Paras ystäväni on nainen ja vaimo sekoaa

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 15:53"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:38"]

Kohtelet vaimoasi epäkunnioittavasti dude. Me naiset huomataan enemmän asioita toisesta ihmisestä. Ehkä vaimosi huomaa ihastuksesi "ystävääsi" kohtaan ja itse et sitä ihastusta halua myöntää. Mieti miten lapsiin vaikuttaa tollanen. "Isi näkee sitä sille tärkeetä naista ja äiti itkee kotona sillä aikaa, kun isillä on hauskaa sen naisen kanssa lounaalla jne." Äiti hoitaa kotia ja ei ehdi keskittyä niin itseensä. Sinuna miettisin vähän, että mikä elämässä on tärkeää. Perhe vai ystävä!! KATSO PEILIIN JANNU!

[/quote]

Höpönlöpön. Niin paljon olen kuullut "totuuksia" ja "ajatustenlukua" naisten suusta, etten usko tuohon pätkääkään.
[/quote]
Naiset näkee ja tietää kaiken paremmin kuin mies koska Pyhä Vulva! Myös miehen ajatukset on tiedossa naisella paljon ennen kuin miehellä itsellään!

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:28"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:22"]En ymmärrä, miten tämä pariskunta on päätynyt naimisiin ollenkaan? Tässä vaiheessa, kun lapsiakin jo on, niin yhtäkkiä huomataan, että vaimo ei hyväksykään tätä parasta lapsuudenkaveria, jonka kanssa ollaan ilmeisesti oltu tekemisissä koko ajan? En ymmärrä kumpaakaan tässä tilanteessa. Eiköhän tuossa vaiheessa pitäisi vaimolle olla jo selvää, että vuosikymmeniä kestänyt ystävyys on ihan viatonta. Ja sitten ap, jos tämä ystävyys on hänelle niin tärkeää, niin miten olet päästänyt tilanteen tällaiseksi? Jos on noin erilaiset näkemykset sukupuolten välisestä ystävyydestä niin jossain vaiheessa (vuosia sitten) olisi pitänyt valita pirttihirmu tai ystävä. Itse olisin kyllä valinnut sen ystävän ja jättänyt lapset tekemättä pirttihirmun kanssa.  [/quote] Ei tilanne ollut aikanaan näin paha, viimeisen muutaman vuoden aikana mennyt näin räikeäksi. En tiedä mistä tämä on alkanut. Vaimo on tiennyt ystävästäni ennen naimisiinmenoa, eikä se tilanne tuolloin ollut tätä. Toki tapasin muutenkin ystäviä vähemmän ja keskitymme eniten toisiimme vaimoni kanssa ennen lapsia. Ap [/quote] Tässähän se syy... Siis nykyään vaimosi on lasten kanssa ja sinä tapaat ystäviä enemmän kuin ennen? Vaihtakaa rooleja!

[/quote]

Eikö lasten pitäisi olla molemmille ykkösprioriteetteja, eikä niin että vaimo keskittyy lapsiin ja sinä kaveeraat jonkun naisen kanssa. Kyllä mäkin kilahtaisin jos miestä ei yhteiset lapset ja heidän kanssa olo kiinnostaisi. Ja etsisin miehen joka haluaa osallistua perhe-elämään, sellaisiakin miehiä on jotka ottavat avosylin vastaan ne toisen miehen lapset ja alkavat Isäksi, siittäminen kun ei tee kenestäkään isää, vaan se miten lapsiinsa panostaa

[/quote]

Niin, eikö AP:n kannattaisi jättää skitso akka ja ottaa lapset ja hankkia ihmisiä arvostava kumppani? Miksi AP:n kannattaisi jäädä sadistisesti rajoittavan akan kanssa suhteeseen kun on hyviäkin naisia tarjolla.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:41"]Hyviä pointteja minusta tässä aiemmin (esim. 18).

