Lue keskustelun säännöt.
Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä
66-vuotias mummo
04.10.2021 |
Hän ei osannut laskea käsin kuin kaksi tehtävää oikein. (Olisi kuulemma pystynyt parempaan suoritukseen, jos olisi saanut käyttää puhelimen laskinta.)
Kommentit (422)
Teetätit noin 10-vuotiaalla lapsella 9.luokan tehtäviä ja vaadit vielä laskemaan käsin. Millainen isovanhempi tekee näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko isoäiti myös kysynyt, mitä mieltä lapsen vanhemmat ovat näistä laskuharjoituksista, joita isoäiti teettää lapselle? Äitinä en hyväksyisi, että isovanhemmat sekaantuvat perheemme asioihin. Mielestäni lapsen koulunkäynti, kotitehtävät ja kouluasiat kuuluvat lapsen äidin ja isän vastuulle, eivät suinkaan isovanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ap sitten neuvoi lapsenlapselle miten jakokulmaa käytetään ja miten lasketaan allekkain, ja sitten antoi kokeilla uudelleen, tai yhdessä katsoi miten ne ratkaistaan? Vai oliko tarkoitus vaan päästä kauhistelemaan miten huonoa osaaminen nykyään on?
Kyllä, me kävimme yhdessä tehtävät läpi. Näytin, miten ne laskettiin aikoinaan ja näytin pojanpojalleni myös pääsykoepapereitani, joista hän sai omin silmin nähdä, ettei isoäitikään ihan kaikkea ollut osannut oikein (olin saanut reilut 80% laskennon maksimipisteistä). (Tämä oli ihan vain sellainen leikkimielinen testi, vaikka tosiaan järkytyin tuloksesta, mutta en tietenkään näyttänyt sitä lapsenlapselleni.) Pojanpoika innostui nyt kuitenkin enemmän laskemisesta kynän ja paperin avulla, sillä hän huomasi, että se edesauttaa oppimista hänenkin kohdallaan. Ensi viikonloppuna taas tavataan, sitten mennään ulos syömään. ap
Oppikoulussa oli karmeat sapuskat. Ainakin kolmesti viikossa oli jotain keittosapuskaa: kesäkeittoa, lihakeittoa, hernekeittoa, kaalikeittoa jne. Sitten oli myös sokerivelliä ja mitä kaikkea sitä olikaan. Yök!
Mulla käy tytär 8:tta luokaa yläkoulussa ja nää tehtävät on aika samantyyppisiä, mitä hänellä.
Mutta Porvoon alakoulussa jo viidesluokkalaiset laskee päässä yläkoululaisten tehtäviä.
Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teetätit noin 10-vuotiaalla lapsella 9.luokan tehtäviä ja vaadit vielä laskemaan käsin. Millainen isovanhempi tekee näin?
Mitä 9. luokan tehtäviä?! Olet nyt totaallisesti pihalla! Oppikoulu aloitettiin 10-11-vuotiaana kansakoulun neljännen luokan jälkeen. Näin ollen ap:n lapsenlapsi olisi nyt sen aikaisen systeemin mukaan oppikoulun 1. luokalla, jos hän olisi hakeutunut sinne pääsykokeissa ja myös päässyt oppikouluun.
Olen samaa mieltä. Lapsen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein. En hyväksyisi vastaavaa ja lapsen vanhemmilla on oikeus puuttua asiaan.
Isovanhempien lapsuus ja oma kouluaika on ollut hyvin erilaista kuin lapsuus ja koulunkäynti nykyajan peruskoulussa. Isovanhempien "opetusmenetelmät" ovat siksi hyvin kyseenalaisia. Ja valitettavasti monet isovanhemmat hyväksyvät edelleen myös lapsen ruumiillisen kurituksen "kasvatusmenetelmänä". Nämä isovanhemmat ovat kohdistaneet henkistä ja ruumiillista väkivaltaa omiin lapsiinsa eivätkä he edellenkään näe omassa käyttäytymisessään mitään väärää tai huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun lapsella oli peruskoulussa sekä matematiikka että esimerkiksi biologia paljon vaikeampia kuin itsellä samaikäisenä. Joitakin laskutehtäviä ei tajuttu kumpikaan. Lähinnä olivat niitä, joissa piti jatkaa jotakin mutkikasta kuviota. Oma avaruudellinen hahmotuskykyni ei ole sieltä parhaasta päästä.
