"Työtön, brändää itsesi" - mutta miten?
Työnhakukursseilla olen usein kuullut, että työnhakijan olisi brändättävä itsensä. Kukaan ei kuitenkaan ole kertonut, miten tämä tehdään, tai edes, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Wikipedian mukaan "brändi on tuote tai tuotemerkki, yritys, henkilö tai muu vastaava, jolle on syntynyt tai esimerkiksi markkinoinnin avulla luotu laaja, yleensä myönteinen, tunnettuus. -- Brändi on tuotteen tai palvelun sisällön tai identiteetin eräänlainen yhteenveto, joka voi luoda tuotteelle lisäarvoa ja vahvistaa käyttäjänsä identiteettiä".
Ymmärrän jotenkuten sen, että työuran aikana itsestään voi tehdä laajalti tunnetun tuotteen, mutta miten kummassa minun, pelkistetyllä lomakehaulla töihin pyrkivän pitkäaikaistyöttömän ja kahdensadantuhannen muun työttömän brändit mahtuvat tähän maahan ja erottuvat toisistaan?
Kommentit (339)
Itse olen tällä hetkellä viralliselta statukseltani työtön työnhakija. Todellisuudessa en ole työkykyinen ollenkaan vaan minun pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämästä olen ollut pois jo kohta kymmenen vuotta, mikä tarkoittaa aikamoista aukkoa CV:ssä. Toisin sanoen ei mitään mahdollisuutta työllistyä mihinkään järkevään työhön tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Tuossa yksi päivä mietin, mitä tekisin siinä tilanteessa jos minun jostain syystä olisi ihan pakko palata työelämään. (Tätä yritän välttää, koska en todellakaan ole työkykyinen.) Koska minulla ei tässä tilanteessa ole enää mitään hävittävää, voisin ihan rennosti pelata tilanteen haluamallani tavalla. Tekisin luultavasti seuraavalla tavalla: Miettisin, mihin töihin oikeasti haluaisin. Sen jälkeen tekaisisin tuohon tavoitteeseen pääsemistä tukevan CV:n ja väärentäisin tarvittavat työtodistukset, ehkä jopa palkkaisin suosittelijan valehtelemaan puolestani. Eli brändäisin itseni oikein kunnolla, sillä tavalla sopivasti överisti että varmasti pääsisin haastatteluun asti. CV:n aukon voisin jopa täydentää kohdennetusti haettavan työpaikan mukaan, vain mielikuvitus on rajana tässä.
Sen jälkeen sitten vain pokkana työhaastatteluihin valehtelemaan päin naamaa. Tähän tarkoitukseen minulla on erittäin hyvä pokerinaama, tarpeeksi löyhä moraali, tarvittavat näyttelijänlahjat sekä tarpeeksi nopeat hoksottimet soveltaa jotakin jos näyttää siltä että meinaa mennä pieleen. Eli voisin ihan oikeastikin onnistua tässä, riippuen tietenkin sattumasta ja siitä että kuinka perillä rekrytoija on asioista. Tunnontuskia tai omantunnon soimaamista en tällaisesta itselleni saisi, epätoivo ajaa ihmisiä tekemään kaikkea hölmöä. Jumala kyllä antaa minulle syntini anteeksi, eli hän kyllä ymmärtää.
Tästä valheesta jos jäisin kiinni haastattelussa, voisin ihan rehellisesti myöntää tehneeni tämän epätoivoni takia. Ehkä rekrytoija jopa arvostaisi hyvää yritystäni (ja pystyisin parhaassa tapauksessa jopa tilanteen kääntämään edukseni, kuka sitä etukäteen voi sanoa? Tämähän riippuu ihan rekrytoijasta miten hän reagoisi tilanteessa, vähänkään löyhemmällä moraalilla varustettu rekrytoija voisi olla tästä jopa otettu.)
Sitten vain uutta matoa koukkuun. Tarvittaessa voisi vaihtaa kaupunkia jos siltä näyttäisi että tässä kaupungissa on liian pienet piirit.