Olennaista kai on se, miten usein mies tapailee tätä naisystävää. Jos tapaamisia on esimerkiksi useamman kerran kuukaudessa, niin aika paljon se on. Viettääkö mies rauhallista, lapsetonta laatuaikaa vaimon kanssa yhtä paljon? Jos vaimo on tästä näreissään niin minusta olisi ihan kohtuullista jättää nuo tapailut vähäksi aikaa, perherauha se kai tärkeintä on. Kun tilanne rauhoittuu ja vaimokin on kenties saanut erikoishuomiota, sitten voisi olla aikaa taas ystävällekin.
[/quote]

Olen aina pyrkinyt järjestämään omasta puolestani yhteistä aikaa vaimon kanssa varsinkin kun lapset ovat muualla. Vaimo on TIETENKIN etusijalla enkä minä ystäviäni rampaa jatkuvasti tapaamassa. Kyllä tämä pelleily silti vaikuttaa vaimon ja minun väleihin selkeästi. Vaimo tapaa myös ystäviään ja viettää heidän kanssa baari-iltoja, käy syömässä jne. Mutta hänestä asia on ihan ok, koska ystävänsä ovat naisia.

En vain ihan oikeasti käsitä.

Ap
[/quote]

Kyse on siitä että paras ystäväsi on nainen. Se on kova paikka vaimollesi. Joku toinen nainen on parempi kuin hän. Ei todennäköisesti muutu koskaan, ei ainakaan pitkiin aikoihin vaikka kuinka sanoisit.Jotkut kestävät tuollaiset tilanteet, jotkut ei. Vaimosi ei kestä. Eikä monet muutkaan vaimot. Ennen pitkää on valittava puolensa, toinen nainen jää, toinen lähtee.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:36"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:20"]

Anna sen raivota. Se on naurettavaa että ei saisi olla ei sukupuolta olevia ystäviä vaan heidän täytyy aina olla jonkun mielestä salarakkaita. Itselläni on todella läheinen mies ystävänä ja itsekkin seurustelen mutta en onneksi saa tuollaista huutia sillä mies ymmärtää että rakastan ainoastaan häntä. Voisikohan olla että vaimollasi on jotenkin huono itsetunto ja on kateellinen tälle naiselle jostain ? Kannattaisi puhua hänen kanssaan ja sanoa että jos ei usko ettei mitään ole meneillään niin kannattais ero ottaa

[/quote]

Ai että ystävän takia kannattaa erota vaimosta ja rikkoa perhe - ap sanoo, että heillä on lapsia, siis monikossa. Haloo!

Minä kyllä siinä tilanteessa ilman muuta pitäisin sen vaimon ja perheen.

Ei sillä, ymmärrän ap:n turhautumisen, kyse on nimittäin luottamuksesta. Vaimo ei luota häneen. Mutta entä, jos se onkin niin päin, että vaimo ei luottaisi itseensä vastaavassa tilanteessa ja/tai on jo ehkä joskus hairahtanutkin, ja siksi pitää mahdottomana ajatusta siitä, että kaverina voisi olla vastakkaista sukupuolta oleva, ja suhde tosiaan voisi pysyä platonisena?

[/quote]

Miksi kannattaisi säilyttää suhde jossa akka on skitso, ei luota ja yrittää rajoittaa miehen ystävyyssuhteita? Jos huoltavuusasia olisi helpompi, Suomessa olisi tuhansia avioeroja enemmän jossa mies ottaisi lapset itselleen ja skitso akka jäisi yksin. Nykyisellään miesten pitää sietää hulluja naisia jos haluavat olla lastensa kanssa.

[/quote]

Luin tuolta jostain että ap viettää aikaa kaverinsa kanssa ja nainen lasten. Joten ei taida tää isä hirveesti välittää lapsistaan. 

