Lue keskustelun säännöt.
Mietimme mieheni kanssa avointa suhdetta.
01.12.2014 |
Tilanteemme on tämä: olemme seurustelleet kolme vuotta ja mieheni on lähes 30-vuotias, ja minä 24-vuotias. Rakastamme toisiamme erittäin paljon ja asumme yhdessä. Olemme kuitenkin viimeaikoina riidelleet paljon, olen pidempään ollut jotenkin epämääräisesti ahdistunut suhteessamme. Syynä on se, että aloittaessamme seurustelemaan miehelläni oli huomattavasti enemmän kokemusta seksikumppaneitten suhteen, kun itse taas olen elänyt kiltisti ns. säästellen itseäni ja näin vanhempana harmittaa, mitä tilaisuuksia olenkaan jättänyt väliin vain siksi, että pelkäsin mitä muut voisivat minusta ajatella. Suurimman osan nuoruudestani olen ollut varattuna eikä seksikumppaneita ole montaa mieheeni verrattuna. Mietin usein, jäänkö jostain paitsi. Tässäkö tämä nyt sitten on. Olemme puhuneet mieheni kanssa asiasta paljon.
Tämä kuulostaa varmaan joidenkin mielestä oudolta, mutta mietimme tänään millaista olisi, jos antaisimme puolin ja toisin luvan säätää jotain vieraan ihmisen kanssa. Ennen tätä sopisimme toki tarkat säännöt, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ja järjestelyn voisimme lopettaa milloin tahansa. Avoimuus olisi kaiken a ja o. Tämä voisi olla vaikka yhden kerran kokeilu. Motiivina tässä olisi se, että oppisin miltä minusta tällainen tuntuu - tuntuisiko se pahalta vai hyvältä? Voisiko se jopa syventää meidän keskinäistä suhdettamme, saisinko sekaviin tunteisiini vastauksen?
Aloin uteliaana lukemaan netistä kokemuksia avoimista suhteista ja se tietyllä tapaa avasi silmäni. Ennen tätä olen ajatellut parisuhdetta vain niin, että ollaan yhden ja saman kumppanin kanssa koko ikä ja tuominnut avoimet suhteet kokonaan. Mutta toisaalta, miksi emme voisi antaa toisillemme vapautta esimerkiksi flirttailla tai jopa harrastaa seksiä vieraan kanssa, elää elämää vapaammin, antaa toiselle mahdollisuuden nauttia tilaisuuksista, kunhan kuitenkin tiedämme että rakastamme nimenomaan toisiamme ja muitten kanssa kyse on seksistä/muusta ilman tunteita.
Onko muilla kokemusta ns. luvallisesta seksistä parisuhteessa? Onko se lopun alkua vai onko se rakkautta ja luottamusta toista kohtaan? Toivoisin asiallista keskustelua aiheesta :)
Kommentit (93)
Kaikki mun tuntemat parit (3 kpl), joilla on ollut avoin suhde, ovat sittemmin eronneet. Kaksi pareista oli jopa naimisissa. Tiedä sitten johtuuko erot sitten itse avoimesta suhteesta vai siitä, että suhde on ollut valmiiksi jotenkin huono kun on avoimeen suhteeseen päädytty. Mutta lopputulos mun kokemuksella suht varmasti ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Kyllä on parempi, että avoimessa suhteessa molemmat sitten saavat oikeasti naida vieraita. Muussa tapauksessa alkaa helpolla kasautumaan mustasukkaisuutta ja paljon.
Ap, mua vähän harmittaa että sä ohitat fiksut kommentit ja jumitat vaan noissa kommenteissa joissa puhutaan niiden mahd. seksikumppaneiden tunteista. Tuntuu ettet ole ihan tarpeeksi kypsä toteuttamaan tota kelaa niin kuin sen tahtoisit menevän. Ja mä oon tosiaan se joka on ollut avoimessa suhteessa joka ei päättynyt hyvin.
