töissä vanhempien työaika on n. 8-15.30? Tuohan edellyttää, että työmatka on max. 25 min. että ehtii hakemaan lapsen 16 mennessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Olen huvikseni katsellut lastenhoitajan avoimia työpaikkoja ajatuksena vaihtaa vanhustenhoito siihen. Mutta melkein kaikissa on haettavana paikka kahden OPETTAJAN rinnalla! Kuka helvata tälläiseen suostuu? Jo silloin aikoinaan kun olin päiväkodissa töissä vedettiin toisen lastenhoitajan ryhmää kahdestaan kun opettaja oli aina jossain kokouksessa niin nytkö lastenhoitajan pitäisi pärjätä siellä yksin?"

Ryhmässä kaksi OPETTAJAA ja Sinä yksin hoitajana !!!!

Ei IKINÄ kannata mennä hoitajaksi tuollaiseen ryhmään.

Eipä tuota kohta ole enää vaihtoehtoja, kun 2030 vuoden sisällä kaikissa ryhmissä pitää olla kaksi opettajaa.

Totesit sen jonka olin itsekin lisäämässä kys kirjoittajalle eli, että uuden (toissavuonnako se tehtiin, en muista) lakimuutoksen mukaan tosiaan v.2030 eteenpäin jokaisessa varhaiskasvatusyksikön ryhmässä tulisi olla 2 vakaopeja+1 vakahoitaja.

Minä en oikeasti tiedä millä planeetalla kys päättäjät ovat eläneet ja elävät edelleen, kun luulevat tuon tapahtuvan ja olevan mahdollista??

Näillä onnettomilla resursseilla ja tällä koko ajan vähenevällä mielenkiinnolla alaa kohtaan sekä suurella määrällä viimeistään siihen mennessä eläköityviä nykyisiä työntekijöitä+alan vaihtoa miettivillä ja sairaus-syistä (psyykkiset syystä nro1 alkaen vuodesta 2019 ja tuki+liikuntaelinongelmat syy nro2) osa-aikaista tekevien määrällä, räkänaurua ja itkua täällä pidättelen 🤣😭🤬🤔.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

Ja sitten mä heräsin....

Missä töissä vanhempien työaika on n. 8-15.30? Tuohan edellyttää, että työmatka on max. 25 min. että ehtii hakemaan lapsen 16 mennessä?

No tällä hetkellä eräässä perheessä isä tuo ja äiti hakee, lomittavat siis työpäivänsä. Toisessa perheessä on äiti äitiyslomalla ja pitävät lapset (sisarukset siis) 8-16 hoidossa ja kolmannessa perheessä äidillä oma yritys ja on sopinut omat asiakkaansa niin, että pystyy aina hakemaan jo 15.30.

Kuten sanoin, lapsia olisi tulossa hoitoon enemmän kuin pystyn ottamaan, joten pystyn yhtenä valintakriteerinä pitämään tuota aikahaarukkaa. Kyllä mullekin tulee soittoja ja kyselyjä ajoista 6-15 tai 9-17 tms. Nämä torppaan, valitettavasti.

Olen onnellisessa asemassa, että pystyn valitsemaan ja haluan myös viettää aikaa oman perheeni kanssa.

T.yks.pph

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vakaope.

En pääse suunnittelemaan, koska en vaan yksinkertaisesti pääse. En voi jättää muita yksin lasten kanssa.

Joten en suunnittele. Vedämme toimintaa hoitajien kanssa yhdessä suunnitellen.

Tästä syntyykin sitten ongelma, sillä yksi hoitaja kiukuttelee minulle siitä, että en suunnittele toimintaa. Koska en vaan yksinkertaisesti pysty.

Kaiken ajan jonka pystyn suunnitella eli täysin pikaisesti esim tauilla : , menee pakollisiin kirjauksiin, viesteihin, viikkokirjeisiin ja vasujen kirjaukseen.

Kytkeytyykö sun aivot pois päältä kun et ole siinä koneen edessä? Aivoilla kai se suunnittelutyö tehdään? Kyllä minä ainakin suunnittelen vaikka mitä, autolla ajaessa, kotona illalla, hallissa kävellessäni. T. Insinööri

Tuuhan sitten kertomaan insinööri, kun sä suunnittelet 21 lapsen keskellä 😁. Sun hallisi ja autosi tuskin häiritsee suunnitteluasi. Miehet... 🥴

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

Tehdäänkö pph lapsille vasu (lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma)? Päiväkodissa kunkin lapsen vasun laatii, sen toteutumista arvioi ja toimintaa kehittää varhaiskasvatuksen opettaja (AMK tai YO). Työtiimin hoitajat osallistuvat suunnitelman toteutukseen ja arviointiin, mutta vastuu pedagogiikan näkymisestä suunnitelmassa ja sen toteutumisesta toiminnassa on opettajalla. Koko talon tasolla vastuu pedagogiikan johtamisesta on päiväkodin johtajalla.