Vois tehdä hyvää hänellekin jos vuoroviikoin hoitaisi vaimon kanssa lapsiaan ja miettisi miltä tuntuu kun jätetään yksin kotiin
[/quote]

Minä en ole tällaista kirjoittanut eikä se ole millään määrin totta, minä olen aina lasteni kanssa yhtä mielellään kuin vaimokin. En missään nimessä edes suostuisi siihen että vaimo olisi pääsääntöisesti lasten kanssa. Yleensä puuhataan yhdessä kaikkea ja välillä vuorotellaan. Riippuu paljolti työvuorossa. Harvoin kumpikaan tapaamme omia tuttuja jos ollaan kotona ja lapset ei ole esim. mummolassa. Perhetuttuja lapsineen toki näemme tilaisuuden tullessa.

Ap

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:24"]

Jospa et olekaan niin täydellinen aviomiehenä, että olet vakuuttanut naisesi siitä että hän on ykkönen elämässäsi? Joskus joutuu tekemään uhrauksia ja luopumaan poikamiesaikaisista tavoistaan juosta baarissa ja harrastaa "viatonta" peliä toisten naisten kanssa. Jos ei välitä toisen tunteista vaan vain omista tarpeistaan, voi tuhota avioliittonsa. Siinä joutuu kumpikin tekemään myönnytyksiä. Lapsiperheissä tavallisesti yhteinen aika on kortilla, jolloin vanhemmat joutuvat todella miettimään missä vaiheessa olla kahdestaan, harrastaa edes seksiä. Siksi on aika tavatonta että jollain perheenisällä on aikaa istua baarissa ja iltaa viettämässä jonkun muun naisen kanssa. Ellet sitten ole työtön. 

[/quote]

Joku palstafemakko näkee taas vian miehessä: vaimo mustasukkainen - miehen syytä. Siitähän ei voi esim. olla kyse, että vaimolla on huono itsetunto? Tai siitä että on itse pettänyt ja siksi on epäluuloinen toista kohtaan? Miksei nämä palstafemakot ikinä ota sitä esille, että mustasukkaisuus voi johtua naisen omasta epärehellisyydestä? No eihän se käy, kun asenteet on iskostunu niin syvälle takaraivoon.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:57"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:31"]

En m inäkään hyväksyisi jotain "paras ystävä" juttuja. Mun miehellä ei ole nais"ystäviä" eikä mulla ole mitään mies"ystäviä. Se ei vaan meillä toimisi, jossain vaiheessa heräisi kuitenkin epäilyjä. Olen kyllä myös todennut jo ennen tätä nykyistä miestä että mies ei vaan voi olla naiselle ystävä, aina jossain vaiheessa rupee ehdottelemaan jotain. Näin se vaan menee.

[/quote]

Sä et ole henkisesti ihan tasapainoinen jos väität tosissasi ettei mies ja nainen voi olla vain ystäviä. Näin se vaan menee.

[/quote]

Niinpä. Tuollaiset naiset ovat niitä Pyhän Vulvan omistajia. Luulevat maailman pyörivän (oman) pillun ympärillä ja kaikki maailman miehet nenä pitkällä nuuskuttavat missä olisi pantavaa pillua.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 15:12"]Saako lesbolla olla naispuolinen ystävä, homolla miespuolinen ystävä tai biseksuaalilla yhtään ystävää? Kuulun itse viimeksimainittuun ryhmään, joten en koskaan ole ymmärtänyt tämänkaltaisia keskusteluja.
[/quote]

