Paras ystäväni on nainen ja vaimo sekoaa

Voisko palstaämmät vastata, saako biseksuaalilla olla ystäviä ja jos kyllä niin millaisia?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:23"]

Voisko palstaämmät vastata, saako biseksuaalilla olla ystäviä ja jos kyllä niin millaisia?

[/quote]

Loving this!!

Ap, tuo on pettämistä henkisellä tasolla. Kokemusta on tälläkin hetkellä, ah sitä sielujen sympatiaa. Pitkä avioliitto takana,mutta toinen läheisempi ollut jo vuosia. Ei petetty sängyssä mutta muuten olemme jatkuvasti yhteydessä.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:28"]

Ap, tuo on pettämistä henkisellä tasolla. Kokemusta on tälläkin hetkellä, ah sitä sielujen sympatiaa. Pitkä avioliitto takana,mutta toinen läheisempi ollut jo vuosia. Ei petetty sängyssä mutta muuten olemme jatkuvasti yhteydessä.

[/quote]

Miten vittu ihmiset voi olla noin sekaisin! Luitko apn viestn 243? Se on ihan normaali kaverisuhde!

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:28"]

Ap, tuo on pettämistä henkisellä tasolla. Kokemusta on tälläkin hetkellä, ah sitä sielujen sympatiaa. Pitkä avioliitto takana,mutta toinen läheisempi ollut jo vuosia. Ei petetty sängyssä mutta muuten olemme jatkuvasti yhteydessä.

[/quote]

Miten vittu ihmiset voi olla noin sekaisin! Luitko apn viestn 243? Se on ihan normaali kaverisuhde!

[/quote]

Olen täysissä sielun ja ruumin voimissa, mutta paras ystäväni on mies ja läheisin kaikista, SE sielujen sympatia, ahhhhhhhhhh.

Ei ystäviä enää tarvita tai ei ystävät ole tervettä, jos on jo parisuhteessa.

Ystävät kuuluu lapsuuteen.

Mitäs sit ku jotkut naiset on jo mustiksia jos juttelee hänen miehensä kanssa. Ainakaan ei kannata silmiin katsoa ....hmmm.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:35"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:28"]

Ap, tuo on pettämistä henkisellä tasolla. Kokemusta on tälläkin hetkellä, ah sitä sielujen sympatiaa. Pitkä avioliitto takana,mutta toinen läheisempi ollut jo vuosia. Ei petetty sängyssä mutta muuten olemme jatkuvasti yhteydessä.

[/quote]

Miten vittu ihmiset voi olla noin sekaisin! Luitko apn viestn 243? Se on ihan normaali kaverisuhde!

[/quote]

Olen täysissä sielun ja ruumin voimissa, mutta paras ystäväni on mies ja läheisin kaikista, SE sielujen sympatia, ahhhhhhhhhh.

[/quote]

Miten voikaan päivää piristää miesystävän viestit, joo ystäviä tällä hetkellä...

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:22"]En ymmärrä, miten tämä pariskunta on päätynyt naimisiin ollenkaan? Tässä vaiheessa, kun lapsiakin jo on, niin yhtäkkiä huomataan, että vaimo ei hyväksykään tätä parasta lapsuudenkaveria, jonka kanssa ollaan ilmeisesti oltu tekemisissä koko ajan? En ymmärrä kumpaakaan tässä tilanteessa. Eiköhän tuossa vaiheessa pitäisi vaimolle olla jo selvää, että vuosikymmeniä kestänyt ystävyys on ihan viatonta. Ja sitten ap, jos tämä ystävyys on hänelle niin tärkeää, niin miten olet päästänyt tilanteen tällaiseksi? Jos on noin erilaiset näkemykset sukupuolten välisestä ystävyydestä niin jossain vaiheessa (vuosia sitten) olisi pitänyt valita pirttihirmu tai ystävä. Itse olisin kyllä valinnut sen ystävän ja jättänyt lapset tekemättä pirttihirmun kanssa. 
[/quote]

Ei tilanne ollut aikanaan näin paha, viimeisen muutaman vuoden aikana mennyt näin räikeäksi. En tiedä mistä tämä on alkanut. Vaimo on tiennyt ystävästäni ennen naimisiinmenoa, eikä se tilanne tuolloin ollut tätä. Toki tapasin muutenkin ystäviä vähemmän ja keskitymme eniten toisiimme vaimoni kanssa ennen lapsia.

