Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä

Valmistuin insinööriksi -91. Tuohon aikaan verrattuna nykyisin on vaatimukset paljon helpommat. Olen keskustellut muutamien AMK opettajien kanssa ja heidän näkemyksensä mukaan taso on romahtanut. Eräs vanha opettajani kertoi, että nyt ei voisi kuvitellakaan tekevänsä samanlaisia koekysymyksiä, kuin silloin -90 luvun alussa hän teki meille. Kukaan ei pääsisi kokeista läpi, jos vaatimustaso olisi yhtä korkealla.

Mielestäni yksi iso syy on teknikkotason opetuksen lopettaminen. Nykyisin siis kaikista tehdään insinöörejä. Ja kun opiskelijoiden määrä kasvaa ja lähtötaso laskee, niin väkisinkin valmistuvien insinöörien osaamistaso on matalampi. Ei voida pitää vaatimustasoa korkealla, koska opiskelijat eivät kykenisi suorittamaan tutkintoa.

Mä olen käynyt peruskoulun ala-astetta 1983-1989 enkä muista että meillä olisi ollut noin haastavia sanallisia tehtäviä. Oli meilläkin vaikeita tehtäviä mutta ei noin vaikeita mitä ne kimuranteimmat tuolla oli jotka mainittiin vuodelta 1966.

Vierailija kirjoitti:

Teetätit noin 10-vuotiaalla lapsella 9.luokan tehtäviä ja vaadit vielä laskemaan käsin. Millainen isovanhempi tekee näin? 

Kyse oli pääsykokeesta!

Aikoinaan neljäsluokkalaiset hakivat pääsykokeen kautta oppikouluun. Sinne oli siis karsinta, eli pääsykoe. Joten ap. oli kokeillut, osaako nykyinen neljäsluokkalainen tehdä sellaisen pääsykokeen, kuin aikoinaan saman ikäiset oli tehneet.

Vanhempi veljeni oli oppikoulussa ja oli hakenut sinne pääsykokeen kautta. Itse olin peruskoulussa ja siinä vaiheessa oppikoulua ei enää ollut, eikä siis pääsykokeitakaan.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhteenlaskua-vain-luvuilla-1-5-ja-v…

Kun edelleen yläkoulussa lasketaan sormista, kertotauluja ei osata, niin pistää miettimään, vaaditaanko enää mitään osaamista missään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap

Just, vastaus on 1.975 km ja sun mielestä tuo pitäisi pystyä laskemaan päässälaskuna?? Kumma juttu, ettei onnistunut.

Ei ap puhunut mitään päässälaskusta. Laskut piti tehdä käsin. Eli käsinlaskeminen tarkoittaa kynää ja ruutupaperia.

Ei ihme, että nykyisin lapset ei osaa mitään, kun vanhemmat on itsekin aivan pönttöjä!

Vierailija kirjoitti:

Pistareita teettävä isovanhempi, voiko olla ankeampaa? Kai siivoatte lapsenlapsen kanssa vessojakin, kun tulee käymään?

Ei hullumpi idea, jos vanhemmat eivät ole opettaneet sitäkään

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Lapsen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein. En hyväksyisi vastaavaa ja lapsen vanhemmilla on oikeus puuttua asiaan.

Isovanhempien lapsuus ja oma kouluaika on ollut hyvin erilaista kuin lapsuus ja koulunkäynti nykyajan peruskoulussa. Isovanhempien "opetusmenetelmät" ovat siksi hyvin kyseenalaisia. Ja valitettavasti monet isovanhemmat hyväksyvät edelleen myös lapsen ruumiillisen kurituksen "kasvatusmenetelmänä". Nämä isovanhemmat ovat kohdistaneet henkistä ja ruumiillista väkivaltaa omiin lapsiinsa eivätkä he edellenkään näe omassa käyttäytymisessään mitään väärää tai huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?

Lapsen on syytä oppia ymmärtämään myös oma osaamisensa ja suhteuttaa se muuhun ympäristöön. Pullamössössä eläminen ei ole kenenkään ja etu ja jälleem ysiluokalla sitten siloitellaan ja keksitään vippaskonsteja, kun matikka ei sujukaan ja halutaan pääästä kouluun x.

Muistakaa, lapset, yhteiskunta on muuttunut, kuten madam Andersson on sanonut.

Vierailija kirjoitti:

Tytöt ja pojat, naiset ja miehet, älkää yhtään ihmetelkö, kun PISA-tulokset laskevat maassamme kuin lehmän häntä: lapsilta kun ei nykyään saa vaatia oikein mitään, ettei vaan mene "sielu" rikki ikuisiksi ajoiksi. Ja digitalisaatiolla voi pitkälti pyyhkiä pöytää, se ei tosiasiallisesti edistä lasten oppimista pätkän vertaa.