Haha :D Toi on hyvä kysymys.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:41"]Hyviä pointteja minusta tässä aiemmin (esim. 18). Olennaista kai on se, miten usein mies tapailee tätä naisystävää. Jos tapaamisia on esimerkiksi useamman kerran kuukaudessa, niin aika paljon se on. Viettääkö mies rauhallista, lapsetonta laatuaikaa vaimon kanssa yhtä paljon? Jos vaimo on tästä näreissään niin minusta olisi ihan kohtuullista jättää nuo tapailut vähäksi aikaa, perherauha se kai tärkeintä on. Kun tilanne rauhoittuu ja vaimokin on kenties saanut erikoishuomiota, sitten voisi olla aikaa taas ystävällekin. [/quote] Olen aina pyrkinyt järjestämään omasta puolestani yhteistä aikaa vaimon kanssa varsinkin kun lapset ovat muualla. Vaimo on TIETENKIN etusijalla enkä minä ystäviäni rampaa jatkuvasti tapaamassa. Kyllä tämä pelleily silti vaikuttaa vaimon ja minun väleihin selkeästi. Vaimo tapaa myös ystäviään ja viettää heidän kanssa baari-iltoja, käy syömässä jne. Mutta hänestä asia on ihan ok, koska ystävänsä ovat naisia. En vain ihan oikeasti käsitä. Ap [/quote] Kyse on siitä että paras ystäväsi on nainen. Se on kova paikka vaimollesi. Joku toinen nainen on parempi kuin hän. Ei todennäköisesti muutu koskaan, ei ainakaan pitkiin aikoihin vaikka kuinka sanoisit.Jotkut kestävät tuollaiset tilanteet, jotkut ei. Vaimosi ei kestä. Eikä monet muutkaan vaimot. Ennen pitkää on valittava puolensa, toinen nainen jää, toinen lähtee.

[/quote]

Siis samalla logiikalla: jos mulla miehenä on miesYSTÄVÄ, ja oikein sellainen "bestis", jonka kanssa ollaan samalla aallonpituudella, jaetaan henkilökohtaisia asioita ja henkisiä pohdintoja ja pidetään hauskaa, niin onko vaimolla syytä epäillä että rakastun kohta tähän mieheen?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:38"]

Kohtelet vaimoasi epäkunnioittavasti dude. Me naiset huomataan enemmän asioita toisesta ihmisestä. Ehkä vaimosi huomaa ihastuksesi "ystävääsi" kohtaan ja itse et sitä ihastusta halua myöntää. Mieti miten lapsiin vaikuttaa tollanen. "Isi näkee sitä sille tärkeetä naista ja äiti itkee kotona sillä aikaa, kun isillä on hauskaa sen naisen kanssa lounaalla jne." Äiti hoitaa kotia ja ei ehdi keskittyä niin itseensä. Sinuna miettisin vähän, että mikä elämässä on tärkeää. Perhe vai ystävä!! KATSO PEILIIN JANNU!

[/quote]

Samaa mieltä, nainen lukee ( varsinkin aviomiestä ) vallan erinomaisesti. Ei tarvitse olla mitenkään paranoidinen, kun huomaa miehen innostuksen ja sen, että nyt mennään mieluisaan tapaamiseen. Ap sanoi, että vaimo "sekoaa", olisin ap:nä huolissani siitä, enkä tulisi sitä tänne av:lle retostelemaan.  Haet täältä oikeutusta toimillesi samanlaisilta "veneen "keikuttajilta.

[/quote]

Täysin samaa mieltä, näitä "veneen keikuttajia" löytyy täältä. Me naiset olemme tarkkanäköisiä, ei pidä aliarvioida.

[/quote]

No nytkö tänne tuli joku oikein spesiaali sekopää vastailemaan itselleen? Yritä nyt vähän edes kuulostaa eri henkilöltä...

[/quote]

Eipä ole sama henkilö, en kirjoittanut tuota edellistä :) Voiko olla niinkin, että jopa kaksi ihmistä voi olla tästä asiasta samaa mieltä? Ja onko se muka sekopäistä, jos olen eri mieltä kanssasi?

[/quote]

Koko tuo kuvitelma naisen kyvystä nähdä miehen ajatukset paremmin kuin mies itse, on aika skitsofreenistä ja tämä viestisi vain vahvisti teoriaani, että sulla on jakautunut persoonallisuus.

