Lapsuutesi herkkuja tai tavallisia ruokia, mistä tykkäsit mutta aniharva enää tekee?

Tuoretta ranskanleipää kaipaan. Pitää erikseen mennä leipomokauppaan, jos sitä yrittää löytää.

Siitä muovipussissa olevasta en oikein koskaan ole tykännyt.

Prisma lopetti tuoreen ranskanleivän tai polakan myynnin joskus 2007 tjsp.

Makkarakeitto. Tykkäsin myös nakkikeitosta ja siskonmakkarakeitosta, mutta tavallinen makkarakeitto oli parasta. 

En tiedä, onko se varsinaisesti harvinainen ruoka nykyään, mutta en ole sitä ainakaan työpaikan tai yliopiston ruokaloissa nähnyt. En myöskään ole kuullut kenenkään puhuvan, että tekisi makkarakeittoa. Mutta voihan olla, että sitä lapsiperheissä kuitenkin syödään. 

Hopeatee

Ahvenkalakukko ja perunaleivos. Mmmmm...

Muistan kuinka hyvää äitini tekemä kalakukko oli, vaikka hän suostui tekemään sitä vain kerran ja kovasti kiroillen. Mutta se oli aitoa ja hyvää. Niitä oikeita vaahtopusun mallisia perunaleivoksia en ole nähnyt aikuisena, vaikka olen silloin tällöin katsellut valikoimista. Ne olivat parempia kuin jotkut macaronit yms.

Nakkimakaroni

Just söin vispipuuron loput joka oli mustikoista ja vadelmista tehty.

Tänään on ruuaksi perunoita, kalapuikkoja ja valkokastiketta porkkanaraasteen kanssa. Kananmunaa en siihen kastikkeeseen laita kun sitten ei tee meillä kauppaansa vaikka itse tykkäänkin.

Eilen oli pinaattilettuja jotka tein itse ja muusi.

Viikonloppuna voisi tehdä lämpimiä voileipiä ja ruuaksi kunnon läskisoosin eli kastike porsaan kylkiviipaleista.

Ei kyllä montaa ruokaa täällä ole ollut mikä ei kuuluisi meillä ihan arkiruokiin.

Joku makaronivelli ei kuulu enkä ole ikinä edes syönyt enkä kyllä halua syödäkään.

Silakat, veri- ja maksaruuat ei myöskään kuulu meidän ruokapöytään. Tai maksalaatikkoa ostan eineksenä välillä kun lapset tykkää. Se on taas oma inhokkini.

Itselle vieraita ruokia on kaikki härkisjutut, mifut, seitanit ja nyhtökaurat. Minusta ne ruuat vaikuttaa väkisin väännetyiltä sekoituksilta jotka ei houkuttele yhtään syömään. Myös se että sekoitetaan mitä erikosimpia ruoka-aineita yhteen (kaikki mitä kaapista löytyy tyyliin) tuntuu olevan suosiossa.

Makuasioista ei tosin voi kiistellä. Itse tykkään näistä perinneruuista ja niistä mitä on omassa lapsuudessa ja nuoruudessa syöty 80- ja 90-luvuilla. Niistä tuntuu lapsetkin pitävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohrauunipuuro. Piiitkään uunissa muhinut, päällä kivan ruskeaksi paistunut pehmeä kuori. Tätä ei tule tehtyä, koska ei ole aikaa. :( Joskus vielä!

Ittekseenhän se siellä uunissa muhii. Ei se sun aikaa kuluta kuin sen verran, että laitat aineet vuokaan ja vuoka uuniin.

" Lapset, odetetaan nyt vielä tunti, että saadaan aamupalaa." "Ei, älkää vielä laittako kenkiä jalkaan. Odotellaan vielä uunipuuroa." 

Muutenkin vaikeaa saada lapsia syömään puuroa murojen sijaan. Odottavan aika käy pitkäksi.

Minustakin uunipuuro olisi hyvää, mutta ehkä joskus viikonloppuna jaksaisi. Harmi vaan, että pitäisi herätä tunti ennen lapsia, ja ne pikku pirulaiset muutenkin herää liian aikaisin.

Vähän selittelyn makua. Jos se puuro pitää välttämättä aamulla syödä, niin laita se muhimaan yöksi.

Pullasoppa - makeaan maitokakviin sekoitettiin pullapitkon siivuja

Vatkuli- Mukaeltu kermavaahto

Vettä, ruisjauhoja, puolukkaa, sokeria

Vatkataan vaahdoksi

Pullavanukas

Makaronivelli

Suklaapuuro! Kukaan tutuistani ei edes tiedä sitä, mutta meillä sitä tehtiin lapsuudenkodissa jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Makkarakeitto. Tykkäsin myös nakkikeitosta ja siskonmakkarakeitosta, mutta tavallinen makkarakeitto oli parasta. 

En tiedä, onko se varsinaisesti harvinainen ruoka nykyään, mutta en ole sitä ainakaan työpaikan tai yliopiston ruokaloissa nähnyt. En myöskään ole kuullut kenenkään puhuvan, että tekisi makkarakeittoa. Mutta voihan olla, että sitä lapsiperheissä kuitenkin syödään. 