Tekeekö perhepäivähoidossa vasun se hoitaja vai joku muu vai onko kyseessä päivähoitotoiminta varhaiskasvatuksen sijaan? Yllä siteerattu pph sanoo, etteivät lapset tarvitse "sen kummempaa" kuin läheisyyttä, läsnäoloa, terveellistä ruokaa, ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa. Päiväkodissa vasua tehdessä suunnitellaan, millainen ympäristö rakennetaan, mitä ruokia syödään ja miten, missä ulkoillaan ja milloin, mitä siellä tehdään, mitä leikkejä leikitään, milloin, miten, kenen kanssa, mitä leikeillä ja valituilla leikkivälineillä tavoitellaan, miten aikuinen osallistuu ja miten muut lapset ryhmässä jne. Kaikkiin kohtiin kirjataan MIKSI näin tehdään, jotta tehdään näkyväksi, miten kunkin lapsen kasvua tuetaan tietoisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Fokus on lapsessa oppijana. Oppiminen tapahtuu 0-6- vuotiailla tehokkaimmin oman toiminnan, kokemisen ja leikin kautta. Varhaiskasvatus on siis sen AIKUISEN, eli kasvattajan, ymmärrystä lapsen kehitysvaiheista ja leikin vaikutuksista 0-6v. ihmisen ajatteluun, identiteettiin, oppimistaitoihin ja kehitykseen. Se on tiedostettua ja tavoitteellista toimintaa saavuttaa (kasvatustoiminnalle) asetettuja tavoitteita. Tavoitteita ei aseteta lapselle, vaan kasvatustiimille, toimintaympäristölle, toiminnalle ja yhteistyölle. Tavoitteena on turvallinen ja kehittävä ympäristö jokaiselle lapselle kasvaa omassa tahdissaan.

Lyhyesti: Mikä on pph:n tavoite? (lasten kasvatuksen näkökulmasta)

Ehkä 2030 ollaankin tilanteessa, että Suomen pinta-alasta suurempi osa on asutettu, ihmiset muuttaneet jälleen omakotitaloihin pienille ja keskisuurille paikkakunnille, ovat etätöissä, pienyrittäjinä tai luopuneet turhasta kuluttamisesta ja tulevat omavaraisemmin (esim. hyötyviljely omalla tontilla) ja vähemmällä tavaralla toimeen. Joillakin voi olla pieni kakkosasunto kaupungissa, jos käy toimistolla tai kulttuuritapahtumissa. Ei tarvitse mökkiä, kun se vakituinen asunto on luonnon ja peruspalveluiden lähellä. Tutkimusten mukaankin ihanteellinen "lauma" ihmiselle on 40-150 ihmistä.

Silloin ei tarvita valtavia, 250-400 lapsen päiväkoteja. Perhepäivähoitajien määrä kasvaa roimasti, kun ko. yrittäjät tarjoavat palveluitaan lähistön perheille, kuka profiloituen mitenkin. Ehkä jotkut tekevät parityönä tai kolmestaan, niin saavat enemmän vaihtelua ja joustoa toimintaan. Pienryhmät lapsille toteutuu erinomaisesti, kun hoidossa voi olla 4 lasta/hoitaja. Tai 8 lasta/hoitajapari. Alkaa kasvaa terveitä ja empaattisia lapsia, jotka osaavat asioita ja ovat kiinnostuneita muista ja maailmasta. Koska ovat itse saaneet riittävästi huomiota, apua ja aikaa opetella, kokeilla itse. Ei 22 lapsen joukossa "pärjäilyä".

Heti herää kiinnostus ostaa jostain Pohjois-Karjalasta tai Pohjanmaalta vanha kyläkoulu pihapiireineen, läheltä metsää, järvenranta tai jokea ja kylän tai pikkukaupungin palveluita. Siellä voi asua, remontoida talosta mielikuvitusta ruokkivan satumaan ja alkaa hoitaa lapsia tehden taidetta, leipoen, leikkien, musisoiden, retkeillen, kasvimaata istuttaen, talvella nikkaroidaan, hiihdetään, pulkkaillaan... Lasten Strömsö! Voisi olla vaikka täysihoidolla aina lomakausina tai tarvittaessa, myisi kunnille paikkoja 1-4 lapselle, niin suurkaupungissa raatavat yksinhuoltajaäiti tai - isä, miksei pariskuntakin, saisivat viikon parin hengähdystauon, kun lapset ovat "maalla" nauttimassa unelmaelämää. Kyllä jokainen esim. pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun tai Oulun päiväkotikaaoksessa nyt kärvistelevä ihminen (lapsi tai aikuinen) ilmoittautuisi riemulla mukaan moiseen vaihtoehtoon.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten mä heräsin....

Missä töissä vanhempien työaika on n. 8-15.30? Tuohan edellyttää, että työmatka on max. 25 min. että ehtii hakemaan lapsen 16 mennessä?

Me viedään lapsi perhepäivähoitajalle yleensä klo 8-9:30 välillä (hän on vasta 1 v., niin aamut menee lapsentahtisesti) ja haetaan klo 16 mennessä (silloin hoitoaika loppuu). Onnistuu helposti, kun perheessä on kaksi vanhempaa, joilla joustavat työajat ja myös etätyömahdollisuus.