P.S. Miehen vaistoni sanoo, että se olet sinä joka kirjoitti kaikki nuo viestit. Rivienvälistä sain sellaisen viban.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 10:04"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 09:41"]Hyviä pointteja minusta tässä aiemmin (esim. 18). Olennaista kai on se, miten usein mies tapailee tätä naisystävää. Jos tapaamisia on esimerkiksi useamman kerran kuukaudessa, niin aika paljon se on. Viettääkö mies rauhallista, lapsetonta laatuaikaa vaimon kanssa yhtä paljon? Jos vaimo on tästä näreissään niin minusta olisi ihan kohtuullista jättää nuo tapailut vähäksi aikaa, perherauha se kai tärkeintä on. Kun tilanne rauhoittuu ja vaimokin on kenties saanut erikoishuomiota, sitten voisi olla aikaa taas ystävällekin. [/quote] Olen aina pyrkinyt järjestämään omasta puolestani yhteistä aikaa vaimon kanssa varsinkin kun lapset ovat muualla. Vaimo on TIETENKIN etusijalla enkä minä ystäviäni rampaa jatkuvasti tapaamassa. Kyllä tämä pelleily silti vaikuttaa vaimon ja minun väleihin selkeästi. Vaimo tapaa myös ystäviään ja viettää heidän kanssa baari-iltoja, käy syömässä jne. Mutta hänestä asia on ihan ok, koska ystävänsä ovat naisia. En vain ihan oikeasti käsitä. Ap [/quote] Kyse on siitä että paras ystäväsi on nainen. Se on kova paikka vaimollesi. Joku toinen nainen on parempi kuin hän. Ei todennäköisesti muutu koskaan, ei ainakaan pitkiin aikoihin vaikka kuinka sanoisit.Jotkut kestävät tuollaiset tilanteet, jotkut ei. Vaimosi ei kestä. Eikä monet muutkaan vaimot. Ennen pitkää on valittava puolensa, toinen nainen jää, toinen lähtee.

[/quote]

Siis samalla logiikalla: jos mulla miehenä on miesYSTÄVÄ, ja oikein sellainen "bestis", jonka kanssa ollaan samalla aallonpituudella, jaetaan henkilökohtaisia asioita ja henkisiä pohdintoja ja pidetään hauskaa, niin onko vaimolla syytä epäillä että rakastun kohta tähän mieheen?

[/quote]

Ja lisäyksenä vielä, että jos mulla on miespuolinen ystävä, jonka kanssa hengaan vaikka sitten useammin kuin kerran kuukaudessa ja jonka kanssa mulla on vaikka jopa hauskempaa kuin vaimon kanssa ja jonka kanssa pystyn keskustelemaan joistain sellaisista asioista, joista vaimo ei kykene puhumaan, niin onko tämä miesystävä mulle tärkeämpi kuin vaimo? Kyllä olisi paljon mustasukkaisuutta ja eroja, jos tuota ajatusmallia sovellettaisiin myös kahden miehen välisiin ystävyyssuhteisiin.

Ap, vastailepa seuraaviin kysymyksiin:

- Tutustutitko ystäväsi vaimoosi, teidän seurustelun alkuajoista alkaen? Jos et, niin miksi?

- Onko vaimosi missään vaiheessa seurusteluanne, ollut samoissa bileissä tms. ystäväsi kanssa?

- Oliko ystäväsi häissänne? Jos ei, niin miksi?

- Onko vaimosi sanonut suoraan, että et saa mennä tapaamiseen? Mitä olet kieltoon vastannut?

- Pidätkö puhelin, fb, sähköposti, jne yhteyksiä ystävääsi? Jos kyllä, niin miten usein?

- Kuinka monta kertaa olet tavannut ystäväsi viimeisen 3 kuukauden aikana? Kahvin vai kaljan voimalla?

- Mistä asioista puhut ystäväsi kanssa? Onko mukana flirttiä (edes kevyttä)?