Omiapohdintoja kirjoitti:
Itse olen tällä hetkellä viralliselta statukseltani työtön työnhakija. Todellisuudessa en ole työkykyinen ollenkaan vaan minun pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämästä olen ollut pois jo kohta kymmenen vuotta, mikä tarkoittaa aikamoista aukkoa CV:ssä. Toisin sanoen ei mitään mahdollisuutta työllistyä mihinkään järkevään työhön tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Tuossa yksi päivä mietin, mitä tekisin siinä tilanteessa jos minun jostain syystä olisi ihan pakko palata työelämään. (Tätä yritän välttää, koska en todellakaan ole työkykyinen.) Koska minulla ei tässä tilanteessa ole enää mitään hävittävää, voisin ihan rennosti pelata tilanteen haluamallani tavalla. Tekisin luultavasti seuraavalla tavalla: Miettisin, mihin töihin oikeasti haluaisin. Sen jälkeen tekaisisin tuohon tavoitteeseen pääsemistä tukevan CV:n ja väärentäisin tarvittavat työtodistukset, ehkä jopa palkkaisin suosittelijan valehtelemaan puolestani. Eli brändäisin itseni oikein kunnolla, sillä tavalla sopivasti överisti että varmasti pääsisin haastatteluun asti. CV:n aukon voisin jopa täydentää kohdennetusti haettavan työpaikan mukaan, vain mielikuvitus on rajana tässä.
Sen jälkeen sitten vain pokkana työhaastatteluihin valehtelemaan päin naamaa. Tähän tarkoitukseen minulla on erittäin hyvä pokerinaama, tarpeeksi löyhä moraali, tarvittavat näyttelijänlahjat sekä tarpeeksi nopeat hoksottimet soveltaa jotakin jos näyttää siltä että meinaa mennä pieleen. Eli voisin ihan oikeastikin onnistua tässä, riippuen tietenkin sattumasta ja siitä että kuinka perillä rekrytoija on asioista. Tunnontuskia tai omantunnon soimaamista en tällaisesta itselleni saisi, epätoivo ajaa ihmisiä tekemään kaikkea hölmöä. Jumala kyllä antaa minulle syntini anteeksi, eli hän kyllä ymmärtää.
Tästä valheesta jos jäisin kiinni haastattelussa, voisin ihan rehellisesti myöntää tehneeni tämän epätoivoni takia. Ehkä rekrytoija jopa arvostaisi hyvää yritystäni (ja pystyisin parhaassa tapauksessa jopa tilanteen kääntämään edukseni, kuka sitä etukäteen voi sanoa? Tämähän riippuu ihan rekrytoijasta miten hän reagoisi tilanteessa, vähänkään löyhemmällä moraalilla varustettu rekrytoija voisi olla tästä jopa otettu.)
Sitten vain uutta matoa koukkuun. Tarvittaessa voisi vaihtaa kaupunkia jos siltä näyttäisi että tässä kaupungissa on liian pienet piirit.
On työpaikkoja, joissa toimintaasi pidettäisiin vain älykkyyden ja sitkeyden osoituksena, vaikka paljastuisitkin. Selviytyjä arvostaa selviytyjää.
Vierailija kirjoitti:
Omiapohdintoja kirjoitti:
Itse olen tällä hetkellä viralliselta statukseltani työtön työnhakija. Todellisuudessa en ole työkykyinen ollenkaan vaan minun pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämästä olen ollut pois jo kohta kymmenen vuotta, mikä tarkoittaa aikamoista aukkoa CV:ssä. Toisin sanoen ei mitään mahdollisuutta työllistyä mihinkään järkevään työhön tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
Tuossa yksi päivä mietin, mitä tekisin siinä tilanteessa jos minun jostain syystä olisi ihan pakko palata työelämään. (Tätä yritän välttää, koska en todellakaan ole työkykyinen.) Koska minulla ei tässä tilanteessa ole enää mitään hävittävää, voisin ihan rennosti pelata tilanteen haluamallani tavalla. Tekisin luultavasti seuraavalla tavalla: Miettisin, mihin töihin oikeasti haluaisin. Sen jälkeen tekaisisin tuohon tavoitteeseen pääsemistä tukevan CV:n ja väärentäisin tarvittavat työtodistukset, ehkä jopa palkkaisin suosittelijan valehtelemaan puolestani. Eli brändäisin itseni oikein kunnolla, sillä tavalla sopivasti överisti että varmasti pääsisin haastatteluun asti. CV:n aukon voisin jopa täydentää kohdennetusti haettavan työpaikan mukaan, vain mielikuvitus on rajana tässä.