Tarvitseeko perhepäivähoitajana toimimiseen jonkun koulutuksen? Minkä? Jos riittää, että on ruuanlaiton ja perushoidon osaava, lapsista ja työstään pitävä aikuinen, jolla on tarjota riittävä asunto hoitopäivien ajaksi, niin kyllä kiinnostaa 3200,-/kk tulot! Tulevatko kulukorvaukset, vakuutukset ja työnantajamaksut tähän päälle? Mikä on yksityisen ja kunnallisen pph:n ero? Esim. lomien ja sairastumisten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko perhepäivähoitajana toimimiseen jonkun koulutuksen? Minkä? Jos riittää, että on ruuanlaiton ja perushoidon osaava, lapsista ja työstään pitävä aikuinen, jolla on tarjota riittävä asunto hoitopäivien ajaksi, niin kyllä kiinnostaa 3200,-/kk tulot! Tulevatko kulukorvaukset, vakuutukset ja työnantajamaksut tähän päälle? Mikä on yksityisen ja kunnallisen pph:n ero? Esim. lomien ja sairastumisten suhteen.

Yksityisen toimintaa valvoo kunta. Käytännössä sieltä suunnasta ei tule mitään yhteydenottoja tarkastusten tms suhteen, lähinnä pitää vain päivitellä erääseen ohjelmaan omia hintojaan yms.

Minulla ei ole koulutusta. Aloitin siis kun omat lapset olivat pieniä ja lapsia on riittänyt hoitoon. Nyt kun on niin kauan jo tehnyt näitä töitä niin on tullut "tunnetuksi", joten lapsia riittää hoitoon. Kunnallisella puolella saattaa olla niin, että vaaditaan pph-tutkinto, en tiedä.

Vakuutuksen maksan itse (n 100e/vuosi). Kulukorvaukset saa vähentää verotuksessa noin 120e/kk/lapsi, sekä leluja, omia ulkovaatteita yms jos tulee ostettua. Mitään työnantajamaksuja ei ole. Ja veroni maksan siis ennakkoveroina. Varahoitoa ei ole ja se on tietenkin vanhemmilla tiedossa kun sopimusta tehdään. Harvoin olen ollut poissa. Esim lomat ovat vanhemmat järjestäneet samaan aikaan kuin omani.

Erot kunnalliseen... Yks.pph tienaa paljon enemmän, mutta on myös enemmän riskejä. Esim jos lapsia ei tulekaan hoitoon, silloin ei myöskään saa rahaa.

Itse ajattelen perheet asiakkainani ja tämä on siis oma lastenhoitoyritykseni. Eroaa kuitenkin varsinaisesta yritystoiminnasta, meidät lasketaan siis yksityiseksi elinkeinoharjoittajaksi. Ei tarvitse tehdä kirjapitoja tai muita, y-tunnus pitää olla.

Yritin vastata kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

Tehdäänkö pph lapsille vasu (lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma)? Päiväkodissa kunkin lapsen vasun laatii, sen toteutumista arvioi ja toimintaa kehittää varhaiskasvatuksen opettaja (AMK tai YO). Työtiimin hoitajat osallistuvat suunnitelman toteutukseen ja arviointiin, mutta vastuu pedagogiikan näkymisestä suunnitelmassa ja sen toteutumisesta toiminnassa on opettajalla. Koko talon tasolla vastuu pedagogiikan johtamisesta on päiväkodin johtajalla.

Tekeekö perhepäivähoidossa vasun se hoitaja vai joku muu vai onko kyseessä päivähoitotoiminta varhaiskasvatuksen sijaan? Yllä siteerattu pph sanoo, etteivät lapset tarvitse "sen kummempaa" kuin läheisyyttä, läsnäoloa, terveellistä ruokaa, ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa. Päiväkodissa vasua tehdessä suunnitellaan, millainen ympäristö rakennetaan, mitä ruokia syödään ja miten, missä ulkoillaan ja milloin, mitä siellä tehdään, mitä leikkejä leikitään, milloin, miten, kenen kanssa, mitä leikeillä ja valituilla leikkivälineillä tavoitellaan, miten aikuinen osallistuu ja miten muut lapset ryhmässä jne. Kaikkiin kohtiin kirjataan MIKSI näin tehdään, jotta tehdään näkyväksi, miten kunkin lapsen kasvua tuetaan tietoisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Fokus on lapsessa oppijana. Oppiminen tapahtuu 0-6- vuotiailla tehokkaimmin oman toiminnan, kokemisen ja leikin kautta. Varhaiskasvatus on siis sen AIKUISEN, eli kasvattajan, ymmärrystä lapsen kehitysvaiheista ja leikin vaikutuksista 0-6v. ihmisen ajatteluun, identiteettiin, oppimistaitoihin ja kehitykseen. Se on tiedostettua ja tavoitteellista toimintaa saavuttaa (kasvatustoiminnalle) asetettuja tavoitteita. Tavoitteita ei aseteta lapselle, vaan kasvatustiimille, toimintaympäristölle, toiminnalle ja yhteistyölle. Tavoitteena on turvallinen ja kehittävä ympäristö jokaiselle lapselle kasvaa omassa tahdissaan.

