Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

Voisi hyvin tutkia, ovatko lapsia jotka ennemmin tai myöhemmin putoavat ja ehkä aikuisena syrjäytyvät kaikista tukitoimista huolimatta.

Ihan avartava on sinun näkökulmasi siihen mihin lastentarhassa pyritään. Mutta olisi kiinnostavaa myös tietää, miksi erityiskasvatusta vaativien pikkulasten määrä on nykyään niin iso? Ovatko ihmistaimet nykyään ongelmaisempia kuin ennen vai lyödäänkö diagnoosi entistä herkemmin lapseen? Leimaahan ihminen kantaa lopun ikänsä kerran sellaisen saatuaan.

Milloin puututaan siihen että monet vanhemmat tuovat lapsia hoitoon vapaapäivinään ja lomilla vaan koska he voivat. Jopa niin että molemmat vanhemmat ovat vapaalla/lomalla. Ja tietenkin täydeksi päiväksi 8-9h. Ja ihan lähtien 1-vuotiasta kysymys. Lapsen etu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

Voisi hyvin tutkia, ovatko lapsia jotka ennemmin tai myöhemmin putoavat ja ehkä aikuisena syrjäytyvät kaikista tukitoimista huolimatta.

Ihan avartava on sinun näkökulmasi siihen mihin lastentarhassa pyritään. Mutta olisi kiinnostavaa myös tietää, miksi erityiskasvatusta vaativien pikkulasten määrä on nykyään niin iso? Ovatko ihmistaimet nykyään ongelmaisempia kuin ennen vai lyödäänkö diagnoosi entistä herkemmin lapseen? Leimaahan ihminen kantaa lopun ikänsä kerran sellaisen saatuaan.

Onko sellainen asia kuin yhteiskunnan polarisaatio terminä tuttu? Se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnissa on revennyt iso juopa eri perheiden kesken ja se kasvaa kovaa vauhtia nykyisin. Käytännössä juopa on nyt jo sellainen, että hyväosainen ei pysty edes kuvittelemaan millaista elämää siellä toisessa päässä eletään ja toisinpäin. Se tarkoittaa sitä, että siellä huonommassa päässä on kerääntynyt ylisukupolvisia ongelmia, sairauksia, heikkoja geenejä, huonoa sosioekonomista asemaa jne jne. On aivan erilainen asia ponnistaa peruskouluun vaikkapa Jakomäestä syrjäytyneen yyhoon adhd -ongelmaisena lapsena kuin Lauttasaaresta hyvinvoivasta keskiluokasta. 

Vierailija kirjoitti:

Milloin puututaan siihen että monet vanhemmat tuovat lapsia hoitoon vapaapäivinään ja lomilla vaan koska he voivat. Jopa niin että molemmat vanhemmat ovat vapaalla/lomalla. Ja tietenkin täydeksi päiväksi 8-9h. Ja ihan lähtien 1-vuotiasta kysymys. Lapsen etu?

Subjektiivisessa oikeudessa varhaiskasvatukseen on puolensa ja puolensa. Tämä on toki ikävää puoli, mutta ajatteleppas niitä lapsia jotka ei saa kotona ruokaa tai muuten laiminlyödään heidän kasvatustaan. Eikös se päiväkoti ole silloin parempi paikka viettää päivä?

Ja huom. Olen itsekin kuvailemaasi tilannetta vastaan :)

Miettikää ennen nxxximista. Kriminaalin, kiusaajan  ja/tai loisen ei tarvitse, kun ovat onnenmaassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

Voisi hyvin tutkia, ovatko lapsia jotka ennemmin tai myöhemmin putoavat ja ehkä aikuisena syrjäytyvät kaikista tukitoimista huolimatta.

