Synnytykseen muutama viikko, ja kukaan ei järjestä babyshowereita. Surullinen mieli
Surullinen ja apea mieli. Synnytykseen on enää kolmisen viikkoa. Olen aina huomioinut ystäväni. Heidän babyshowerit, ollut järjestämässä tai mukana, ostanut lahjat heille, huomioinut heidän lastensa juhlat ja syntymäpäivät 😭 matkustanut pitkänkin matkan päästä mukaan näihin.
Tiedän, hormonit varmaan vaivaavat, eikä ole maailman suurin murhe. Mutta kyllä asia varjostaa odotusta ja mietin, mitä pahaa olen tehnyt ystävilleni, että minulle ei jakseta järjestää yksinkertaista kahvittelua..? Asia hävettää jotenkin, onko minulla edes ystäviä? Asia myös masentaa kovasti. Myös mies ihmetyttää, luulisi että sen verran osaa vinkata asiasta kavereilleni tai alkaa itse järjestämään. Kälyt ihmetyttää, kummilasteni äidit, kukaan ei näe tätä tärkeäksi, vaikka kaikilla heillä on juhlat olleet.
Mitään kalliita lahjoja en kaipaa. Kaikilla ystävillä on rokotukset ja tapaavat jo muita ja osallistuvat tilaisuuksiinkin sääntöjen mukaan.
Tiedän että juhlia ei ole tulossa, koska jokaiselle vähälle viikonlopulle on sovittu sellaista omien asioiden hoitoa eri paikkakunnalla, että se on todellista eikä se voi olla mikään harhautus yms.
Onko kukaan muu ollut vastaavassa tilanteessa? Miten lievittää pahaa oloa?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä niiiin ymmärrän! Itse synnytin viime vuoden lopulla, eikä minulle järjestetty mitään. Minulla on äiti, viisi siskoa, anoppi, miehen sisko, paljon kavereita (tosin useat eri porukasta, ei yhtenäistä isoa piiriä) ja mieskin löytyy. Odotin siis ensimmäistä lastani. Kukaan ei järjestänyt mitään ja kyllä kyrsi!! Yksi kaverini oli tehnyt itse pipon, mutta muuten ei mitään. Ja olin kuitenkin hänen babyshowereissaan. Ja raskaana ollessani kävin KAHDESSA eri babyshower juhlissa, silti ei kukaan minulle järjestänyt mitään. Muuten ei välttämättä niin ärsyttäisi, mutta en saa enempää lapsia, tämä selvisi raskausaikana. Eli ainutkertainen tilaisuus meni sitten siinä... Ainiin, yksi siskoistani soitti lapsen syntymän jälkeen pidettiinkö sinulle muuten babyshowereita? No ei pidetty ei 😂
Ei v@@@@u miten typerää porukkaa🙈
Miten olet sen jälkeen heihin suhtautunut? Oletko mennyt/ aiotko mennä heidän juhliinsa?
Nyt raskauden jälkeen ei enää niin harmita tuo heidän käytös, mutta oli kyllä kamalaa kun vihdoin tajusi, että kukaan ei järjestä minulle mitään... Ja tosiaan kahdessa eri babyshower juhlissa kun kävi, niin ei silti kenelläkään käynyt mielessä, että minustakin olisi kiva juhlia vauvaani, vaikka maha pystyssä olin juhlimassa toisten vauvoja? 😂 Kyllä aion käydä juhlissa jos pyydetään, mutta en varmasti ole se joka juhlia järjestää. Toisissa babyshowereissa olin yksi järjestäjistä, lapsuudenkaverini oli kanssani yhtä aikaa raskaana. Saimme 1kk erolla lapset. Häneen en ole kyllä enää niin tekemisissä, koska on se perrkele, että ei hänellä käynyt mielessä "parhaimmalle ja kauiten olleelle" kaverille järjestää mitään 🙃🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viitsi lukea aloitusta, mutta otat liian vakavasti. Ajattele siltäkin kannalta, ettet varmaan halua koronaa.
Oli korona tai ei, niin joillekin järjestetään ja joillekin ei. Se on oikeasti aika kurjaa, että vaikka osallistuisit aina kaikkien muiden (sinut pyydetään mukaan yhdeksi maksajaksi), pitäisi olla kyse läheisistä ystävistä, mutta kukaan ei tee mitään sinun eteesi.