Sen jälkeen sitten vain pokkana työhaastatteluihin valehtelemaan päin naamaa. Tähän tarkoitukseen minulla on erittäin hyvä pokerinaama, tarpeeksi löyhä moraali, tarvittavat näyttelijänlahjat sekä tarpeeksi nopeat hoksottimet soveltaa jotakin jos näyttää siltä että meinaa mennä pieleen. Eli voisin ihan oikeastikin onnistua tässä, riippuen tietenkin sattumasta ja siitä että kuinka perillä rekrytoija on asioista. Tunnontuskia tai omantunnon soimaamista en tällaisesta itselleni saisi, epätoivo ajaa ihmisiä tekemään kaikkea hölmöä. Jumala kyllä antaa minulle syntini anteeksi, eli hän kyllä ymmärtää.
Tästä valheesta jos jäisin kiinni haastattelussa, voisin ihan rehellisesti myöntää tehneeni tämän epätoivoni takia. Ehkä rekrytoija jopa arvostaisi hyvää yritystäni (ja pystyisin parhaassa tapauksessa jopa tilanteen kääntämään edukseni, kuka sitä etukäteen voi sanoa? Tämähän riippuu ihan rekrytoijasta miten hän reagoisi tilanteessa, vähänkään löyhemmällä moraalilla varustettu rekrytoija voisi olla tästä jopa otettu.)
Sitten vain uutta matoa koukkuun. Tarvittaessa voisi vaihtaa kaupunkia jos siltä näyttäisi että tässä kaupungissa on liian pienet piirit.
On työpaikkoja, joissa toimintaasi pidettäisiin vain älykkyyden ja sitkeyden osoituksena, vaikka paljastuisitkin. Selviytyjä arvostaa selviytyjää.
Jos ei vanhusten huijaaminen ajatuksena tunnu vastenmieliseltä, niin taattu ura ois tiedossa tietyissä luukuttavissa remppafirmoissa myyjänä.
Vierailija kirjoitti:
Huokaus! Täällä taas tyypit vetää tämän keskustelun ihan läskiksi. Tässä muutama asiallinen vinkki:
Brändääminen tarkoittaa sitä, että teet itsestäsi jonkun tietyn asian/alan ammattilaisen. Tämä voi alasta riippuen syntyä lukuisalla eri tavalla. Yksi hyvä tapa on avata omat kotisivut, jonne tuottaa omaan alaan ja osaamiseen liittyvää OMAA sisältöä SÄÄNNÖLLISESTI. Brändiä voi myös kehittää osallistumalla AKTIVIISESTI keskusteluihin LinkedInissä omaa ammattialaa sivuavissa ryhmissä. Ideana on tuoda potentiaalisten työnantajien tietoon, mitä osaa ja miksi on siinä hyvä, mitä osaa. Vähentää siis riskiä väärästä rekrytoinnista.
Ei, vaan brändäys tarkoittaa nimenomaan että väännät itsestäsi aivan typerän intopinkeän kuvan jotain perusharmaata duunia varten. Ihan zaskaa. Ja se että töitä saadakseen pitäisi alkaa ulostaa jotain sisältöä nettiin on vielä enemmän baskaa. Kertakaikkiaan iso kasa potaskaa koko tämä itsensä brändäys.
Vierailija kirjoitti:
Työttömät, jos haluatte nauraa (tai itkeä), kannattaa kurkata tämä ammattilaisen kirjoittama eetos. Tässä on kaikki mahdolliset kliseet liittyen työnhakuun. Kamoon. Millainen on "elämän mittainen salkku". On kyllä silkkaa hoosiannaa osaamismatkoineen. Mutta muun muassa tällaista tuikitärkeää materiaalia niillä työttömyyden katkaisemiseen pyrkivillä toimilla tuotetaan.
https://osaamismatkalla.fi/osaamismatkalta-oman-osaamisen-markkinointii…
Luin et "elämän mittainen saikku" 😂
Vierailija kirjoitti:
Työttömät, jos haluatte nauraa (tai itkeä), kannattaa kurkata tämä ammattilaisen kirjoittama eetos. Tässä on kaikki mahdolliset kliseet liittyen työnhakuun. Kamoon. Millainen on "elämän mittainen salkku". On kyllä silkkaa hoosiannaa osaamismatkoineen. Mutta muun muassa tällaista tuikitärkeää materiaalia niillä työttömyyden katkaisemiseen pyrkivillä toimilla tuotetaan.
https://osaamismatkalla.fi/osaamismatkalta-oman-osaamisen-markkinointii…
En halua lukea koska en halua oksentaa
Branding tarkoittaa alun perin polttomerkkaamista. Polttomerkkaa itsellesi orjan merkki pakaraan jo tänään!
