Miten ihmeessä "kaikki" löytävät jostain mieluisan kumppanin ja miksi minä en löydä?
En saanut koskaan teini-ikäisenä poikaystävää. 18-vuotiaana ihastuin opettajaani, enkä saanut häntä tietenkään. Parikymppisenä päädyin vuosikausiksi yli viisikymppisen miehen kakkosnaiseksi ja sitä jatkui, kunnes täytin 30 vuotta.
Sitten ihastuin etäältä yhteen mieheen, joka osoittautuikin varatuksi, jonka jälkeen löysin pari huonoa suhdetta väkivaltaisten miesten kanssa ja sitten ihastuin taas todella voimakkaasti ja en tietenkään saa sitä ihastustani. Haaveillessa on mennyt monta vuotta ja nyt olen ollut taas vuosia selibaatissa tahtomattani.
Saldona elämäni aikana on kolme parisuhteen tapaista. Yhden illan suhteita ym. en ole koskaan harrastanut. Uutta kumppania ei löydy, enkä hyvää suhdetta ole löytänyt koskaan. Odotellut ja haaveillut ja harmitellut olen paljon. Mikä minussa on siis vikana?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvalla olet itsesi myynyt. Ei kukaan normaalimies halua jalkamaton kanssa suhteeseen.
Perustelu tähän kiinnostaisi.
Eikö ap sen kertonut? Vuosia kakkosnaisena ja sen jälkeen pari väkivaltaista alfaa. Normaali mies tahtoo tasapainoisen naisen kumppanikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
Eivät kaikki löydä mieluisaa kumppania. Luultavasti oletettua isompi osa suhteista on jonkinasteisia tyytymissuhteita tai sitten sellaisia kaveripohjalta aloitettuja. Ihmiset myös käsittävät sanan "ihastua" eri lailla. Siinä, missä jollekin se tarkoittaa sitä, että joku tietty tyyppi sekoittaa pään totaalisesti ja häneen kohdistuu valtava halu ja vetovoima on suurta, tarkoittaa se jollekin muulle vain sitä, että toinen on "ihan kivannäköinen ja mukava tyyppi, johon on kiva tutustua paremmin". Ymmärtänet, että jälkimmäiset "löytävät helpommin mieluisan" ja "saavat ihastuksensa kohteen" helpommin, etenkin kun jos juttu menee pieleen, on helppo vaihtaa seuraavaan "ihan kivannäköiseen ja mukavaan", eikä ole niin iso pettymys, jos niin käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
En ole aseksuaali mutta en kyllä allekirjoita tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Sori, et ole vain tarpeeksi komea. Sellaista se on tavismiehen elämä vuonna 2021 kun jokainen peruslissukin voi "mätsää" vaikka kuinka komeiden kundien kanssa nettijutuissa.
So? Et sinäkään mätsäisi läskin tai ruman naisen kanssa? Miksi vain teillä miehillä olisi oikeus valita nainen ulkonäön perusteella?
En niin, mutta normaalinnäköisen kanssa mätsäisen ja sellaisen kanssa seurustelenkin. Ja ei tavattu tinderissä. Tästä nyt voisi taas jauhaa vaikka koko päivän, mutta ei jaksa. Se nyt on ihan selvää jos palvelussa on 5 miestä jokaista naista kohti, niin palvelun toimivuus kärsii. Varsinkin kun muistetaan, että miehet nyt harrastaa seksiä lähes minkälaisen naisen kanssa tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Koska sinulla on päässä vikaa kun pyörit reilusti vanhempien miesten seurassa.
Todennäköisesti vaatii jonkimoisen terapian, että pystyy ja löytää ns normaalin tasavertaisen parisuhteen.
Olet sulkeutunut tiedostamattasi, etkä ota vastaan sinulle tarjoutuvia tilaisuuksia. Rajaat keinotekoisten mielesi muurien avulla ehdokkaita pois.
Näin se vaan menee.
Ei tuommoista jakorasiaa kukaan enään halua. 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.