Ihan avartava on sinun näkökulmasi siihen mihin lastentarhassa pyritään. Mutta olisi kiinnostavaa myös tietää, miksi erityiskasvatusta vaativien pikkulasten määrä on nykyään niin iso? Ovatko ihmistaimet nykyään ongelmaisempia kuin ennen vai lyödäänkö diagn ...hyvinvoinnissa on revennyt iso juopa eri perheiden kesken ja se kasvaa kovaa vauhtia nykyisin. Käytännössä juopa on nyt jo sellainen, että hyväosainen ei pysty edes kuvittelemaan millaista elämää siellä toisessa päässä eletään ja toisinpäin. Se tarkoittaa sitä, että siellä huonommassa päässä on kerääntynyt ylisukupolvisia ongelmia, sairauksia, heikkoja geenejä, huonoa sosioekonomista asemaa jne jne. On aivan erilainen asia ponnistaa peruskouluun vaikkapa Jakomäestä syrjäytyneen yyhoon adhd -ongelmaisena lapsena kuin Lauttasaaresta hyvinvoivasta keskiluokasta. 

Osa Lauttiksessa asuvista kärvistelee veloissaan. Me asumme Chikakossa omassa kaksiossa velatta rannalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

🥶 Jäätävä asenne... Puistattavinta on luja usko sosiaalihygienialta kalskahtavaan ideologiaan, jossa on valioyksilöiden tavoiteltava joukko ja ns. kuona, josta tulee koulia, parannella ja muokata valiojoukkoon kelpaavia tuotteita.

"[--] nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. " jollei heihin kohdisteta tehokkaita puuttumis- ja muuntotoimenpiteitä kyseisen instituution vallanpitäjien toimesta.

Ei yhteiskunnasta putoa pois. Yhteiskunta on me kaikki ihmiset täällä, historian juuret ja tulevat polvet, ympäristö ja suhteet muihin yhteiskuntiin. Yhteiskunta on tavat ajatella, arvot ja kyky olla toisten kanssa. Yhteiskunnat ovat eläviä ja kulttuurisesti muuttuvia.

Juuri siellä päiväkodissa tulee nostaa esille se hienous ja moninaisuus, mikä on monenlaisissa perheissä, taustoissa, erilaisissa arvoissa ja toimintatavoissa. Se on niiden lasten identiteetti ja vahvuus tietää yhteiskunnasta ja maailmasta muutakin kuin jonkun keskiluokkaisen pk-kandin suppea todellisuusfantasia.

Vastenmielistä edes ajatella, että joku pk työntekijä voi luokitella lapsia tai heidän perheitään erilaisiin luokkiin omien arvojensa mukaisesti. Lapset ovat herkkiä ja tunnistavat tuollaiset hierarkiat kipuna kehossaan.

Ei ihme, etteivät suomalaiset halua tehdä lapsia, jos heidät ehdollistetaan pakolla tuollaisessa laitoksessa. "Valmiita kouluun" vs. "jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7-vuotiaana". Mikä on tämä koulu, jolla tässä pelotellaan ja jota varten koko yhteiskunnan nähdään olevan olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

🥶 Jäätävä asenne... Puistattavinta on luja usko sosiaalihygienialta kalskahtavaan ideologiaan, jossa on valioyksilöiden tavoiteltava joukko ja ns. kuona, josta tulee koulia, parannella ja muokata valiojoukkoon kelpaavia tuotteita.

"[--] nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. " jollei heihin kohdisteta tehokkaita puuttumis- ja muuntotoimenpiteitä kyseisen instituution vallanpitäjien toimesta.

Ei yhteiskunnasta putoa pois. Yhteiskunta on me kaikki ihmiset täällä, historian juuret ja tulevat polvet, ympäristö ja suhteet muihin yhteiskuntiin. Yhteiskunta on tavat ajatella, arvot ja kyky olla toisten kanssa. Yhteiskunnat ovat eläviä ja kulttuurisesti muuttuvia.

Juuri siellä päiväkodissa tulee nostaa esille se hienous ja moninaisuus, mikä on monenlaisissa perheissä, taustoissa, erilaisissa arvoissa ja toimintatavoissa. Se on niiden lasten identiteetti ja vahvuus tietää yhteiskunnasta ja maailmasta muutakin kuin jonkun keskiluokkaisen pk-kandin suppea todellisuusfantasia.