Minulle järjestettiin aikoinaan, joten en osaa henkilökohtaisella tasolla samaistua, MUTTA olen kyllä seurannut vierestä, kun yhtä ei huomioida ollenkaan... Ei ole kyse minun läheisestä kaverista (puolituttu mieheni puolelta), mutta haikeana seurasin, kun hän oli aina mukana muiden polttareissa, vauvakutsuilla jne., mutta hänen häät ja synnytykset tuli ja meni eikä kukaan järjestänyt mitään. Ei sillä, että minua ihan hirmusti kiinnostaisi puolituttujen elämä, mutta näin se vaan meni ja kuulin näitä asioita muita kautta.
Ihmiset osaa olla röyhkeitä ja osaavat käyttää hyväksi. Kyllä jonkun rahat kelpaa muiden yhteiseen kivaan, mutta koskaan ei ole vastavuoroista - oli koronaa tai ei.
Nimenomaan kun ne on aina ne samat tyypit, jotka kelpaa muiden juhliin maksumiehiksi, mutta joiden eteen kukaan ei halua nähdä vaivaa. Ei tässä ole koronasta kyse vaan siitä, että ne kaverit tuskin järjestää ap:lle mitään muutakaan. Maksumieheksi muiden juhliin pyytävät kyllä.
Ihmettelen kyllä suuresti miksi näin on! Eikä tosiaan tarvitse olla mikään varakas ihminen :D meidän kaveriporukassa ei tuollaista onneksi ole, mutta kyllä joskus nuorempana muistan, kun joku oli aina se, joka kutsuttiin vaan siksi, että "täytyy", koska muuten hän loukkaantuu ja hän on pyörinyt aina porukassa, mutta on jäänyt vähän etäiseksi kaikille. Eikä tietenkään hänen synttäreitä tms. muistettu. Julmaa ja kamalaa kyllä :( jotenkin erikoista, että aikuisilla ihmisillä on edelleen samaa pelleilyä.
Kyllä aikuisetkin tätä harrastaa. Meillä esim syitä on ollut se että "lapsen kanssa on vaikeaa". Siksi ei ole voinut järjestää. Mulla on ollut aina lapsia. Silti olen järjestänyt ja osallistunut muiden juhliin. T. Se jonka lapsi on kaveriporukan vanhin lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko korona aika vaikuttaa, etenkin raskaana olevat ovat olleet nyt tosi varovaisina.
Korona-aika varmaan vaikuttaa. Ihmiset ovat varovaisia järjestämään juhlia tai edes ehdottamaan niitä.
Niin, joillain vaikuttaa ja joillain ei. Kyllä ainakin itsellä tässä korona-aikanakin on ollut jos jonkinlaista kissanristiäistä ja yleensä vaan pienemmällä porukalla.
Ap:n harmituksesta päätellen luulen, että tässä 2 vuoden sisällä on muille kyllä järjestelty eikä korona ole menoa haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli puolestasi. Se on jännä, keitä ihmisiä tällaisissa huomioidaan ja keitä ei. Se, kuinka aktiivinen ja huomaavainen on itse ollut, ei välttämättä edes vaikuta.
Itselläni oli kesällä synttärit, eikä sinne tullut kavereistani juuri ketään. Eikä siinä vielä mitään, jos ei pääse tulemaan, mutta suurin osa näistä kavereista jätti kylmästi vastaamatta kutsuuni tai sanoi "katotaan pääsenkö". Itse olen osallistunut näiden "kamujen" synttäreille, häihin, valmistujaisiin, pikkujouluihin, illanviettoihin ja babyshowereille, ostanut lahjoja ja huomioinut merkkipäiviä.
Ja vaikka tavallisesta ystävyydestä ja huomaavaisuudesta ei pitäisikään mitään palkkiota odottaa, niin väkisin tuli sellainen olo, että tässäkö on kiitos omista teoistani. Tuo tapahtuma sai minut arvioimaan kaverisuhteitani uudelleen.
Ai niin - lisään, että pari kaveria ilmoitti vielä juhlapäivänä että hei, mä en muuten pääse. Ei mitään selitystä, eikä oikeastaan pahoitteluakaan. Meinasi aivot sulaa siitä ihmisten typeryydestä ja välinpitämättömyydestä, ja meinaa vieläkin kun muistelen tätä.
Ihmiset on itsekkäitä ja niillä on usein oma lehmä ojassa. Olen huomannut näiden juttujen (babyshowereiden, synttäreiden) menevän niin, että niitä järjestetään lähinnä, kun halutaan mielistellä jotain tiettyä ihmistä. Siis vähän kuin kouluaikoina: jos olet suosittu ja hyödyllinen, haluavat kaverisi olla sinulle mieliksi ja nostaa sinut jalustalle. Kilteille ja huomaavaisille, mutta "vähemmän hyödyllisille" kavereille ei välttämättä jakseta järjestää mitään, kun eihän niitä mielistellä tarvitse.