Brandy on alkossa liian kallista. Eikö sitäpaitsi brändääntyneenä esiintyminen umpijuovuksissa tee huonon vaikutuksen mahdolliseen työnantajaan?
Onneksi ei oo tarvinnut brändäillä työpaikkoja vaihtaessa. Aina on riittänyt hakemus, cv ja haastattelu.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työtön nyt yhtäkkiä brändää itsensä?
Kaupantätinä 15 vuotta ollut, niin laittaako instagramiin jotain ruokakauppajuttuja?
Tuohan on hyvä idea. Eli laittas jotain sellaista, jolla vakuuttaa työnantajan siitä, että on kiinnostunut omasta alastaan. Voisit pitää vaikka ruokablogia!
Olen törmännyt esim. juristiin, jolla oli FB:n kansikuvana alastonkuva itsestään. Valokuvaajaan, joka blogissaan kertoi itsensä viiltelystä.
Miksei ihmiset ymmärrä ihan yksinkertaisia asioita siitä, miten antaa itsestään oikeanlainen vaikutelma?
Mutta jos EI halua jakaa tuntemattomille ihmisille itsestään netissä yhtään mitään?
Miksi pitäisi kertoa koko elämäkertansa ja kaikki muutkin salaisuutensa täysin tuntemattomille googlaajille??? Kaikki eivät halua olla somessa ja kertoa yksityisasioitaan muille. Pitäisi työnantajienkin tämä perusasia ymmärtää.
Koskaan ollut työtön mutta rikosten uhrina kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli paras paskanpuhuja saa paikan?
Ihan näin työssä olevana kyselen.
Näin se näyttäis olevan mitä olen qivusta meidänkin firman rekrytointeja katsellut. Fake it 'til you make it vai miten se meni. Osa lähtee maitojunalla takaisin,mutta yllättävän moni sinnittelee ja pystyy esittämään, että osaa yhtä sun toista moneen suuntaan ja voi vasta useamman vuoden kuluttua paljastua, ettei henkilö ole itse tehnytkään niitä asioita mitä on väittänyt tehneensä.
Siinä onnistuu paremmin, jos on vähän isompi yritys.
Tästä muistuu mieleen kun mua ehdotettiin laittamaan hakemukseen "välttävä" espanjankielentaito, kyllä minä kahveeta osaan tilata ja kiittää:) siis espanjalla.
Tämä. Haettiin kesätyöläistä ja kutsuttiin muutama nuori opiskelija haastatteluun. Kielitäitoa testatessa kävi ilmi, että joukossa oli valehtelijoita mukana. Ei ollutkaan sujuva ranska, vaan heikot alkeet.
Noloa olisi jäädä kiinni valehtelusta, mutta ehkä nämä CV-pajat neuvovat huijaamaan, vai onko kyse minäkuvaan liitetystä vääristyneestä mielikuvasta, että olen nero ja osaan kaiken, kaiken!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi aloittaa kolmen minuutin hissipuheella. Tilanteessa kun tilanteessa pystyt kiteyttämään osaamisesi ja työhistoriasi tuohon kolmeen minuuttiin.
Pyydä sidosryhmiltäsi ja esimieheltäsi suositus suoraan Linkedin profiiliisi.
Varmista, että sinulla on uuttaa validia koulutusta Linkedin profiiliin lisätäväksi joka vuosi.
Ole mukana esim. Lastesi kautta vapaaehtoistoiminnassa ja verkostoidu siellä muiden vanhempien kanssa.
Ole tekemisissä entisten työkavereiden kanssa. Verkostoutumista sekin.Entä jos haluaa tehdä vain työtä eikä verkostoitua?
Siinä pitää olla todella erinomainen työssään, jos ei tarvitse verkostoitua ja olla sosiaalinen. Jos tällainen harvinaisuus on, niin tuskin henkilö on työtön.
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka vuoksi olen joutunut olemaan usein sairauslomalla. Siinä sitä henkilöbrändiä kerrakseen :D
Brändääminen vaatii tarkemman tavoitteen: ei vain että haluat työn, vaan minkälaisen työn.
Voit laittaa tavoitteeksesi esim. b2b myyjän paikan. Sitten tuot itsestäsi niitä puolia esiin, jotka auttaa sinua tuon tavoitteen saamisessa, ja omalla persoonallisella tavallasi. Voit esim. kirjoittaa ajatuksiasi myynnistä hauskasti jos olet humoristi, tai analyyttisesti jos se sopii tyyliisi paremmin. Tai pidä vaikka blogia tai tee videoita jos se on kirjoittamista luontaisempaa.
