"Yksi jätkistä" -naiset ihmetyttää

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:59"]

Muuten asiasta viidenteen. Miksi naiset ovat aina raivoissaan sille toiselle naiselle jos mies jää pettämisestä kiinni? Omalle miehelle ei olla mutta nainen haukutaan ja juuri niikuin tuossa yhdessä kommentissa mainittiin, kaivetaan kaikki paska esiin jne..mä olisin kyllä vihanen miehelleni jos se heittäis tosta vaan monen vuoden suhteen ku rukkasen seinään sen takia että sen molo halus törmätä johonki mihin päivä ei paista.

[/quote]

Varmaan samasta syystä kuin miehet niittavat turpaan sitä toista miestä?

Eiköhän moni nainen tunne piston sydämessä, sentakia 7 sivuinen ketju täynnä selittelyä tyyliin en minä mutta muut ja en minä ole tuollaisesta koskaan kuullut. Samaan aikaan kun kirjoittaa,  korvat heiluu.

Voi luoja. Mä luulen että palstalla ei kohta riitä tila enää. Hyviä kommentteja on kyllä näkynyt ja sitten niitä mielensäpahoittajia. Kyllä alottaja ties minkä alulle pisti :D

A: Mä vihaan miesten kanssa viihtyviä naisia! Mulla on niistä omakohtaisia kokemuksia!

B: Mulla taas on ihan päinvastaisia omakohtaisia kokemuksia.

A: MITEN SUN KOKEMUKSET LIITTYY TÄHÄN?!

B: Puhuithan säkin omistas.

A: NIIN MUTTA EI SUN KOKEMUKSET OLE SAMANLAISIA KUIN MUN!!!

B: Siksi ne toinkin esiin.

A: MÄ EN TAJUA SUN KOKEMUKSIA, EI NE MUN MIELESTÄ LIITY TÄHÄN ASIAAN, KOSKA NEHÄN ON IHAN PÄINVASTAISIA KOKEMUKSIA KUIN MUN OMAT KOKEMUKSET!!!

B: Naiset on erilaisia. Me ollaan erilaisia.

A: SÄ OOT VÄÄRÄNLAINEN!!!

B: Ei, olen vain erilainen. On hyvä tuoda esiin, miten erilaisia naiset ovat keskenään.

A: NIIN JUST, SÄ YRITÄT SÄRKEÄ MEIDÄN NAISTEN SOLIDAARISUUDEN! VÄITÄT, ETTÄ ME OLLAAN JOTAIN MUUTAKIN KUIN SE, MITÄ MINÄ SANON!!!

Mulla on käynyt hyvä tuuri kavereiden suhteen. On miehiä ja naisia. On hyviä keskusteluja. Ei ole selkäänpuukottamisia, ei ole tarvetta. Rakastan heitä kaikkia aivan käsittämättömän paljon. Tajuan nyt kuinka onnekas olen kun katson tätä ketjua. Mulla on parhaat tyypit lähellä mitä maa päällään kantaa!

Pakko olla välillä "yksi jätkistä", kun on miesvaltaisella alalla. Äärimmäisen harvoin tulee jätkien kanssa semmoinen fiilis, ettei naisen läsnäolo vaikuttaisi juttujen tasoon ja luulen että on ihan hyvä juttu. ;) Liian usein kanssa se kulissi murtuu, kun tulee ihastuksia sun muita näiden miesten puolelta.

Tiedän kyllä nämä "yksi jätkistä" tapaukset, jotka jotenkin kuvittelevat sitten omistavansa nämä mieskaverit ja muilla naisilla ei ole paljon varaa kaveerata näille. Jos niiden katse voisi tappaa, olisin jo kuollut moneen otteeseen.

Samaan kastiin menee naisilla homokaveri, jonka kanssa menee joku ihmeen esitys päälle. Niinkuin, ollaan jonkun kaveri, koska se on homo ja sen täytyy tykätä vaatteista ja meikeistä, koska se on homo.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:12"]

A: Mä vihaan miesten kanssa viihtyviä naisia! Mulla on niistä omakohtaisia kokemuksia!

B: Mulla taas on ihan päinvastaisia omakohtaisia kokemuksia.

A: MITEN SUN KOKEMUKSET LIITTYY TÄHÄN?!

B: Puhuithan säkin omistas.

A: NIIN MUTTA EI SUN KOKEMUKSET OLE SAMANLAISIA KUIN MUN!!!

B: Siksi ne toinkin esiin.