Kunhan vastailet näihin niin kerron hieman asiasta sieltä vaimon näkökulmasta :)

T: Kolikon toinen puoli

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta totetan nyt vaan, että KYLLÄ TODELLAKIN mies ja nainen voivat olla ihan vain ystäviä ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia. Yksi parhaimmista ystävistäni jo vuosikausien takaa on mies, jopa niin hyvä, että mietin pitäisikö pyytää hänet kaasokseni. :) Koskaan välillämme ei ole ollut yhtikäs mitään, ei silloin kun ollaan oltu samaan aikaan sinkkuina eikä varattuina. Hän on minulle kuin veli ja minä hänelle kuin sisko. 

Myös miehelläni on naispuolisia kavereita, oikein mukavia tyyppejä. Ainoa tilanne, jossa ymmärtäisin mustasukkaisuuden olisi se, että jotain peliä olisi jouskus ollut tai tilanteessa, jossa tuttavuus olisi uusi (siiloin voisi vähän tuntua, että kukas tää tyyppi nyt on). Mutta lapsuuden/nuoruuden pitkäaikaisten ystävien kohdalla en todellakaan tunne minkäänlaista mustasukkaisuutta, sama miehelläni.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.11.2014 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:26"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 23:13"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 22:38"]

Kohtelet vaimoasi epäkunnioittavasti dude. Me naiset huomataan enemmän asioita toisesta ihmisestä. Ehkä vaimosi huomaa ihastuksesi "ystävääsi" kohtaan ja itse et sitä ihastusta halua myöntää. Mieti miten lapsiin vaikuttaa tollanen. "Isi näkee sitä sille tärkeetä naista ja äiti itkee kotona sillä aikaa, kun isillä on hauskaa sen naisen kanssa lounaalla jne." Äiti hoitaa kotia ja ei ehdi keskittyä niin itseensä. Sinuna miettisin vähän, että mikä elämässä on tärkeää. Perhe vai ystävä!! KATSO PEILIIN JANNU!

[/quote]

Samaa mieltä, nainen lukee ( varsinkin aviomiestä ) vallan erinomaisesti. Ei tarvitse olla mitenkään paranoidinen, kun huomaa miehen innostuksen ja sen, että nyt mennään mieluisaan tapaamiseen. Ap sanoi, että vaimo "sekoaa", olisin ap:nä huolissani siitä, enkä tulisi sitä tänne av:lle retostelemaan.  Haet täältä oikeutusta toimillesi samanlaisilta "veneen "keikuttajilta.

[/quote]

Täysin samaa mieltä, näitä "veneen keikuttajia" löytyy täältä. Me naiset olemme tarkkanäköisiä, ei pidä aliarvioida.

[/quote]

No nytkö tänne tuli joku oikein spesiaali sekopää vastailemaan itselleen? Yritä nyt vähän edes kuulostaa eri henkilöltä...

[/quote]

Eipä ole sama henkilö, en kirjoittanut tuota edellistä :) Voiko olla niinkin, että jopa kaksi ihmistä voi olla tästä asiasta samaa mieltä? Ja onko se muka sekopäistä, jos olen eri mieltä kanssasi?

[/quote]

Koko tuo kuvitelma naisen kyvystä nähdä miehen ajatukset paremmin kuin mies itse, on aika skitsofreenistä ja tämä viestisi vain vahvisti teoriaani, että sulla on jakautunut persoonallisuus.

P.S. Miehen vaistoni sanoo, että se olet sinä joka kirjoitti kaikki nuo viestit. Rivienvälistä sain sellaisen viban.

[/quote]

Minä kirjoitin yhden viestin, nyt tuli niin paksua herjausta, että laitan ketjun ylläpidolle käsittelyyn.

[/quote]

Mikä herjaus se on, jos pidän tuota naisenvaistoskeidaa ihan skitsofreenisenä? Ihan samalla tavallahan muutkin, jotka "näkevät" ja "kuulevat" kaikenlaista mitä muut eivät, pidetään sekopäinä.

Joo täällä kansa yks kirjottaja, mutta samasta mielipiteestä. Ylläpitokin voi kertoo, että ei olla yks ja sama.

