Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19756)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Ei kannata selittää. Et ymmärrä, mistä pedagogiassa on kyse. Opiskelu auttaa tässäkin asiassa.
Olen kyllä opiskellut, ja tiedän aika hyvin musiikin ammattilaisena, mitä asioita jonkun laulun avulla voidaan harjoitella. Tuo teidän pedagogianne vain tuntuu välillä joltain ”salatieteeltä”, kun muskarilaulujen valitseminenkin on asia jonka hallitsee vain joku vakaope. Monesti jo se, että lauletaan, on hyvä asia ja jos lastenhoitajan vetämä muskarihetki oli lasten mieleen, en näe mitään syytä, miksei se olisi ollut myös hyödyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus? Filosofisesti kiinnostava olettamus, vai oliko sittenkin lukivirhe, provokaatio tai henkilökohtainen loukkaantuminen koetusta arvostelusta?
Musiikki on joka tapauksessa kaikille kuuluva nautinto, vaikka siinäkin voi kouluttautua ammattilaiseksi. Kuten opettajuudessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Ei kannata selittää. Et ymmärrä, mistä pedagogiassa on kyse. Opiskelu auttaa tässäkin asiassa.
Olen kyllä opiskellut, ja tiedän aika hyvin musiikin ammattilaisena, mitä asioita jonkun laulun avulla voidaan harjoitella. Tuo teidän pedagogianne vain tuntuu välillä joltain ”salatieteeltä”, kun muskarilaulujen valitseminenkin on asia jonka hallitsee vain joku vakaope. Monesti jo se, että lauletaan, on hyvä asia ja jos lastenhoitajan vetämä muskarihetki oli lasten mieleen, en näe mitään syytä, miksei se olisi ollut myös hyödyllinen.
Ei ole salatiedettä. Yliopistossa voi opiskella. Avoimessa et saa tutkintoa suoritetuksi. Opettajana toimintani on aina pedagogisesti perusteltua.
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen hoitaja ja pelottaa mennä huomenna töihin. En vaan enää jaksa tätä.
Joku kuri näille lapsille pitäisi saada tai kehittää ?
Lopetetaan kiltteys! Lakkoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus?.
Sitähän juuri kysyin. Käänsit asian toisin päin. Eli selitän asian vielä uudestaan: Mielestäni se, että lapset saivat laulaa haluamiaan lauluja, ei estä heitä kehittymästä. Tällöin hoitajan muskarihetki on siis voinut olla ihan onnistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus?.
Sitähän juuri kysyin. Käänsit asian toisin päin. Eli selitän asian vielä uudestaan: Mielestäni se, että lapset saivat laulaa haluamiaan lauluja, ei estä heitä kehittymästä. Tällöin hoitajan muskarihetki on siis voinut olla ihan onnistunut.
Viihdyttävä ja kehittävä, eri tavoitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää..
Se ei ole instititutionaalisen järjestelmän tarkoitus. Prioriteetti ei ole se, että lapset oppivat koska se on hauskaa tai he viihtyvät yhdessä laulaen -varsinkin jos laulattaja ei ole VAKAOPETTAJA. Lasten motivaatiolla ei ole merkitystä oppimisen kannalta. Vasussa on suunniteltu listaus siitä, mitä lapsen pitää oppia.
Lasten edun mukaista ei ole, että lastenhoitaja saa parempaa palkkaa työtehtäviensä mukaan, koska on pelättävissä että lastenhoitajan ego nousee samalle tasolle kuin VAKAOPETTAJAN ego. On parempi, että lastenhoitaja tekee niitä sijaisuuksia omalla palkallaan. Häneltä ei odoteta ajattelua, koska hän ei kykene itsereflektointiin eikä tietoiseen ajatteluun, hän ei kykene perustelemaan toimintaansa. Lastenhoitaja ei tiedä toimintansa tarkoitusta.
VAKAOPETTAJA on pätevämpi musiikinopettaja kuin musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi ei ole pätevä missään musiikkiin tai opetukseen liittyvässä.
Näin minä nämä jutut SIVUSTA tulkitsin. Onneksi minulla ei ole päivähoitoikäisiä lapsia, huumori voisi loppua aika nopsaan. Onneksi ei tullut opiskeltua lastentarhanopettajaksi (sic!). Minulta puuttuu (ONNEKSI) kaikki edellytykset tämän tasoiseen ajatteluun.
*ohis*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus?.
Sitähän juuri kysyin. Käänsit asian toisin päin. Eli selitän asian vielä uudestaan: Mielestäni se, että lapset saivat laulaa haluamiaan lauluja, ei estä heitä kehittymästä. Tällöin hoitajan muskarihetki on siis voinut olla ihan onnistunut.