Vastenmielistä edes ajatella, että joku pk työntekijä voi luokitella lapsia tai heidän perheitään erilaisiin luokkiin omien arvojensa mukaisesti. Lapset ovat herkkiä ja tunnistavat tuollaiset hierarkiat kipuna kehossaan.

Ei ihme, etteivät suomalaiset halua tehdä lapsia, jos heidät ehdollistetaan pakolla tuollaisessa laitoksessa. "Valmiita kouluun" vs. "jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7-vuotiaana". Mikä on tämä koulu, jolla tässä pelotellaan ja jota varten koko yhteiskunnan nähdään olevan olemassa?

Sulla on mielenterveyden ongelmia, mutta fakta on, että Suomessa on oppivelvollisuus, joka jokaisen tulee suorittaa. Helpoimmalla pääsee kun menee kouluun 7 -vuotiaana ja siitä lähtee vetämään läpi peruskoulun ja toisen asteen. Koulujen jälkeen mennään töihin, pereheellistytään ja kasvatellaan omat lapset. Jos kelkasta putoaa jo alle kouluiän, on maailma hyvin kylmä ja kova paikka. Itse soisin jokaiselle kaikki mahdolliset tuet pärjäämiseen ja varhaiskasvatus on osa tätä tukijärjestelmää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

🥶 Jäätävä asenne... Puistattavinta on luja usko sosiaalihygienialta kalskahtavaan ideologiaan, jossa on valioyksilöiden tavoiteltava joukko ja ns. kuona, josta tulee koulia, parannella ja muokata valiojoukkoon kelpaavia tuotteita.

"[--] nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. " jollei heihin kohdisteta tehokkaita puuttumis- ja muuntotoimenpiteitä kyseisen instituution vallanpitäjien toimesta.

Ei yhteiskunnasta putoa pois. Yhteiskunta on me kaikki ihmiset täällä, historian juuret ja tulevat polvet, ympäristö ja suhteet muihin yhteiskuntiin. Yhteiskunta on tavat ajatella, arvot ja kyky olla toisten kanssa. Yhteiskunnat ovat eläviä ja kulttuurisesti muuttuvia.

Juuri siellä päiväkodissa tulee nostaa esille se hienous ja moninaisuus, mikä on monenlaisissa perheissä, taustoissa, erilaisissa arvoissa ja toimintatavoissa. Se on niiden lasten identiteetti ja vahvuus tietää yhteiskunnasta ja maailmasta muutakin kuin jonkun keskiluokkaisen pk-kandin suppea todellisuusfantasia.

Vastenmielistä edes ajatella, että joku pk työntekijä voi luokitella lapsia tai heidän perheitään erilaisiin luokkiin omien arvojensa mukaisesti. Lapset ovat herkkiä ja tunnistavat tuollaiset hierarkiat kipuna kehossaan.

Ei ihme, etteivät suomalaiset halua tehdä lapsia, jos heidät ehdollistetaan pakolla tuollaisessa laitoksessa. "Valmiita kouluun" vs. "jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7-vuotiaana". Mikä on tämä koulu, jolla tässä pelotellaan ja jota varten koko yhteiskunnan nähdään olevan olemassa?

Sulla on mielenterveyden ongelmia, mutta fakta on, että Suomessa on oppivelvollisuus, joka jokaisen tulee suorittaa. Helpoimmalla pääsee kun menee kouluun 7 -vuotiaana ja siitä lähtee vetämään läpi peruskoulun ja toisen asteen. Koulujen jälkeen mennään töihin, pereheellistytään ja kasvatellaan omat lapset. Jos kelkasta putoaa jo alle kouluiän, on maailma hyvin kylmä ja kova paikka. Itse soisin jokaiselle kaikki mahdolliset tuet pärjäämiseen ja varhaiskasvatus on osa tätä tukijärjestelmää. 