Jotenkin ajattelisin, että avoin suhde on kuin kommunismi: Toimii hyvin suunnitelman tasolla, mutta toteutettaessa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan sitä näitä luvalla vierasta -tapauksia.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Itseasiassa vaikken aloituksessa maininnutkaan, niin mies sanoi että hän tuskin haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta minä voisin mahdollisesti käydä tulevana viikonloppuna baarissa kokeilemassa, jos itse vaan haluan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Itseasiassa vaikken aloituksessa maininnutkaan, niin mies sanoi että hän tuskin haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta minä voisin mahdollisesti käydä tulevana viikonloppuna baarissa kokeilemassa, jos itse vaan haluan. -ap
[/quote]
Aika tuhoontuomitulta kuulostaa... Mies ei halua tehdä itse mitään, mutta antaa sulle luvan.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:36"]
Ap, mua vähän harmittaa että sä ohitat fiksut kommentit ja jumitat vaan noissa kommenteissa joissa puhutaan niiden mahd. seksikumppaneiden tunteista. Tuntuu ettet ole ihan tarpeeksi kypsä toteuttamaan tota kelaa niin kuin sen tahtoisit menevän. Ja mä oon tosiaan se joka on ollut avoimessa suhteessa joka ei päättynyt hyvin.
[/quote]
Sori, luen kyllä jokaisen kommentin mutta en ole kerennyt vastaamaan! Luemme varmasti miehen kanssa yhdessä vielä tämän aiheen ihan ajatuksen kanssa. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö avoin suhde toimi lähinnä, jos sillä haetaan jotain ikään kuin lisää jo muutenkin tyydyttävään suhteeseen? Tässähän ap hakee jotain, koska nykyinen suhdekin on hänelle jotenkin "vajaa"... hmmm.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 18:32"]
Ja aloittajalle voisin sanoa, että ei se sitoutumaton seksi ole mitään ihmeellistä. Kylmää ja tunteetonta, josta sitten ei välttämättä itse saa edes kummempaa nautintoa.
Itse pidän tavallista parisuhdeseksiä oman miehen kanssa paljon parempana, kuin yhtäkään sinkkuaikana kokemaani sitoutumatonta kokeilua.
t. 6
[/quote]
TÄMÄ. Niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Itseasiassa vaikken aloituksessa maininnutkaan, niin mies sanoi että hän tuskin haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta minä voisin mahdollisesti käydä tulevana viikonloppuna baarissa kokeilemassa, jos itse vaan haluan. -ap
[/quote]
Aika tuhoontuomitulta kuulostaa... Mies ei halua tehdä itse mitään, mutta antaa sulle luvan.
[/quote]
Mitenniin? Kuulisin mielelläni lisäperusteluja :) Emme ole vielä edes mitään sopineet tai lupia antaneet mihinkään, ajatuksen tasolla tässä mennään ja aiotaan keskustella asiasta varmasti syvällisemmin lisää. Kirjoitin tänne, sillä olen utelias kuulemaan kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta. -ap
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Itseasiassa vaikken aloituksessa maininnutkaan, niin mies sanoi että hän tuskin haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta minä voisin mahdollisesti käydä tulevana viikonloppuna baarissa kokeilemassa, jos itse vaan haluan. -ap
[/quote]
Peukku tälle. Minusta teidän tilanteeseenne paljon sopivampi ratkaisu. Kivaa, että ajatuksen tasolla suot hänellekin sen, mutta juuri sitä en teille suosittele. Koska kun toisella on heikompi lähtötilanne, se on varmasti hänelle vaikeampaa hyväksyä, että toinen saa toista. Jos taas itse voin hyvin mutta partnerini ei, miksi en soisi hänelle kokemusta, joka häntä voi auttaa (jos en alunperinkään ole tällaista toimintaa vastaan.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:48"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:42"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:28"]
Ja jos ongelma on lähinnä sinulla niin miksi miehenkin pitäisi saada kokeilla muita? Eikö hän voi antaa sun mennä? Ihan vain ajatuksena. Mulle ei ainakaan kävis, että jos (kun) mulla on jo valmiiksi heikompi seksuaalinen itsetunto kuin mun miehellä niin omaani vahvistaakseni (josta myös mun mies hyötyisi) mun mieskin saisi kokeilla muita.