Lyhyesti: Mikä on pph:n tavoite? (lasten kasvatuksen näkökulmasta)

Pph tekee itse vasun, myös yksityinen. Enempää en jaksanut lukea.

OAJ neuvotteli päteville opettajille paremman palkan kuin epäpäteville.

Lisääkö se opettaja vajausta? Jos epäpätevät (esim minä) eivät suostu tekemään sijaisuuksia huonommalla palkalla? Saman määrän töitä joutuu tekemään huonommalla palkalla.

Vai

Onko korotus merkittävä saamaan pätevät opettajat töihin? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on satojen opettajien pula....

Ajatuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

"Tehdäänkö pph lapsille vasu (lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma)? Päiväkodissa kunkin lapsen vasun laatii, sen toteutumista arvioi ja toimintaa kehittää varhaiskasvatuksen opettaja (AMK tai YO). Työtiimin hoitajat osallistuvat suunnitelman toteutukseen ja arviointiin, mutta vastuu pedagogiikan näkymisestä suunnitelmassa ja sen toteutumisesta toiminnassa on opettajalla. Koko talon tasolla vastuu pedagogiikan johtamisesta on päiväkodin johtajalla.

Tekeekö perhepäivähoidossa vasun se hoitaja vai joku muu vai onko kyseessä päivähoitotoiminta varhaiskasvatuksen sijaan? Yllä siteerattu pph sanoo, etteivät lapset tarvitse "sen kummempaa" kuin läheisyyttä, läsnäoloa, terveellistä ruokaa, ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa. Päiväkodissa vasua tehdessä suunnitellaan, millainen ympäristö rakennetaan, mitä ruokia syödään ja miten, missä ulkoillaan ja milloin, mitä siellä tehdään, mitä leikkejä leikitään, milloin, miten, kenen kanssa, mitä leikeillä ja valituilla leikkivälineillä tavoitellaan, miten aikuinen osallistuu ja miten muut lapset ryhmässä jne. Kaikkiin kohtiin kirjataan MIKSI näin tehdään, jotta tehdään näkyväksi, miten kunkin lapsen kasvua tuetaan tietoisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Fokus on lapsessa oppijana. Oppiminen tapahtuu 0-6- vuotiailla tehokkaimmin oman toiminnan, kokemisen ja leikin kautta. Varhaiskasvatus on siis sen AIKUISEN, eli kasvattajan, ymmärrystä lapsen kehitysvaiheista ja leikin vaikutuksista 0-6v. ihmisen ajatteluun, identiteettiin, oppimistaitoihin ja kehitykseen. Se on tiedostettua ja tavoitteellista toimintaa saavuttaa (kasvatustoiminnalle) asetettuja tavoitteita. Tavoitteita ei aseteta lapselle, vaan kasvatustiimille, toimintaympäristölle, toiminnalle ja yhteistyölle. Tavoitteena on turvallinen ja kehittävä ympäristö jokaiselle lapselle kasvaa omassa tahdissaan.

Lyhyesti: Mikä on pph:n tavoite? (lasten kasvatuksen näkökulmasta)"

Focus ja tavoite tulisi olla lapsen lapsuudessa , turvallisessa lapsuudessa.

Vasut voisi työntää sinne minne urinko ei paista, jos niiden laatiminen vie jatkuvasti niiden laatimisesta stressaantuneen yhden aikuisen pois ylisuuresta 21 lapsen ryhmästä. Kuka sellaiseen "kehittävään hoitoon joka tähtää kapseen oppijana" lastaan haluaa?

Vierailija kirjoitti:

OAJ neuvotteli päteville opettajille paremman palkan kuin epäpäteville.

Lisääkö se opettaja vajausta? Jos epäpätevät (esim minä) eivät suostu tekemään sijaisuuksia huonommalla palkalla? Saman määrän töitä joutuu tekemään huonommalla palkalla.

Vai

Onko korotus merkittävä saamaan pätevät opettajat töihin? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on satojen opettajien pula....

Ajatuksia?

No, jos itse menisin opiskelemaan jotakin, mitä en itse vielä osaa, ja maksaisin opettajalle tämän työstä opettaa minulle haluamani ja tarvitsemani tieto ja taito pedagogisesti toimivin tavoin, niin maksaisin rahan mieluummin sellaiselle, joka on joskus itse oppinut asiat ja pätevöitynyt opettamaan niitä muillekin.

En haluaisi opettajakseni henkilöä, joka on ihan itse keksinyt, että hän kyllä tietää, miten olla hyvä opettaja, vaikkei ole opettajan koulutusta käynytkään. On ehkä katsonut vierestä, miten joku opettaja työskentelee ja napsinut siitä omien tulkintojensa kautta niitä asioita, joita havaitsee, imitoi ja toistaa sitten niitä omassa toiminnassaan. Vähän niin kuin lapset, jotka leikkivät koulua tai päiväkotia ja "tää ois nyt ope ja se ois oppilas".