Näinhän sen ei tietenkään pitäisi mennä, mutta mitä olen viime vuosina ympäristöäni tarkkaillut, niin...
Mielestäni Amerikassa usein odottavan äidin oma äiti ja/tai anoppi järjestävät kutsut (siellä voi olla kolmetkin juhlat, eli railakkaammat kavereiden kanssa ja sit rauhallisemmat, joihin kutsutaan isoäiti jne.). Ehkä sinulla äiti ja anoppi ovat vanhempaa sukupolvea eivätkä tiedä uudistuneesta käytännöstä? Mutta he voisivat aivan hyvin organisoida juhlat ja kutsua myös sinun kaveripiiriä juhliin.
Tiedän tunteen, ei mullakaan ollut ekan kans eikä nyt kun toka on jo ohittanut lasketun ajan. Oon miettinyt ja ekan kanssa olin surullinen, mut en ole osannut itsekään alkaa järjestää, niin eipä tässä sitten. Oon huomannut et tietyn tyyppiset kaverit saa ne juhlat, mut se tuntuu itselle jotenkin pinnalliselta, en tiiä mikä vai oonko vaan kade. Mulla ei oo kaveripiiriä, mitään yhtenäistä jengiä, vaan yksittäisiä ystäviä, jotka ei tunne toisiaan, niin eihän ne osaa löytää toisiaan eikä kukaan ryhtyä mitään järjestämään. Ei varmaan oo tulossa muitakaan yllätysjuhlia tai edes polttareita, jos päädyn naimisiin, ellen itse järjestä itselleni ...yllätystä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta muistamasta näitä kummilapsia, niin jospa muisti paranee
Joo, kummasti voi alkaa olla "muita menoja" kummilasten juhlien aikana. Jos ihmettelevät että miksi et mene, voit sanoa että luulin että meidän välit on menneet kun et sinäkään osallistunut vauvajuhliin.
Miksi sille kummilapselle pitää kostaa?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, ei mullakaan ollut ekan kans eikä nyt kun toka on jo ohittanut lasketun ajan. Oon miettinyt ja ekan kanssa olin surullinen, mut en ole osannut itsekään alkaa järjestää, niin eipä tässä sitten. Oon huomannut et tietyn tyyppiset kaverit saa ne juhlat, mut se tuntuu itselle jotenkin pinnalliselta, en tiiä mikä vai oonko vaan kade. Mulla ei oo kaveripiiriä, mitään yhtenäistä jengiä, vaan yksittäisiä ystäviä, jotka ei tunne toisiaan, niin eihän ne osaa löytää toisiaan eikä kukaan ryhtyä mitään järjestämään. Ei varmaan oo tulossa muitakaan yllätysjuhlia tai edes polttareita, jos päädyn naimisiin, ellen itse järjestä itselleni ...yllätystä...
Just näin, yleensä ne tiiviit kaveriporukat järkkäilevät näitä toisilleen. Yksittäiset kaverit eivät ehkä osaa, saattavat kyllä tulla paikalle mielellään, jos itse juhlakalu ottaa ohjat.
Itselläni oli pari vuotta sitten polttarit, johon oli tarkoitus osallistua yksittäisiä kavereitani eri paikoista: lapsuuskaveri, muutama opiskelu- ja työkaveri, kaveri, johon olin osallistunut miehen kautta... Näen näitä ihmisiä yksittäin paljon, mutta iso osa ei polttareihin osallistunut, ja veikkaan sen johtuvan siitä, että kynnys tulla yksin lähes vieraaseen porukkaan on korkea. Se on harmillista, sillä itse en koe vaikeana mennä juhliin, joissa en tunne muita vieraita - toki tämä vaatii sen, että myös vieraat osaavat jutella minulle, eivätkä vain sipise keskenään.
Jep, 50v tuli juuri täyteen, ei tarvinnut ilmoitella lehdessä "en juhli", koska kukaan ei muistanut.
Tai muisti: Äiti
t: keskiluokkainen, perheelinen, 30v työelämässä tähän asti ollut mies
Babyshowereissa / vauvajuhlissa ei ole mitään vikaa. Oikein hyödylliset, koska ei siellä äitiyspakkauksessa kuitenkaan ole mitään syöttötuolia, vaippakasaa, montaa tuttupulloa jne. Lapsiperheköyhyys on suurinta pikkulapsiaikana. Ristiäisiin taas viedään lähinnä hopealusikkaa ym., ei käyttötavaraa.
