Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä

vanhakyynikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kauaa, kun oli uutinen, että ala-asteella ei enää opita lasketaan 5 suuremmilla numeroilla yhteen. Osataan laskua 3+3, mutta 6+6 on jo ylivoimainen.

Samaan aikaan peruskoulun päättävistä 15% ei osaa lukea niin, että sillä pärjäisi jatko-opinnoissa.

Näin se yhteiskunta romahtaa. Idioluutio-elokuva oli optimistinen.

Ensimmäiseen lauseeseen on yksinkertainen vastaus: 3+3, riittää sormet, 6+6, ei riitä sormet, joten vastaus on yli 10.

Pikku-Kalle sai tulokseksi yli 11. Hän laski tuloksen kädet taskussa.

Moni 6-vuotiaskin osaa laskea yhteen 6+6. Ihan nykypäivänäkin. Jos oikeasti ei ala-asteella tuommoista asiaa opi niin ihmettelen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ap sitten neuvoi lapsenlapselle miten jakokulmaa käytetään ja miten lasketaan allekkain, ja sitten antoi kokeilla uudelleen, tai yhdessä katsoi miten ne ratkaistaan? Vai oliko tarkoitus vaan päästä kauhistelemaan miten huonoa osaaminen nykyään on?

Kiitos nyt vaan kun kerroit, miten kauheiden aikuisten keskuudessa olet elänyt.   Ikävää, että se on sitten luonut sinulle käsityksen, jonka mukaan kaikki ovat yhtä kauheita kuin sinun perheesi.

Ei isovanhemman tarvitse opettaa metodeja, joita hänen aikanaan käytettiin.  Mahdollisesti hänen aikanaan laskutoimitukset näyttivät paperilla toisilta.   Se on katsos aivan sama, miltä näyttävät, kunhan tulos on oikea.   Nykylapsi kirjaa asiat paperille niin kuin ne nykyaikana kirjataan.    Sen sijaan molemmilla metodeilla oikean vastauksen pitäisi tietysti olla sama.

Ei minun perheeni ollut kauhea. He nimenomaan olisivat neuvoneet ja neuvoivatkin miten heidän aikanaan jakokulma laskettiin, minulle opetettu oli toisenlainen. Se oli mukavaa yhdessä oppimista ja ihmettelyä siitä, miten asiat on eri lailla eri aikoina. Mutta he eivät myöskään kauhistelleet ja mässäilleet sillä, mitä minä en osannut. Mummoni ei tosin osannut laskea paperille juuri mitään, hän laski päässään ja sanoi että vastaus on tämä, mutta en tiedä miten se pitäisi laskea. Hän oli sitä ikäluokkaa, ettei maalaistytöllä paljon ollut mahdollisuuksia koulun käyntiin, vaikka päätä ja innostusta olisi varmaan ollut, ja siksikin hän oli hyvin kiinnostunut meidän koulutehtävistä.

Siis nuo ap:n esimerkit ovat ihan naurettavia, ihmettelen että ovat saaneet yläpeukkuja. Ei noita tarvitsekaan osata ilman laskinta, oleellisinta on ymmärtää laskutekniikka ja kaava. Varmasti aikaisemmin on korostettu alekkainlaskua, mutta eihän se nykyään ole kauhean oleellinen taito muuta kuin katoavan kulttuurin vaalimismielessä. Kaikki laskeminen joko työelämässä, käytännössä tai maailmaa ihmeteltäessä hoituu laskimella tai suoralla päässälaskulla (jota noissa esimerkeissä ei voi käyttää).

Vierailija kirjoitti:

Siis nuo ap:n esimerkit ovat ihan naurettavia, ihmettelen että ovat saaneet yläpeukkuja. Ei noita tarvitsekaan osata ilman laskinta, oleellisinta on ymmärtää laskutekniikka ja kaava. Varmasti aikaisemmin on korostettu alekkainlaskua, mutta eihän se nykyään ole kauhean oleellinen taito muuta kuin katoavan kulttuurin vaalimismielessä. Kaikki laskeminen joko työelämässä, käytännössä tai maailmaa ihmeteltäessä hoituu laskimella tai suoralla päässälaskulla (jota noissa esimerkeissä ei voi käyttää).

Olen samaa mieltä. Päässälaskutaito on ehdottomasti hyödyllistä, mutta se, että osaa laskea kynän ja paperin kanssa... No, ihan kiva mutta melko hyödytön taito. Helposti nuo laskut voisi muuttaa nykypäivään sopiviksi niin, että ne voisi laskea suoraan päässä. Itse muistelen kyllä laskeneeni tuon tyyppisiä ala-asteen viimeisillä luokilla, mutta kun sen jälkeen ei ole kerta kaikkiaan tarvinnut, ei enää helpolla onnistuisi. Jos on saatavilla kynä ja paperi, on yleensä myös se laskin. Päässä osaan kyllä laskea, sitä taitoa tarvitsee arjessa jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap

Jaa no en minäkään tuota nyt osaisi laskea olisit antanut tehtävät tavallisissa numeroiden muodoissa

Kuinkahan moni nykylapsosista ja -teineistä googlaa äkkiä vastauksia kysymyksiin netistä älypuhelimen avulla ja unohtaa etsimänsä tiedon jo viiden minuutin päästä? Veikkaan, että aika moni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te olette täällä vääntämässä keskellä päivää? Ettekö, nerot, ole töissä?