Kyllä meillä makkarakeittoa syödään ja ollaan lapseton pariskunta. Sen sijaan jauhelihakeitto jäänyt pois listalta, siihenhän laitettiin joskus myös perunan lisäksi makaroneja.

Paistetut maksapihvit sipulilla. 

Vierailija kirjoitti:

Rex-kakku

Oi tämä. Lapsuuteni suuri herkku ❤❤❤

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa aina nämä aloitukset, kun näistä huokuu tynnyri. Ei ole hirveesti viittitty kaupassa ympärilleen katsella, kun ranskanleipää myy lähes kaikki kaupat. Toki pussissa, eikä ihanan rapsakkana kuin ennen, mutta sitä myydään.

Kaalikääryleitä ja - laatikkoakin saa eineksenä. Kuten riisipuuroa...  Helmi ryynejä hyllystä. Kanamunakastike on aivan tavallista arkiruokaa perheissä ja monissa lounaspaikoissa, jnejne. Jos ne eineksenä löytyy, niin kyllä niitä ihmiset syövätkin. Ei mitään monisteta tuhansia kiloja vuodessa, jos ei menekkiä ole.

Silmät auki siellä kaupoilla. Jos ei just lähi Alepassa ole, niin tehkää se korttelitoive tai lähtekää isompaan markettiin, jossa nuo ovat aivan tavan arkiruokaa edelleen.

Ei ollutkaan tarkoitus listata asioita, joita ei enää SAA kaupasta, vaan lapsuuden herkkuja, joita ei enää tule tehtyä. Itse ainakin kuljen ihan silmät auki kaupassa, mutta koska en lapsuuden jälkeen ole ranskanleipää syönyt, niin en ole kiinnittänyt sen olemassaoloon tai olemattomuuteen huomiota. Voin silti muistella lämmöllä, miten hyvää oli kaverilla syöty ranskanleipä paksulla voikerroksella, kun kotiin ei moista "pullamössöä" koskaan ostettu.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa aina nämä aloitukset, kun näistä huokuu tynnyri. Ei ole hirveesti viittitty kaupassa ympärilleen katsella, kun ranskanleipää myy lähes kaikki kaupat. Toki pussissa, eikä ihanan rapsakkana kuin ennen, mutta sitä myydään.

Kaalikääryleitä ja - laatikkoakin saa eineksenä. Kuten riisipuuroa...  Helmi ryynejä hyllystä. Kanamunakastike on aivan tavallista arkiruokaa perheissä ja monissa lounaspaikoissa, jnejne. Jos ne eineksenä löytyy, niin kyllä niitä ihmiset syövätkin. Ei mitään monisteta tuhansia kiloja vuodessa, jos ei menekkiä ole.

Silmät auki siellä kaupoilla. Jos ei just lähi Alepassa ole, niin tehkää se korttelitoive tai lähtekää isompaan markettiin, jossa nuo ovat aivan tavan arkiruokaa edelleen.

Ei ollutkaan tarkoitus listata asioita, joita ei enää SAA kaupasta, vaan lapsuuden herkkuja, joita ei enää tule tehtyä. Itse ainakin kuljen ihan silmät auki kaupassa, mutta koska en lapsuuden jälkeen ole ranskanleipää syönyt, niin en ole kiinnittänyt sen olemassaoloon tai olemattomuuteen huomiota. Voin silti muistella lämmöllä, miten hyvää oli kaverilla syöty ranskanleipä paksulla voikerroksella, kun kotiin ei moista "pullamössöä" koskaan ostettu.

Ohrarieska

Vierailija kirjoitti:

Äitini teki usein ruokaa nimeltä Pienet metsäsiat. Siinä oli lihapullia, riisiä ja kaalia. Lihapyörykät kieriteltiin raa'assa puuroriisissä ja nostettiin kattilaan kaali-sipulipedille kypsymään höyryssä. En ole mistään löytänyt reseptiä ja äidillä on alzheimer, hän ei voi enää kertoa ohjetta.

Me tehtiin tuota 80-luvun alussa köksäntunnilla ja silloin nimenä oli kaalipata-piikkisika.

E-liikkeestä ostettu uunituore ruisreikäleipä ei tarvinnut kuin voita päälle. Täyttä ruista, ei jauhosekoituksia. Muitakin ratkaisevia eroja saattoi olla verrattuna nykytarjontaan.

Vierailija kirjoitti:

E-liikkeestä ostettu uunituore ruisreikäleipä ei tarvinnut kuin voita päälle. Täyttä ruista, ei jauhosekoituksia. Muitakin ratkaisevia eroja saattoi olla verrattuna nykytarjontaan.

Kirjoitin tuosta, koska entisajan kaupasta ostettava ranskanleipäkin mainittiin. Muuten kuuluisi eri keskusteluun.

Vierailija kirjoitti:

Nakkimakaronilaatikko

Makaronivelli

Suklaamannapuuro

Kanamunakastike ja perunat

ja hyvää oli tuo ranskanleipäkin, paahdettuna.

Meillä tehdään kananmunakastiketta pari kertaa kuussa. On koko perheen suosikki tuollaisista perusruuista. :)

Hedelmäsalaattia ei ainakaan kukaan ikäluokassani enää tee.. (20-30v) Lapsuuteni lempiherkkuja mummolassa.