Ja ihmettelijöille tiedoksi, lahjakutsujen järjestämistä itse itselleen pidetään ahneena. Siksi Amerikassa aina joku muu kuin odottava äiti järjestää kutsut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa paha mieli puolestasi. Se on jännä, keitä ihmisiä tällaisissa huomioidaan ja keitä ei. Se, kuinka aktiivinen ja huomaavainen on itse ollut, ei välttämättä edes vaikuta.
Itselläni oli kesällä synttärit, eikä sinne tullut kavereistani juuri ketään. Eikä siinä vielä mitään, jos ei pääse tulemaan, mutta suurin osa näistä kavereista jätti kylmästi vastaamatta kutsuuni tai sanoi "katotaan pääsenkö". Itse olen osallistunut näiden "kamujen" synttäreille, häihin, valmistujaisiin, pikkujouluihin, illanviettoihin ja babyshowereille, ostanut lahjoja ja huomioinut merkkipäiviä.
Ja vaikka tavallisesta ystävyydestä ja huomaavaisuudesta ei pitäisikään mitään palkkiota odottaa, niin väkisin tuli sellainen olo, että tässäkö on kiitos omista teoistani. Tuo tapahtuma sai minut arvioimaan kaverisuhteitani uudelleen.
Ai niin - lisään, että pari kaveria ilmoitti vielä juhlapäivänä että hei, mä en muuten pääse. Ei mitään selitystä, eikä oikeastaan pahoitteluakaan. Meinasi aivot sulaa siitä ihmisten typeryydestä ja välinpitämättömyydestä, ja meinaa vieläkin kun muistelen tätä.
Toi on kyllä törkeyden huippu, että juhlapäivänä aletaan perua. Toki siis joskus käy niin että silloin sairastuu sattumalta, mutta että useampi samanaikaisesti? Ja parhaat ilmoittaa tuntia ennen h-hetkeä, kun kaikki on jo melkein valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Amerikassa usein odottavan äidin oma äiti ja/tai anoppi järjestävät kutsut (siellä voi olla kolmetkin juhlat, eli railakkaammat kavereiden kanssa ja sit rauhallisemmat, joihin kutsutaan isoäiti jne.). Ehkä sinulla äiti ja anoppi ovat vanhempaa sukupolvea eivätkä tiedä uudistuneesta käytännöstä? Mutta he voisivat aivan hyvin organisoida juhlat ja kutsua myös sinun kaveripiiriä juhliin.
Äitinä ja anoppina en ole todellakaan edes tiennyt, että amerikkalainen kulttuuri on tässäkin asiassa levinnyt Suomeen. Suomessa on ollut (ainakin jossakin osissa Suomea) tapana viedä lapsen synnyttyä joku pieni lahja esim. vaate lapselle, leivonnaisia tai ruokaa. Koen hyvin vieraana tuollaiset "vauvasuihkut". Informoikaa nyt hyvänen aika äitejänne ja anoppejanne, ettei tietämättömyys aiheuta raskaana olevalle turhaa mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Amerikassa usein odottavan äidin oma äiti ja/tai anoppi järjestävät kutsut (siellä voi olla kolmetkin juhlat, eli railakkaammat kavereiden kanssa ja sit rauhallisemmat, joihin kutsutaan isoäiti jne.). Ehkä sinulla äiti ja anoppi ovat vanhempaa sukupolvea eivätkä tiedä uudistuneesta käytännöstä? Mutta he voisivat aivan hyvin organisoida juhlat ja kutsua myös sinun kaveripiiriä juhliin.
Äitinä ja anoppina en ole todellakaan edes tiennyt, että amerikkalainen kulttuuri on tässäkin asiassa levinnyt Suomeen. Suomessa on ollut (ainakin jossakin osissa Suomea) tapana viedä lapsen synnyttyä joku pieni lahja esim. vaate lapselle, leivonnaisia tai ruokaa. Koen hyvin vieraana tuollaiset "vauvasuihkut". Informoikaa nyt hyvänen aika äitejänne ja anoppejanne, ettei tietämättömyys aiheuta raskaana olevalle turhaa mielipahaa.
Kyllä se on Suomessa kavereiden tehtävä hoitaa tuollaiset. Harvemminhan Baby showereihin edes kutsutaan äitiä tai anoppia. Itse en ole ainakaan kertaakaan sellaisissa juhlissa ollut.