Eli onko toi teidän kokeilunne nyt ihan tasa-arvoisella pohjalla, vaikka sitä tasa-arvoisella tavalla koitattekin ratkaista? Minusta ei. Avoin suhde toiminee paremmin, jos kummankin ns. traumojen tai vajeen määrä mitä täytetään on suunnilleen sama?
Mä ainakin kokisin mun miehen rakastavan mua silloin jos mun vaikeuksieni takia hän uhrautuisi. En oikeastaan haluaisi täysin avointa suhdetta saadakseni omat vajeeni/traumani korjattua. Jos mies ei tajuaisi mua niin.... Katsoisin, mitä teen.
[/quote]
Itseasiassa vaikken aloituksessa maininnutkaan, niin mies sanoi että hän tuskin haluaisi tehdä yhtään mitään, mutta minä voisin mahdollisesti käydä tulevana viikonloppuna baarissa kokeilemassa, jos itse vaan haluan. -ap
[/quote]
Aika tuhoontuomitulta kuulostaa... Mies ei halua tehdä itse mitään, mutta antaa sulle luvan.
[/quote]
Mitenniin? Kuulisin mielelläni lisäperusteluja :) Emme ole vielä edes mitään sopineet tai lupia antaneet mihinkään, ajatuksen tasolla tässä mennään ja aiotaan keskustella asiasta varmasti syvällisemmin lisää. Kirjoitin tänne, sillä olen utelias kuulemaan kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta. -ap
[/quote]
Mies tietää ettei riitä sinulle vaikka hänelle sinä riität. Siinä on jo hieman miettimisen aihetta.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:24"]
Kuulostat ihan minulta 4v sitten, olin ihan saman ikäinenkin ja sama historia kumppaneiden suhteen. Ihastuin eksäni kanssa usein toisiin haaveillen seksistä ja mietin jääväni paitsi kaikesta. Me tosin ei puhuttu avoimesta suhteesta, mutta menin ja petin. Ajattelin että se ei muuta mitään, mutta sen jälkeen kaikki muuttui. En halunnut miestäni ainakaan yhtään enempää eikä mielitekoni muihin rauhoittunut vaan yltyi siihen, että ero tuli. Tapasin nykyisen kumppanini melkein vuoden sähläämisen ja sinkkuuden jälkeen, ja vihdoin tiedän mutä on oikea rakkaus ja intohimo parisuhteessa. Eksän kanssa ehkä tuli vaan oltua koska totuin, hän oli kaikinpuolin hyvä, mutta ehkä jokin kemia puuttui. Opin vain olemaan mitä enemmän oltiin yhdessä. Nykyisessä suhteessa En voisi ikinä kuvitella itseäni kenenkään muun kanssa, en koe jääväni vaille mitään, mä vaan haluan tätä miestä yhä vaan niin paljon kuin alussakin ja olisi hirveää ajatella mitään ulkopuolisia . Se mikä sai minutkin ajattelemaan eksäni kanssa vapaata suhdetta hiljaa oli mun kilttiys. Se sama tyhmä pelko mikä oli ennen häntäkin "mitä muut ajattelee" ja että " se ei olis oikein erota, mutta näinkään ei ole hyvä" ja vaikeus päästää irti ihmisestä jonka kanssa nuoruutensa jakanut ja jonka takia kaikesta on luopunut. Nyt kun jälkeenpäin mietin, en voisi kuvitella itseäni enää hänen kanssaan, olen ikuisesti kiitollinen että uskalsin tehdä mitä tein ja pääsin irti. Tajusin, että ei se ero niin kamala vaihtoehto ollutkaan. Ja miten mukavaa mulla nyt on miehen kanssa jota kohtaan on tunteita 110%sti eikä muut miehet kiinnosta. Se oma kiltteys vaan sai siinä entisessä pysymään kun ei halunnut eikä osannut tehdä mitään lopullista eikä halunnut loukata toista. Elin tavallaan hänen mieliksi.