Nerot voivat olla esimerkiksi a) menossa iltavuoroon, b) arkivapaalla, c) myöhennetyllä kesälomalla, d) etätöissä kotona jne.

Tai eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

No voi voi sentään. Tämän täytyy olla provo.

Enpä usko, että on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.

Teetit siis.

Molemmat verbit on olemassa.  Ja vielä kolmaskin eli teetätyttää.

Jotkut katsovat mainitsemasi kaksi verbiä synonyymeiksi, mutta joku sitten antaa niille eri merkitykset.

Niin aloittajan kuin sinunkin käyttämä verbi voivat siis olla oikein.  Ihan siitä riippumatta, miten verbien merkitys ymmärretään.   Emme katsos tiedä, mitä tapahtui.

Totta. Moni sanoo "Leikkasin hiukseni kampaajalla.", vaikka tarkoittikin: "Leikkautin hiukseni kampaajalla." Leikkasin tarkoittaa itsetekemistä, leikkautin toisella teettämistä.

Vierailija kirjoitti:

Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.

Teetit siis.

Riippuu, onko käskijää välissä. Hevonen vetää, metsuri vedättää, pomo vedätyttää ja tukkifirma vedätätyttää

Vierailija kirjoitti:

No voi voi sentään. Tämän täytyy olla provo.

Joo. En usko, että 66-vuotiaalla on tallessa pääsykoe eihän niitä edes saanut itselle. Ilmoitustaululla olevasta listasta vaan käytiin katsomassa pääsikö sisään.

Vierailija kirjoitti:

Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.

Teetit siis.

No on se teetättääkin oikea verbi. 

Aloittaja ei kerro, kenellä teetätti, joten tietoa odotellessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voi voi sentään. Tämän täytyy olla provo.

Joo. En usko, että 66-vuotiaalla on tallessa pääsykoe eihän niitä edes saanut itselle. Ilmoitustaululla olevasta listasta vaan käytiin katsomassa pääsikö sisään.

Ei saanut. Provohan tämä on.

(28km-4,3km) / 12

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voi voi sentään. Tämän täytyy olla provo.

Joo. En usko, että 66-vuotiaalla on tallessa pääsykoe eihän niitä edes saanut itselle. Ilmoitustaululla olevasta listasta vaan käytiin katsomassa pääsikö sisään.

Ei saanut. Provohan tämä on.

Te nyky-ajan tampiot! Ette ymmärrä edes lukemaanne! Niimpä tietysti kun ette ole oppineet lukemisen taitoa.

66-vuotias kykenee muistamaan asioita yli 50-vuoden takaa.

Niin. Nykyään ei opeteta jakokulmaa vaan jakolaskut lasketaan käsin eri tavalla. Käsin opetetaan kertomaan vielä kuitenkin

Riippuu myös opettajasta miten käsin jakamista on harjoiteltu. Nykyään painotetaan matikassa vähän eri asioita, kun mekaanista käsinlaskutaitoa ei sinänsä tarvita juuri ikinä mihinkään. Aika ja resurssit käytetään muuhun kuin jakokulman hinkkaamiseen.

Oppiminen on raakaa lapiotyötä. Siinä eivät paljon hiekkalaatikkoleikkien pienet muovilapiot (=älykännykkä, tabletti, kannettava tietokone ja digitaaliset oppimisympäristöt) auta. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voi voi sentään. Tämän täytyy olla provo.

Joo. En usko, että 66-vuotiaalla on tallessa pääsykoe eihän niitä edes saanut itselle. Ilmoitustaululla olevasta listasta vaan käytiin katsomassa pääsikö sisään.

Ei saanut. Provohan tämä on.

Meidän yhteislyseossamme ne kyllä jaettiin takaisin kaikille halukkaille. Ja miksipä ei toisaalta olisi jaettu, koska joka vuosi oli kuitenkin eri pääsykoekysymykset. ap

Tästä voikin nähdä että on mielipidevaikutusta meneillään. Katsokaa peukutuksia, tässä on nyt menossa ”lapset ei osaa laskea’ kampanja. Mitä haluatte lopputulokseksi? Jotain määrärahoja jonnekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap

Just, vastaus on 1.975 km ja sun mielestä tuo pitäisi pystyä laskemaan päässälaskuna?? Kumma juttu, ettei onnistunut.

Kyllä ainakin vielä 90-luvulla peruskoulussa opeteltiin laskemaan vähän isompiakin lukuja paperilla allekkain ja jakokulmassa. Edelleen uskoisin osaavani.