OAJ on tainnut lähteä ajatuksesta, että opettajan koulutuksella on merkitystä. Miksi joku, joka ei itse arvosta tai omaa koulutusta, haluaa toimia opettajana? Tosi ironista. Haluaa opettajan palkan osaamatta tehdä kyseistä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OAJ neuvotteli päteville opettajille paremman palkan kuin epäpäteville.

Lisääkö se opettaja vajausta? Jos epäpätevät (esim minä) eivät suostu tekemään sijaisuuksia huonommalla palkalla? Saman määrän töitä joutuu tekemään huonommalla palkalla.

Vai

Onko korotus merkittävä saamaan pätevät opettajat töihin? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on satojen opettajien pula....

Ajatuksia?

No, jos itse menisin opiskelemaan jotakin, mitä en itse vielä osaa, ja maksaisin opettajalle tämän työstä opettaa minulle haluamani ja tarvitsemani tieto ja taito pedagogisesti toimivin tavoin, niin maksaisin rahan mieluummin sellaiselle, joka on joskus itse oppinut asiat ja pätevöitynyt opettamaan niitä muillekin.

En haluaisi opettajakseni henkilöä, joka on ihan itse keksinyt, että hän kyllä tietää, miten olla hyvä opettaja, vaikkei ole opettajan koulutusta käynytkään. On ehkä katsonut vierestä, miten joku opettaja työskentelee ja napsinut siitä omien tulkintojensa kautta niitä asioita, joita havaitsee, imitoi ja toistaa sitten niitä omassa toiminnassaan. Vähän niin kuin lapset, jotka leikkivät koulua tai päiväkotia ja "tää ois nyt ope ja se ois oppilas".

OAJ on tainnut lähteä ajatuksesta, että opettajan koulutuksella on merkitystä. Miksi joku, joka ei itse arvosta tai omaa koulutusta, haluaa toimia opettajana? Tosi ironista. Haluaa opettajan palkan osaamatta tehdä kyseistä työtä.

OAJ llä on hyvä pyrkimys, mutta mitä tapahtuu ryhmille ja päiväkodeille jos niihin ei saada ketään opettajaksi? Jos pätevät eivät tule, eikä kukaan suostu tekemään samaa työmäärä huonommalla palkalla? Laissa on määrätty että jokaisessa ryhmässä pitää olla opettaja (edes nimikkeellä).

Lähtökohta on hyvä, koulutus pitää näkyä palkassa, oli sitten kandi tai maisteri. Mutta miten se käytännössä toteutuu?

Koulutuksesta pitää maksaa samalla kun samasta työstä pitää maksaa sama palkka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta omiin kokemuksiin perustuen toivoisin, että varhaiskasvatuksessa jatkossakin panostettaisiin myös perhepäivähoitoon. Meillä on siitä loistavia kokemuksia, molemmat lapset olleet perhepäivähoidossa. Siellä oli neljä lasta ja porukka pysyi pitkään samana. Olot olivat kodinomaiset ja joka päivä paljon ulkoilua. Hoitaja oli tehnyt työtä todella pitkään, oli napakka ja tiukkakin, mutta reilu. Kaikilla oli mukavaa kun aika ei mennyt tilanteen hallitsemiseen vaan lasten kanssa saattoi puuhailla kaikenlaista. Hoitajalla oli henkilökohtainen suhde jokaiseen lapseen ja jokainen sai osakseen huomiota. Toisaalta lapset osasivat leikkiä paljon myös keskenään ilman varsinaista ohjausta. Lisäksi perhepäivähoidossa lapsille oli mahdollisuus antaa aikaa suoriutua ja oppia uusia asioita itse. Näin heistä tuli hyvin omatoimisia. Kaikkien kokemukset perhepäivähoidosta eivät varmaan ole näin positiivisia, mutta itse näen sen loistavana mahdollisuutena ja voimavarana. Me kaikken tuolloin hoidossa olleiden lasten vanhemmat todellakin arvostimme perhepäivähoitajan työtä ja olimme siitä kiitollisia. Ja kyseessä oli siis ihan kunnallinen perhepäivähoito.

Perhepäivähoito on superluksusta! Ainakaan pk-seudulla tuollaiseen palvelumuotoon on harvalla työntekijällä mahdollisuuksia, resursseja tai halua. Työ alkaa joka aamu ennen klo 6 aamupalan, leikkien ja retkien valmistelulla. Aamiais-, lounas- ja välipalatarvikkeet ostat itse valmiiksi edellisenä iltana töiden jälkeen ! vapaa-ajallasi (ja laitat seuraavan päivän lounasvalmistelut kuntoon, jotta voit lämmittää ruuat hoitolapsille seuraavana päivänä). Kun lapset saapuvat hoitoon, olet heidän kanssaan klo 6-17. Oma kotisi on työpaikka ja näiden lasten hoitopaikka. Sinä olet hoitaja, siivooja, kokki, toimistotyöläinen, markkinointiassistentti, turvallisuuspäällikkö, tarvehankinnoista vastaava jne. yksin ja joka päivä.