A: MÄ EN TAJUA SUN KOKEMUKSIA, EI NE MUN MIELESTÄ LIITY TÄHÄN ASIAAN, KOSKA NEHÄN ON IHAN PÄINVASTAISIA KOKEMUKSIA KUIN MUN OMAT KOKEMUKSET!!!

B: Naiset on erilaisia. Me ollaan erilaisia.

A: SÄ OOT VÄÄRÄNLAINEN!!!

B: Ei, olen vain erilainen. On hyvä tuoda esiin, miten erilaisia naiset ovat keskenään.

A: NIIN JUST, SÄ YRITÄT SÄRKEÄ MEIDÄN NAISTEN SOLIDAARISUUDEN! VÄITÄT, ETTÄ ME OLLAAN JOTAIN MUUTAKIN KUIN SE, MITÄ MINÄ SANON!!!

[/quote]

Tjaa. Ollaanko me luettu samaa ketjua ollenkaan? Kyllä täällä minusta nimenomaan naisia dissaavat ovat tunkeneet kaikki naiset (paitsi itsensä) samaan kananaisten lokeroon. Ja se lokerointi on sitä naistenvälisen solidaarisuuden sotkemista ja este naisten tasa-arvolle yhteiskunnassa yleisemminkin. Enkä yhtään ymmärrä, mistä moinen itseinho kumpuaa.

Ketjussa tulee hyvin ilmi ne syyt, miksi valitsen jatkossakin miespuolisia ystäviä (ja naisista vain niitä, jotka eivät alenna itseään joksikin bimboksi vain koska se on heistä jokin naiseuden essentiaalinen persikankivi.)

Mihin ihme pataan ovat lapsena pudonneet ne naiset, jotka peräänkuuluttavat lojaaliutta omalle sukupuolelleen mutta perustelut on jotain ihan sairasta antifeminismiä tyyliin joo, naiset puhuu paskaa toisistaan ja puhutaan sustakin, jollet ole meidän kaa.

Kuvittele tilanne, jossa mies sanoo, ettei jaksa lätkärunkkausta. Tuleeko siihen heti joku miesten joukko syyllistämään häntä, että nyt kuule sinä vihaat miehiä kun et tykkää jääkiekosta.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:02"]Ei siinä ole mitään omansukupuolen halventamista jos kutsuu toista airheadiksi. Olen minä miehiäkin sillä nimellä kutsunut. Suoranainen tyhmyys ei ole kyllä viehättävää.
[/quote]

Myös pissis on ok?

Mä olin pitkän aikaa mun siskon paras kaveri. Koulukiusaamista, sitten tuli työpaikkakiusaamista. Sisko ei enää luottanut yhteenkään naiseen, eikä hänellä ollut yhtään naispuolista ystävää. Vasta kun siskoni on tullut keski-ikään ja kouluttatunut uudestaan ja vaihtanut alaa kokonaan, on hän saanut ystäviä myös naisista.

Jatkuva henkinen väkivalta mikä jatkuu aikuisiälle asti, voi jättää herkkiin ihmisiin pysyviä jälkiä ja joidenkin on vaikea luottaa ihmisiin ollenkaan ja siskon kohdalla nämä kiusaajat ja henkisen väkivallan tekijät olivat naisia, joten hän ei luottanut naisiin.

Ainakin minulle siskon kokemukset ovat olleet silmiä avaavia ja ymmärrän kuinka julmia jotkut naiset voivat olla.

Ps. Tämä on minun läheltä näkemäni ihmisen kokemia asioita, niitä ei voi tietenkään yleistää koskemaan kaikkia naisia. Mutta en pidä myöskään toisten ihmisten kokemien asioiden jatkuvasta vähättelystä. On meinaan todella raastavaa katsoa kuinka joku sinulle rakas ihminen kärsii eikä voi hyvin.

Oltiin kerran tyttöporukalla reissussa. Viidentenä päivänä sanoin etten halua arvostella enää yhdenkään rantaleijonan takapuolta tai sixpäkkiä enkä kokeilla yhtäkään uutta luomiväriä. Ne kaverit oli just näitä kenellä ei oo elämässä muu kuin juoruaminen. Siltikään en olisi mieluummin ollut miesten kanssa reissussa, oli vaan vääränlaisia tyttökavereita. Ei olla erään läheisiä. Nyt on fiksumpia kenen kanssa juttelen yhtä syvällisestä ja pinnallisista asioista kun miestenkin. Ihmiset on erilaisia ja oli mies tai nainen niin pitää löytää vaan ne omanlaiset tyypit, sukupuolesta viis!