Jotain on perusteellisesti ajattelussa ja asennoitumisessa vinossa, jos ajatellaan että alle kouluikäiselle pitää esikasvatuksen avulla varmistaa, ettei tämä putoa loppuiäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvin kylmää ideologiaa, joka jättää ottamatta huomioon persoonallisuuksien erot ja lasten erilaisen kehittymisvauhdin ja monet muut seikat, jotka muovaavat meitä kehdosta hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

🥶 Jäätävä asenne... Puistattavinta on luja usko sosiaalihygienialta kalskahtavaan ideologiaan, jossa on valioyksilöiden tavoiteltava joukko ja ns. kuona, josta tulee koulia, parannella ja muokata valiojoukkoon kelpaavia tuotteita.

"[--] nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. " jollei heihin kohdisteta tehokkaita puuttumis- ja muuntotoimenpiteitä kyseisen instituution vallanpitäjien toimesta.

Ei yhteiskunnasta putoa pois. Yhteiskunta on me kaikki ihmiset täällä, historian juuret ja tulevat polvet, ympäristö ja suhteet muihin yhteiskuntiin. Yhteiskunta on tavat ajatella, arvot ja kyky olla toisten kanssa. Yhteiskunnat ovat eläviä ja kulttuurisesti muuttuvia.

Juuri siellä päiväkodissa tulee nostaa esille se hienous ja moninaisuus, mikä on monenlaisissa perheissä, taustoissa, erilaisissa arvoissa ja toimintatavoissa. Se on niiden lasten identiteetti ja vahvuus tietää yhteiskunnasta ja maailmasta muutakin kuin jonkun keskiluokkaisen pk-kandin suppea todellisuusfantasia.

Vastenmielistä edes ajatella, että joku pk työntekijä voi luokitella lapsia tai heidän perheitään erilaisiin luokkiin omien arvojensa mukaisesti. Lapset ovat herkkiä ja tunnistavat tuollaiset hierarkiat kipuna kehossaan.

Ei ihme, etteivät suomalaiset halua tehdä lapsia, jos heidät ehdollistetaan pakolla tuollaisessa laitoksessa. "Valmiita kouluun" vs. "jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7-vuotiaana". Mikä on tämä koulu, jolla tässä pelotellaan ja jota varten koko yhteiskunnan nähdään olevan olemassa?

Sulla on mielenterveyden ongelmia, mutta fakta on, että Suomessa on oppivelvollisuus, joka jokaisen tulee suorittaa. Helpoimmalla pääsee kun menee kouluun 7 -vuotiaana ja siitä lähtee vetämään läpi peruskoulun ja toisen asteen. Koulujen jälkeen mennään töihin, pereheellistytään ja kasvatellaan omat lapset. Jos kelkasta putoaa jo alle kouluiän, on maailma hyvin kylmä ja kova paikka. Itse soisin jokaiselle kaikki mahdolliset tuet pärjäämiseen ja varhaiskasvatus on osa tätä tukijärjestelmää. 

Jotain on perusteellisesti ajattelussa ja asennoitumisessa vinossa, jos ajatellaan että alle kouluikäiselle pitää esikasvatuksen avulla varmistaa, ettei tämä putoa loppuiäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvin kylmää ideologiaa, joka jättää ottamatta huomioon persoonallisuuksien erot ja lasten erilaisen kehittymisvauhdin ja monet muut seikat, jotka muovaavat meitä kehdosta hautaan.

Millä sinä sen sitten varmistaisit ettei kukaan jää jälkeen jo lähtötelineillä?

Sulla on mielenterveyden ongelmia, mutta fakta on, että Suomessa on oppivelvollisuus, joka jokaisen tulee suorittaa. Helpoimmalla pääsee kun menee kouluun 7 -vuotiaana ja siitä lähtee vetämään läpi peruskoulun ja toisen asteen. Koulujen jälkeen mennään töihin, pereheellistytään ja kasvatellaan omat lapset. Jos kelkasta putoaa jo alle kouluiän, on maailma hyvin kylmä ja kova paikka. Itse soisin jokaiselle kaikki mahdolliset tuet pärjäämiseen ja varhaiskasvatus on osa tätä tukijärjestelmää. [/quote]