Juuri näin. Kun ei vaadita mitään, niin ei myöskään osata mitään.

Ei tuollaisia laskuja ole järkeä yrittää laskea päässä tai vääntää paperilla jakokulmassa. Riittää kun osaa kirjoittaa tarvittavan laskutoimituksen sellaisessa muodossa että sen voi naputtaa laskimeen ja ulos pullahtaa vastaus. Matemaattinen osuus on tuon laskutoimituksen muodostaminen, loppu on mekaniikkaa.

Minun lapsilleni on kyllä opetettu jakokulma, tosin ilmeisesti se opetetaan paljon myöhemmin nykyään. Itse olen mennyt peruskouluun 70-luvulla ja meille jakokulma taidettiin opettaa aika aikaisessa vaiheessa. Jakokulmaa tarvitaan vain jos tulee aurinkomyrsky ja kaikki elektroniikka hajoaa.

Olen kyllä hiukan ihmetyksellä seurannut lasteni matematiikan opiskelua. Vanhempi lapseni aloitti juuri lukiossa pitkän matikan, näppituntumalla sanoisin että laskevat suunnilleen samoja laskuja kuin minun aikanani laskettiin seiskalla yläasteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Lapsen nöyryyttäminen ei ole koskaan oikein. En hyväksyisi vastaavaa ja lapsen vanhemmilla on oikeus puuttua asiaan.

Isovanhempien lapsuus ja oma kouluaika on ollut hyvin erilaista kuin lapsuus ja koulunkäynti nykyajan peruskoulussa. Isovanhempien "opetusmenetelmät" ovat siksi hyvin kyseenalaisia. Ja valitettavasti monet isovanhemmat hyväksyvät edelleen myös lapsen ruumiillisen kurituksen "kasvatusmenetelmänä". Nämä isovanhemmat ovat kohdistaneet henkistä ja ruumiillista väkivaltaa omiin lapsiinsa eivätkä he edellenkään näe omassa käyttäytymisessään mitään väärää tai huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän tässä on kyllä kyse lapsen kiusaamisesta, mikä edes on motiivina teettää alakouluikäisellä lapsella tehtäviä joita hän ei voi vielä osatakaan?

Lapsen on syytä oppia ymmärtämään myös oma osaamisensa ja suhteuttaa se muuhun ympäristöön. Pullamössössä eläminen ei ole kenenkään ja etu ja jälleem ysiluokalla sitten siloitellaan ja keksitään vippaskonsteja, kun matikka ei sujukaan ja halutaan pääästä kouluun x.

Nöyryyttävien kasvatusmenetelmien ja tunnekylmien vanhempien vuoksi Suomessa onkin niin paljon mielenterveysongelmaisia nuoria, jotka eivät edes kykene opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen laskuesimerkki: "Asunnossa on kaksi huonetta, joista toinen on 5 m pitkä ja 3 m 50 cm leveä, toinen 4 m 50 cm pitkä, mutta 4 m leveä. Kuinka suuri on huoneiden pinta-alojen erotus?" ap

Ja miksi tätä ei saisi laskea laskimella? Koska saadaksesi laskimesta ulos oikean tuloksen, sun täytyy ymmärtää mitä oot laskemassa, ja sen mekaanisen toimituksen nyt voi tehdä miten vaan. 

Kysytääs näinpäin, miksi tämä pitäisi laskea laskimella. Minä laskin tämän päässäni nopeammin, mihin olisin laskimella pystynyt.

Olet sitten poikkeuksellisen lahjakas matematiikassa. Vain promille ihmisistä osaa laskea tuollaisen päässä, eikä tarvitsekaan osata.

t. Matemaattisesti keskivertoa parempi, jolta tuo ei päässälaskuna onnistuisi

ps. hieman kyllä epäilen valhetta. Jos ei ole, ni sitten Mensaan hakemusta =)

Matemaattinen lahjakkuus ja päässälaskutaito ovat eri asioita. Päässälaskutaito vaatii lähinnä hyvää muistia.

Samaten älykkyys (jota Mensan jäsenyys vaatii) ja matemaattinen lahjakkuus ovat eri asioita. Matemaattisesti lahjakas on yleensä myös älykäs, mutta älykäs ei välttämättä ole matemaattisesti lahjakas.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Pistareita teettävä isovanhempi, voiko olla ankeampaa? Kai siivoatte lapsenlapsen kanssa vessojakin, kun tulee käymään?

Ihan noin ohiksena, jos minulle joskus tulee lapsenlapsia, niin todellakin teetätän pistareita ja laitan siivoamaan vessoja. Niin kasvatin omat lapseni, ja niin tulee joka ikinen lapsi meillä kohdelluksi!