Yliopistolla usein pettyy, kun tutustuu jossain seminaarissa johonkin intellektuelliin mimmiin, jonka säkenöivää älyä ihailee ja on ihan silleen 'jes, haluan ton ystäväksi', ja sitten kun tutustutaan, se haluaakin puhua kengistä ja siitä, miten häpeää ohutta tukkaansa ja syö biotiinia, sekä vilkuilee mun vatsaa ja vasenta nimetöntä, kunnes sitten ennen pitkää alkaa vääntää jutunjuurta jostain seminaarikaveristamme, miten se on sitä-ja-tätä. Kun ilmaisen, ettei mua kiinnosta tällainen vuorovaikutus, saan aina sellaista tietynlaista kylmää mulkoilua ja pian jo kyliltä kuuluu, että olen misogynistinen nuori nainen tai että häpeän naiseuttani ja itsevihan takia kiellän 'luonnollisen' 'naisellisen' taipumukseni kengistä keskusteluun...

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 16:42"]

"Milloin olemme jätkien kanssa arvioineet naisten perseitä ja sääriä yhdessä"

[/quote]

MOT. Miesten kanssa tehtynä se on naisten halventamista, kun naiset keskenään arvostelee ohikulkevien tai lehdissä olevien perseitä ja ulkonäköä, se on ok.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:02"]Ei siinä ole mitään omansukupuolen halventamista jos kutsuu toista airheadiksi. Olen minä miehiäkin sillä nimellä kutsunut. Suoranainen tyhmyys ei ole kyllä viehättävää.
[/quote]

Myös pissis on ok?
[/quote]
kyllä on ok. Tuntemissani miehissä on myls muutama sellanen.

Tietenkin näillä naispuolisilla naisilla voi olla huonoja kokemuksia ns. bimboista naisista. On silti typerää vihata kaikkia naisia, menee sovinismin puolelle. Totuus vain on, ettei ne miehet tule näkemään sitä naista yhdenvertaisena, "jätkänä". Kyllä niillä joku filtteri päälle menee kun nainen tulee seurueeseen.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 15:08"]Olen ollut havaitsevinani, että usein naiset jotka toitottavat olevansa yksi jätkistä, eivät olekaan niin kovin rempseitä ja reteitä. He haluavat olla yksi jätkistä että saisivat miesten jakamattoman huomion. Jos kuvioon tulee muita viehättäviä naisia, ollaankin naama mytryssä. Tunnetteko tällaisia naisia?
[/quote]

Voi kyllä. Samainen nainen mainostaa sitäkin, ettei tule toisten naisten kanssa toimeen. Vain miehien. On siis yksi jätkistä, jostain syystä kuitenkin maannut näiden jätkäkavereiden kanssa.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:33"]Yliopistolla usein pettyy, kun tutustuu jossain seminaarissa johonkin intellektuelliin mimmiin, jonka säkenöivää älyä ihailee ja on ihan silleen 'jes, haluan ton ystäväksi', ja sitten kun tutustutaan, se haluaakin puhua kengistä ja siitä, miten häpeää ohutta tukkaansa ja syö biotiinia, sekä vilkuilee mun vatsaa ja vasenta nimetöntä, kunnes sitten ennen pitkää alkaa vääntää jutunjuurta jostain seminaarikaveristamme, miten se on sitä-ja-tätä. Kun ilmaisen, ettei mua kiinnosta tällainen vuorovaikutus, saan aina sellaista tietynlaista kylmää mulkoilua ja pian jo kyliltä kuuluu, että olen misogynistinen nuori nainen tai että häpeän naiseuttani ja itsevihan takia kiellän 'luonnollisen' 'naisellisen' taipumukseni kengistä keskusteluun...
[/quote]

Voitko olla mun kaveri? Yritän keskustella ajankohtaisista asioista tai maailman menosta tai Hesarin artikkelista niin joku kuitenkin kysyy mistä mun paita on, mitä treenaan salilla ja onko mulla hiuksenpidennykset. Airhead jutuillekin on aika ja paikka mutta saan outoja katseita ja välttelevä vastauksia kun haluan KESKUSTELLA jostain.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 20:03"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:01"]

Sosiologinen interventio:

Mieheni ei jaksanut kuunnella duunipaikkansa miesten sählyporukan armeija- ja tissipersejuttuja. Kun hän sanoi lopettavansa, hän sai kehuja ja suitsutusta suoraselkäisyydestään ja lopulta kävi jopa niin, että miehet pyysivät häntä takaisin, koska olivat asiaa ajateltuaan itsekin aika kypsyneitä noihin stereotyyppisiin puheenaiheisiin.