Ap
[/quote]

Perse edellä puuhun. Vasta lasten jälkeen se parisuhde muuttuukin todellista työtä ja uhrauksia vaativaksi asiaksi. Eikä parisuhteessa milloinkaan tarvitse keskittyä puolisoon niin paljon kuin silloin, kun tullaan vanhemmiksi. Ystäville on aikaa ennen lapsia ja sitten, kun lapset ovat jo isompia. Tämähän nyt on täysin selvä asia.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:35"]

Ei ystäviä enää tarvita tai ei ystävät ole tervettä, jos on jo parisuhteessa.

Ystävät kuuluu lapsuuteen.

[/quote]

Selvä. Onhan se tietysti mielipide tämäkin. Mahdatko itse olla parisuhteessa? Varmaan kivaa sun kumppanillasi.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:18"]

Ap, kutsuitko ystäväsi häihinne?

[/quote]

En kutsunut itse ketään, en edes häntä.

Sovimme yhdessä keitä kutsutaan eikä kaikkia muitakaan ystäviä saatu mahtumaan (pieni tila). En aidosti edes halunnut ehdottaa koska tiesin että vaimo ei niin hirveästi välittäisi hänen tulevan.

Ap

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:19"]Miksi sä et ole naimisissa parhaan ystäväsi kanssa?   [/quote] No miksi en samantien menisi naimisiin miespuolisten ystävieni kanssa?

[/quote]

Ei ihme, jos vaimo "sekoaa" tai hermostuu, jos kommunikaatiosi on tätä lajia. Vai oletko oikeasti bi? Jos et, ja mielestäsi olisi ihan sama asia olla kimpassa jonkun miespuolisen ystäväsi kanssa, niin et kovin paljon vaimoasi arvosta. Toivottavasti olet trolli.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:27"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:19"]Miksi sä et ole naimisissa parhaan ystäväsi kanssa?   [/quote] No miksi en samantien menisi naimisiin miespuolisten ystävieni kanssa?

[/quote]

Ei ihme, jos vaimo "sekoaa" tai hermostuu, jos kommunikaatiosi on tätä lajia. Vai oletko oikeasti bi? Jos et, ja mielestäsi olisi ihan sama asia olla kimpassa jonkun miespuolisen ystäväsi kanssa, niin et kovin paljon vaimoasi arvosta. Toivottavasti olet trolli.

[/quote]

Tämä ei ole minun kirjoittama vastaus.

Ap

Olet nähnyt ystävääsi VIIMEISEN 3KK aikana VIISI kertaa!!! Millä ihmeellä sinulla riittää aikaa!? Me mieheni kanssa tavataan kumpikin ystäviämme 2 tai korkeintaan 3 kertaa vuodessa. Mies tekee noin 9-10 tuntia päivässä töitä. Minä kotona ja 3 lasta. Kyllä tässä arjen pyörittämisessä menee niin täysin molempien aika. Eikä harrasteta mitään muuta kuin mitä lasten kanssa perheenä touhutaan. Illalla on noin 3 tuntia aikaa ottaa yhdessä suihku, jutella ajankohtaisia asioita ja harrastaa seksiä. Siis mistä saatte AIKAA? Meillä aikuiset nukkuvatkin vain 6-7 tuntia yössä aina, että on sitä parisuhdeaikaa.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:18"]

Ap, kutsuitko ystäväsi häihinne?

[/quote]

En kutsunut itse ketään, en edes häntä.

Sovimme yhdessä keitä kutsutaan eikä kaikkia muitakaan ystäviä saatu mahtumaan (pieni tila). En aidosti edes halunnut ehdottaa koska tiesin että vaimo ei niin hirveästi välittäisi hänen tulevan.

Ap

[/quote]

Selvä tapaus!

http://kuva.termiitti.com/v.php?img=35374

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:47"]

Kyllä mun mielestä on outoa, että pidät jotain naispuolista parhaana ystävänäsi ja käyt viettämässä aikaa naisen kanssa (syömässä ym).

Kavereita saa ja pitääkin olla, myös vastakkaista sukupuolta olevaa, jos on ollakseen, mutta mielestäni jonkunlainen raja pitäisi vetää sille ystävyydellekin, jos itse elää suhteessa.

Vaikka nainen kuinka onkin lapsuudesta asti tuttu, niin tarviiko sen kanssa kovin paljoa viettää kuitenkaan aikaa? Mullakin on miehiä kavereina, jotka olen tuntenut monia vuosia. En todellakaan käy heidän kanssaan syömässä tai viettämässä missään iltaa kahden kesken! Joskus viestitellään kuulumiset ja siinä se.

Ois musta kyllä tosi outoa, jos mun mies sanois mulle "Heippa, lähden Tiinan kanssa syömään!" tms.. Ja hengailisi jonkun naispuolisen kaverinsa kanssa.. Soitella voi, kysellä kuulumisia mutta tuollaiset tapaamiset on outoa. Mun mielestä.