Kaikki ne Baby showerit missä olen ollut, on järjestetty niin, että yhdessä aletaan pohtia koska ne on ja järjestääkö joku. Sitten ne järjestetään, kun tiedetään mitä on suunnitelmissa.
Ei minullekkaan ole koskaan järjestetty, mutta ei minulla kyllä olekkaan ystäviä. Voisiko tähän olla syynä tämä koronatilanne? Onhan tuo kurjaa, jos muille on järjestetty ja sinä jäät nyt ainoana ilman. En kyllä itse tuon jälkeen olisi mukana muidenkaan juhlissa. Miettisin kyllä myös, onko nuo edes sitten oikeita ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Ei minullekkaan ole koskaan järjestetty, mutta ei minulla kyllä olekkaan ystäviä. Voisiko tähän olla syynä tämä koronatilanne? Onhan tuo kurjaa, jos muille on järjestetty ja sinä jäät nyt ainoana ilman. En kyllä itse tuon jälkeen olisi mukana muidenkaan juhlissa. Miettisin kyllä myös, onko nuo edes sitten oikeita ystäviä.
Mä olen myös todennut ettei mulla ole ystäviä selvästikään. Ainoastaan raha kelpaa. Olen koittanut uudistaa tuttavapiiriä, mutta ikinä ei tunnu löytyvän ihmistä jonka kanssa ystävyys olisi vastavuoroista.
Oletko ap ihan tosissasi?
Korona-aikana haluaisit raskaana ollessasi juhlat?
Oletko kuullut, että raskaana olevia ja vastasyntyneitä on joutunut teholle koronan takia?
Eikö oma ja erityisesti lapsen terveys pitäisi olla nyt tärkeintä?
Minullekaan ei kukaan nelisen vuotta sitten järjestänyt. En ole osallistunut yhdenkään kaverini babyshowereihin nyt kun ovat alkaneet tekemään lapsia. Enkä tule osallistumaankaan.
Menee jonkin verran aiheen vierestä, mutta itselläni on ollut joitakin kertoja sellainen tilanne, että minun on odotettu järjestävän tai tekevän jotain sellaisen juhlan/tilaisuuden eteen, jonka oleellisuutta en ole itse edes tiedostanut.
Esimerkiksi nämä baby showerit. Kyseessä on jenkkiläisen viihteen kautta meille rantautunut tapa. Samoin Halloweenin viettäminen ja lapsen sukupuolen paljastusjuhlat. Niitä ei ole ollut siinä kulttuurissa ja elinpiirissä, jossa olen itse kasvanut. Esimerkiksi Halloween on minulle varmaan yhtä läheinen juhla kuin suomalainen juhannus kiinalaiselle.
Minulle on sitten paljastunut myöhäisessä vaiheessa, että minun odotetaan järjestävän/panostavan. En ole asiaa tajunnut yksinkertaisesti siksi, että en ole ajatellut tällaisia juhlia, koska niitä ei tavallaan ole ollut minulle olemassa. Hyvänä esimerkkinä eräät Halloweenin aikoihin järjestetyt illanistujaiset, joiden jotkut osallistujat olettivat olevan Halloween-bileet.
Omassa karjalaissuvussa on baby showerien ja sukupuolenpaljastusten sijaan keskitytty viemään äidille runsaasti herkkuja ja lapselle lahjoja ensimmäisen kyläilyn yhteydessä.
En tarkoita tällä sitä, että vähättelisin tällaisia juhlia, saati niitä jotka haluavat niitä viettää, mutta ainakin minun tapauksessani kyse ei ole ollut tahallisesta huomiotta jättämisestä, vaan siitä etten ole suhtautunut asiaan siten, että tällaiset juhlat ikäänkuin kuuluvat perinteisiin.
Ihmettelen kyllä suuresti miksi näin on! Eikä tosiaan tarvitse olla mikään varakas ihminen :D meidän kaveriporukassa ei tuollaista onneksi ole, mutta kyllä joskus nuorempana muistan, kun joku oli aina se, joka kutsuttiin vaan siksi, että "täytyy", koska muuten hän loukkaantuu ja hän on pyörinyt aina porukassa, mutta on jäänyt vähän etäiseksi kaikille. Eikä tietenkään hänen synttäreitä tms. muistettu. Julmaa ja kamalaa kyllä :( jotenkin erikoista, että aikuisilla ihmisillä on edelleen samaa pelleilyä.