Kenellä on varaa ostaa riittävän suuri asunto ja leikkipiha 4-6 lapsen hoitopaikaksi pk-seudulla? Sähkö, vesi ja lämmityskulut ovat hurjat jatkuvan kokkauksen, pesujen, siivous- ja tuuletustarpeiden vuoksi. Kunnan pph-valvoja tulee tarkastamaan kotisi hygieniaa, leikkivälineiden, sänkyjen, wc-tilojen, keittiön, leikkitilojen ja turvallisuuden kuntoa pistokokeina. Jos ei ole tiptop voit menettää oikeutesi hoitaa lapsia kotonasi. Tarvitset myös kunnon pölynimurin, pesukoneen, kuivurin, astianpesukoneen, suihkutilat, leikkiväline-ja jumppatilat, toimistohuoneen kunnon tietokoneella ja tulostimella, paperit ja musteet, lasten käyttöön suunnitellut astiat, tuolit, pöydät, sängyt, eteisen kaapit, vaipparoskikset, suihkukaukalot, hoitopöydät jne. Asut itse tällaisessa paikassa myös vapaa-aikasi ja lomasi. Palkka on n. 1500,-/kk. Olet oikeastaan aina siellä, joko töissä tai valmistelemassa töitä, hankkimassa tarvikkeita ja remontoimassa käytössä kuluvaa rakennusta ja pihaa.

Kuka ryhtyy perhepäivähoitajaksi ja kuka mahdollistaa ko. toiminnan? Monella vanhemmalla kuukausipalkka on 3000-6000 euroa ja suuret kodit tyhjillään, oma kotitoimisto ja kaupunkitoimisto, lapsilla omat huoneet ja mahdollisuus toteuttaa itseään, kun joku muu hoitaa ja kasvattaa heidän lapset koululaisiksi ja isoiksi, raataen itse pienellä palkalla omassa kodissaan, jonka asuntolainan ehkä saa maksetuksi eläkkeelle päästessään. Ja sen saman työpaikan joutuu myös perhepäivähoitajan puoliso ja omat lapset hyväksymään kodikseen. Mutta hoitolapset ja heidän tarpeensa aina ensin. Kaikki herää ennen klo 6. Joka päivä. Vasta klo 17 työpaikka muuttuu kodiksi hoitajan omalle perheelle. Silloin siivotaan, pestään ja valmistellaan seuraavaa päivää varten...

Hei täällä yks.pph. Mun työni on ainakin ihan superleppoisaa. Maksua otan (päätän siis itse hoitomaksuni) 800e/kk. Eli tällä hetkellä se on yli 3000/kk. Päätän itse hoitoon otettavat lapset ja olen pitänytkin työpäiväni 7.30-16. Eli ihan kohtuullinen. Tulijoita olisi enemmän kuin pystyn ottamaan. Lomailen vuodessa n kuusi vkoa.

Mitään sen kummempia suunnitelmia en ruuanlaitosta tee, vaan teen samaa ruokaa hoitolapsilla kuin omalle puolisolleni ja omalle koululaiselle. Eli aamulla teen vaikka ison satsin jauhelihakeittoa (peruskotiruokaa) Nopea homma.

Aamupalaksi keitän puuroa tai syödään leipää päällisineen. Välipala taas usein hedelmiä/kasviksia/vihanneksia. Kaupassa käyn kaksi kertaa viikossa. Roboimuri imuroi kun ulkoillaan.

Saat työn kuulostamaan jotenkin tosi monimutkaiselta. Ei ole. Ei ne lapset sen kummempaa tarvitse kuin läheisyyttä ja läsnäoloa. Terveellistä ruokaa ja ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa.

Pidän työstäni ihan valtavasti.

"Tehdäänkö pph lapsille vasu (lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma)? Päiväkodissa kunkin lapsen vasun laatii, sen toteutumista arvioi ja toimintaa kehittää varhaiskasvatuksen opettaja (AMK tai YO). Työtiimin hoitajat osallistuvat suunnitelman toteutukseen ja arviointiin, mutta vastuu pedagogiikan näkymisestä suunnitelmassa ja sen toteutumisesta toiminnassa on opettajalla. Koko talon tasolla vastuu pedagogiikan johtamisesta on päiväkodin johtajalla.