Silti kyllä rämmin läpi kansiksen opintoihin pakollisina kuuluneet matematiikan ja tilastotieteen kurssit. Arvosanat surkeat, mutta riitti että pääsin läpi.
Nykyään opetan parikymppisiä ja vähän vanhempia. Nuoret ovat käteviä käyttämään puhelimiaan ja tiettyjä sovelluksia, mutta office-ohjelmien kansaa useimmat aivan hukassa. Joidenkin matematiikan tajusta kertonee esimerkki. Kokeen maksimipistemäärä on 100. Opiskelija kysyy sähköpostilla, että hän sai kokeesta pistemäärän X. Että montako prosenttia tuo x on siitä sadasta?
Mutta on toki osaavaakin porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.
Teetit siis.
No on se teetättääkin oikea verbi.
Aloittaja ei kerro, kenellä teetätti, joten tietoa odotellessa
Uutisissa sanotaan usein että poliisi käskytti epäiltyä rikollista ennen pidätystä. Se tuntuu aika monimutkaiselta menettelyltä mutta silloin saadaan kyllä työtä sekä vanhemmalle että nuoremmalle konstaapelille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein. En hyväksyisi vastaavaa ja lapsen vanhemmilla on oikeus puuttua asiaan.
Isovanhempien lapsuus ja oma kouluaika on ollut hyvin erilaista kuin lapsuus ja koulunkäynti nykyajan peruskoulussa. Isovanhempien "opetusmenetelmät" ovat siksi hyvin kyseenalaisia. Ja valitettavasti monet isovanhemmat hyväksyvät edelleen myös lapsen ruumiillisen kurituksen "kasvatusmenetelmänä". Nämä isovanhemmat ovat kohdistaneet henkistä ja ruumiillista väkivaltaa omiin lapsiinsa eivätkä he edellenkään näe omassa käyttäytymisessään mitään väärää tai huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?
Ruumiillinen kuritus ei liity tähän keskusteluun mitenkään eikä myöskään nöyryyttäminen. Tosiaankin on hyvä huomata, miten 10-11-vuotiaiden osaamisen tasolle on käynyt.
Ope vm-84
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein. En hyväksyisi vastaavaa ja lapsen vanhemmilla on oikeus puuttua asiaan.
Isovanhempien lapsuus ja oma kouluaika on ollut hyvin erilaista kuin lapsuus ja koulunkäynti nykyajan peruskoulussa. Isovanhempien "opetusmenetelmät" ovat siksi hyvin kyseenalaisia. Ja valitettavasti monet isovanhemmat hyväksyvät edelleen myös lapsen ruumiillisen kurituksen "kasvatusmenetelmänä". Nämä isovanhemmat ovat kohdistaneet henkistä ja ruumiillista väkivaltaa omiin lapsiinsa eivätkä he edellenkään näe omassa käyttäytymisessään mitään väärää tai huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?
Nöyryyttämisestä? Kiusaamisesta? Voi hyvää päivää! Mene vessanpöntölle, tunge pääsi sinne ja vedä muutaman kerran, jookos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, nykykouluaiset eivät enää hallitse edes käsialakirjoitusta. Kiitos siitä kuuluu Kokoomukselle ja erityisesti Sanni Grahn-Laasoselle.
Mihin sitä tarvitaan? Oikeasti. Olen itse 70-luvulla syntynyt ja kaunon koulussa oppinut, mutta ei sillä mitään käyttöä enää ole. Ysärillä viimeksi rustailin käsin kirjeitä. Ja jos tarvii muistiinpanoja tehdä, niin tekstaus tai tikkukirjaimet riittävät hyvin.
No mihin tarvitsee musiikkia? Mihin tarvitsee historiaa? Filosofiaa, maantietoa tai uskontoa/että? Netistä löytää kaiken, google kertoo ja spotify soittaa.
Aivan eri tason asioita. Kaunokirjoitus ei ole yhtä kuin luku- ja kirjoitustaito.
Sanokaa minulle yksikin normaali arkinen tilanne, jossa on tärkeää osata kaunokirjoitusta, eikä tekstauksella tai tikkukirjaimilla pärjää. Esim. historian tutkijat ovat asia erikseen, koska joutuvat lukemaan vanhoja tekstejä, mutta mihin ns. normikansalainen sitä tarvitsee?