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:54"][quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:51"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:49"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:36"]

Juuri oli kysely yhes lehdes ja tuo on jopa pahempaa monen mielestä kuin fyysinen pettäminen.

[/quote]

Niinhän se onkin, pettäminen ei tarkoita vain sänkyyn menemistä.

[/quote]

Ystävyys ja henkinen pettäminen on susta sama asia?

[/quote]

Kyllä, kokemusta löytyy ja paljon.
[/quote]
Eli parisuhteessa elävällä ei saa olla muita ihmissuhteita? Entä suhde vanhempiin, työkoleegoihin tai lapsiin? Saako niissä mies kokoa nautintoa vai alkaako kotitamma oikeutetusti korskua ettei olekaan yksin miehen elämä?

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 18:31"]

Olet nähnyt ystävääsi VIIMEISEN 3KK aikana VIISI kertaa!!! Millä ihmeellä sinulla riittää aikaa!? Me mieheni kanssa tavataan kumpikin ystäviämme 2 tai korkeintaan 3 kertaa vuodessa. Mies tekee noin 9-10 tuntia päivässä töitä. Minä kotona ja 3 lasta. Kyllä tässä arjen pyörittämisessä menee niin täysin molempien aika. Eikä harrasteta mitään muuta kuin mitä lasten kanssa perheenä touhutaan. Illalla on noin 3 tuntia aikaa ottaa yhdessä suihku, jutella ajankohtaisia asioita ja harrastaa seksiä. Siis mistä saatte AIKAA? Meillä aikuiset nukkuvatkin vain 6-7 tuntia yössä aina, että on sitä parisuhdeaikaa.

[/quote]

Mäkin ihmettelin että mistä sitä aikaa repeää lähteä muuten vaan kylään, meillä on molemmat töissä, tehdään vuorotöitä ja yhteistä aikaa saa hakemalla hakea, jos minä en ole töissä niin mies on töissä. Ja kun toinen on töissä niin toisella on kodinpyöritys vastuu ja lastenhoitovastuu. Onneksi mun mies tekee oikeesti kotona hommia, siivoa, kokkaa ruokaa, leikkii lasten kanssa. Käy lasten kanssa leffoissa ja uimassa, luonnossa vaeltelemassa. Kun ollaan vapaalla yhdessä niin mennään kokoperheen voimin milloin mihinkin. Joskus lapset saadaan hoitoon ja silloin otetaan irtiotto jonnekin kylpylään tai muuta. 

Ja tykätään järjestää yllätyksiä toiselle, mullakin on ollut töiden jälkeen joskus viinilasi ja suklaata odottamassa ja herkullinen ruoka ja kukkasia. 

En edes muista milloin on ollut sellaista aikaa että vois lähteä yksin huitelemaan, lapset kun on vain hetken pieniä ja sen me kestämme. Lapset on tällä hetkellä tärkeimmät ja se että heillä on hyvä olla rakastavien vanhempien kanssa. 

Mä en sano että sinä tai vaimosi on väärässä, vaan kannattaisi oikeasti miettiä kuinka paljon kumpikin panostaa perhe-elämään ja perheeseen. 

Jostain aloittajan vastauksesta saa kuvan että niin kauan on ollut kivaa vaimon kanssa kunnes lapset tuli ja sitten ei olekaan ollut enää kivaa ja mukavaa private aikaa

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 18:50"]

Vähän kyllä riippuu myös siitä, mitä siitä ystävästä on kerrottu vaimolle.

Miehelläni on eräs naispuolinen kaveri, ovat tunteneet jo iät ja ajat, ja tämä oli minulle suhteen alkaessa ihan ok, en koe kumppanini naispuolisten kavereiden olevan sen kummempia kuin miespuolistenkaan.