Lätkäisen nyt Viro-kortin pöytään, vaikka ei kai pitäisi, mutta siellä tehdään edelleen paljon itse koulutehtäviä käsin: on fyysiset kirjat, vihot, kynät ja paperit - ja meitä paremmat Pisa-tulokset jokaisella mitatulla osa-alueella. Matematiikassa erot osaamisessa olivat kaikkein suurimmat.

Vierailija kirjoitti:

Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap

1.975km

se 23.7 km pyoristetaan 24 km/12 =2 km, ja sit jaetaan se puuttuva 300 m /12 =25 m .  2000 m-25 m= 1975 m

DI kirjoitti:

Ei tuollaisia laskuja ole järkeä yrittää laskea päässä tai vääntää paperilla jakokulmassa. Riittää kun osaa kirjoittaa tarvittavan laskutoimituksen sellaisessa muodossa että sen voi naputtaa laskimeen ja ulos pullahtaa vastaus. Matemaattinen osuus on tuon laskutoimituksen muodostaminen, loppu on mekaniikkaa.

Minun lapsilleni on kyllä opetettu jakokulma, tosin ilmeisesti se opetetaan paljon myöhemmin nykyään. Itse olen mennyt peruskouluun 70-luvulla ja meille jakokulma taidettiin opettaa aika aikaisessa vaiheessa. Jakokulmaa tarvitaan vain jos tulee aurinkomyrsky ja kaikki elektroniikka hajoaa.

Olen kyllä hiukan ihmetyksellä seurannut lasteni matematiikan opiskelua. Vanhempi lapseni aloitti juuri lukiossa pitkän matikan, näppituntumalla sanoisin että laskevat suunnilleen samoja laskuja kuin minun aikanani laskettiin seiskalla yläasteella.

Lukion pitkän matematiikan ensimmäinen kurssi oli ainakin aiemmin osittain kertausta jo yläasteella esiintyneistä asioista. Toisesta kurssista eteenpäin meininki muuttui. Luultavasti näin on nykyäänkin.

Palstatätien mielestä tämä on varmasti osoitus suuresta epäkypsyydestä, mutta sanon silti: olen monen 5-luokkalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että päässälaskutaito on nykyään lähinnä hieno ylpeydenaihe eikä välttämätön perustaito.

Arjessa tai työelämässä ei vuosikymmeniin ole tullut sellaista tilannetta vastaan, jossa samaan aikaan:

1) ratkaisu on erittäin kiireellinen

2) ratkaisu on erittäin tärkeä

3) itsellä tai kenelläkään muulla paikallaolijalla/tavoitettavissa olevalla henkilöllä ei ole pääsyä mihinkään laskimeen, puhelimeen tai tietokoneeseen kohtuullisessa ajassa.

Vähän niin kuin kaunokirjoitustaito. Hyvähän se on oppia ja hienoa jos osaa, mutta mihinkään sitä ei kyllä enää varsinaisesti tarvita. Panostavat koulussakin enemmän sellaisiin asioihin, jotka todennäköisemmin tulevat tarpeeseen nykymaailmassa.

Toki vanhemmilla sukupolvilla on aina tapana paheksua nuorempiaan siitä, kun eivät osaa milloin mitäkin "perustaitoja". Oma isoäitini pöyristyi aikanaan siitä, että minä en osannut käyttää kangaspuita - missä jamassa onkaan nykynuoriso, kyllä hän minun ikäisenäni osasi!

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin insinööriksi -91. Tuohon aikaan verrattuna nykyisin on vaatimukset paljon helpommat. Olen keskustellut muutamien AMK opettajien kanssa ja heidän näkemyksensä mukaan taso on romahtanut. Eräs vanha opettajani kertoi, että nyt ei voisi kuvitellakaan tekevänsä samanlaisia koekysymyksiä, kuin silloin -90 luvun alussa hän teki meille. Kukaan ei pääsisi kokeista läpi, jos vaatimustaso olisi yhtä korkealla.

Mielestäni yksi iso syy on teknikkotason opetuksen lopettaminen. Nykyisin siis kaikista tehdään insinöörejä. Ja kun opiskelijoiden määrä kasvaa ja lähtötaso laskee, niin väkisinkin valmistuvien insinöörien osaamistaso on matalampi. Ei voida pitää vaatimustasoa korkealla, koska opiskelijat eivät kykenisi suorittamaan tutkintoa.

Tähän on päästy kun on haluttu paljon, halvalla, nopeasti. Onko ihme jos tällä tavalla ei saavuteta laatua?

Kymmenen vuoden päästä ollaan nykyistäkin huonommassa tilanteessa, ja silloinkin päättäjät tulevat ihmettelemään, miten näin on päässyt käymään. Selitys on varmaan silloin: - Yhteiskunta on muuttunut 2.0.