[/quote]
Okei, kiitos vastauksesta. Mielestäni minun ja sinun erona on vain se, että me puhumme kumppanini kanssa asioista, myös vaikeista, avoimesti. Olemme molemmat jyrkästi pettämistä vastaan, emmekä kumpikaan elä toistemme mieliksi. Kuten sanoin, meillä on rakkautta, myös intohimoa ja kemiaa. Tosin viime aikoina olemme riidelleet ja on mennyt huonosti, mikä varmasti johti tästä asiasta puhumiseen – sillä haluamme tehdä kaikkemme parantaaksemme suhdettamme. Mielestäni tällaisestakin aiheesta puhuminen voi avata suhteemme solmukohtia ja vahvistaa suhdetta entisestään.
En halua erota, suhteemme ajan minulla on vain ollut jokin epämääräinen ahdistus siitä, että mies on seksuaalisesti hyvin kokenut ja itse olen ollut ns. kiltti, kokematon naapurintyttö koko nuoruuteni. Sitoutuessani vakavasti mieheni kanssa olen alkanut miettimään, olisiko se nyt oikeasti niin ihmeellistä jos minulla olisikin enemmän seksikokemusta, kun sen vähyys jollain tavalla harmittaa. Miten tunteita se minussa herättäisi, jos säätäisin jotain toisen miehen kanssa luvalla?
Toivottavasti sain jotenkin tehtyä pointtini selväksi :) Minun mielestäni tässä on vain vähän eri asiasta kysymys. -ap
Itse olen samanikäinen kun sinä ja mieheni viitisen vuotta sinun miestäsi vanhempi. Yhdessä olemme olleet lähes kymmenen vuotta jo. Olin neitsyt kun tapasimme ja mieheni on ainoa jonka kanssa olen ollut, miehelläni sen sijaan on ollut noin kolmekymmentä yhden yön juttua (hän on toki vanhempi joten ei mikään ihme.) En ole kuitenkaan ikinä ajatellut että mistä jään paitsi tms, koska rakastan miestäni ja meillä on intohimoa ja rakkautta. Aloituksesi saa minut miettimään, onko hän oikeasti se oikea sinulle jos haikailet muiden perään?
Ja jos mietit mistä olet jäänyt paitsi vasta kolmen vuoden jälkeen niin ei se hyvältä kuulosta. Voittehan te toki kokeilla avointa suhdetta jos se tuntuu sinusta oikealta. Mutta uskon, että kun haluat muita ja olette olleet aika lyhyen ajan yhdessä niin hän ei ole sinulle se oikea. Avoin suhde johtaa todennäköisesti eroon teillä, ehkä jopa ihastut johonkin "panoon" ja sitten ymmärrät ettei tämä miehesi ole se oikea, kun kerta haluat muita. Mutta antakaa mennä vaan jos sinusta siltä tuntuu, että et ole valmis eroamaan kuitenkaan vielä.
En tarkoita millään pahalla tätä viestiä ja toivotan sinulle onnea elämällesi :)
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:59"]
Itse olen samanikäinen kun sinä ja mieheni viitisen vuotta sinun miestäsi vanhempi. Yhdessä olemme olleet lähes kymmenen vuotta jo. Olin neitsyt kun tapasimme ja mieheni on ainoa jonka kanssa olen ollut, miehelläni sen sijaan on ollut noin kolmekymmentä yhden yön juttua (hän on toki vanhempi joten ei mikään ihme.) En ole kuitenkaan ikinä ajatellut että mistä jään paitsi tms, koska rakastan miestäni ja meillä on intohimoa ja rakkautta. Aloituksesi saa minut miettimään, onko hän oikeasti se oikea sinulle jos haikailet muiden perään?