Mene sen oman naises kanssa ennemmin syömään kun kaverisi kanssa...

[/quote]

Minä olen käsittänyt että ystävät yleensä tapaavat toisinaan ja viettävät aikaa yhdessä, ehkä olen erehtynyt. Luulin että se kuuluu normaaliin ystävyyden ylläpitämiseen.

Joitain näitä vastauksia lukiessa totesin kyllä että jos olisin mies, niin en ikinä menisi naimisiin tai välttämättä edes seurustelisi, kerta se tarkoittaa sitä että ystävät pitäisi hylätä vaikka parisuhteestaan pitäisi hyvää huolta. Tietenkään ei voi mennä samaan malliin kuin ennen, mutta herranjestas kyllä jokaisella on oikeus tavata ystäviään silloin kun sille aikaa on, olivatpa nämä samaa tai vastakkaista sukupuolta. Parisuhde jossa puoliso uskoo miehensä/vaimonsa olevan heti pettämässä kun selkänsä kääntää, ei voi olla kovin vakaalla pohjalla.

Kun näitä nainen jolla on miespuolinen ystävä on niin monenlaista ystävyyttä. Kyllä miesystäväni on kaikkein tärkein, ja hän antaa tukea, ei oma mies. Tällä hetkellä pysymme parisuhteissamme, mutta tulevaisuus on avoin. Henkinen pettäminen sille ei voi mitään, kun kolahtaa ja sydän sanoo klick.

Vähän kyllä riippuu myös siitä, mitä siitä ystävästä on kerrottu vaimolle.

Miehelläni on eräs naispuolinen kaveri, ovat tunteneet jo iät ja ajat, ja tämä oli minulle suhteen alkaessa ihan ok, en koe kumppanini naispuolisten kavereiden olevan sen kummempia kuin miespuolistenkaan.

Kävivät yhdessä konserteissa ja tapahtumissa, mikä oli ihan ok. Sitten erään kerran viimein tapasin tämän naisen itse, lähdimme siis porukalla ulos. Nainen oli minulle todella jäinen ja etäinen, vaikka itse olin ihan neutraali ja hän tiesi aivan loistavasti, ettei minulla ole koskaan ollut mitään hänen ja mieheni ystävyyttä vastaan. Mutta nainen oli etäinen ja tyly minulle, ikäänkuin en olisi saanut olla paikalla.

Tätä sitten pitkään ihmettelin miehelle, että miksi hän oli minulle tuollainen. Lopulta mies sitten vaisusti paljasti, että hänellä ja tällä ystävällä oli ollut säätöä ja seurusteluyritystä jokunen aika ennenkuin mies minut tapasi.

Ei tuossakaan mitään olisi ollut, mutta miksi se piti salata? Jos olisi avoimesti alunperin kerrottu, että on joo tällainen tausta mutta nyt (ainakin miehen puolelta) ihan silkkaa kaveruutta, niin homma olisi ollut sillä selvä. Salailusta taas tuli heti ekana mieleen, että mitähän muuta on tapahtunut sellaista, mitä minulle ei kerrota.

Saa ihan vapaasti nykyäänkin mennä tuon naisen kanssa kahville yms. en minä sitä "kiellä" tai draamaile. Siinähän menee jos menee, eipä asia minulle kuulu. Salailusta vaan silti on jäänyt aika paska maku.

Minulla OLI todella hyvä miespuolinen ystävä, jonka kanssa kahviteltiin ja hengailtiin. Ikinä ei ollut mitään seksuaalista kiinnostusta kummallakaan. Kas kummaa, kun mies löysi naisen, niin enää ei voinut viettää aikaa yhdessä, vaikka jopa pyysin MOLEMPIA useasti luokseni kylään ja halusin oikeasti tutustua tähän naiseen. No lopetin yhteydenpidon, kun sain kuulla olevani huora tämän naisen mielestä... Huora siksi, että satuin olemaan hänen miehensä ystävä? Ja enää ei mitään teinejäkään oltu. Jotkut vetää kyllä niin överiksi... Niin ja ei edes yritetty mitään salatapaamisia, koska ystävien ei tarvitse nähdä mielestäni salaa.

Ai hyvänen aika. Itseluottamus, se tekee kumppanista haluttavan ja rakastettavan <3 sekopäisyys, huono itseluottamus, uhkailu ja turhasta riehuminen = ei jatkoon. Miksi ne itsevarmat ja pidetyt naiset haluaisivat miehen, joka on kaltaisenne kanssa:D