Viihdyttävä ja kehittävä, eri tavoitteet.
Toki, mutta eivät myöskään sulje toisiaan pois. Mielenkiinnosta kysyn, mitä nimenomaan kehittäviä tavoitteita opettajan valitsemilla lauluilla haetaan?
Vierailija kirjoitti:
Se on ammatinvalintakysymys, ei saa marista.
Oli ammatti mikä tahansa niin kyllä epäkohdat saa tuoda esille. Vai pitääkö sinun mielestä kaikki lakaista aina maton alle ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ei, ei, ei , minä en rauhoitu! Tyhmä lehmä! Tyhmä tyhmä LEHMÄ!! Minä EN tottele sinua tyhmä lehmä! Minä ta-pan teidät kaikki , en rauhoitu, hajotan tämän koko tyhmän päiväkodin! Heitän sinua veitsellä!!!!! ( lapsi juoksee ympyrää pakoon täysin neuvotonta lastentarhanopettajaa, huutaen välillä kuin villieläin AAAAAAAAAAA!!!!! kun muut lapset aamupiirissä hämmentyneinä istuvat ja katsovat kun riehuja repii kaiken mikä seiniltä irtoaa ja pöydiltä saa käsiinsä, samalla väistellen potkuja joita riehuja käy satunnaisesti sihtaamassa istujiin ).
Karmea kiljuminen jatkuu, se kuuluu päiväkodin eteiseen saakka.
Huuto ei laannu ja loppunäytös potkuineen näkyy ikkunan lasi läpi, kun Sinä vilkutat juuri hoitoon tuomallesi aralle lapsellesi rohkaisevasti heiheit.
Laadukasta varhaiskasvatusta, toki. Vietä kulti hauska päivä!
Ja "aamupiiriin" /muiden lasten edessä häpäistäväksi pitää tulla, "koska nyt on piiriaika"???
Miten sinne huoneeseen vienti tuossa emotionaalisessa tilassa olevaa lasta ja hänen kehitystarvettaan tukee? Tai koko episodi kenenkään läsnäolleen hyvinvointia?
"Täysin neuvotonta lastentarhanopettajaa..." Se koulutettu?
Siinähän se lapsi juuri neuvoi (eikä varmaan ensimmäistä kertaa) : tämä piirissä paikallaan istuminen ja kuuntelu ei ole se, mitä minä nyt kykenen tekemään tai millä tavalla minut kohdataan.Mikä olisi?
Mitä tilanteesta oppivat muut lapset? Tiedättekö, mitä kukin muu lapsi oppi ja koki? Ja kotona ihmetellään, kun lasten vatsaan sattuu, päätä särkee, yöllä painajaisia ja kastelua, ei muista mitään päiväkotipäivästä, saa selittämättömiä raivopuuskia tai itkukohtauksia, takertuu vanhempaan, on jännittynyt....
Ei se huoneeseen juuri viety lapsi ollut tuo riehujalapsi.
Piiri on saattanut alkaa hyvin, mutta kesken kaiken yksi lapsista kilahti. Paras ratkaisu olisi, että yksi kasvattaja lähtisi tuon lapsen kanssa toiseen tilaan, mutta yleensä sitä vaihtoehtoa ei ole käytettävissä, koska kasvattajia on paikalla vain yksi (toinen on oman pienryhmänsä kanssa ulkona).
Miten vasu perustelee oppimisen tapahtuvan näissä jokapäiväisissä "poikkeustilanteissa"? Riittääkö, että kaikki kasvattajat esittävät, että kaikki on ok ja sujunut suunnitelmien mukaan (siis vähän niin kuin sadussa Keisarin uudet vaatteet)?
Ryhmän lasten oireilu on toki aina selitettävissä kotioloilla. Silloin eettistä stressiä ei pitäisi tulla kasvattajille ollenkaan.
epämiellyttäviä faktoja kirjoitti:
Vain tyhmin osa joutuu näille aloille kuten lähihoitaja,lastentarha täti ym.Ei näistä kannata paljon maksaa palkkaa koska kuka vaan osaa tehdä
Valitettavasti vain koulutettu henkilö otetaan päiväkotiin töihin, ei kouluttamaton. Tämä on tosiasia tänä päivänä. Ja kun kolmen vuoden koulun on käyty (esim lähihoitaja) niin sinun mielestäsi tämä hoitaja on sitten tyhmä ? Ja lisäksi näihin koulutuksiin ei jouduta vaan niihin haetaan omasta tahdosta. Oletko kuulut sanaa kutsumus ? Otatko oman lapsesi töihin mukaan kun hoitajien ammatti sinun mielestäsi niin huono ja arvoton ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus?.
