Sinulle tarjotaan miljardi lapsestasi, myisitkö?
Ostaja on ihastuttava miljärdööri, jolla ei ole omia lapsia ja hän ihastuisi juuri sinun pentuusi ja tarjoaisi miljardin vaihdossa. Syntyykö kaupat?
Kommentit (144)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 19:54"]Tietenkin. Mulla tosin ei ole lapsia. Olen kuitenkin niin nuori vielä, että ehtisin tehdä monta lasta tilalle.
[/quote]
Huomaa kyllä, että ei ole. Miten kuvittelet uuden lapsen korvaavan entisen, ei se ole sama ihminen. Entä jos sun äitisi tai joku muu läheinen kuolisi ja mä ostaisin sulle uuden olisiko se sama asia? :o
Onpa kiva huomata oma tunne tuohon kysymyksee...en. En mistään hinnasta. Eikä tarvi edes miettiä tai puntaroida tai harkita. Se on niin selkeä tunne. Ihana tunne.
Ei todellakaan. Kaikkea ei voi mitata rahassa. Olen raskaana, odotan esikoistamme. En ole edes nähnyt vauvaa vielä kuin ultrassa ja siltikään en antaisi häntä pois mistään rahasummmasta tai muustakaan.
Voi jos äiti olisikin minut taannoin myynyt...
Myisin anoppini kymppitonnista. Dementoitunut akka, joka kusee housuihinsa, kun ei muista mennä vessaan.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 19:49"]Ostaja on ihastuttava miljärdööri, jolla ei ole omia lapsia ja hän ihastuisi juuri sinun pentuusi ja tarjoaisi miljardin vaihdossa. Syntyykö kaupat?
[/quote]
Ei ikinä eikä millään ehdoilla. Nevö.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:24"]Myisin yhden kolmesta lapsestani. Vaikka pienemmästäkin hinnasta. Valitettavasti.
No niin, antaa tulla paskaa niskaan, mutta tämä on totta. Minä sentään olen rehellinen, toisin kuin suurin osa täällä.
[/quote]
Ei se tarkoita sitä, että jos Martti ei pidä kaljasta niin ei Perttikään.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 19:56"]
Asun vuokrayksiössä rupuisessa lähiössä ja yh-äitinä työttömyyskorvauksella ei lasta paljon elätetä, miljardilla saisin paremman elämän ja niin saisi lapsenikin eli kyllä myisin
[/quote]
Mistä tiedät? En itse usko, että kukaan kuka ostaa lapsen antaisi sille hyvää kotia vaikka rahaa olisikin. Eiköhän adoptoimalla saisi halvemmalla ja laillisesti? Uskon siis että lapsella olisi todella huonot oltavat, esittäisi sitten kuinka lapsirakasta tahansa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:51"]
Myisin anoppini kymppitonnista. Dementoitunut akka, joka kusee housuihinsa, kun ei muista mennä vessaan.
[/quote]
Ja sinähän tulet olemaan vanhuksena täysin terve ja elämäsi kunnossa vai? Törkeä oli lauseesi. Ehkä dementoidut itsekkin vielä.
En tietenkään! Lapsi on rakkainta maailmassa, ja omaa lihaani ja vertani, olen itse hänet tehnyt yhdestä solusta alkaen. En antaisi edes niitä kahta jotka olen abortoinut.
Vasta sitten, kun olet lapsesi menettänyt. Pienen arkun laskenut. Ymmärrät sitten mitä menetit, eikä toinen lapsi voi toista korvata. Sairasta. Lapseni ovat opiskelleet, vaikka köyhässä perheessä ovat eläneet! Terv. 6 lapsen YH, 5 näistä elossa..
En ole lukenut muiden vastauksia, omasta puolestani vastaan etten voisi myydä siksi etten voisi sellaisen päätöksen jälkeen elää itseni kanssa. Kysymys ei siis ole siitä miten hyvin tulen lasteni kanssa toimeen, vaan minäkuvastani: en pystyisi olemaan ihminen joka myy rakkaitaan rahasta, tiedän että päätyisin tappamaan itseni sellaisessa tilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:13"]
Jos olisin köyhä yh jolla ei olisi mitään tarjottavaa lapselleni, antaisin. Jos miljardööri olisi ihana, lapsirakas ihminen joka omistautuisi lapselleni täysin. Tietysti. Voisin antaa ilman miljardiakin.
[/quote]
Miksei köyhällä yh:lla olisi mitään tarjottavaa lapselle? Rakkautta, lämmin koti, ruokaa (vaikka sossusta jossei muka muuten), puhtata ja ehjät vaatteet. Lasten kanssa voi pulkkailla, käydä metsässä tutkimassa luonnon ihmeitä, lukea kirjastosta lainattuja kirjoja, leipoa sämpylöitä yms. Nuo kaikki ovat ilmaisia tai hyvin halpoja.
Luulisin, että suurin osa lapsistakin valitsisi oman kotinsa, jos se on turvallinen ja rakastava, kuin jonkun miljardöörin.
[/quote]
Ilkeä sanoa mutta rahattomuus tuottaa monta huolta.