Minä en jaksanut kuunnella duunipaikkani juoksukoulun naisten juttuja, jotka pyörivät vain muiden naisten haukkumisen ympärillä. (Pakko oli jotain puhua, koska puheen kulku on sen indikaattori, menetkö sopivalla vauhdilla, eli koko ajan tarkkaillaan, pystyykö puhumaan läkähtymättä -> jos pystyy, vauhti hyvä.) On ihan saa-ta-nan kuluttavaa, että fiksut naiset alentuu porukassa juoruilemaan ja heittään kaikenlaista paskaa. Tunnelma oli niin negatiivinen, että alkoi vituttaa koko homma, joten kerroin syytä mainitsematta, että lopetan lenkit heidän kanssaan ja yritän jatkaa yksin juoksua. Useimmat noista naisista laittoi mun kanssa heti välit poikki, lounaalla menevät istumaan kauemmas ja projekteissa viestintä tulee heiltä mulle kolmannen osapuolen kautta. Yksi juoksukouluun jäänyt kollega kertoi, että siellä on lähtöni jälkeen haukuttu mua ja keksitty kaikenlaista mun perheestä. Kuulemma siellä tulkittiin, että olen olevinani ja pidän itseäni jonain prinsessana, kun ei heidän seuransa maistu. Olivat oikein hyvin ymmärtäneen perimmäisen syyn kyllä, sillä minua oli arvosteltu kovin sanoin siitä, miten pidän heitä "kanakorina", vaikka he vain "keskustelevat työasioista".

Ero ei ole biologinen eikä muutenkaan universaali, vaan jostainhan naiset täällä ovat oppineet, että makeanhimo, tyytymättömyys ulkonäköön, siiderin valinta oluen sijaan ja esimerkissäni ilmenyt epäluulo toisia naisia kohtaan on muka normaalia. Samoin kuin miehet ovat jostain oppineet, että miesporukassa on pakko muistella varusmiesaikaa tai höhöttää kiimaisena jonkun tytön tisseille, vaikkei edes kiinnosta.

Kysymys kuuluu, voisiko edes teoriassa miesten foorumilla olla tällainen ketju, jossa haukutaan niitä miehiä, jotka pakenee stereotyyppistä, opittua mieskäytöstä. Eli voisko olla keskustelu, jossa miehet kokevat uhkaksi ne miehet, jotka ei jaksa jauhaa jostain matkaoppaan perseestä tai telkkarijuontajan suihinottosuusta. Enpä usko. Miehet sietää erilaisuutta ja osaa nauraa stereotyyppisyydelleen sekä vaihtaa puheenaiheetta.

[/quote]

Tai olisko vaikka niin, että kaikki miehet eivät todellakaan siedä erilaisuutta ja kaikki naiset eivät sitä siedä. Jos on vääränlaisessa porukassa, se johtuu siitä että on vääränlaisessa porukassa eivätkä ihmisten henkiset kyvyt selity heidän sukupuolellaan.

Miksi muuten et selvittänyt häipymistäsi - kuten miehesi teki? Totta kai se herättää hämmennystä. Olisit voinut itse toimia suoraan ja avoimesti tilanteessa.

[/quote]

Eli poisjäänyt teki väärin, ei suinkaan se juoruileva ja pahaa puhuva naisjoukko?

Kyllähän jokainen täyspäinen nainen tietää millainen paskamyrsky nousee samantien kun tuollaiselle ryhmälle kertoo oikean syyn. Ei se heidän käytöstään olisi muuttanut tasan yhtään mihinkään suuntaan. Ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Pääsin sivulle 4 asti ja sain tarpeekseni. Kyllä suurin tasa-arvon este on ihan itse nainen, esim vaatimuksineen, että lapset on hoidettava kotona ja, että se on naisten arvovalinta. Yllättäen, kun kotihoidontuki siirrettiin osaksi miehille, kyse olikin siitä, ettei nsisen palkalla tule toimeen.