Olit aktiivisimman parinetsintäajan roikkumassa kiinni varatussa miehessä. Oikeasti hyvät miehet otetaan siinä 20-25v opiskeluiässä, vaikka avioliitot sitten usein solmitaankin vasta myöhemmin. Toki pariutuminen onnistuu myöhemminkin, mutta tuolloin se on helpointa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.
Olen eri, mutta sanoisin kyllä, että vaikka itsekin haluan suhteesta sielunkumppanuutta ja sitä, että voi jakaa elämänsä toisen kanssa, niin kyllä seksuaalinen vetovoima ja seksi kuitenkin on se syy, miksi etsin kumppania tai kiinnostun toisesta. Nimenomaan vetovoima tekee ihastumisen tunteen ja saa haluamaan juuri tiettyä ihmistä rinnalleni. Ja siinä mielessä seksi ja seksuaalinen vetovoima on tärkein asia, että ilman sitä ei ainakaan omalla kohdallani syntyisi suhdetta, vaan pelkkä ystävyys.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.
Olen eri, mutta sanoisin kyllä, että vaikka itsekin haluan suhteesta sielunkumppanuutta ja sitä, että voi jakaa elämänsä toisen kanssa, niin kyllä seksuaalinen vetovoima ja seksi kuitenkin on se syy, miksi etsin kumppania tai kiinnostun toisesta. Nimenomaan vetovoima tekee ihastumisen tunteen ja saa haluamaan juuri tiettyä ihmistä rinnalleni. Ja siinä mielessä seksi ja seksuaalinen vetovoima on tärkein asia, että ilman sitä ei ainakaan omalla kohdallani syntyisi suhdetta, vaan pelkkä ystävyys.
N43
Mutta syntyisikö suhdetta, jos ei natsaisi myös henkisellä tasolla? Eli riittääkö pelkästään fyysinen vetovoima? Minulle ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Olit aktiivisimman parinetsintäajan roikkumassa kiinni varatussa miehessä. Oikeasti hyvät miehet otetaan siinä 20-25v opiskeluiässä, vaikka avioliitot sitten usein solmitaankin vasta myöhemmin. Toki pariutuminen onnistuu myöhemminkin, mutta tuolloin se on helpointa.
Se on silloin helpointa vain siksi, että sen ikäisissä on paljon sinkkuja, ja opiskeluaikana vietetään paljon aikaa muiden samanikäisten kanssa. Toisaalta siinä vaiheessa suhteet eivät aina ole niin kestäviä, kun ihmisetkin muuttuvat ja kehittyvät vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.
Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.
Olen eri, mutta sanoisin kyllä, että vaikka itsekin haluan suhteesta sielunkumppanuutta ja sitä, että voi jakaa elämänsä toisen kanssa, niin kyllä seksuaalinen vetovoima ja seksi kuitenkin on se syy, miksi etsin kumppania tai kiinnostun toisesta. Nimenomaan vetovoima tekee ihastumisen tunteen ja saa haluamaan juuri tiettyä ihmistä rinnalleni. Ja siinä mielessä seksi ja seksuaalinen vetovoima on tärkein asia, että ilman sitä ei ainakaan omalla kohdallani syntyisi suhdetta, vaan pelkkä ystävyys.
N43
Mutta syntyisikö suhdetta, jos ei natsaisi myös henkisellä tasolla? Eli riittääkö pelkästään fyysinen vetovoima? Minulle ei riitä.
Ei tietenkään, mutta eihän tässä sitä ole väitettykään. Tuolla ylempänä joku totesi vain, että seksi on syy, miksi niitä henkiselläkin tasolla natsaavia yleensä lähdetään etsimään, tai miksi esim. jonkun kiinnostavan saamiseen käytetään aikaa ja energiaa. Muutenhan riittäisi vain se, että on hyviä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvalla olet itsesi myynyt. Ei kukaan normaalimies halua jalkamaton kanssa suhteeseen.
Perustelu tähän kiinnostaisi.