Mistä tällaista kirjoittava henkilö voisi tietää, millaista on elämä hänen kelkkansa ulkopuolella? Elämä ei ole kaikille suorittamista ja taistelua päästäkseen yhden totuuden kelkkaan, edes sinne jalaksille roikkumaan. Elää voi monella tavalla ja nauttia omista vahvuuksistaan, vaikka joku muu näkisi ne vahvuudet poiskorjattavina vikoina. Millainen ihminen käyttää esim. lääketieteen diagnooseja haukkumasanoina / viestin mitätöinnin välineinä / defenssinä/ solvauksena julkisessa keskustelussa, kun kohtaa kritiikkiä? Myös lapsia kohtaan? Tai työkavereita, vanhempia, johtajaa?

Vaikuttaa, että varhaiskasvatuksessa on humaanit ylimmän tason ohjeet ja kirjaukset, mutta todellisuudessa taloissa lasten kanssa voi toimia mielivaltaisia henkilöitä, joilta puuttuu kyky oman toimintansa kriittiseen tarkasteluun ja yleissivistys. Surullista ja todella huolestuttavaa lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaan vanha hyvä nimi LASTENTARHA tai vaikka tarhaamo. Sitähän se on eikä enempää tarvitsekkaan, vaikka siellä työskentelevien egon korottamiseksi sellaista säilytyspaikkaa sanotaan hienommin varhaiskasvatukseksi. Alle kouluikäinen tuskin tarvitsee sen ihmeempää kuin huolehtivat ja välittävät aikuiset, jotka vastaavat siitä että lapsella on turvallinen ympäristö, leikkiä, laulua, ruokaa eli perusturvalliset olosuhteet. Jo päiväkoti nimitys oli harhaanjohtava. Koti tuskin sillä eihän koti ole sellainen vieras paikka missä myös vieraat ihmiset hoitavat lapsia. 

Näissä tarhoissa vaan on se vika, että ne eivät mitenkään vastaa nykymaailman ja koulun vaatimuksia. Meillä on perheiden kesken tilanne se, että perheet ovat äärimmäisen erilaisia. On hyvinvoivia perheitä, joissa lapsilla ei ole erityistarpeita ja ovat aika lailla valmiita kouluun 7 -vuotiaina. Ja on perheitä, joilla ei mene hyvin ja lapset tarvitsevat valtavasti erilaisia tukipalveluita, jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7 -vuotiaana. Jos on pelkkää tarhaa, nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. Sekö olisi se lastenhoitajille mieleinen maailma? Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. 

🥶 Jäätävä asenne... Puistattavinta on luja usko sosiaalihygienialta kalskahtavaan ideologiaan, jossa on valioyksilöiden tavoiteltava joukko ja ns. kuona, josta tulee koulia, parannella ja muokata valiojoukkoon kelpaavia tuotteita.

"[--] nämä jälkimmäisen ryhmän lapset putoavat pois yhteiskunnasta. " jollei heihin kohdisteta tehokkaita puuttumis- ja muuntotoimenpiteitä kyseisen instituution vallanpitäjien toimesta.

Ei yhteiskunnasta putoa pois. Yhteiskunta on me kaikki ihmiset täällä, historian juuret ja tulevat polvet, ympäristö ja suhteet muihin yhteiskuntiin. Yhteiskunta on tavat ajatella, arvot ja kyky olla toisten kanssa. Yhteiskunnat ovat eläviä ja kulttuurisesti muuttuvia.

Juuri siellä päiväkodissa tulee nostaa esille se hienous ja moninaisuus, mikä on monenlaisissa perheissä, taustoissa, erilaisissa arvoissa ja toimintatavoissa. Se on niiden lasten identiteetti ja vahvuus tietää yhteiskunnasta ja maailmasta muutakin kuin jonkun keskiluokkaisen pk-kandin suppea todellisuusfantasia.