Sitähän juuri kysyin. Käänsit asian toisin päin. Eli selitän asian vielä uudestaan: Mielestäni se, että lapset saivat laulaa haluamiaan lauluja, ei estä heitä kehittymästä. Tällöin hoitajan muskarihetki on siis voinut olla ihan onnistunut.
Viihdyttävä ja kehittävä, eri tavoitteet.
Toki, mutta eivät myöskään sulje toisiaan pois. Mielenkiinnosta kysyn, mitä nimenomaan kehittäviä tavoitteita opettajan valitsemilla lauluilla haetaan?
Tämä löytyy lapsen vastusta ja tavoitteista siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Siksi, että se ei ole lasten edun mukaista vaan vain ja ainoastaan sen korkeampaa palkkaa ja egonnostoa hakevan lastenhoitajan henkilökohtainen etu. Tili kasvaa, työtehtävät muuttuu ja cv näyttää muuta kuin henkilö oikeasti on, lasten kustannuksella.
Ei ole lastenhoitajajasta opettajaksi. Olen kerran seurannut erästä päiväkotia, jossa päätettiin porukalla jaksa hommat. Yksi lastenhoitaja veti muskarit. Hän kokosi ohjelman hatusta vetämällä: kun ne on niin kivoja lauluja ja lapset tykkää. Opettaja toimiin pedagogisiin perustein. Ja, tämän joko ymmärtää tai ei. Selittämään ei kannata alkaa.
Mikä tuossa on niin väärin? Lapset oppivat asioita ihan huomaamattakin. En ymmärrä, miksi lastenhoitajan valitsemat laulut eivät sinun mukaasi opeta mitään mutta opettajan valitsemat opettavat.
Olen itse musiikkipedagogi joten olettaisin ymmärtäväni jotain asiasta.
Kyse onkin siitä, miksi tietyt laulut valitaan. Musiikkipedagogi ei ole vakaope. Ei riitä pätevyys. Se on laissa määritelty.
Onko sekin laissa määritelty, kuka saa pitää niitä muskareita? Vainko vakaope eikä esimerkiksi musiikin alan koulutuksen saanut? Kyseinen lastenhoitaja oli sinun mukaasi valinnut laulut siksi, että lapset pitivät niistä. Edelleen, mikä siinä on väärin?
Ei ole "väärin" tehdä asioita, jotka viihdyttävät ja hauskuttavat. Se ei vain ole institutionaalisen koulutusjärjestelmän prioriteetti tai tarkoitus. Opettajan tehtävä on haastaa lapsia kehittymään, tunnistaa kunkin kehitysvaiheet ja vastata tarpeisiin pedagogisin keinoin. Se on tavoitteellista toimintaa.
Esimerkissä hoitaja oli valinnut muskarihetkeen otoksen lauluja, joiden oli ajatellut viihdyttävän lapsia tai jostain muusta (nimeämättömästä) syystä lasten "pitävän niistä". Motivaatio ja tarkoitus toiminnalle perustui siis eri asiaan kuin vasussa suunniteltuihin ko. lasten taitojen seurantaan liittyviin sekä tietoisiin ja perusteltuihin harjoituksiin.
Jos lapset tykkäävät laulaa juuri niitä kyseisiä lauluja, miten se estää heidän kehityksensä?
Kuulostaa siltä, että olet niin vakuuttunut asiassasi, ettet kykene ymmärtämään jo annettuja vastauksia. Niitä pohtimalla saat kuitenkin vastauksen muuhunkin.
Epäilet, että emotionaalinen mieltyminen toimintaan estäisi kehityksen. Mistä moinen ajatus?.
Sitähän juuri kysyin. Käänsit asian toisin päin. Eli selitän asian vielä uudestaan: Mielestäni se, että lapset saivat laulaa haluamiaan lauluja, ei estä heitä kehittymästä. Tällöin hoitajan muskarihetki on siis voinut olla ihan onnistunut.
Viihdyttävä ja kehittävä, eri tavoitteet.
Toki, mutta eivät myöskään sulje toisiaan pois. Mielenkiinnosta kysyn, mitä nimenomaan kehittäviä tavoitteita opettajan valitsemilla lauluilla haetaan?
Tämä löytyy lapsen vastusta ja tavoitteista siinä.
Vasusta.