Brändi ei ole feikkaamista, vaan juuri sitä että tuo omia kokemuksia ja ajatuksia esiin juuri omalla tyylillään, mutta myös tavoitteellisesti.
Suomalaisissa on syvällä se, että itsestään ei mitään numeroa saa tehdä tai jos tekee niin on tosi kiusallinen. Mutta jos sen työpaikan haluaa satojen joukosta niin kyllä sitä omaa osaamista ja näkemystä jotenkin on esiin tuotava. Pelkkä cv on aika tiivis formaatti tähän, varsinkin jos työkokemusta on keskimääräistä vähemmän.
No se tarkoittaa sitä, että mietit mitä oikeasti osaat ja opettelet kertomaan sen vakuuttavasti. Mitä hyötyä sinusta on?
Se että millä keinoilla sen sitten teet on toinen asia. Linkedin on hyvä alusta, jos on valmis hieman keskustelemaan, tuomaan asiantuntemustaan näkyväksi ja olemaan esillä, mutta jos tuollainen ei tunnu yhtään luontevalta, niin sitten menee hankalammaksi. Sitten pitää panostaa vakuuttavaan hakemukseen ja haastatteluissa kertomaan. Toki tämä on alasidonnaista, on eri asia hakea kaupan kassan pestiä tai asiantuntijatyötä, kumpaakaan väheksymättä.
Hauskinta näissä "BRÄNDÄÄ ITSESI!" -artikkeleissa on se, että niissä usein ensimmäinen esimerkki hyvästä ihmisbrändistä on Kimi Räikkönen. Kaikki myös tietävät, ettei Kimi ole koskaan varmaan ajatellutkaan mitään itsensä tietoista brändäämistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli paras paskanpuhuja saa paikan?
Ihan näin työssä olevana kyselen.
Näin se näyttäis olevan mitä olen qivusta meidänkin firman rekrytointeja katsellut. Fake it 'til you make it vai miten se meni. Osa lähtee maitojunalla takaisin,mutta yllättävän moni sinnittelee ja pystyy esittämään, että osaa yhtä sun toista moneen suuntaan ja voi vasta useamman vuoden kuluttua paljastua, ettei henkilö ole itse tehnytkään niitä asioita mitä on väittänyt tehneensä.
Siinä onnistuu paremmin, jos on vähän isompi yritys.
Tästä muistuu mieleen kun mua ehdotettiin laittamaan hakemukseen "välttävä" espanjankielentaito, kyllä minä kahveeta osaan tilata ja kiittää:) siis espanjalla.
Tämä. Haettiin kesätyöläistä ja kutsuttiin muutama nuori opiskelija haastatteluun. Kielitäitoa testatessa kävi ilmi, että joukossa oli valehtelijoita mukana. Ei ollutkaan sujuva ranska, vaan heikot alkeet.
Noloa olisi jäädä kiinni valehtelusta, mutta ehkä nämä CV-pajat neuvovat huijaamaan, vai onko kyse minäkuvaan liitetystä vääristyneestä mielikuvasta, että olen nero ja osaan kaiken, kaiken!!!
Opiskelen yliopistossa ja meillä kävi kerran yhden hankkeen tiimoilta eräs superärsyttävä myyntimies. Hän ihan pokkana kertoili kaikkea tällaista peetä: "Meillä uskotaan, että asenne tuo mukanaan osaamisen!!"
Teidän opiskelijoillanne ei ollut asenne kohdallaan.
Avec une bonne attitude je parle français couramment!
Vierailija kirjoitti:
Hauskinta näissä "BRÄNDÄÄ ITSESI!" -artikkeleissa on se, että niissä usein ensimmäinen esimerkki hyvästä ihmisbrändistä on Kimi Räikkönen. Kaikki myös tietävät, ettei Kimi ole koskaan varmaan ajatellutkaan mitään itsensä tietoista brändäämistä...
Mä olen hyvi kimimäinen tyyppi. Vastaan, kun kysytään, muun ajan olen hiljaa ja teen töitä.
Saan jatkuvasti palautetta, että olen ylimielinen.
???!!!
Itse asiassa 30 sekuntia. Mistä meinasit löytää hissin jossa viivytään kolme minuuttia?