Olen itse ollut köyhä yh kahdelle lapselle. Itse kuljin talvella reikäisissä lenkkareissa koska minulla ei ollut varaa ostaa itselleni kenkiä. Lapsillani oli aina kaikki tarvitsemansa. Ja kyllä, sämpylöiden leipominen ja rakkaus riittää. Mutta aika monta kertaa suomin itseäni siitä etten osannut pelata korttini oikein ja hankkia kunnon ammatin, puolison tms saadakseni lapsilleni edes keskituloisen perheen.
Muistan ne ajat kun laadin penneistä maitorahat, kävelin 8 km töihin koska minulla ei ollut varaa bussikorttiin. Jätin syömättä monta kertaa että lapsillani olisi ruokaa. Elimme slummilähiössä koska minulla ei ollut varaa kustantaa parempaa asuntoa. Ja tietysti lapseni oppivat ne pahimmat tavat slummeissa...
Mutta ne suurimmat ongelmat tulivat kun lapset kasvoivat. He halusivat harrastaa, mennä leireille, lähteä reilaamaan. Ja minulla ei ollut mitään tarjottavaa.
Kyllä, voisin antaa lapseni rikkaalle ihmiselle joka rakastaisi lapsiani kuin omiaan. Vaikka lapseni sanovat nyt aikuisina että heillä oli hyvä lapsuus, koen suurta syyllisyyttä siitä ettei minulla ollut enempää tarjottavaa.
[/quote]
Minulla oli käytönnössä tuollainen lapsuus. Enkä olisi vaihtanut omaa perhettäni mihinkään! Päin vastoin, ymmärrän rahan arvon, sekä lämpimän ja rakastavan kodin arvon lapsille.
[/quote]
Anteeksi alapeukku, piti tulla ylä :/ Täällä samanlainen lapsuus ja sillä sama vaikutus, en vaihtaisi!
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 20:13"]
Jos olisin köyhä yh jolla ei olisi mitään tarjottavaa lapselleni, antaisin. Jos miljardööri olisi ihana, lapsirakas ihminen joka omistautuisi lapselleni täysin. Tietysti. Voisin antaa ilman miljardiakin.
[/quote]
Miksei köyhällä yh:lla olisi mitään tarjottavaa lapselle? Rakkautta, lämmin koti, ruokaa (vaikka sossusta jossei muka muuten), puhtata ja ehjät vaatteet. Lasten kanssa voi pulkkailla, käydä metsässä tutkimassa luonnon ihmeitä, lukea kirjastosta lainattuja kirjoja, leipoa sämpylöitä yms. Nuo kaikki ovat ilmaisia tai hyvin halpoja.
Luulisin, että suurin osa lapsistakin valitsisi oman kotinsa, jos se on turvallinen ja rakastava, kuin jonkun miljardöörin.
[/quote]
Ilkeä sanoa mutta rahattomuus tuottaa monta huolta.
Olen itse ollut köyhä yh kahdelle lapselle. Itse kuljin talvella reikäisissä lenkkareissa koska minulla ei ollut varaa ostaa itselleni kenkiä. Lapsillani oli aina kaikki tarvitsemansa. Ja kyllä, sämpylöiden leipominen ja rakkaus riittää. Mutta aika monta kertaa suomin itseäni siitä etten osannut pelata korttini oikein ja hankkia kunnon ammatin, puolison tms saadakseni lapsilleni edes keskituloisen perheen.
Muistan ne ajat kun laadin penneistä maitorahat, kävelin 8 km töihin koska minulla ei ollut varaa bussikorttiin. Jätin syömättä monta kertaa että lapsillani olisi ruokaa. Elimme slummilähiössä koska minulla ei ollut varaa kustantaa parempaa asuntoa. Ja tietysti lapseni oppivat ne pahimmat tavat slummeissa...
Mutta ne suurimmat ongelmat tulivat kun lapset kasvoivat. He halusivat harrastaa, mennä leireille, lähteä reilaamaan. Ja minulla ei ollut mitään tarjottavaa.
Kyllä, voisin antaa lapseni rikkaalle ihmiselle joka rakastaisi lapsiani kuin omiaan. Vaikka lapseni sanovat nyt aikuisina että heillä oli hyvä lapsuus, koen suurta syyllisyyttä siitä ettei minulla ollut enempää tarjottavaa.
[/quote]
Minulla oli käytönnössä tuollainen lapsuus. Enkä olisi vaihtanut omaa perhettäni mihinkään! Päin vastoin, ymmärrän rahan arvon, sekä lämpimän ja rakastavan kodin arvon lapsille.
[/quote]
Kiitos näistä sanoista <3
Sairas kysymys, mutta sairaampaa että moni myisi ja myykin. Ei tosin suomessa, mutta köyhissä maissa, missä perhe pitää elättää ei millään, tai pelkällä riisillä.
Joo en myisi ikinä koskaan mistään hinnasta, enkä kaikista maailman rikkauksista. Lapseni on ainoa rikkauteni tässä elämässä.
Lapsiani en myisi koskaan mistään hinnasta. Muijasta voisin ottaa tarjouksia vastaan, mutta tuskin niillä rahoilla kotiapulaista pystyisi palkkaamaan joten myymättä jäisi sekin.
Ihmisen arvoa ei voi mitata rahassa! En myisi.