Vierailija kirjoitti:
epämiellyttäviä faktoja kirjoitti:
Vain tyhmin osa joutuu näille aloille kuten lähihoitaja,lastentarha täti ym.Ei näistä kannata paljon maksaa palkkaa koska kuka vaan osaa tehdä
Valitettavasti vain koulutettu henkilö otetaan päiväkotiin töihin, ei kouluttamaton. Tämä on tosiasia tänä päivänä. Ja kun kolmen vuoden koulun on käyty (esim lähihoitaja) niin sinun mielestäsi tämä hoitaja on sitten tyhmä ? Ja lisäksi näihin koulutuksiin ei jouduta vaan niihin haetaan omasta tahdosta. Oletko kuulut sanaa kutsumus ? Otatko oman lapsesi töihin mukaan kun hoitajien ammatti sinun mielestäsi niin huono ja arvoton ?
Kyllä meidän päiväkodissa on kyllä ihan kouluttamattomia henkilöitä töissä. Esim minä olen tällä hetkellä epäpätevä "lastenhoitaja". Työsuhdetta jatkettu aina pätkittäin eteenpäin. Aloitin kouluttamattomana erityisavustajana ja avustettava jatkoi kouluun ja minä sain "varhaiskasvattajan pestin. Sijaisia (siis jos saadaan) on ollut mm keittäjä ja hiihtäjä ja postinjakaja. Kenelläkään ei mitään koulutusta tai kokemusta alalta.
Ja mitenkään en vähättele alaa. Työ on oikeasti tosi raskasta ja ihan peestä, mutta valitettavasti olen tähän jämähtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Koska lastenhoitajan koulutus ei ole opettajan tehtäviin valmistava koulutus.
Korkeakoulututkinto on teorian tuntemukseen ja soveltamiseen sekä tutkimukseen perustuva koulutus, josta valmistutaan asiantuntijatehtäviin. Lähihoitaja, ent. lastenhoitaja tai päivähoitaja, on käytännön hoitotyöhön valmistava ammattikoulutus.
Miten yksittäisen päiväkotijohtajan tekemä kirje ja "muutaman kk kurssi" voisi pätevöittää korkeakoulututkintoa edellyttävään tehtävään? Koulutus yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ei ole läpihuutojuttu vaan sinne on a) vaikea päästä b) rankkaa ja sitoutumista vaativaa opiskelua kolmella kielellä c) ei mitään takeita, että tutkinnon tai kurssit saa suoritettua hyväksyttävästi, jos ei asioita omaksu.
On totta, että nyt monet lastenhoitajat tekevät varhaiskasvatuksen opettajien sijaisuuksia. Moni heistä arvioi itse oman osaamisensa olevan vähintäänkin yhtä hyvää kuin pätevillä ja koulutetuilla opettajilla. Joitakin esihenkilökin voi tsempata sanomalla "oletpa taitava" tai kannustuspalkita, jotta työmotivaatio kestäisi.
Korkeakoulussa opetetaan myös lähdekriittisyyttä, vertaisarviointia ja oman toiminnan arvioinnin taitoa suhteessa tieteellisen tutkimuksen tuloksiin.
Moni koulutettu opettaja on irtisanoutunut alalta, koska yhteistyö kouluttamattomien "opettajaparien" kanssa ja opettajien osaamistasoa tunnistamattomien hoitajien kanssa on turhauttavaa. Työ ei tällöin onnistu siihen pätevöittävän koulutuksen mukaisesti, vaan opettaja joutuu sietämään ala-arvoiseksi kokemaansa puuhastelua. Pedagogiikka on tieteellinen käsite, joka on määriteltävissä.
No jo oli korkealentoista tekstiä. Olet varmaan itse aika epämiellyttävä työtoveri - päätellen siitä, miten kirjoitat muista alan ammattilaisista työpaikallasi. Kannattaisiko työilmapiirin muutos aloittaa oman asenteen korjaamisesta? Se, että pitää itseään muita parempana on harvoin johtanut hyviin tuloksiin.
Ei toi nyt kovin korkealentoista ole, jos on opiskellut joskus jotain.
Huvittavaa on määritellä ihmisiä epämiellyttäviksi, jos he eivät ihaile puhujaa varauksetta kuin jotakin 2v prinsessaa. 🤣
Meillä 3v kiukuttelee kärttyitkussa "tyhmä tuoli", kun itse törmää jakkaraan ja sattuu ja "tyhmä äiti", kun ei itse saa haalaria puettua oikein jne. Tässäkin "tyhmä ope", kun sanoo asiat kaunistelematta.