Vastenmielistä edes ajatella, että joku pk työntekijä voi luokitella lapsia tai heidän perheitään erilaisiin luokkiin omien arvojensa mukaisesti. Lapset ovat herkkiä ja tunnistavat tuollaiset hierarkiat kipuna kehossaan.

Ei ihme, etteivät suomalaiset halua tehdä lapsia, jos heidät ehdollistetaan pakolla tuollaisessa laitoksessa. "Valmiita kouluun" vs. "jotta koulunkäyntiin olisi edes jotkut saumat 7-vuotiaana". Mikä on tämä koulu, jolla tässä pelotellaan ja jota varten koko yhteiskunnan nähdään olevan olemassa?

Sulla on mielenterveyden ongelmia, mutta fakta on, että Suomessa on oppivelvollisuus, joka jokaisen tulee suorittaa. Helpoimmalla pääsee kun menee kouluun 7 -vuotiaana ja siitä lähtee vetämään läpi peruskoulun ja toisen asteen. Koulujen jälkeen mennään töihin, pereheellistytään ja kasvatellaan omat lapset. Jos kelkasta putoaa jo alle kouluiän, on maailma hyvin kylmä ja kova paikka. Itse soisin jokaiselle kaikki mahdolliset tuet pärjäämiseen ja varhaiskasvatus on osa tätä tukijärjestelmää. 

Jotain on perusteellisesti ajattelussa ja asennoitumisessa vinossa, jos ajatellaan että alle kouluikäiselle pitää esikasvatuksen avulla varmistaa, ettei tämä putoa loppuiäkseen yhteiskunnan ulkopuolelle. Hyvin kylmää ideologiaa, joka jättää ottamatta huomioon persoonallisuuksien erot ja lasten erilaisen kehittymisvauhdin ja monet muut seikat, jotka muovaavat meitä kehdosta hautaan.

Millä sinä sen sitten varmistaisit ettei kukaan jää jälkeen jo lähtötelineillä?

Jää jälkeen mistä? Eiköhän edellinen kirjoittaja tarkoita,että aika kovaa maailmaa nyt ylläpidetään, jos tarkoitus on päästä johonkin tiettyyn tilanteeseen kilpajuoksussa( mihin?), tai johonkin asemaan suhteessa muihin ( mihin asemaan?).. ymmärrätkö? Koko ajatusmalli on kova ja vaarallista,jos se on jo päiväkodissa, koska lapset sen sieltä kyllä imee itseensä. Erilaisuuden pitäisi oikeasti olla hyväksyttyä.

T.ohis

Kuis sujuu?

"  Käytännössä mitä nuorempana lasten erityistarpeisiin voidaan puuttua ja tarjota apuja, sitä helpommin lapsilla on mahdollisuus aloittaa koulunsa edes vähä samalta viivalta. Ja niitä erityisvarhaiskasvatuksen opettajien apuja tarvitaan jo parivuotiaina hyvinkin. "

Nykyään "käytännössä" jos lapsella ei ole ollut erityistarpeita lastentarhaan tullessa, on lapsella niitä tarhauksen jälkeen lähtiessä.

Mutta ovat kai nykykoulun olosuhteisiin hyvinkin kelpoisia sitten kun sopeutuu joukkoon sopivasti erityistarpeisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Jos näkee lasten tarpeen, miten niin ei voi tehdä sille mitään omassa asemassaan? Mikä on se SYY, että valitsee hanke- ja paperityöt yhdenkään lapsen inhimillisten tarpeiden ohi? Aikuisella on valta päättää omasta toiminnastaan."

Voit kysyä tuota Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Suomen opetusministreri on tällä hetkellä Li Andersson.

Opetusministeri Li Anderson pyrkii kommenteillaan ja teoillaan korjaamaan sotkua, joka saatiin aikaan kaikilla koulutusasteilla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella. Tämän luulisi muistavan joka ainoan vaka-kandiansa tuolloin yliopistolla suorittamassa ollut. Tai kuka vain, joka jollain tavalla liittyy kasvatuksen ja koulutuksen alaan tai ylipäätään seuraa yhteiskunnan päätöksentekoa, sen perusteita ja seurauksia."