Naiset ihan itse laskevat palkkojaan ja heikentävät asemiaan työmarkkinoilla myös niiltä kanssasiskoilta, joilla ei ole ainuttakaan lasta, tai joilla ei ole tarkoituskaan jäädä kotiin.Naiset ihan itse omilla valinnoillaan herkästi rakentavat niitä lasikattoja sen sijaan, että verkostuisivat ja auttsisivat toisia eteenpäin nokitellaan. Tämä on ihan yleistä naisvaltaisilla työpaikoilla.

Itse olen ulkoisesti erittäin naisellinen nainen, työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen omalla tavallani yksi jätkistä, mun seurassa ei tarvitse varoa puheitaan. Ja heitä itsekin hurjaa läppää, ykdi noista miehisyä on paras ystäväni ja me puhumme parisuhteen ongelmista ja jopa seksistä tavalla, jota en ole tehnyt koskaan yhdenkään naispuolisen ystäväni kanssa. Me puhumme musiikista, perheistämme, harrastuksista, politiikasta, matkailusta, työstä, autoista, kitaroista. Mutta me emme puhu julkkiksista, naistenlehdistä, meikeistä. Emme kyräile toisia naisia tai miehiä, emme puhu pahaa selän takana. Miesten kanssa kuviot ovat suorempia ja selvempiä, he osoittavat arvostavansa osaamistani, tätä harvoin naiset tekevät.

Meidän naisten on ihan turha puhua sovinistimiehistä, jos emme itse osaa kunnioittaa toistemme valintoja. Ja kunnioittaa toisiamme yksilöinä, ilman että jonkun naisen valinnoista alkaa välintön arvostelu ja kyräily. Terveisin nainen joka tienaa 2000 euroa enemmön kuin miehensä, joka pn vienyt lapset päivähoitoon, kun nämä olivat max vuoden ja jolle dilti perhe on aina ykkönen!

En tiedä, onko tämä uusi näkökulma, mutta tuon sen esiin silti: minusta pitää olla kaverina sosiaalista silmää sille, kuinka paljon kaverinsa elämässä on ja missä elämäntilanteessa. Minun miehelläni oli naispuolinen ystävä, joka nimenomaan oli tällainen "yksi jätkistä", ja aika stereotyyppisellä tavalla: hän painotti olevansa "yksi jätkistä", oli miesvaltaisella alalla ja ehkäpä koki olevansa jotenkin miesmäinen. Ongelma? Ei varsinaisesti. Se oli, että hän oli elämässämme 24/7. Hän otti jatkuvasti yhteyttä, oli aina samoissa bileissä ja läsnä ihan koko ajan. SE oli ongelma. Minä myönnän, että minusta se ei ollut ok. Se ei ollut ok siksi, että jopa kahdenkeskeistä aikaa viettäessämme hän oli jatkuvasti henkisellä tasolla läsnä. Ja se ei ollut ok siksi, koska koin hänet rehellisesti kilpailijaksi. Mitä hän itse asiassa oli, ratsastaen kaverin roolilla. Se oli epärehellistä ja epäreilua.  

Ero mieheni muihin naispuolisiin ystäviin oli se, että tämä "yksi jätkistä" oli selkeästi vain ja ainoastaan mieheni ystävä. Olin omassa suhteessani ylimääräinen, ja se tuntui pahalta. Miehelläni on nimittäin muitakin naispuolisia ystäviä, mutta he kyllä ottavat minutkin huomioon, ja joskus viettävät aikaa pelkästään minunkin kanssani. Ja minusta on ok, että he saavat joskus vaikkapa jutella mieheni kanssa ilman minun korviani, koska heillä on pitkä yhteinen historia ajalta ennen minua (ja siis kavereina). Ja tällä tavalla minäkin olen yrittänyt toimia omien miespuolisten ystävieni kanssa: huomioivasti ja kunnioittaen. Sekä ystävää että tämän mahdollista perhettä.

HUOM! Tarkoitukseni ei ollut maalata sellaista kuvaa, että ei olisi ok olla kavereita toisesta sukupuolesta tai että puoliso ei saisi jutella muille miehille/naisille ilman puolison haukanterävää katsetta. Totta kai saa, minusta on hienoa että on ystävyyttä sukupuolirajojen ylitse! Ja ihanteena se, että saisimme olla sellaisia ystäviä häpeämättä sitä, kuinka stereotyyppisiä sukupuolemme edustajia tahoillamme olemme. Minä nimittäin tykkään vaate- ja sisustusjutuista ja käsitöistä, enkä halua häpeillä sitä siksi, että ne ovat naisellisia tai "bimbomaisia".