Miten joku voi hävetä omaa valitsemaansa koulutusta ja työtään noin? Maailmassa on kasoittain työttömiä ihmisiä miltä vain koulutusasteelta. On noloa ja pikkusieluista kiukutella, kun ei ole hyväksytty tekemään työtä, mihin ei ole pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei pitkän työurantehneitä lastenhoitajia voida pätevöittää tietyin ehdoin varhaiskasvatuksen opettajiksi?
Esim. Pitää olla tietyn pituinen työhistoria + johtajan arviointikirje jolla pääsisi sitten vaikka muutaman kk kestävälle kurssille jolla sitten pätevöidytään.
Osa lastenhoitajista tekee jo nyt epäpätevänä sijaisuuksia, osa tehnyt jo monta vuotta.
Koska lastenhoitajan koulutus ei ole opettajan tehtäviin valmistava koulutus.
Korkeakoulututkinto on teorian tuntemukseen ja soveltamiseen sekä tutkimukseen perustuva koulutus, josta valmistutaan asiantuntijatehtäviin. Lähihoitaja, ent. lastenhoitaja tai päivähoitaja, on käytännön hoitotyöhön valmistava ammattikoulutus.
Miten yksittäisen päiväkotijohtajan tekemä kirje ja "muutaman kk kurssi" voisi pätevöittää korkeakoulututkintoa edellyttävään tehtävään? Koulutus yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa ei ole läpihuutojuttu vaan sinne on a) vaikea päästä b) rankkaa ja sitoutumista vaativaa opiskelua kolmella kielellä c) ei mitään takeita, että tutkinnon tai kurssit saa suoritettua hyväksyttävästi, jos ei asioita omaksu.
On totta, että nyt monet lastenhoitajat tekevät varhaiskasvatuksen opettajien sijaisuuksia. Moni heistä arvioi itse oman osaamisensa olevan vähintäänkin yhtä hyvää kuin pätevillä ja koulutetuilla opettajilla. Joitakin esihenkilökin voi tsempata sanomalla "oletpa taitava" tai kannustuspalkita, jotta työmotivaatio kestäisi.
Korkeakoulussa opetetaan myös lähdekriittisyyttä, vertaisarviointia ja oman toiminnan arvioinnin taitoa suhteessa tieteellisen tutkimuksen tuloksiin.
Moni koulutettu opettaja on irtisanoutunut alalta, koska yhteistyö kouluttamattomien "opettajaparien" kanssa ja opettajien osaamistasoa tunnistamattomien hoitajien kanssa on turhauttavaa. Työ ei tällöin onnistu siihen pätevöittävän koulutuksen mukaisesti, vaan opettaja joutuu sietämään ala-arvoiseksi kokemaansa puuhastelua. Pedagogiikka on tieteellinen käsite, joka on määriteltävissä.
No jo oli korkealentoista tekstiä. Olet varmaan itse aika epämiellyttävä työtoveri - päätellen siitä, miten kirjoitat muista alan ammattilaisista työpaikallasi. Kannattaisiko työilmapiirin muutos aloittaa oman asenteen korjaamisesta? Se, että pitää itseään muita parempana on harvoin johtanut hyviin tuloksiin.
Ei toi nyt kovin korkealentoista ole, jos on opiskellut joskus jotain.
Huvittavaa on määritellä ihmisiä epämiellyttäviksi, jos he eivät ihaile puhujaa varauksetta kuin jotakin 2v prinsessaa. 🤣Meillä 3v kiukuttelee kärttyitkussa "tyhmä tuoli", kun itse törmää jakkaraan ja sattuu ja "tyhmä äiti", kun ei itse saa haalaria puettua oikein jne. Tässäkin "tyhmä ope", kun sanoo asiat kaunistelematta.
Miten joku voi hävetä omaa valitsemaansa koulutusta ja työtään noin? Maailmassa on kasoittain työttömiä ihmisiä miltä vain koulutusasteelta. On noloa ja pikkusieluista kiukutella, kun ei ole hyväksytty tekemään työtä, mihin ei ole pätevä.
Jos minusta puhut, niin olen kyllä opiskellut. En kyllä näe, mitä sillä on tekemistä sen kanssa, kuinka kohtelee työtovereitaan.
Lasten paikka on äidin kanssa kotona. Isät töihin ja äidit koteihin.
Termi on välttämätön tietää ja soveltaa opettajan työssä. Kyllä lastenhoitaja voi googlettaa, mutta on kuitenkin eri asia ymmärtää ja käyttää. Sanoisin, että vaatii syvempää opiskelua, ymmärrystä ja oppimisen soveltamista pedagogisiin käytänteisiin.