Tekeekö perhepäivähoidossa vasun se hoitaja vai joku muu vai onko kyseessä päivähoitotoiminta varhaiskasvatuksen sijaan? Yllä siteerattu pph sanoo, etteivät lapset tarvitse "sen kummempaa" kuin läheisyyttä, läsnäoloa, terveellistä ruokaa, ulkoilua ja leikkiä kavereiden kanssa. Päiväkodissa vasua tehdessä suunnitellaan, millainen ympäristö rakennetaan, mitä ruokia syödään ja miten, missä ulkoillaan ja milloin, mitä siellä tehdään, mitä leikkejä leikitään, milloin, miten, kenen kanssa, mitä leikeillä ja valituilla leikkivälineillä tavoitellaan, miten aikuinen osallistuu ja miten muut lapset ryhmässä jne. Kaikkiin kohtiin kirjataan MIKSI näin tehdään, jotta tehdään näkyväksi, miten kunkin lapsen kasvua tuetaan tietoisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Fokus on lapsessa oppijana. Oppiminen tapahtuu 0-6- vuotiailla tehokkaimmin oman toiminnan, kokemisen ja leikin kautta. Varhaiskasvatus on siis sen AIKUISEN, eli kasvattajan, ymmärrystä lapsen kehitysvaiheista ja leikin vaikutuksista 0-6v. ihmisen ajatteluun, identiteettiin, oppimistaitoihin ja kehitykseen. Se on tiedostettua ja tavoitteellista toimintaa saavuttaa (kasvatustoiminnalle) asetettuja tavoitteita. Tavoitteita ei aseteta lapselle, vaan kasvatustiimille, toimintaympäristölle, toiminnalle ja yhteistyölle. Tavoitteena on turvallinen ja kehittävä ympäristö jokaiselle lapselle kasvaa omassa tahdissaan.

Lyhyesti: Mikä on pph:n tavoite? (lasten kasvatuksen näkökulmasta)"

Focus ja tavoite tulisi olla lapsen lapsuudessa , turvallisessa lapsuudessa.

Vasut voisi työntää sinne minne urinko ei paista, jos niiden laatiminen vie jatkuvasti niiden laatimisesta stressaantuneen yhden aikuisen pois ylisuuresta 21 lapsen ryhmästä. Kuka sellaiseen "kehittävään hoitoon joka tähtää kapseen oppijana" lastaan haluaa?

Ööö, se on laki. Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatusta tarjoavia tahoja velvoittavat asiakirjat. Ei sitä ole sinua varten laadittu vaan niiden 0-6v. uusien ihmisten oikeuksien vuoksi. 30 v. päästä tästä maailma on aika erilainen paikka kuin sinun lapsuudessasi tai nyt. Ehkäpä nykyiset lapset todellakin ansaitsevat parempaa ja osaava pää opetusta, kuin jonkun random hoitsu subjektiivinen näkemys, ettei ne lapset mitään tarvitse, peuhatkoon mudassa ja hiekkakasassa, kunhan syövät halvalla ja peppu tulee pyyhittyä.

Turvallinen lapsuus tarkoittanee kommentoijalle eri asiaa kuin minulle. Lapsuusaika on merkityksellinen koko elämää, ja turvallista aikuisuutta ajatellen. Kykeneekö esim. myöhemmin hankimaan turvatun elintason vai on aina riippuvainen ulkopuolisesta avusta, tuesta ja auktoriteetistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OAJ neuvotteli päteville opettajille paremman palkan kuin epäpäteville.

Lisääkö se opettaja vajausta? Jos epäpätevät (esim minä) eivät suostu tekemään sijaisuuksia huonommalla palkalla? Saman määrän töitä joutuu tekemään huonommalla palkalla.

Vai

Onko korotus merkittävä saamaan pätevät opettajat töihin? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on satojen opettajien pula....

Ajatuksia?

No, jos itse menisin opiskelemaan jotakin, mitä en itse vielä osaa, ja maksaisin opettajalle tämän työstä opettaa minulle haluamani ja tarvitsemani tieto ja taito pedagogisesti toimivin tavoin, niin maksaisin rahan mieluummin sellaiselle, joka on joskus itse oppinut asiat ja pätevöitynyt opettamaan niitä muillekin.

En haluaisi opettajakseni henkilöä, joka on ihan itse keksinyt, että hän kyllä tietää, miten olla hyvä opettaja, vaikkei ole opettajan koulutusta käynytkään. On ehkä katsonut vierestä, miten joku opettaja työskentelee ja napsinut siitä omien tulkintojensa kautta niitä asioita, joita havaitsee, imitoi ja toistaa sitten niitä omassa toiminnassaan. Vähän niin kuin lapset, jotka leikkivät koulua tai päiväkotia ja "tää ois nyt ope ja se ois oppilas".

OAJ on tainnut lähteä ajatuksesta, että opettajan koulutuksella on merkitystä. Miksi joku, joka ei itse arvosta tai omaa koulutusta, haluaa toimia opettajana? Tosi ironista. Haluaa opettajan palkan osaamatta tehdä kyseistä työtä.

OAJ llä on hyvä pyrkimys, mutta mitä tapahtuu ryhmille ja päiväkodeille jos niihin ei saada ketään opettajaksi? Jos pätevät eivät tule, eikä kukaan suostu tekemään samaa työmäärä huonommalla palkalla? Laissa on määrätty että jokaisessa ryhmässä pitää olla opettaja (edes nimikkeellä).

Lähtökohta on hyvä, koulutus pitää näkyä palkassa, oli sitten kandi tai maisteri. Mutta miten se käytännössä toteutuu?