Eikö ap sen kertonut? Vuosia kakkosnaisena ja sen jälkeen pari väkivaltaista alfaa. Normaali mies tahtoo tasapainoisen naisen kumppanikseen.
Luulin itse olevani ainoa. Ihmettelin vain sitä, miksi suhde ei "edisty" mihinkään, tosin olin niin nuori, ettei ollut kiire naimisiin tai perhettä perustamaan. Vasta kun aloin kolmenkympin kynnyksellä kyselemään niiden perään, mies päättikin valita sen ykkösnaisensa ja koko pettämiskuvio tuli samassa yhteydessä ilmi. Ei ollut kokemusta muista suhteista, niin en tajunnut olla varuillani.
Ne väkivaltaisiksi osoittautuneet eivät ilmaiseet niitä negatiivisia piirteitään aluksi. Kaikissa tapauksissa ehdin jo ihastuakin. Ilmeisesti naista "rangaistaan" liiasta ihastumisesta ja romanttisuudesta. Naisen pitäisi olla vain piinkova ja vaativa peluri, niin sitten saisi kunnollisen ja uskollisen miehen. Jos on liian kiltti, niin päätyy huijatuksi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
No sama se mulla on naisena. Tutustun kyllä helposti uusiin ihmisiin ja siis tietysti miehiin myös. Vaikka itse ihastuisin, mies ei ikinä tunne kipinää minua kohtaan. Saan aina kuulla vain "ollaanko kavereita?". Mulle on jopa sanottu että ihanaa olla mun kaveri kun ei tarvi pelätä minkälaista seksuaalista jännitettä. No voi kiitos, kylläpä imarteli!
Olen normaalipainoinen ja ihan nätti, naisellinen, käytän mekkoja, mutta mitään muuta kuin kaveruutta ei ole tarjolla. Yritän aktiivisesti kuolettaa kumppanin kaipuuta itsessäni, mutta tiukassa on. N39
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.
Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.
Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.
Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.
m35
Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.
Tietenkin, koska jos ei pääse sänkyyn niin ei tule myöskään parisuhdetta.
Luuletko, että miehet haluavat parisuhteen ilman seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Olet sulkeutunut tiedostamattasi, etkä ota vastaan sinulle tarjoutuvia tilaisuuksia. Rajaat keinotekoisten mielesi muurien avulla ehdokkaita pois.
Näin se vaan menee.
Olen eri, mutta olen hyvin avoin tutustumaan ihan kehen tahansa. Tarjolla on kuitenkin korkeintaan vain ystävyyttä. Voi olla vaikka kuinka avoin eikä millään tavalla sulkeutunut, eikä silti ole yhtään ehdokasta.
Vierailija kirjoitti:
Olit aktiivisimman parinetsintäajan roikkumassa kiinni varatussa miehessä. Oikeasti hyvät miehet otetaan siinä 20-25v opiskeluiässä, vaikka avioliitot sitten usein solmitaankin vasta myöhemmin. Toki pariutuminen onnistuu myöhemminkin, mutta tuolloin se on helpointa.
En tajunnut, että hän oli varattu ja itsekseni ajattelin, että siinä olisi sitten loppuelämäni mies, vaikka kyseinen ensimmäinen kumppani oli yli 25 vuotta itseäni vanhempi ja hän itse muistutti minua asiasta toisinaan. Minua ei olisi ikäero haitannut.
Se ykkösnaiseksi osoittautunut oli minua paljon varakkaampi ja ilmeisesti minua parempi laittamaan ruokaa (mies kritisoi ruoanlaittotaidoistani joskus) sekä heillä oli paljon yhteisiä tuttavia ja ikäerokin pienempi -> mies valitsi hänet järkisyistä. Voin olla väärässä, mutta sen ykkösnaisen myötä mies sai vauraamman elämän. Itse olin opiskelija pääosin tuolloin.
T. Ap
Kilttim ies kelpaa paremmin kaveriksi. Jännis pääsee pariutumaan ja parittelemaan.