Kävivät yhdessä konserteissa ja tapahtumissa, mikä oli ihan ok. Sitten erään kerran viimein tapasin tämän naisen itse, lähdimme siis porukalla ulos. Nainen oli minulle todella jäinen ja etäinen, vaikka itse olin ihan neutraali ja hän tiesi aivan loistavasti, ettei minulla ole koskaan ollut mitään hänen ja mieheni ystävyyttä vastaan. Mutta nainen oli etäinen ja tyly minulle, ikäänkuin en olisi saanut olla paikalla.

Tätä sitten pitkään ihmettelin miehelle, että miksi hän oli minulle tuollainen. Lopulta mies sitten vaisusti paljasti, että hänellä ja tällä ystävällä oli ollut säätöä ja seurusteluyritystä jokunen aika ennenkuin mies minut tapasi.

Ei tuossakaan mitään olisi ollut, mutta miksi se piti salata? Jos olisi avoimesti alunperin kerrottu, että on joo tällainen tausta mutta nyt (ainakin miehen puolelta) ihan silkkaa kaveruutta, niin homma olisi ollut sillä selvä. Salailusta taas tuli heti ekana mieleen, että mitähän muuta on tapahtunut sellaista, mitä minulle ei kerrota.

Saa ihan vapaasti nykyäänkin mennä tuon naisen kanssa kahville yms. en minä sitä "kiellä" tai draamaile. Siinähän menee jos menee, eipä asia minulle kuulu. Salailusta vaan silti on jäänyt aika paska maku.

[/quote]

Monella miehellä on tapana muunnella asioita, mun miehellä on myös naiskavereita, yhteen oon tutustunut ja kohtelee mua kuin paskakasaa, en tiedä miksi. Muutama nainen ei edes halua kuulla minusta, melkeen maailman sota nousi kun yks noista naisista kutsui mieheni synttäribileisiinsä ja mä sanoin miehelle että tokihan mä voin tulla mukaan. Tää nainen oli sanonut miehelleni että se ämmä ei mun bileisiin tule. Sinänsä kumma kun kaikilla muilla vierailla oli seurustelukumppanit/puolisot mukana. Mies sitten päätyi ratkaisuun että ei mennyt itsekkään. Ja ton asian mä niskoilleni. Vaikka sanoinkin että mene vain mä voin kyllä bilettää kamujeni kanssa samana viikonloppuna. No, mun mies ei tykännyt että mä oisin lähtenyt baareileen silloin kun hän olisi bileissä.

Joten nämä naispuoliset ystävätkin osaavat olla tosi mustasukkaisia kavereistaan. 

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 17:35"]

Ei ystäviä enää tarvita tai ei ystävät ole tervettä, jos on jo parisuhteessa.

Ystävät kuuluu lapsuuteen.

[/quote]

Eiköhän tää ketju ollu tässä. Terapia tekee hyvää kaikille, jotka ei kestä kumppanin ystävyyssuhteita.

[/quote]

Entäs kun ne naispuoliset ystävät eivät kestä miehen seurustelua, avoliittoa? Miksi naispuoliset ystävät ovat mustasukkaisia miehestä? 

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:33"]Ap, mikset kerro onko se naisystäväsi varattu? Kiinnostaa [/quote] Hän ei ole ollut parisuhteessa viime vuoden lopun jälkeen, jotain säätöä kyllä on kuulemma hiljan ollut. Ap

[/quote]

Säätöä, sun kanssa? Tuo nainen on sun paras kaveri ja se et edes tiedä kuinka monta miestä sillä on ollut, onko vakavissaan jonkun kanssa vai ei. Mullakin on mies ystävänä ja mä tiedän tarkkaan millaisia naisia se on tapaillut ja kenen kanssa on ollut säätöä viimeisen eron jälkeen. 

Nyt ihmetyttää vähän

Ap, eikö vaimosi ole paras ystäväsi? Minä ainakin ajattelen puolison olevan paras ystäväni, hänen kanssaan jaan ilot, surut, harrastan erilaisia asioita (molemmilla myös omia harrastuksia), ja sit bonuksena kaikki parisuhteeseen liittyvät asiat netuk
:lapsi, seksi, hellyys..