Kaunokirjoitus harjoittaa hienomotoriikkaa ja kehittää keskittymiskykyä, kun joudut näkemään vaivaa tietynlaisen tuloksen saamiseksi. Kaunokirjoittaminen on ainakin aluksi todella haastavaa ja pitkäjänteistä työskentelyä. Kun sen oppii, se on nopeampaa kuin tekstaaminen, koska kynää ei tarvitse jatkuvasti nostella ja siitä saa selvän, jos olet tehnyt läksysi oikein.
Toisaalta hienomotoriikkaa ja keskittymistä voi harjoitella myös tekstatessa, kun panostaa kirjainten samankaltaisuuteen ja siisteyteen. Tekstaaminen kuitenkin häviää kaunolle nopeudessa, jos verrataan yhtä taitavia kirjoittajia.
Käsinirjoituksesta täytyy voida saada tolkkua, koska jokainen varmasti on törmännyt tilanteeseen, kun täytyy kirjoittaa esimerkiksi muistilappu toiselle ihmiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos lapselle ei ole opetettu vielä jakokulmaa, niin 23,7/12 on vähän hankala lasku pelkästään päässä laskettavaksi. Jos homma tyssäsi tähän, niin lapsenlapsen päässä ei ole mitään vikaa. Ihan mekaanista se jakokulman käyttökin on, ei suurta viisautta.
No minä laskisin tuon niin, että 12 menee "melkein" kaksi kertaa. Eroa on 0,3/12 eli supistaen 0,1/4. Vartti on 0,25 ja siitä kymmenys 0,025. Lopun 2–0,025 menee jo päässä eli 1,975.
Luvut oli valittu tehtävään niin, että se oli helpohko laskea myös päässä.
En minä lähde laskemaan 23,7/12 suoraan päässä!! Ainakin olisin supistanut kolmella eli 7,9/4. Loppu menee samalla tavalla kuin yllä.
Mä en ois osannu noista kaikista laskuista laskee kuin ehkä n. 30 prossaa. Kauheen vaikeita tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Teetätit noin 10-vuotiaalla lapsella 9.luokan tehtäviä ja vaadit vielä laskemaan käsin. Millainen isovanhempi tekee näin?
Oppikouluun pyrittin 4., 5. tai 6. luokan jälkeen. Kypsimmät siis aloittivat nuorempina ja toiset keräsivät vuoden pari enemmän perusosaamista.
Kyse ei siis ollut lukion pääsykokeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, nykykouluaiset eivät enää hallitse edes käsialakirjoitusta. Kiitos siitä kuuluu Kokoomukselle ja erityisesti Sanni Grahn-Laasoselle.
Mihin sitä tarvitaan? Oikeasti. Olen itse 70-luvulla syntynyt ja kaunon koulussa oppinut, mutta ei sillä mitään käyttöä enää ole. Ysärillä viimeksi rustailin käsin kirjeitä. Ja jos tarvii muistiinpanoja tehdä, niin tekstaus tai tikkukirjaimet riittävät hyvin.
No mihin tarvitsee musiikkia? Mihin tarvitsee historiaa? Filosofiaa, maantietoa tai uskontoa/että? Netistä löytää kaiken, google kertoo ja spotify soittaa.
Aivan eri tason asioita. Kaunokirjoitus ei ole yhtä kuin luku- ja kirjoitustaito.
Sanokaa minulle yksikin normaali arkinen tilanne, jossa on tärkeää osata kaunokirjoitusta, eikä tekstauksella tai tikkukirjaimilla pärjää. Esim. historian tutkijat ovat asia erikseen, koska joutuvat lukemaan vanhoja tekstejä, mutta mihin ns. normikansalainen sitä tarvitsee?
Kaunokirjoitus harjoittaa hienomotoriikkaa ja kehittää keskittymiskykyä, kun joudut näkemään vaivaa tietynlaisen tuloksen saamiseksi. Kaunokirjoittaminen on ainakin aluksi todella haastavaa ja pitkäjänteistä työskentelyä. Kun sen oppii, se on nopeampaa kuin tekstaaminen, koska kynää ei tarvitse jatkuvasti nostella ja siitä saa selvän, jos olet tehnyt läksysi oikein.
Toisaalta hienomotoriikkaa ja keskittymistä voi harjoitella myös tekstatessa, kun panostaa kirjainten samankaltaisuuteen ja siisteyteen. Tekstaaminen kuitenkin häviää kaunolle nopeudessa, jos verrataan yhtä taitavia kirjoittajia.