Ja jos mietit mistä olet jäänyt paitsi vasta kolmen vuoden jälkeen niin ei se hyvältä kuulosta. Voittehan te toki kokeilla avointa suhdetta jos se tuntuu sinusta oikealta. Mutta uskon, että kun haluat muita ja olette olleet aika lyhyen ajan yhdessä niin hän ei ole sinulle se oikea. Avoin suhde johtaa todennäköisesti eroon teillä, ehkä jopa ihastut johonkin "panoon" ja sitten ymmärrät ettei tämä miehesi ole se oikea, kun kerta haluat muita. Mutta antakaa mennä vaan jos sinusta siltä tuntuu, että et ole valmis eroamaan kuitenkaan vielä.
En tarkoita millään pahalla tätä viestiä ja toivotan sinulle onnea elämällesi :)
[/quote]
Kiitos vastauksesta :) Olen sitä mieltä, että rankka kausi suhteessamme on saanut minut mietiskelemään tällaisia. En varsinaisesti kyllä haikaile muiden perään, mietimme vain että voiko parisuhde olla muutakin kuin se perinteisesti hyväksytty standardimalli. -ap
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:59"]
Itse olen samanikäinen kun sinä ja mieheni viitisen vuotta sinun miestäsi vanhempi. Yhdessä olemme olleet lähes kymmenen vuotta jo. Olin neitsyt kun tapasimme ja mieheni on ainoa jonka kanssa olen ollut, miehelläni sen sijaan on ollut noin kolmekymmentä yhden yön juttua (hän on toki vanhempi joten ei mikään ihme.) En ole kuitenkaan ikinä ajatellut että mistä jään paitsi tms, koska rakastan miestäni ja meillä on intohimoa ja rakkautta. Aloituksesi saa minut miettimään, onko hän oikeasti se oikea sinulle jos haikailet muiden perään?
Ja jos mietit mistä olet jäänyt paitsi vasta kolmen vuoden jälkeen niin ei se hyvältä kuulosta. Voittehan te toki kokeilla avointa suhdetta jos se tuntuu sinusta oikealta. Mutta uskon, että kun haluat muita ja olette olleet aika lyhyen ajan yhdessä niin hän ei ole sinulle se oikea. Avoin suhde johtaa todennäköisesti eroon teillä, ehkä jopa ihastut johonkin "panoon" ja sitten ymmärrät ettei tämä miehesi ole se oikea, kun kerta haluat muita. Mutta antakaa mennä vaan jos sinusta siltä tuntuu, että et ole valmis eroamaan kuitenkaan vielä.
En tarkoita millään pahalla tätä viestiä ja toivotan sinulle onnea elämällesi :)
[/quote]
Sivumennen sanoen on jokaisen miehen unelma päästä ensin kokeilemaan kymmeniä naisia ja löytää kaikesta huolimatta vielä nuori neitsyt, jonka kanssa sitten menee naimisiin. Tätä ei useinkaan naisille kerrota, mutta näin se ehdottomasti menee.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 19:22"]
Pitkästä aikaa järkevä aloitus av:lla! Kun ottaa huomioon miten moni päätyy parisuhteessaan panemaan toisia ja vieläpä salaa, niin voin vain ihmetellä mikä hinku on tarkastella tilannetta alun alkaenkin epärealistisesti. Hyvin harva ihminen on aidosti yksiavioinen, mutta kun lapsesta asti katsellaan Hollywoodhuttua televisiosta niin ostetaan se prinsessahääunelma. Ja sitten syytetään kumppania, sitä toista uuden suhteen osapuolta, ja itseä, kun väistämätön tapahtuu.
Antakaa palaa, ap! Toki toimiva avoin suhde vaatii paljon keskustelua, luottamusta ja itsetuntemusta, mutta ainakaan ette elä pää pensaassa, kuten n 98% palstamammoista. Eli tehkää selkeät raamit ja keskustelkaa myös matkan varrella.
[/quote]
Et voi tuotakaan yleistää joka ihmiseen. Kyllä ihmisistä niitä yksiavioisiakin löytyy, eikä se ole yhtään sen väärempää kuin moniavioisuuskaan.
Ja kyllähän se moniavioisuus toimii varmasti fantasiatasolla, mutta käytäntö voikin sitten olla eri.