Niinkö todella. Aika vakuuttavaa on tosiaan konkreettinen sotkujen korjaaminen ollut jos lopputulos tämä missä nyt rämmitään.

Miten nyt tulee yhtäkkiä mieleen vain jonku pontevan bloggarin (natalia joku) kasvot, joka oikeasti teki jotain asian eteen , nostanut jämäkästi asiaa esiin, tätä varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa , ollut mielenilmauksen alullepanija, etcetera.

Siis bloggari.

Toki opetuisministerikin on eittämättä ahkeroinut asian eteen väsymättä ja määrätietoisesti.

Mikä ihmeen viiva ja kuka sen viivan piirtää tai määrittelee? Oikeasti. Miksi pitäisi kenenkään olla samalla "viivalla" kenenkään toisen kanssa missään muualla paitsi jossain juoksukilpailujen (lähtöviivalla!), kun mitataan, mikä aika juoksijoilta y-z kuluu matkan x juoksemiseen sinä päivänä ja siinä lähdössä. Seuraavilla kierroksilla tilanne on aina eri.

Tuollaiset kuvitteelliset viivat tällaisissa asioissa eivät kerro muuta, kuin että mantraa hokeva henkilöstö on vaarallisen vahvasti ohjailtavissa ja manipuloitavissa olevaa ihmistyyppiä, joka ei kyseenalaista mitään mitä joku esityyppi tai opettaja sanoo. Tutkintopaperit tulleet varmaan käteen (ja annettu) samalla naivilla realismilla.

Vierailija kirjoitti:

Kuis sujuu?

Komiasti. Sijaisia legioona, joita ripoteltiin pitkin taloa, kuin Manulle illallisia. Olo kuin lottovoittajalla. Kalakeitto-illallinen lämmittää vatsassa ja hiihtoladut kutsuu!☺ O'boy, o'boy!

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen viiva ja kuka sen viivan piirtää tai määrittelee? Oikeasti. Miksi pitäisi kenenkään olla samalla "viivalla" kenenkään toisen kanssa missään muualla paitsi jossain juoksukilpailujen (lähtöviivalla!), kun mitataan, mikä aika juoksijoilta y-z kuluu matkan x juoksemiseen sinä päivänä ja siinä lähdössä. Seuraavilla kierroksilla tilanne on aina eri.

Tuollaiset kuvitteelliset viivat tällaisissa asioissa eivät kerro muuta, kuin että mantraa hokeva henkilöstö on vaarallisen vahvasti ohjailtavissa ja manipuloitavissa olevaa ihmistyyppiä, joka ei kyseenalaista mitään mitä joku esityyppi tai opettaja sanoo. Tutkintopaperit tulleet varmaan käteen (ja annettu) samalla naivilla realismilla.

Siksi siellä onkin henkilöstöpula. Ja monta muuta pulaa. 🙋‍♀️🙋‍♂️

Sijaisia olisi tarvittu 4kpl, 1 saatiin.

Väsyttää, nykyään myös lähes joka aamu vaikka olisin nukkunut 8-9h/yössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin ihmeeseen tarvitaan jatkuvia suunnittelupalavereja? Ei kai sitä pyörää tarvitse viikosta toiseen keksiä uudelleen vuodesta toiseen, että saataisiin noidatettua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Laaditaan yhden kerran huolella koko vuodelle suunnitelma, ja sitten toimitaan sen mukaan. 

Kun ei huvita lähteä ulos palelemaan lasten kanssa, laitetaan hoitaja sinne ja mennään itse tärkeään suunnittelupalaveriin. 

Yksinkertaisesti siihen, että ehtii täyttää kaikki ylemmältä taholta tulevat TuPa-tavoitteet. Näihin annetaan deadlinet ja sitten vo. t tekevät lasten haastatteluja, havainnointeja, suunnitelmia yhteenvetoja jne. joita kovapalkkaiset konsultit ovat Kaskossa keksineet. Niiden täyttämiseen se aika kuluu!