Käsinirjoituksesta täytyy voida saada tolkkua, koska jokainen varmasti on törmännyt tilanteeseen, kun täytyy kirjoittaa esimerkiksi muistilappu toiselle ihmiselle.
Tänään viimeksi kirjoitin kaunoa: lähetin sukulaiselle syksyisen kortin. Oli mukavaa puuhaa. N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään päästetään helpotetulla opetuksella läpi peruskoulun oppilaita, jotka käytännössä eivät osaa mitään koulussa opetettua! Se on järkyttävää mutta totta.
Täällä yks erkkaope ja ei se nyt näin ole! Kyseessä on silloin esimerkiksi kehitysvammainen oppilas ja todistukseen tulee tästä merkintä. Muilta vaaditaan samat asiat, myös erityisen tuen oppilailta. Helpotettua opetusta ei edes ole olemassa, kannattaa nyt vähän perehtyä asiaan. Oppilaalla voi olla yksilöllistetty oppivelvollisuus, jos hän ei pysty oppimaan samaa kuin muut. Käytännössä siis esimerkiksi 15 vuotias tekee 4. luokan matikkaa.
Tuliko jotenkin yllätyksenä, että maailmassa on myös kehitysvammaisia ihmisiä? Kaikki eivät pysty oppimaan samoja asioita. Nämä ihmiset eivät myöskään sitten hae todistuksellaan lääkäriksi, koska eivät siihen pysty. Mutta heilläkin on oikeus käydä koulua ja oppia asioita! Ihmiset, joilla on yksilöllistetty oppivelvollisuus eivät todellakaan ole ihmisiä, jotka seilailee koulun läpi ja sitten hakevat 10 todistuksella oikikseen. Ja kaikilla muilla on ihan samat vaatimukset, MYÖS erityisoppilailla
Ei tarvitse olla kehitysvammainen, kun on Hojks ja esim.jokin oppiaine tähtimerkinnällä 8 todistuksessa. Tähti tarkoittaa, ettei ole saavuttanut edes vitosen tasoa oppiaineessa mutta silti tuo on samalla viivalla jatko-opintoihin pyrkimisessä tavisten kanssa!
Mutta kun ei ole, koska taidot ei ole riittäneet opiskeluun peruskoulussa. Ketään ei yksilöllistetä, jos koulu on vaikeaa kun kotona on ongelmia. Kun oppilas yksilöllistetään, hän ei pysty opiskelemaan samoja asioita kuin muut. Hojks ei ole sama asia kuin yksilöllistetty oppimäärä, eikä jatkuvalla 5 arvosanalla yksilöllistetä. Esimerkiksi meillä yksilöllistetään lapsia, jotka ei osaa lukea sujuvasti tai ymmärrä puhetta niin, että voivat toimia ohjeiden mukaan. Lapsia, joilla on lukivaikeus tai adhd tai vaikeat kotiolot ei yksilöllistetä siksi, että opiskelu on vaikeaa tai kotiolot vaikuttaa opiskeluun. En tiedä mistä tää ajatus on tullut, että todistukseen lätkäistään vaan tähtimerkintä ja oppilas pääsee sillä helpommin kouluun. Oppilas joka ei osaa lukea sujuvasti 15 vuotiaana, ei pysty kauhean montaa alaa opiskelemaan, jos pystyy edes yhtä. Valitettavasti peruskoulussa on useita 5 arvosanan lapsia, jotka ei ole edes erityisen tuen oppilaita.
Ajatella, tutut just valittelee ettei pysty viidesluokkalaisten matikantehtäviin. Että eipä se koulutus oo kovin hyvää ollu sit meillä 70-luvun lopulla syntyneilläkään.
Vai oisko niin, ettei lasta nappaa nähä vaivaa, kuten ei tuttujanikaan? Ehkä huojentaa tietää, että lisääntyminen on mahdollista vaikka olisikin laiska laskemaan.
Kyllä mä muistan keskikouluajoiltani (1969-74) moniakin juttuja. Muistan kuinka ruotsin lehtori oli aina vihainen kun tultiin myöhässä köksän tunneilta hänen tunneilleen. Ei vaan aina ehditty siivota niin nopeasti kun köksän ope veti opetuksensa viime minuuteille asti. Sitten piti tiskata ja siivota paikat hirveällä kiireellä. Välitunti oli silloin vartin pituinen. Tämä tapahtui keskikoulun viidennellä.