Koulutuksesta pitää maksaa samalla kun samasta työstä pitää maksaa sama palkka

Ei pidä mennä työhön, josta ei makseta käypää korvausta.

Nyt hoitajat ovat vesittäneet lyhytnäköisesti jo vuosia koko kasvatus-ja opetusalan arvostuksen ja palkkakehityksen mahdollisuutta täyttämällä epäpätevinä opettajien hylkäämiä, alipalkattuja ja huonoista työoloista kärsiviä paikkoja.

Tuonkin olisi oppinut siellä opettajakoulutuksessa. Eli miten työvoimapoliittisia ongelmia ratkotaan ja miten yhteiskunta toimii.

Epäpätevät sijaiset ajattelevat vain omaa, tämän hetken parin sadan euron parempaa palkkaa, tittelistatusta ja mielikuvaa ylempänä olosta toimiessaan opettajan sijaisena. Ei se niin mene. Kokonaisuutta ajatellen juuri tuo pitää yllä kehittymättömät palkat ja huonot työolot ihan koko alalla.

Työnantajataho (ne korkeakoulutetut) tietävät tuon päivänselvästi ja siihen koko farssi on perustunutkin. Hajota ja hallitse. On saatu hoitajat joukkohuumaan tavoittelemaan opettajan pestejä ikään kuin ne olisivat jotakin hienompaa kuin hoitajan työnimike, koska haluttiin vesittää oaj:n vuosia sitten aloittama kampanja opetusalan arvon nostamiseksi.

Nyt ei saa avustajat, hoitajat, opettajat yhtään mitään (ks. Inflaatio syö pienen "noston") , koska ala "toimii" todistetusti ihan ilmankin päteviä tekijöitä.

Ja miehet nauraa, kun tyhmät tädit painii aina ja ikuisesti keskenään omaa mutapainiaan. Hölmöt höynäytettävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OAJ neuvotteli päteville opettajille paremman palkan kuin epäpäteville.

Lisääkö se opettaja vajausta? Jos epäpätevät (esim minä) eivät suostu tekemään sijaisuuksia huonommalla palkalla? Saman määrän töitä joutuu tekemään huonommalla palkalla.

Vai

Onko korotus merkittävä saamaan pätevät opettajat töihin? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on satojen opettajien pula....

Ajatuksia?

No, jos itse menisin opiskelemaan jotakin, mitä en itse vielä osaa, ja maksaisin opettajalle tämän työstä opettaa minulle haluamani ja tarvitsemani tieto ja taito pedagogisesti toimivin tavoin, niin maksaisin rahan mieluummin sellaiselle, joka on joskus itse oppinut asiat ja pätevöitynyt opettamaan niitä muillekin.

En haluaisi opettajakseni henkilöä, joka on ihan itse keksinyt, että hän kyllä tietää, miten olla hyvä opettaja, vaikkei ole opettajan koulutusta käynytkään. On ehkä katsonut vierestä, miten joku opettaja työskentelee ja napsinut siitä omien tulkintojensa kautta niitä asioita, joita havaitsee, imitoi ja toistaa sitten niitä omassa toiminnassaan. Vähän niin kuin lapset, jotka leikkivät koulua tai päiväkotia ja "tää ois nyt ope ja se ois oppilas".

OAJ on tainnut lähteä ajatuksesta, että opettajan koulutuksella on merkitystä. Miksi joku, joka ei itse arvosta tai omaa koulutusta, haluaa toimia opettajana? Tosi ironista. Haluaa opettajan palkan osaamatta tehdä kyseistä työtä.

OAJ llä on hyvä pyrkimys, mutta mitä tapahtuu ryhmille ja päiväkodeille jos niihin ei saada ketään opettajaksi? Jos pätevät eivät tule, eikä kukaan suostu tekemään samaa työmäärä huonommalla palkalla? Laissa on määrätty että jokaisessa ryhmässä pitää olla opettaja (edes nimikkeellä).

Lähtökohta on hyvä, koulutus pitää näkyä palkassa, oli sitten kandi tai maisteri. Mutta miten se käytännössä toteutuu?

Koulutuksesta pitää maksaa samalla kun samasta työstä pitää maksaa sama palkka

Jos ei työntekijöitä saada, työpaikat menee kiinni. Vanhemmat hoitavat omat lapsensa itse, kyllä ne sen osaavat. Työpaikat ja päiväkodit avataan, kun saadaan lain mukainen henkilöstö palkattua. Lain mukainen henkilöstö saadaan, kun työolot, palkka ja työehdot ovat kunnossa.

Opettajat eivät ole tietämättömiä. Työnantaja nostaa palkat ja työolot kestävälle tasolle, jos haluaa pitää yhteiskunnan toiminnassa, lasten vanhemmat työssä ja lapsisyntyvyyden kotimaassa.

Työttömien lapsilta  pois päivähoito-oikeus. Tai vain jos on vapaita paikkoja. Työssäkäyvien lapset etusijalle.